Subjektiiviset oikeudet tarkoittavat, että asia kuuluu asianomaiselle ilman harkintaa tai perusteita. Demarien ja vasemiston riemuvoitto oli aikoinaan subjektiivinen päivähoito-oikeus. Jokainen lapsi saa päivähoitopaikan -oli kotona vaikka molemmat vanhemmtat tms. Yksi asia sulkee päivähoidon oven, se on kotihoidontuki. Jos ko. lapsesta maksetaan kotihoidontukea (9kk- 3 v ikäisestä voi saada ko. tukea), niin juuri sitä lasta ei saa kunnalliseen päivähoitoon - mutta muut perheen lapset vanhempien halutessa saa hoitopaikan.

Taloudellisen tilanteen romahtaessa keskustelu lain järkevyydestä vastaan perheen oikeus on taas noussut otsikoihin. Onpa jotkut muistaneet lapsen oikeuden saada kasvattusta ja hoivaa ammatti-ihmisten parissa. Kunnallinen hoitopaikka maksaa kunnalle noin 1200 e/kk ja perheet maksavat siitä tulosidonnaisesti maksimissaan 250 e/kk.

Demarien ministeri perusteli, miksi tämä oikeus pitää purkaa. Tuntuu varmaan pahalta oma saavutus lopettaa ja yrittää perustella miksi. Puolueen halu olla hallituksessa saa polittikot ihmeelliseen suorituksiin. Sääliksi käy, mutta säälihin on sairautta?

Vasemistoministeri haluaa pysyä ministerin pallilla, vaikka oma puolue lyö jo hanskoja tiskiin, Hei, missä muussa hommassa saa matkustella fudismatseihin ja parhaille paikoille ykkösluokassa. mikä sosialismin riemuvoitto- yhteiskunta maksaa jo harrasteetkin! Tosin muut vanhemat ja ylevät aatteet on jo heitetty puolueen johdossa roskikseen, vai onko?

Ennenaikaisia eduskunta vaaleja ei tule, koska 1. puolueille ei ole varaa niihin. vaikka osa puolueista ja ehdokkaista saa hyvin mittavat ulkopuolisilta- ja aivan pyyteettömiltä lahjoittajilta - vaalituet eli rahaa. 2. Osa puolueista pelkää, että eivät ole seuraavassa hallituksessa. Siitä syystä heidän lähellä olevat säätiöt yms. ovat jo alkaneet mahtavat lobbauskampanjan. Osa nykyministereistä tietää, etteivät he ole seuraavassa hallituksessa. Siksi he eivät kuuntele kentän ääntä. 3. Puolueet pelkäävät vaalitulosta. Kukaan ei tiedä seuraavan hallituksen kokoonpanoa. vaikka kassakaappisopimuksia hierotaan jo. 4. Kansa ei ehkä ole niin tyhmä kuten nykyiset hallituspuolueet toivovat. Joku voi muistaa edelliset vaalilupaukset ja niiden pitäminen. "Juutuuppi" kertoo huonomuistisimmalle.

Palataan alkuperäiseen aiheeseen. Subjektiivinen oikeus ja laki määrittelevät pitkälle meidän oikeutta erilaisiin palveluihin tms. Nyt kuntakentällä halutaan kokeilla rajoja, syystä, että nämä palvelut maksavat. Sillä ei ole väliä, että se on otettu valtionosuukissa huomioon. Valtionosuuksia ei enää pääsääntöiseti korvamerkitä. Jotain kohdennettu, osa hakemuksesta, saatavia rahoja on olemassa, esim. luokkakoon pienentämiseksi.

  Valtionosuudet pienetyvät koko ajana valtion säästötalkoiden ansiosta. Joissakin kunnissa haluttaisiin käyttää alibudjetoinnin keinolla rahoja paljon "mukavempiin" asioihin. Lakisääteisten palveluiden peräänkysyjiä syyllistettän, arvostellaan jopa haukutaan. Onko tämä oikein? Pitäiskö lain haukkumisen ja sen tulkinta kohdentaa lain tekijöihin/muuttajiin, eikä palveluiden tarvitsijoihin? Mitä varten kunta on olemassa, turvatakseen ja antaekseen asukkaille heidän jopa lakisääteiset palvelut vai onko kunnan nykytehtävä olla, esim. kiinteistöbisneksessä?

Minkälaisessa kunnassa Sinä haluat asua? Sellaisessa joka hoitaa kunnolla peruspalvelut vai sellaisessa joka tukee kunnan rahoilla elinkeino-elämää riskeistä välittämättä ja miettimättä, että kohdellaanko yrittäjiä tasapuolisesti? Työntekijät tulevat toisista kunnissa, koska kunta on elinkelvoton palveluiden puuttumisen takia ja korkean veroprosentin takia? Työssäkäyvä ei pysty ja rikas ei halua asua korkean veroprosentin kunnassa.