Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto ja Tervo muodostavat yhdessä Sisä-Savon elinkeinoseutuyhtymän. Seutuyhtymä hoitaa alueen elinkeinon, markkinoinnin ja erilaisia hankkeita yms. kuten alaan kuuluukin.

Yhtymä tarjoaa Rautalammille oman ja Tervo ja Vesannolle yhteisen elineinoasiamiehen. Suonenjoella ei ole erikseen palkattua tai nimettyä. Suonenjoen elinkeinoasiamiehen työt hoitaa seutuyhtymän toimitusjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja ja Suonenjoen kaupungin valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat yhdessä. Vain muutama heistä  on edes joskus ollut yrittäjä. Maatalous-, metsä- . puualan ei kuulu tämän seudun  elinkeinoalaan. Kasvinviljelyä tuetaan muutamilla hankkeilla, joka onkin kohtuullista marjapitäjissä. Matkailu sai uuden hankkeen markkinointiin. Taas. Taas ollaan samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten.

EU -tukihankkeisiin kunnat joutuvat lisäämään puolet omia rahoja.Seutyhtymän hankkeisiin valitaan yllättäen samat vetäjät vaikka aihe vaihtuukin

Suonenjoella työnhinnasta maksaa siis osan elinkeinoseutuyhtymä ja osan kaupunki. Suonenjoen kaupunki maksaa vuosittain noin 250 000 euroa yhtymälle, että saa osa-aikaisen avun omaan elinkeinon työtehtävään. Tämän "kimppakivan" ( tällä hetkellä 7 miestä ja yksi nainen) työnsarka on iso. Kaupunki tukee toimivia yrityksiä. Kovin homma taitaa olla saada kuntalaiset uskomaan mitä hyötyä on,esim. pistää 100 00 euroa pörssiyhtiön pihan asvaltointiin.

No, onneksi meillä Suonenjoella kaikesta huolimatta yritykset investoi tästä "osaamiskeskittymästä"  huolimatta- osan päättäjistä hieman närkästyttäen -ihan itse oman tarpeen mukaan.

Sisä-Savon elinkeinoseutuyhtymän hallitus, valtuusto ja tarkastulautakunta muodostuu kuntavaalien tuloksen perusteella. Keskusta isoimpana saa puheenjohtajan ja monta paikkaa hallitukseen. Yhtymän kuntien ja kaupunkien johtajilla on hallituksessa läsnäolo-oikeus. Samoin maakuntahallituksen ja MYR:n jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Paikat jaetaan siis kuntavaalien perusteella "yhteisesti sopien". Jonkinlaista huumoria oli antaa Tervon perussuomalaisille naispaikka tarkastuslautakuntaa - Tervossa on neljä perussuomalaista miestä valtuustossa - ainoat ehdolla olleet. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, lähinnä hyväksymään talousarvion ja tuloksen.

Pielavesi ja Keitele halutaan mukaan tähän elinkeinoseutuyhtymään.

Elinkeinoseutyhtymä halutaan nyt osakeyhtiöittää, muutos on jo pitkällä. Ja mitä tämä yhtiöittäminen tarkoittaa? Hallitukseen tulee varmaan kiintiöpaikat joka kuntaan. Jos ne nyt nimetään, tulee joka kunnasta suurimman puolueen eli keskustan edustaja. Jos ne nimetään vasta kuntavaalien jälkeen, muutama hallituslainen voi olla muista puolueista.

Jatkossa yhtiön hallitus täydentää itse itseään eli kuntavaalien tulos ei jatkossa vaikuta hallituksen kokoonpanoon.

Kuntaliitoksen painavat päälle, onko tässä vain tarkoitus tehdä suojapaikka Kuopion uhalle. Kuopiolla on oma elinkeinomalli, miksi se ei kelpaa? Jos kaiken muun alojen yhteistyö jo onnistuu, niin miksei elinkeino?

Kuntaliitoksen suojatyöpaikka-aika, viisi vuotta, ei koska yhtymän työntekijöitä. Osakeyhtiö on hitaampi purkaa kuin yhtymät.

Millä tämä markkinoidaan meille kuntapäättäjille? Uusi yhtiö tuo säästöä kun emme maksa kuin käytetyistä palveluista. Puolet maksuista on kiinteää "palvelumaksua" ja puolet käytön mukaan.  Mitä vähemmän käyttää, niin sen halvempi. Miksi me olemme sitten mukana siinä, jos säästämme vain jos emme käytä sitä?

Säästöjen nimissä teemme osakeyhtiön ja ulkoistamme samalla yhtiön päätöksen teon vain muutamalle henkilölle. Kunnallinen ohjaus loppuu, demokratiallinen päätöksenteko loppuu ja kuntavaalien tuloksen vaikutus loppuu, koska hallitus täydentää jatkossa itse itseään. Kaupungille jää vain maksajan osa.

Edelleen 250 000 eurolla saisi Suonenjoki jo pätevän oman elinkeinoasiamiehen ja jäisi rahaa vielä niihin hankkeisiinkin.

En siis arvostele tässä kenenkään ammattitaitoa tai asiaanomistautumista vaan tätä kallista ja epäselvää päätöksentekomallia ja - himmeliä.