Kunnissa huostaanotettujen lapsia sijoitoitetaan yhä enemmän perhekoteihin. Perhe sijoitukset ovat laistospaikkoja inhimillisempiä, turvallisempia, ja halvempia. Lastensuojelulaitoksen vuorokausi hinta on yli 200 €. Perhehoito korvaus on noin 80 €/vrk.
Vanhustenkin  perhehoitoa kehitetään ja se yleistyy koko ajan.

Turvapaikkahakijoissa oli paljon yksintulleita alaikäisiä lapsia. Lapset sijoitettiin alaikäisten asumisyksikköihin. Suurin osa yksin tulleista alaikäisistä saa turvapaikan tai oleskeluluvan. Alaikäisyyden vuoksi lapsia ja nuoria ei laiteta yksin asumaan vaan heidät sijoitetaan erilaisiin hoivakoti- tai lastenkotilaitospaikkoihin. Sopimushinta voi olla yli 250 €/vrk- kuten Suonenjoella.  Ely maksaa sopimuspakolaisista kunnalle korvauksen. 

Pakolaisnuorten hoidollisuus on yksi, kun taas suomalaisvanhukset hoitomitoitus sängynkin pohjalle hoidettavana on 0,4 vanhuspalvelulain astuksen mukaan. Ajatelkaas, suurin osa terveitä ja nuoria hoidetaan niin, että jokaisella oma hoitaja. Sängyn pohjalla makaavaa vanhusta hoitaa 0,4 hoitajaa. Vanhuksen hoitoa pidetään kalliina jos se maksaa kunnalle yli 100 €/vrk. Hoitomaksu yritetään eri keinoilla siirtää vanhukselle itselleen ja osa maksaakin jo itse kokonaan hoivan.

AVI valvoo lastensuojeluyksiköitä. Siellä hoitajien ammattitaito- ja kelpoisuuvaatimukset sekä hoitajamitoitukset. Laistoshoito on hyvin kallista myös näiden vaatimuksien takia. Pakolaisnuorille kuuluu vaatteet, valmis ruoka, terveyden huolto, harrasteet, koulutus- ja opetuspalvelut ja viikkoraha.

Moni uusikin yrittäjä on hoksanut kuinka paljon rahaa liikkuu pakolaisnuorten mukana. Esimerkiksi Suonenjoen pakolaisnuoria halutaan nyt siirtää Juankoskella perustettavaan eli ihan uuteen hoivakotiyritykseen.

Tyhjillään olevat tai huonolla käyttöasteella olevat rakennukset saivat turvapaikkahakijoiden myötä käyttöä, monikin hyötyi tästä. Nyt kelpaa retkimajan piharakennukset pakolaislapsille.

Jos pakolaisnuoert sijoitettaisiin suomalaiskoteihin, alkaisi varmasti kotoutuminen nopeammin ja tehokkaammin. Lapsi ja nuori oppisi nopeammin suomen kieltä, suomalaisten tavoilla ja tutustuisi paikallisiin lapsiin ja nuoriin. Kotona siivotaan, laitetaan ruokaa ja pestään pyykkiä perheen kanssa ja myös itse.

18- vuotta täytettyään nuorella olisi perhesijoituksen jälken paremmat vamiudet omaan kotiin ja elämään Suomessa. Lastensuojelun jälkihuolto jatkuu 21- vuoteen asti. Vaikka valtio korvaa pakolaisnuorten kustannuksia niin kunnallekin jää iso maksuosuus. Suomalaislasten huostaanottoja tai muita tukitoimia viivytellään jopa liian pitkään, koska se on kallista. Kuntien rahan puute näkyy lastensuojelussakin.

Kannatan yksin tulleiden alaikäisten Suomeen jäävien pakolaislasten ja - nuorten kotimajoitusta.

Kun aikuisten turvapaikanhakijoiden kotimajoitus ei innostanut suomalaisia, niin luulisi, että edes yksinäiset pakolais - ja nuoret saisivat kodin suomalaisten perheissä. Moni perheessä on ammatillistä tai vapaaehtoistyön tuomaa ammatillista osaamista.

Nyt on mahdollista toteuttaa käytännön tasolla vastuun kantamista, suojelua, kotoutumista, tutustua vieraaseen kulttuuriin ja kantaa vastuuta kotouttamista - miksi se pitäisi ulkoistaa yhteiskunnalle? Miksi aina odotetaan ja vaaditaan yhteiskuntaa tekemään - tekijä voisit olla Sinä!

Pohjois-Savon kunnat voisivat pakolaisten nuorten kalliiden hoivokotien ostopalveluiden sijasta alkaa panostamaan perhesijoituksiin, Kumpi on tärkeämpää, saada paikkakunnalle lastensuojeluyksikkö jonkun (henkilön, yrityksen tms) bisneksen tai että pakolaisnuoret saavat parhaan lähtökohdan kotoutumiseen Suomeen?