pia.pentikainen@gmail.com
SuonenjokiPerjantai 1.1.2016 - Pia P Suonenjoen kaupunginhallitus valitsi esityslistan mukaan kuntamarkkinoille Suonenjoen kaupungin edustajat. Matka oli Helsinkiin 9.-10.9.2015. Pöytäkirjan mukaan Suonenjoen kaupungin edustajat ovat 4 keskustalaista, yksi vasemmistolainen, yksi demari ja neljä viranhaltijaa. Elinkeinoyhtiön puolelta kuntamarkkinoille osallistui kristallipalloni mukaan yksi suonenjokelainen keskustalainen ja ainakin yksi viranhaltija - niistä valinnoista ei ole julkista pöytäkirjaa. Tämä lähtöjoukosta voi päätellä Suonenjoen kaupunginpäätöksen pohjan, enemistö määrää ja muut vikisee. Suonenjoki on keskustalainen ja ainakin ennen vahvojen viranhaltijoiden kaupunki ja arvot ja teot ovat sen mukaisia. Tulevaisuuskin on viitoitettu. Aloitteemme Suonenjoen kaupungin maksaman alkoholin tarjoilun lopettaminen olisi koskenut myös kuntamarkkinareissua, joten aloite ei mennyt läpi. Pitäähän normaalit ruokajuomat saada - kaupunkilaisten piikkiin? Äänestäjät äänestävät kaupunginvaltuuston, joten päätökset ovat varmaankin kaupunkilaisten mieleen - no, ainakin enemistön. Keskustalaisuus on siis tosi asia kun katsotaan kaupungin päätöksen tekoa. Tämä ei ole mikään moite vaan tosiasia. Suonenjoki on hyvin velkainen, velkaa on onnistettu tekemään, vaikka menneinä vuosina valtiolta tuli rahaa paljon kunnille. Eräänkin päättäjän mukaan niin paljon, että "ei keksitty mihin sitä laitettaisiin...". Suonenjoella on ollut menojen 5% vuosittainen kasvu, tulot ei ole vaan lisääntynyt samaan malliin eli on eletty valtionosuudella ja velkarahalla. Valtiokin rakensi kuntiin virastotaloja kelalle, poliisille ja työkkärille. Nyt -monesti hulppeat ja persoonalliset- rakennukset ovat tyhjillään maaseutupaikkakunnilla kun valtio säästää palvelut vain isoille kaupunkeihin. EN vaan jaksa ymmärtää miksi vasta nyt saatiin aikaiseksi jätevedenpuhdistamo ja uusi koulu, kun kerran rahaa ja velkaakin on otettu aikaisemmin. Kymmenien miljoonien investoinnit tehtiin velkarahalla. Monitoimihalliin ei nyt sitten riitä rahat. Kuulemma investoinnit voivatkin nostaa veroprosenttia kun ja jos lainan korkoprosentti nousee. Kun ostetaan purettava rakennus niin se ei vaikuta veroihin, mutta monitoimiurheiluhalli nostaa veroja. Tätä asiaa on yritetty selittää miksi ei kannata ostaa jotain turhaa kalliilla. Nyt se kerrotaan meille, miksi ei voida investoida toiseen asiaan. Kunnan käyttömenot, sisältäen investointien lainanlyhennykset, jonka määrään vaikuttaa siis lainankorko, maksetaan kuntaveroilla. Siis nyt myönnettin asia kun haluttaisiin jotain järkevää, mutta asia ei ollut noin kun ostettiin purettava tehdasrakennus? Suonenjoella kilpailutus on yksi epäonnistuneinpia asioita. Esimerkiski koulukyyditys on joltain reiteiltä Suomen kalleinpia. Nyt oikeudesta tuli päätös kun kilpailutuksen lopputuloksena rikottu edellistä voimassa olevaa sopimusta. Pohjoissavolainen kuntien kilpailutusyhtymä toimii huonosti. Onko pakko olla kumppani moisessa, jonka palveluista tulee toista sadan tuhannen lasku puhelinpalvelusopimuksen rikkomisesta? Epäonnistunut on myös Savon kuituverkko Oy Suonenjoen kohdalta. Kuntajäsen olemme, mutta vain maksajana. Yhtiö ei saanut edes Pohjois-Savon alueen miljoonan markkinointirahan (valtion verorahojen puolelta maksettu) yhtään metriä piuhaa maahan Suonenjoella vaan kaupunki rakensi ja maksoi itse rakentamisen ja yhtiön olisi pitänyt alkaa hoitamaan ja maksamaan sitä takaisin. Ei sekään mennyt putkeen. Valokuiturakentaminen tulee olemaan Suonenjoella kallista. Suonenjoen kaupunki on valmis rakentamaan elinkeinon tukemisen takia piuhaa keskustassa olevien yritysten käyttöön. Alue on varattu kaupallisille toimijoille eli pääsemme markkinaoikeuteen. Onko yleensä kunnan toiminnan tarkoitus olla valokuiturakentaja vain joillekin? Mitä nyt avuksi rahapulaan? Lakkautuslistalla oli Lempyyn koulu ja monen sormet himoitsevat ei-lakisääteistä vanhusten päiväpalvelukeskusta. Voi kuulkaas, ei nämä ratkaise mitään... Tästä vuodesta tulee vielä tiukempi, mutta ei se vaikuta monenkaan päättäjän ajatusmaailmaan. Sama touhu jatkuu. Moni kuntapäättäjä ajattelee mitä itse tai lähipiiri tarvitsee "kaikkea kivaa...". Ajatuksella musiikkikonservatorion vuosittainen 70 000€ tukeminen on tärkeää kun oma lapsonen opiskelee tai on opiskellut siellä. Moni kuntapäättäjä ajattelee myös, että mitä väliä kun ne on kunnan rahoja. Päätöstä on perusteltu sanoilla, että ei ne rahat ole sinulta pois. Rahat on Sinulta otettuja verorahoja ja velat on Sinun lapsillesi jääviä maksuja. Heillä ei ole enää tätä kaikkea kivaa kun me tuhlaamme heidänkin puolesta. Reilu meiniki? Suonenjoki on siis tyypillinen keskustalainen - höystettynä demarien ja vasemmiston verokorotuslinjalla - pikku kaupunki. Pidetään omia, sukulaisten ja joidenkin tuttujen puolia tai vastustetaan vaikka oman mökin lähelle suunniteltua turvesuota. Kannattaa aina katsoa ja tutkailla päätöksiä... |