Moni toispaikkakuntalainen on kysynyt, että mikä ja missä tämä kuuluisa kutvonen on. Menkääpäs seisomaan Suonenjoen rautatieasemalle asemarakennuksen eteen ja kääntykää katsomaan vasemmalle. Siellä näkyy vanha ns kutvosen tehdasrakennus. Tai jos ette pääse Suonenjoelle, niin ohessa on kuva. Kuva on otettu Suonenjoen asemarakennuksen edestä. Ko rakennus on merkitty sinisellä nuolella ja ratapiharemontin myötä kulku junille tulee nykyisestä kohdasta ratojen toiselle puolelle kuvan oikeaan laidan ulkopuolelle.

Se rakennus oli kuulemma esteenä Suonenjoen ratapihan remonttiin. Ilman sen ostamista (yli 400 00 euron hintaan) ei olisi tullut ratapiharemonttia.Tosin radan vieressä olevasta liiketilarakennusryhmästä on voitu tänä aikana myydä tontti yksityiselle. Luulisi sen lähellä olevan tärkeämpi tai jopa tarpeen kun ratamuutosta tehdään. Kuka oikeasti uskoo, että ratahallintokeskus tai liikennevirasto vaatii jonkun rakennuksen kaupungin ostamista ja sen purkamista kun rataa lähenpänäkin on rakennuksia? Kysyinen vaatijaherra on kuulemma jäänyt vr puolelta eläkkeelle eikä minulle kerrottu nimeäkään, joten jään vaan puheiden varaan tässä tiedossa. 

Itse kauppa runnottiin läpi kaupunginhallituksessa läpi, välillä piti nostaa määrärahoja valtuuston päätöksellä kun huomattiin, ettei määrärahaa ollut tarpeeksi vaikka puolet kauppasummasta oli metsätiloina. Osa valtuutetuista "unohtaa" tämän maapuolen arvon kun puhutaan kauppasummasta.

Kokonaissuunnitelmaa tehdessä ei oltu huomioitu, että rakennus on ns puolisuojeltu. Rakennus on aikansa tyylisuunnan mukainen ja suositus oli, että ainakin julkisivu säästetään uudelleen käytössä, esim asuinkerrostaloon. No, vaikea säästää kun halutaan purkaa.

Tämäkään velkarahalla tehty investointi purettaavaan rakennukseen ei tuo yhtään käyttörahapuolelle rahaa tai tuota yhtään mitään. Nyt yritetään estää koko asiasta puhuminen, koska se on kuulemma vanha asia. Niin onkin, mutta joskus voisi oppia jotakin? 

Tosin asia ei ole vanha, pitäähän se rakennus purkaa. Ostamisen myötä kaupunki menetti kiinteistöverotuoton ja nyt purkamisen myötä kaupunki menettää omaisuustaseesta rakennuksen arvon  ja jäljelle jää vaan velkaa. Siis Suonenjoella investoidaan verorahojen ja omaisuuden vähenemiseen?

Purku on sinällään mielenkiintoinen investointikohde. Maaperätutkimuksen mukaan entinen kaatopaikka tontilta on ilmeisesti hävinyt. Hyvä, ettei tule siis yllätyksiä?

Tämän vuoden investoinnissa on varattu rahaa purkutöihin eli miten asia on vanha? Otamme tähän lisävelkaa velkaisessa kriisiytyvässä kaupungissa. Mutta pitäähän sille oikeasti tehdä jotain, kun kaupunkin nyt sen omistaa.

Mikäs on minun mielipide tästä investoinnista? Alueelle on rakennettu uusia kerrostaloja ja harvapa olisi ostanut niistä asuntoa ilman lupausta, että vieressä oleva työkonevarastona yms oleva iso rakennus puretaan "rumentamasta maisemaa" ja piha- alueet siivotaan. 

Tuleva ratapiharemontti on kanssa mielenkiintoinen. Suonenjoen kaupunki investoi laiturialueen hissiin (ylläpito kuuluu myös kaupungille)  ja uusiin liikenneyhteyksiin. Tämän vuoden budjetissa ei ollut kaupungin lupaamaa kameroiden ostamista ja niiden jatkuvaa valvontaa. Kaupungin puolella on haaveitu uudesta matkakeskuksesta linja- autoaseman puolelle (yksityisen maata) lipunmyynteineen - VR ei tule tähän osallistumaan mitenkään.

Kokonaisbudjetissa 9 miljoonan remonttiin tulee uudet ratajärjestelyt ja turvalliset laiturirakenteet. Kaupunki maksaa urakassa siis kulkemisen laiturialueelle ja jatkuvan kameravalvonnan. Mikä kohta tässä ei estä, että junat jatkossa vetää vauhtia hiljentämättä Suonenjoen ohitse? Ihan varmasti ohikiitävien junien määrä tulee lisääntymään, matka- aikaa saadaan pienennettyä vain pysähdysasemia vähentämällä ja ratoja parantamalla. Matkustajia saataisiin lisää jos junalipun hinnat olisi edes kohtuullisia. 

Ratapihan remontti on hyvä asia kun turvallisuus nousee (Suonenjoella myrkkykuljetuksen yms.  junaradalla keskellä kaupunkia ja pohjavesialueella ...), mutta ei pidä pettyä jos osa junista ei pysähdy täällä, vaikka kaupunki tekee uuden hissin.

Entinen kaupunginjohtaja oli käynyt Italiassa pendolino -tehtaalla, että ne pysähtyisi Suonenjoella. - siinäpä vasta asialle omistautumista! ( No, ei varmaankaan omalla rahalla...?).

Mitäpä voimme oppia ja siis tehdä paremmin? Asemarakennuksen lähellä on huonokuntoinen entinen liiketila ns tannisen talo. Kaupunki on saanut kaavan voimaan ja ns puolisuojelumerkintä on kumottu. Nyt reippaasti kaupunki eli ao lautakunta antaa kehoituksen rakennuksen omistajille, että laittavat sen kuntoon tai purkavat sen. Siihen kaupungilla on ihan valta. Ohjata kaupunkikuvaa... Samoin löytyy monta remontin tai jopa purkamisen vaativaa rakennusta. Kaikkia ei siis tarvitse ensin ostaa omaksi vaan rakennusten nykyiset omistajat voisivat huolehtia niistä. Samoin monen yrityksen piha-alueet kaipaavat siistimistä ja jopa maaperäsaneerausta kun vuosien aikana lirahtanut vaikka mitä maahan. Osa on kaupungin omistamia tontteja ja kannattaa huolehtia, että vuokralainen tai sotkija hoitaa tai maksaa siivoamisensa.

Suonenjoella on jo kokemusta isosta maaperäsaneerauksesta keskellä kylää. Nykyisin tontilla on hoitokoti. Kaupunki osti tontin sen rakentamista varten ja maanpuhdistus olikin yllättävän iso ja kallis urakka. Kukapa viisas osaa kertoa sukunimi- yhtiön, joka yhdistää nykyistä purku-urakkataloa ja vanhaa maansiivous urakkaa?

Onneksi on kaupunki ja sen politiikot, jotka hoitavat kunnan piikkiin yrityksien "turhat kustannukset" eli vaikka ympäristösuojelu ja maaperäpuhdistukset sekä ongelmarakennukset. Siten voi tehdä kokonaisedullisia tarjouksia kaupungin urakoihin? Kaikki tehdään täysin laillisesti kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksillä. Sama soppaa vuodesta toiseen...