Edellisen jutussa on sivujuonena mainittu kevyen liikenteen väylän rakentamisaikeet Harakkaniemi–Soppi-alueelle.

Suonenjoen valtuusto keskusteli joulukuussa 2014 pitkään ja hartaasti investointiin ehdotetusta tiestä. Asiasta äänestettiin moneen kertaan ja lopputuloksena tuli päätös pätkäversiosta tietä. Valtuusto hajosi täysin tässä asiassa ja osa äänesti tyhjää. Osa halusi uuden asuinalueen rantaa kävelytien ja osa ei halunut jostain syystä ylimääräisiä kulkijoita rantakaistaleelle. Muutama yritti vastustaa rahan varaamista tähän tarkoitukseen.

Yllättäen ? tekninen lautakunta toi vuonna 2015 säästönä harakkaniemen-sopin tien tekemisen -poistettavaksi kaupunginvaltuustoon. Mitä investoinnin tekemättä jättäminen tuo säästöä? Sehän vain vähentää velanottoa. Asia meni tietysti läpi eli tietä ei tällä hetkellä rakenneta. Siis tämän hetken päätösten mukaan.

Miksi tietä ei tehtykään, käytiinkö sillä jotain kauppaa? Vai oliko asukkaiden vastustus liian isoa vaikka päätös meni valtuustossa läpi. Vai oliko tieinvestointisuunnitelma pelkkää suunnitelmaa tms kun rahaa olisi tarvittu vain 30 000€, aika vähän uuden tien tekemiseen. Vai oliko tarkoitus, että muuten ei tarvitse teknisen lautakunnan alla säästää kun "uhrataan" tiesuunnitelma?

Kuka tai kenen sukua omistaa maata tai talon suunnitellun tien läheltä? Kuka siellä vastustaa? Miksi viimeisessä kaavahyväksynnässä ns kutvosen tontti ja uusi kerros- ja pientaloalue oli rajattu pois?

Tämä kuulemma vanha asia, ns kutvosen tehdasrakennuksen osto, on taas keskustelun alla, koska alueelle pitää hyväksyä kaava, jossa tehdasalue muutetaan asuintalo -alueeksi. Rakennus pitäisi saada purettua kaavamuutoksen myötä. Mielenkiintosia valtuustokeskusteluja tulossa.

Itse asiaan eli säästämiseen, kaupunki siis säästi 30 000€ kun ei rakentanut kevyen liikenteen väylää. Se olisi velkarahalla rakennettu investointi. Samalla logiikalla kun perussuomalaiset on vastustanut 650 000€ edestä valokuiturakentamisen tukemista, eikä sitä ole rakennettu, niin PS on saanut aikaan 650 000€ säästö miinus Iisveden verkko.

Kuitua on kaupunki 120 000€ rakentanut Iisvedelle myytäväksi osamaksulla ostettavaksi savon kuituverkolle ja nyt taas kaupungille itselle ostettavaksi ja tämä edelleen vuokrattavaksi savon valokuituverkkolle takaisin, en osaa tällä hetkellä sanoa kuka ja mitä maksaa kenellekin.

Yhtä hyvällä logiikalla suunnitellaan ja hyväksytään vaikka 1000 000 € ( kymmenen miljoonaa) investointi aloittamista vaille valmiiksi. Ja sitten yllättäen perutaan se valtuuston päätöksellä. Tsädään, olemme Suonenjoen logiikalla säästetty kymppi miljoona euroa, mahtavaa! Harva valtuusto pystyy moiseen säästämiseen.