Lasten kanssa on havaittu kolme hyvää keinoa: uhkailu, kiristys ja lahjonta. Sama pätee näköjään myös politiikassa.

Jos joku ei saa jotain, niin uhkaillaan. Saimme lukea lehdessä, että jos kaupunki käyttää kilpailutuksen tuloksena olevia hoivapalveluita ja osoittaa sellaisen uudelle asiakkaalleen, niin Suonenjoen kaupungin toiminta ilmoitetaan AVIlle. Samoin jos uudet asiakkaat eivät saa heti paikkaan, ohi jonojen, on kaupungin toiminta tuomittavaa. Kirjoittaja ei ollut huolestunut omainen, vaan hoivapaikan johtaja. Tarkoituksena oli saada kaupungin ostamaan juuri tietystä paikasta hoivapalvelua - AVIlla uhkailulla?

Toinen keino on kiristys. Jos kaupunki ei osta uusia hoivapaikkoja ko paikasta, niin kaupunki joutuu maksamaan ko paikan takauksensa eli 450 000€. Olisihan tämä vaihtelua Suonenjoen toimintaa. Edellinen 450 000€ talo ostettiin purettavaksi.

Lahjonnasta en tiedä politiikassa. Hyvää hyvyttään - ilman itselleen tulevaa hyötyä- vuoden vaihteessa alkoi uusia politiikkoja ko  yhdistyksen hallitukseen vaikka tieto yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta oli kerrottu lehdissäkin. 

Nämä 3 kohdan tiedot löytyvät lehdistä ja Suonenjoen kaupungin julkisista pöytäkirjoista. 

Mitä tästä episodista seurasi? Julkisesta pöytäkirjasta voi nähdä sosiaalilautakunnan päättäneen (minä mukana), että Suonenjoki kiristää tehostetun asumispalveluun pääsyn kriteereitä. Olemme nyt Pohjois-Savon tiukimmista päästä Kuopion kanssa, tarkoittaen, että Suonenjoella on entistä vaikeampaa päästä hoiva-asumiseen.

Reilu peli, entistä huononpi kuntoiset vanhukset asuvat entistä pidenpää kotona tai kevyen hoidon "kodissaan" kun kaupunkia uhkailtiin ja kiristettiin? 

Tämä päätös vaikuttaa vielä hyvin moneen.