Kirjoitukseni koskee Perussuomalaisten puheenjohtajakisan tapahtumia, josta ilmestyi juuri kirja.

Hallituksen sisällä käytiin skenaarioita läpi jos Halla- aho voittaa Perussuomalaisten puheenjohtaja vaalin, Vaihtoehtojen läpikäyminen on aivan normaalia varautumista tulevaan, aina ei ole edes "paha" kyseessä. Ensinmäiset vihjeet kuulin asiasta Kainuusta toisen puolueen edustajalta.

Soinin vahva tuki ja ministerin nimitys Sampo Terholle oli viimeinen niitti Soinin suunnitelmalle. Terho ei menestynyt, koska hän oli lupaus Soinin linjan jatkamisesta. Valtaosa Perussuomalaisista ei hyväksynyt hallituksen eikä Soinin & co linjaa.

Puoluekokouksessa Jyväskylässä 10.-11.6.2017 Halla-aho voitti selvästi Terhon. Huhtasaari voitti Jussi Niinistön. Hakkarainen ja Eerola voitti oman varapuheenjohtaja - kisansa. Mikään noista valinnoista ei ollut Soinin mieleen.

Soini ei ollut enää sunnuntaina 11.6.2017 kokouksessa. Avustaja Virtanen oli omin sanoin raportoinut pääministeri Sipilälle tunnelmia ja tuloksia kokouksesta. Siis toisen puolueen henkilölle...

Maanantaina 12.6. Halla-aho kävi pääministerin juttusilla ja sanoi, että kaikki ok, kun hallitusohjelmaa noudatetaan. Sipilälle se ei ollut ok ja alkoi ala-arvoinen näytelmä hallituksen eropyynnöistä. RKP ja KD mallasivat jo itselleen sopivia ministeripestejä. 

Suomi pidätti henkeä kun Sipilä kurvaili lentsikalla viemässä hallituksen eropaperia ja loppujen lopuksi poltti sen saunan uunissa, jota ei ole edes vuosiin käytetty. Kaikki oli julkisuustempuja.

Maanantai-iltana tiedettiin, että kohta tapahtuu ja paljon. PS kansanedustajilta oli kysytty, että lähdetkö mukaan. Sen isommalta ei oltu kerrottu mihin ja ei oltu edes kerrottu kuka muu lähtee. Ne ketkä sanoivat kyllä, merkistä jättivät eroilmoituksen eduskuntaryhmän kokouksessa. Siinä on varmaan draaman tuntua, osalta kansanedustajia ei oltu edes kysytty, esim jos oli äänestänyt homoliittojen puolesta tai hallintarekisteriä vastaan. Yksi lähtijöistä meni toiseen puolueeseen. Ja yksi PS ministeri lähti Eurooppa-pestiin, niin saatiin uusi "sopiva"  kansanedustaja Lapista. 

Tiistaina 13.6. Perussuomalaistien eduskuntaryhmästä erosi ryhmä kansanedustajia. Ryhmän nimeksi tuli uusi vaihtoehto, joka muuttui heti kansan suussa uuvatiksi. 

Ja tästä seurasi tulevaisuuden teon tiukimman hetket. Loikkarit olivat ennakoinnet, että suurin osa piirien johdosta on soinilaisia/terholaisia/sämpyjä ( SMP entisiä jäseniä) ja he lähtisivät uuden vaihtoehdon mukaan. Piirien johdot oli antanut eri medioiden kyselyistä ennen puoluekokousta kannatuksen Sampo Terholle. "Sitähän vastataan miten pitää vastata" - tyylillä. Olin  mukana perjantaina 9.6.2017 Jyväskylässä ravintola Mustassa kynnyksessä. Siellä mitattiin Sampo Terhon kannatusta  eli tutkailtiin kuka kuuluu joukkoihin. Paikalla oli melkein kaikkien piirien johtohenkilöistä.  Olin paikalla kun kutsuttiin, tosin poistuin kun huomasin tilaisuuden hengen. Seuraavana iltana minua ei sitten kutsuttujen mukaan eli juuri hävityn äänestyksen jälkeen. Hävineille oli kenties yllätys, että suurin osa piirien johdoista jäivät entiselleen. Vain kaksi piirin puheenjohtajaa lähti. Seuraavaksi yritettiin vaikuttaa paikallisyhdistyksiin. Suurin osa yhdistyksistä jäi entiselleen, vain muutama yhdistys "tyhjeni", mutta uudet ihmiset on jo saatu tilalle. Seuraava vaikutus mahdollisuus oli syksyn alkaessa valtuustoryhmät. Suomen melkein joka kunnassa on PS valtuustoryhmä ja  suurin osa on säilynyt ennallaan. Yleensä loikkarina Perussuomalaisiin tullut lähti loikkareiden matkaan.

Suurin kamppailu käyntiin puoluehallituksen vallasta. Ratkaiseva hetki oli kun puoluehallituksen jäsen ja Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Kolehmainen päätti olla yksi heistä, jotka perustivat uuden puolueen -samalla tavalla kuin PS legendassa: kun istuivat saunan lauteilla. Mikäs sen hienompaa kuin jäädä historian kirjoihin puolueen perustaja. Kolehmainen soitteli monta kertaa minulle tiistaina 13.6.2917 ja illalla hänen asia oli päätetty. Hän kertoi, että eroaisi puoluehallituksesta ja piirin puheenjohtajuudesta ja hän lähtisi uusi vaihtoehdon perustajiin. Kolehmaisen erolla puoluehallituksen voimasuhteet kääntyivät uuden puoluejohdon suuntaan. Olin ykkös varapuheenjohtaja, joten Pohjois-Savon piiri tupsahti vetovastuuseeni yhdellä puhelin ilmoituksella. Kolehmainen yritti pitkään lopettaa Siilinjärven PS yhdistystä olemalla vielä puolueen jäsen ja ajamalla päätöksiä siihen suuntaan. Kolehmainen ilmoitti eronneensa vasta elokuun alussa PS puolueesta eli hän 1,5 kk ajan yritti vaikuttaa PS lopettamalla yhdistystä, houkuttelemalla jäseniä lähtemään ja keräsi kannatuskortteja sinisiin. Hän sai PS puolueelta kaiken -EU-, eduskunta- ja kuntavaaliehdokkuudet rahatukineen ja piirin puheenjohtajuus sekä puoluehallituspaikan - ja sitten ei oma puolue kelvannutkaan, ihan samanlaisena kun ennen? Ehdokkaita ja piirin johtoa tukee hyvin moni henkilö ja suurillakin "aatteen palo"- työpanoksella - loikkaus on kuin märkä rätti vastoin kasvoja näille ahertajille.

Kolehmainen on nyt istunut saunan lauteilla muutaman kuukauden ja puoluetta on perustanut ihan muut heput. Tulevaisuus olisi voinnut olla erilainen jos soinilaiset olisivat saaneet puoluehallituksessa eduskuntaryhmänsä ykköseksi ja puoluerahoitus käsiinsä. Yhden ihmisen halu jäädä historiaan juuri "minä itse saunan lauteilla" muuttikin  kahden puolueen (PS ja sin) suunnan ja koko niiden tulevaisuuden?

Raha on myös yksi puhutuimpia  asioista loikkareille. Lex-vennamo/Soini saatiin juuri nuijittua läpi. Edellinen puolue oli kärsinyt siitä kun loikkarit lähtivät ja saivat puoluerahoituksen mukaansa. Emopuolue kärsi sitten rahan puutteesta. Uusi laki takaa, että puoluerahoitus jää alkuperäiseen puolueeseen siis siihen millä mentiin läpi.

Sinisten ryhmä korostaakin välillä, että he eivät ole rahan perään kun tekivät tälläisen lain. Aivan, eivät ole, koska eivät saa puoluetukea.

Mikä meni pieleen loikkareireiden suunnitelmassa? He kuvittelivat, että suurin osa PS väestä - ainakin piirin johdoista ja valtuutetuista - lähtisi uuteen ryhmään ja halla-aholaiset jäivät pikku ryhmäksi. Toisin kävi.

Mites tästä eteenpäin? Kukapa olisi uskonut, että joku (Soini) hajoita oman rakkaan puolueensa. Vai voiko sellaisen harjoittaa? Oliko se edes rakas vai keino päästä ministeriksi?

Soini lähtee ministerin pallilta johonkin kivaan eläkevirkaan juuri ennen ek- vaaleja, esim suurlähettiläs tai rahoitussektorille ( ex- ministeri ei ole enää haluttua kamaa maailmalla, ex-pääministeri sai kokea sen ennen kuin omat pelasti, siniset eivät pelasta ketään ensi kaudella.)  Sampo saanee jonkun EU- viran. Elo jäänee ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Loppu onkin äänestäjistä kiinni! Miten pärjätä ja erottua muista? Arvopohjapuheet ovat vitsinä kun pari kuukautta sitten samat ihmiset puhuivat erilailla.

Perussuomalaisista on siis lähtenyt muutama prosentti porukkaa, osa sinisiin, osa sitoutumattomiin, osa muihin puolueisiin ja osa lopetti koko politiikan. Jokainen lähtö on mainostettu ja media tuonut ne isosti esiin. 

Esimerkiksi viimeisimmän lähtijät olivat jo tullessaan moninkertaisia loikkareita. Toivottavasti joskus löytävät rauhan tyyssijan jostakin porukasta. 

Perussuomalaisiin on liittynyt satoja uusia jäseniä, osa siksi, että Soini & co lähti ja osa siksi, että Halla-aho on nyt puheenjohtaja. Puolueen tulevaisuus näyttää kirkkaalta ja selkeältä. Ja jopa helpolta : )

Puolueen pitää kestää puheenjohtaja vaihdokset. Samat ohjelmat, arvot ja teesit ovat voimassa ennen ja jälkeen puoluekokouksen. Niitä on tekemässä iso porukka ja hyväksyntä tulee puoluevaltuustossa ja puoluekokouksessa. Yksi ihminen ei voi mitään missään puolueessa muuttaa. Demokratia on hieno asia!

JK. Perussuomalaiset saivat 770 kunnanvaltuutettua, heistä on siirtynyt sinisiin tai sitoutumattomat sinisiin noi 60 valtuutettua, mukaan lukien kansanedustajat. Ja puhutaan kahtia jakaantumisesta? Mediahuomio on kyllä iso jokaiselle.