Kuntavaalien jälkeen valitaan kunnan luottamushenkilöt valtuustoon, hallitukseen, lautakuntiin, toimielimiin, jaoksiin yms.

Kuntavaalien aikana moni ehdokas lupaa ajaa ja puolustaa tärkeitä asioita, jotkut puhuvat ns. vaalilupauksista. Tärkeä asia voi olla kyläkoulu, tien hoito, vanhusten hoiva, hiihtolatu, pyöräreitti, päiväkoti, kaupungin elinvoimaisuus yms maan ja taivaan väliltä. Osa ehdokkaista ei lupaa mitään - korkeintaan tehdä parhaansa.

Valtuustokauden alussa monelle uudelle luottamushenkilölle tulee yllätyksenä kuinka hidasta ja samalla lakien sääntelevää kunta-asioiden hoito on. Moni asia, mikä omasta mielestä olisi "het ja nyt" - valmis kestääkin vuosikausia, esim maan ostosta kaavoituksen kautta rakennuspaikaksi - prosessi. Joka lautakunnalla on ns omat rahat eli koulutuslautakunta ei voi ottaa liikenneympyrän rahoitusta rahoittaakseen omaa ylitystä. Rahan käyttöä säätelee kuntalaki. Kunnan talous pitää olla tasapainossa. Suomen hallitus voi tehdä kymmenien miljardien alijäämäisen (ottaa velkaa), mutta kunta ei voi tehdä alijäämäistä budjettia. Tulevat rahat pitää riittää menoihin. Suurin osa yksityistalouksista toimii samalla tavalla.

Kunnan luottamushenkilön pitäisi olla tasapuolinen ja tasa-arvoinen. Jokainen kunnan asukas kunnan alueella on arvokas. Samoin pitää huolehtia yrityksistä, yhdistyksistä, vapaa-ajan toiminnasta, eläimistä jne. Kunta myös turvaa ja huolehtii varautumisesta kriisin varalta. Kunnan rahaa menee teiden rakentamiseen, auraamiseen, hiekoittamiseen ja vaikka liikuntapaikan rakentamiseen. Kuntien lakisääteisten tehtävämäärä on huima ja kaikki kunnat tarjoavat myös ei- lakisääteisä palveluista ja asioita.

Kunnan luottamushenkilön tärkein ominaisuus on ymmärtää taloutta - takaa kunnan tulevaisuuden - ja noudattaa päätöksenteossa lakia sekä tasapuolisuutta -takaa kunnan asukkaiden, toiminnan ja alueiden tasa-arvon. 

Tätä ajatusmaailmaa vasten on outoa, että Suonenjoen päätöksenteko pitäisi palvella vain osaa Lempyyn vanhempia haluja. Perusteena on ollut mm että siellä maksetaan veroja.

Suonenjoen keskustan vaarallinen, monen vakavankin kolarin risteys, pitäisi jättää ennalleen, että lempyyn koulu saa rahaa. Oppilaita on alle 30 ja tällä hetkellä heillä on kaksi opettajaa, koulunkäyntiavustaja ja keittäjä- lämmittäjä, lisää pitäisi saada kolmas opettaja ja erityisopettaja. 

Muutama lempyyläinen on hyvin aktiivinen soittelija ja painostaja. Se näköjään tehoaa hyvin. Suonenjoen valtuuston kesäkuun 2022 kokouksen jälkeen joku valtuutettu tuumasi, ettei uskaltanut tehdä päätöstä, jossa lempyyn koulu olisi loppunut.

Tällaistako päätöksentekoon vaikuttamista tahdomme? Tahtooko edes kaikki lempyyläiset? Uhkailemalla ja painostamalla mieleisiä päätöksiä? Tästä on moni sanonut, muttei uskalla puhua julkisuuteen.

Miksi tällainen kirjoitus nyt? 2.11.2022 minulle soitettiin ja puhelun aikana sanottiin, että kun en ole vain Lempyyn puolella, niin olisi parempi lopettaa Suonenjoella politiikka ja erota kaikista. Koulutuslautakunnan tehtävä olisi ilmeisesti tehdä päätöksiä vain Lempyyn hyväksi, kun he maksavat veroja!

En aio lopettaa luottamustehtävissä. Olen vain todella surullinen. Uhkailu ei kuulu demokratiaan. Mietin jatkotoimenpiteitä.