Opetusta lisää

Torstai 1.12.2016 - Pia P

Hallituksen säästöt koulutukseen on nostanut älämälöä. Koulutuksesta ei saa leikataan mitään. Kuulemma koko Suomi romahtaa. Lapsilta viedään tulevaisuus.

Onko ammattikorkeakoulun johtajien uudet isot mersut tarpeen? Onko joka opettajan ja johtajan ulkomaan matka tarpeen? Onko joka asia tarpeen? Opettaako opettajat eli onko edes tunnilla paikalla? Onko opettajat motivoituneita työhön? Onko oikeasti joka sentti tehokkaasti ja tarpeellisesti käytetty?

Valtion rahat loppuvat, velanottoa on vähennettävä -kukaan ei kiistä tätä. Jokaiselta sektorilta leikataan, sekin on tosiasia. Kaikkien pitää oppia elämään tosiasian kanssa eikä jäädä valittamaan saamattomia rahoja.

Jospa palattaisiin vähän takaisin päin.... Perusasioihin. Vanhemmat kasvattaa ja opettajat opettaa. Ei kai kaikkia asioita voi sysätä koulun vastuulle. Joillakin perheillä on elämän hallinta hakusessa. Lapset eivät herää -lähde kouluun. Vaatetus on puutteellinen. Kouluruoka on pahaa, mutta kotonakaan ei ole ruokaruokaa. Isojen kaupunkien ruokalatädit tietää, että maanantaisin menee eniten ruokaa kun kotona ei ole viikonloppusin ruokaa tai on syöty mitä sattuu. Läksyt on tekemättä ja oppikirjat kateissa. Netissä pelataan yöt ja aamulla taas uni maistuu.

Auttaako näihin opettajien lisääminen? Luokkakoon pienetäminen?

Tässäpä on ratkaisu: lisätään opetusta ei opettajia. Laitetaan opettajat töihin- opettamaan oppilaita.

Nyt osalla opettajia on opetusvelvollisuus. Tarkoittaa siis montako tuntia ko opettajan pitää olla oppilaiden kanssa luokassa. Muu aika työajasta on suunnittelua, valmistelua, johtamista, yhteydenpitämistä vanhempiin ja ilmeisesti osa oppiaineista tai oppilaista on niin rankkoja, että lepäämiseen. Opetusvelvollisuus voi olla 0 -  20-35 tuntia viikossa, siis meillä on opettajia, jonka aika menee kaikkeen muuhun. Tai he voivat täyttää vähäiset tunnit jälki-istunnon valvomisella - silläkin on nykyisin kauniinpi nimi, mutta suurin osa muistaa tämän vanhanaikaisen nimen.

Koulu loppuu toukokuun lopussa tai kesäkuun lopussa. Opettajien työ ei lopu siihen. Heillä on suunittelua ja valmistelua sekä koulutusta Yleensä juhannukseen asti. Kesäloma loppuu elokuun alussa ja sitten on taas aika suunnittelua, valmistelua ja koulutusta. Koulu alkaa elokuun puolessa välissä. Suurin osa opettajista suunnittelee ja valmistelee nämä "tyhjän koulun" ajan kotonansa tai vielä reissussa ollen.

Tässäpä selvä ehdotus: alakoulun luokan koko 30 :een. Puolet oppilaista aamuvuoroon ja puolet iltavuoroon. Opetustilanteessa on siis 15. Vähimmillään jako voisi olla lukuaineissa. 

Opettajien työaika riittää aamu- ja iltavuoron opetukseen. Viikkoon voi varata tunnit kokeiden korjaamiseen ja suunitteluun. Nyt jakotunnit hoidetaan päivän muutaman koulutunnin aikana lisäämällä opettajia.

Ja nyt paras ehdotus: heikosti oppivimmat tai muuten lisäopetusta tarvitsevat oppilaat olisivat koulussa juhannukseen asti. Mikä luksus tukiopetukseen. Oppilaat saisivat erityisopetusta ja kenties lisäopetus voisi muuttaa elämän suunnan. Tilat (koulut) on valmiina, opettajat ovat töissä (olisivat koululla ei kotona suunnittelessa )  ja ruokahuoltokin ja siivouspalvelut onnistuvat, koska  koulun tukipalveluilla on oikeasti vain normaali kesäloma.

Oppitulokset parantuvat lisäämällä opetusta ja oppimista, ei lisäämällä opettajia.

Entäs yläkoulu? Matematiikan ja kielten opetukseen takaisin tasoryhmät. Nyt on tilanne, että heikommin ja paremmin oppivat eivät opi tarpeeksi kykyynsä nähden. Heikommat eivät pysy matkassa ja tippuvat kokonaan opetuksesta. Paremmin oppiville opetuksen tahti ja taso ei riitä ja siitä tulee turhautumisia. Onko oikein, että tasapäistämisen nimissä kaikki kärsii?

Emu ja esy luokat takaisin. Ennen oli erityismukautettuja luokkia eli kaikki ei pärjää eri syistä normaaliluokassa, syy voi olla oppimisen tai käytöksen erityishaasteet. Nyt kaikki on samassa luokassa ja koulukäyntiavustajat pitäisi olla mukana luokan arjessa. Avustajien käytön ongelma on se, että rahaa heidän palkkaamiseen ei ole, vaadittu koulutustaso ei riitä arjen ongelmiin ja palkkatasokin on huono.

Erityisluokissa oppilaat saisivat itselleen sopivaa opetusta, onko se väärin? Jotkut ajattelee, että omalle luokalle ja itselle sopivan opetuksen saaminen on huono asia? On parempi laittaa tasapäisyyden nimissä kaikki samaan luokkaan ja ihmetellä miksi kukaan ei opi?

Kouluissa on suuria ongelmia, koulukiusaaminen jatkuu ja oppilaat voivat pahoin. Osa opettajista ei jaksa tai kestä työtänsä. Pienetämällä luokkakokoja jakamalla niitä aamu- ja iltavuoroon koulussa voitaisiin tehdä sitä varten se on eli opettaa ja opiskella.

Yksi vaiettu ongelma on kotoutumattomat maahanmuuttajalapset koulussa. Koulupuolella ei ole aina uskallusta tai kykyä tarttua molemmin puoliseen ongelmiin. Vain tasapuolisella ja tasa-arvoisella kohtelulla ja osaamisen arvioinnilla päästään parempaa lopputulokseen. 

Turhista arvioinnista ja suunnitelmista pitäisi päästä eroon.. Miksi esim päiväkoti-ikäisiä arvio ihmiset, jolla ei ole kykyä tai saatua oppia ihmisen arvioon? Ja miksi pitää arvioida? Eikö me rakasteta lapsiamme sellaisena kun he ovat.

Vanhemmat, rakastakaa ja kasvattakaa lapsianne sekä tuottakaa heille joskus pettymyksiä.

Koulu voisi keskittyä siihen mikä heidän tehtävä on, opettakaa lapsiamme! Niinkuin mekin saimme aikoinaan oppimme. Hyvin yksinkertaista, eikös vaan?

Viimeiset vuosikymmenet on menty koulun opetussuunnitelmissa kohti jotain, mikä ei selvästi toimi, koska oppimistulokset, esim pisa-arviota huononevat koko ajan. Ja mikä on ratkaisu? Lisätään sitä jotain millä menty huononpaan suuntaan, olisiko parempi palata siihen opetusaikaan ja tapoihin, jolloin esim kaikki pojat osasivat lukea kun pääsivät peruskoulusta pois? 

Kärjistettynä sanottuna: Kun oppitulokset tutkitusti huonontuvat, niin lisätään sitä hömppäpömppää millä ne huonontuivat?