Monesti kysellään mikä on Perussuomalaisten vaihtoehto? No, tässäpä Suonenjoen tasolla muutamaan asiaan

1. Kiinteistön osto. Suonenjoen kaupunki osti purkukuntoisen suuren kiinteistön, jolla on kaavassa "melkein suojelu" merkintä. Hinta on yli 400 000 euroa, välillä piti hakea lisärahapäätöstä valtuustolla ja silti puolet summasta maksetaan metsämaana. Tontilla on tarkoitus turvata Suonenjoen asuntotuotanto. Järjetön hinta ja vielä kalliimmaksi tulee kun rakennus pitää - jos saa - purkaa ja maaperä puhdistaa.

Vaihtoehtona tarjoamme:

- Jo alunperin kiinteistön omistajaa olisi pitänyt ohjata pitämään huolto rakennuksesta ja turvallisuudesta. Tähän löytyy keinoja jopa uhkasakkoon asti.

- Jos tarjoitus on turvata asuntotuotanto, niin tontin omistajaa olisi voitu tukea hakemaan kaavamuutos ja hän olisi hoitanut purkamiset yms. Asuntopisnes ei ole kaupungin tarpeellisinta ydinosaamista. Varsinkaan, jos ei ole tarkoitus edes rakentaa pikaisesti. Tässäkin pisneksessä kaupunki ostaa kalliilla, ehkä purkaa kalliilla ja joku ostaa tai vuokraa tontin halvalla joskus ehkä

- Jos silti olisi pitänyt ostaa se kiinteistö, niin kauppa pitäisi tehdä purku- ja rakennuslupaehdollisena. Aivan normaalia maakaupoissa.

- Mites olisi. jos tyhjilleen jäävän homeisen kaupungintalon purkaisi ja siihen rakentaisi kerrostalon? Kaava pitäisi muuttaa, mutta niinhän siinä ostetussakin. Kyllä on puolisuojeltukin, niin on se ostettukin. Olisi kaupungin omaisuutta, mutta se toinen ei ole. Olisi siis 400 000 e halvempi vaihtoehto.

2. Kuitu-valo- savon kuitu

Päättäjillä menee iloisesti sekaisin tarve ja realistinen hankinta. Kukaan ei kiistä valokuidun hyötyjä, mutta yksittäisen keinotekoisen (kuntien omistama) yrityksen suosiminen alalla, jossa on muut oikeita kaupallisia yrityksiä, ei ole oikein. Kaikki ymmärtää, että joku yritys tai kaikki maatilat tarvitsevat valokuidun kotiinsa, mutta kysymys kuuluu kenen se pitää maksaa?

Asiassa on jo paljon palanut yhteiskunnan rahaa, pelkkä markkinointi on saanut kulutettua yli puoli milliä rahaa. Suonenjoella ei ole mennyt viesti  oikein perille, kun ainoat ketkä sen julkisesti ovat aikoneet tilata on neljä valtuutettua... Ööh, sitä ollaan tekemässä kunnan rahoilla. Suonenjokihan ei saa EU- rahaa, koska olemme kaupunki ja meillä on vielä asukkaita syrjässä..

Siellä missä on asukkaita, esim. Suonenjoen keskusta, niin kuntien rahoittama Savon kuituverkko ei vedä piuhaa vaan sen vetää yritys (DNA; Elisa, sonera...). Muuten olemme oikeudessa...

Vaihtoehtona:

- Lopetaan rahan tuhlaus tässä, Harva ihminen pystyy ottamaan nurkille tulevaa piuhaa, jonka liittymismaksu on 1900 e ja vielä harvenpi pystyy vedättämään sitä kauempaa - vaikka kuinka haluaisi. Kuukausimaksukin on 50- 100e. Ei ole oikein, että vain harvoille ja valituille vedetään kunnan maksamaa piuhaa....Ja edelleen olen sitä mieltä, että itse valokuitu on todella hyvä jopa loistava asia. Mutta kunnan maksama ylellisyys vain jollekin henkilöille ei ole oikein.

3. Mansikakarnevaalit

Suonenjoen pyhä asia. Ja varsin pyhä asia on, että kaupunki maksaa  vuosittain 30 000e. Samassa rahanjaossa on mukana yhdistykset, jotka saavat vain ykkössatasia koko vuoden toiminan tueksi.

Vaihtoehtona tarjoamme: Karnevaalien rahoitusta on avattava julkisesti ja asiasta pitää saada edes keskustella. Pikku hiljaa pienentyvä tuki antaa karnevaalien organisaatiolle mahdollisuuden sopeuttaa toimia. Yhdistyksille pitää antaa tukea, joka mahdollistuttaa koko vuoden toimintaa ja tuo iloa (tutkimustulos) kyläläisille ja ihmisille.

4. Aina on vaihtoehto. Aina pitää miettiä millä joku asia tai hankinta maksetaan. Investoinnit ovat kenties eri sarakkeessa, mutta ne maksetaan ihan samasta pussista - joko verotuloina tai lainarahoina. Samalla pussilla on monta muuta. Sieltä maksetaan joka päiväiset kunnan menot - koulu, päiväkoti, terveysasema, kuntatyöntekijän palkat. Suuremmat lainakulut pienentävät muiden osuutta tai ne pitää maksaa lainalla. Lainaa, että voidaan maksaa lainaa -näin ajateltuna tulevaisuuden rakennustontti-investointi ei tunnu enää järkevältä...

PS. Perhe voi hakea kotihoidontukea, jos lapsi ei ol kunnallisessa päivähoidossa. vaikka maksun saajista on nyt 95 % äitejä, niin lapsen kanssa voi olla esim. pappa tai naapurin täti. Pitääkö nyt isin jäädä pois töistä vaikka äiti on ollut koko ajan töissä - sinne mummon seuraksi? Perhe on voinut hoitaa lapsen kotona ja vuorotella hoitovastuuta - ollen molemmat töissä.

Pakko ei ole oikea ohjauskeino perheasioissa...