Pohjois-Savon ELY on lähestynyt kuntia, jotta alueella tuleville myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille löydettäisiin kuntapaikkoja. ELY neuvottelee nyt 285 henkilön kuntapaikasta, joka on 35% tällä hetkellä alueella olevien turvapaikanhakijoiden määrästä. Suonenjoen neuvottelut on 21.3.2016, siihen osallistuu ELYn väkeä, kunnan johtoa ja luottamushenkilöitä.
Kuntapaikkojen neuvotteluissa myönteisten päätösten määrä on alakanttiin arvioitu, kenties on helpompi lisätä paikkoja kuntiin kun on ensimmäinen ryhmä saatu hyväksyttyä. Kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen on hidasta, vaikeaa ja jopa mahdotonta. Suomeen jää paljon ihmisiä, joilla ei ole kuntapaikkaa. Lisäksi Suomeen on tulossa tänäkin vuonna paljon uusia turvapaikanhakijoita, joten vastaanottokeskuksia tarvitaan edelleen.
Suonenjoki on hoitanut turvapaikkahakijalasten opiskelun lain perusteella. Kustannuksia tulee joka kuukausi lisää ja ne ovat selvillä, mutta korvauksen määrä selviää vasta syksyllä 2016. Silloin vasta ilmoitetaan opiskelussa olleet 6-16 vuotiaat turvapaikkahakijalapset. Vain aikarajojen, yli 4 kk ylittäneistä saadaan puolet vuosikovauksta ja yli 8 kk läsnä olleista koko vuoden korvaus. Jos oppilas on vaikka 3,5 kk, niin kunta ei saa yhtään rahaa valtiolta. Loppusyksystä 2016 maksetaan korvauksia tästä koulukustannuksesta. Samalla tavalla turvapaikkahakijoiden terveydenhuoltokustannuksien korvaus on "pitkässä viiveessä".
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen on sanonut, että valtion pakolaisista maksama korvaus kattaa arviolta vain 60 % todellisista kustannuksista" (Lapin aluekehitytspäivät Rovaniemi syyskuu 2015). Moni kunta on joutunut rahapulassa perumaan tai pienentämään kiintiötä eli kannattaisi uskoa kokemusta mielummin kuin luuloa, että valtion raha riittää kustannuksiin.
Suonenjoella on siis jo tällä hetkellä iso velvoite ja kustannus järjestää opiskelua kaupungissa oleville turvapaikkahakijalapsille. Lisäksi kielteisen päätöksen saaneille ja paperittomille kouluikäisille kuuluu oppioikeus, jonka kunta, esim. Suonenjoki,on lain mukaan hoidettava, mutta siitä ei saa korvausta uudenkaan lain perusteella. Harvassa kunnassa on 4,2, % kunnan väkiluvusta vastaanottopaikkoja (7500 asukasta ja VOK paikkoja 320) ja nyt pitäisi ottaa vielä erikseen lisää maahanmuutajia kuntalaiseksi. Eikö Suonenjoen taakan kanto ole jo täytetty tässä kriisissä?
Suonenjoen valtuustossa päätettiin kanta vastanottokeskuksesta syyskuussa 2015. Olin valtuutetuista ainoa, joka ei kannattanut sitä. Joulukuun 2015 valtuustossa esitin, että meidän on keskusteltava julkisesti ja avoimesti tarjoammeko kuntapaikkaa maahanmuuttajille ja miten me varaudumme siihen. Oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat voivat muuttaa tai jäädä myös omatoimisesti kuntaa, jos kunta tai yksityinen tarjoaa asuntoa. Kotouttamiseen on panostettava, oli tulotapa mikä tahansa.
Me kaikki tiedämme miksi pitäisi ottaa maahanmuuttajia kuntaa, kukaan ei kiistä sitä. Me tiedämme, että turvaa on tarjottava, mutta osa silti laittaa oman kunnan asukkaat etusijalle.
Kuntapaikan tarjoamishaluiset voisivat avoimesti kertoa myös millä rahalla ja miten katamme kustannukset? Valtion korvaukset eivät kata tutkitusti kaikkia kustannuksia ja niitäkin maksetaan vain kolme vuotta. Lisäksi perheen yhdistäminen tuo mukana monta uutta kuntalaista maahanmuuttajan mukana.
Suonenjokelaisille on tärkeää itsenäisen kaupungin säilyttäminen. Onko oikein, että kriisiytyvä kunta säästöpakotteessa vielä lisää vapaaehtoisesti -vaikka hyvää tarkottaen- menoja ottamalla sopimuksella maahanmuuttajija ja leikkaa, supistaa ja pientää kantasuonenjokelaisilta? Vai nostetaanko kuntaveroa?
Maahanmuutajasopimuksen teko on vielä vapaaehtoista kunnalla, se on kunnan oma päätösvallan alainen asia. Suonenjoella ei ole varattu tähän rahaa ja maahanmuutajien vastaanoton aloittaminen on niin merkittävä asia, ettei kaupunginhallitus voi tehdä sopimusta tästä vaan kaupunginvaltuustoon pitää päättää tämä. Avoimen kansalaiskeskustelun jälkeen.
