pia.pentikainen@gmail.com
Suonenjoki tarkastuslautakuntaMaanantai 30.9.2024 - Pia P Suonenjoen tarkastuslautakunnan kokous oli 17.9.2024. Pöytäkirja löytyy kaupungin sivuilta netistä. Kokous kesti pöytäkirjan mukaan kello 13.00- 17.17. Pöytäkirjan mukaan kokouksen pöytäkirjantarkastajaksi valittiin xx ja vv. Tosin pöytäkirjan mukaan tarkastaja xx "saapui kokoukseen tämän kohdan aikana klo 13.09." Mikä on tarkastuslautakunnan osaamistaso - kokous oli avattu ja menossa ilman toista tarkastajaa 9 minuuttia? Oisko hyviä selityksiä? |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, tarkastuslautakunta |
Suonenjoen päätöksiäSunnuntai 29.9.2024 - Pia P Kertaus alkuun: Suonenjoen valtuusto päätti 18.12.2023 §73 "Jalankulun ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta parantavat kohteet. Rautalammintien ja Pihlajakadun suunnalta kohti kaupungin keskustaa ja Liikuntakeskusta. 400 000 euroa." Valtuusto piti tärkeänä, että mm. koululaisten liikkumisen turvallisuutta parannetaan. . Tekninen puoli on toteuttaja. Teknisen lautakunnan kokouksen päätös oli 13.3.24 §23 "Liik.turv. ja saavutettavuutta par. pienkohteet 400 000 € Tarkennetaan maaliskuun 2024 lautakunnassa tarjouspyynnön hyväksymisen yhteydessä Onnelan kevari, Jalkalantien kiertoliittymä ‐ Asemakatu, jalkalantien saarekeet, Urheilutien saareke." Samassa kokouksessa §25 lautakunta päätti avata kilpailun ko kohdasta. Tarjouksia tuli yksi ja se oli 321 293 euroa. . Tein oikaisuvaatimuksen, koska lautakunnan päätös ole valtuuston tahdon mukainen ja se ensin tymättiin. Kokouksessa 8.5.24 §43 lautakunta hyväksyi oikaisuvaatimukseni. . Asia meni seuraavaksi valtuustoon 17.6.24 §32 ja valtuusto päätti vielä tarkemmin ja laittoi järjestykseen - jos raha riittää: "350 000 euroa 1. Kruununsillan ja Herralantien väli 50 000 euroa liikenneturvallisuutta ja saavutettavuutta parantavat kohteet." . Seuraavaksi tekninen lautakunta kilpailutti ko urakan ja kokouksessa 21.8.24 §63 "Tekninen johtaja ehdottaa, että tarjous hylätään." Tarjouksia tuli TAAS yksi ja se oli 347 400 euroa. . --- Miksi tarjous hylättiin? Molempiin kierroksiin yksi tarjous ja melkein sama hinta sekä määräraha olisi riittänyt tärkeinpään? Tarina jatkuu... Kaupunginhallitus päätti 23.9.24 §218 poistaa 350 000 e investoinnin, koska tekninen lautakunta päätti hylätä tarjouksen parantaa katujen turvallisuutta. Pohjaesityksessä oli myös, että 50 000 euron siirto liikenneturvallisuutta ja saavutettavuutta parantavat kohteeseen. Esitin kokouksessa, ettei rahaa lisätä. Esitykseni voitti. Suonenjoen valtuusto käsittelee määrärahan poiston kokouksessa 30.9.24 §44. ------ Mikä tässä kaikessa on takana? - Haluan, että valtuuston päätöksiä noudatetaan - Haluan, että päätökset ovat selviä ja kohdentuvat oikeisiin kohteisiin ja kustannuksiin - Haluan, että liikkumisen turvallisuus paranee - Haluan, että liikenneturvallisuutta ja saavutettavuutta parannetaan - En halua, että Onnelan pellon kevaria tms rakennetaan ensisijaisesti - Nämä ei ole pikkurahoja, kuten jotkut vakuuttavat - Tämä ei ole säästötoimi, koska nyt jätetään vain velkaa ottamatta - Oikaisuvaatimusta ei hyväksytä, jos se on aiheeton |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, lasten turvallisuus, tie, meluvalli |
Suonenjoki- ostetaan maat!Perjantai 20.9.2024 - Pia P Suonenjoen kaupunginhallituksen listalla on maanantaina 23.9.2024 asianumero 212 kiinteistön osto. Maapala on kaavoitettu virkistyskäyttöön ja siihen ei voi rakentaa. . Kaupungilla on tällä vuodelle budjetissa 30 000 euron määräraha teollisuus- ja asuntorakentamisen maa-alueiden hankintaan. Ostosumma olisi 7200 euroa eli vuoden määrärahasta menisi 24% omistukseen, jolle kaupungilla ei olisi käyttöä. Ostosumman lisäksi kaupungille tulee kaupanteon kulut, Miltäs ajatus tuntuu- ostetaan yksityiseltä maata, joka ei ole budjetin mukainen kohde? . Onko Teillä sopivaa hukkapalaa maata, jonka kaupunki voisi ostaa? Jos tämä ostetaan, niin miksi ei seuraavaa? Millä perusteella voisi kieltäytyä? Lisätäänkö määrärahoja? . Kaupungin talous on tiukilla, miten tälläinen velkarahalla hupiostelu parantaa sitä? Ymmärrän toki myyjää, minäkin voisi myydä hyvinkin joutavan maan kaupungille. Tässä pitää sormi kohdistua ihan kaupungin virkamieheen. . Miksi? Päivitys: Kiinteistörekisteristä näkyy, ettei kaupunki edes omista viereistä maata. Esityslistassa oli kaupan perusteena: "Kaupunki omistaa ennestään ko. kiinteistöön rajoittuvat asemakaavan mukaiset lähivirkistysalueet, joten kaupan myötä alueen yleisten alueiden omistus täydentyy."
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki |
Palautetta pukkaa!Lauantai 14.9.2024 - Pia P Palautetta pukkaa! Ylempi kirjoitus on yksi esimerkki mitä saan facebookin politiikkasivuille Pia Pentikäinen - Perussuomalainen. . Alempi kirjoitus on yksityisviesti kun kerroin, että olin saattohoitamassa läheistäni ja etten voi silloin heti vastata. Täytyy sanoa, että tuo alempi tökkäs pahasti. Rankka aika pitää toista kädestä kinni ja tietää, että kohta ei enää pidetä. Ja tietysti tuo joka paikassa levitetty väite (salaisista facebook ryhmistä julkisiin päivityksiin), että olisin asian eteenpäin viejä. Syyllinen kaikkeen. Kun valtuusto päättää jotain, niin viranhaltijat ja lautakunta puheenjohttajineen noudattaa päätöstä. Jos ei noudata, niin se on virkavirhe. . Toivon todella, että tälläinen maalittaminen loppuu. Kannattaa tutustua edes kunnalliseen päätöksen tekoon ja kuntalakiin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, palaute, kuntapolitiikka, päättäjä |
Suonenjoki- Vaaran paikka!Perjantai 30.8.2024 - Pia P Suonenjoen asiaa... Kirjoitin aikaisemmin KäPy -(KÄvely- ja PYöräily) hankkeeseen liittyviä ongelmia. Kirjoitin miten ensin tehtiin tien pätkä yksityisen omastamalle maalle ja vasta vuoden päästä tien pätkä kaavoitettiin ja ostettiin kaupungille. Kysymyksessä on Tilhinkadun ja Rautalammin tien risteys. Tilhinkadun kohdalle rakennettiin liikenteen jakaja helpottamaan tien ylitystä. Hyvä ajatus- mutta toteutus huono. . Suonenjoen keskustasta päin tullessa liikenteen jakaja suojateineen näkyy hyvin ja autoilijat katsovatkin sitä kohtaa. Viuh! Pyöräilijät ja kävelijät eivät käytä uutta tien pätkää ja liikenteenjakajaa suojateineen, koska ne ovat toisella puolella kuin menosuunta eli väärään suuntaan. Viuh! . Lapset, nuoret ja aikuiset- kaiken ikäiset ajavat suoraan Rautalammin tien yli. Viuh! Ei "uutta reittiä" . Näkyvyys Rautalammin tieltä Tilhinkadulle on huono ja kun pyöräilijä tuleekin 15 metriä ennen kuin missä luulisi (suojatie) on risteys nyt todella vaarallinen. . Nämä viuh! sanat ovat tekstissä samalla tavalla kun pyöräiljä vilahtaa risteyksen yli. Kävelijät menevät myös suoraan yli. . Suonenjoen KäPy- suunnitelma ja toteutus on ostettu isolla rahalla. On kuulemma nykyajan vaatimusten mukainen. Punaista asvalttia ja autoilun estämistä. . Valtuusto on hyväksynyt KäPy- suunnitelman, mutta poisti sen rahoituksen äänestyksen jälkeen. . Tekninen tekee kuitenkin pätkissä hanketta. Kuten Onnelan meluvallin ja kevyen liikenteen rakentaminen. . Nyt olisi hyvä tutkailla, onko KäPy- suunnitelma tarkoituksen mukainen ja onko se turvallinen käyttäjille ja yleensä tiellä liikkujille. Kallista ja vaarallista - Halutaanko me tälläistä? Viuh! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: KäPy, Suonenjoki, vaara, |
Suonenjoki kouluverkko- keskusteluaSunnuntai 25.8.2024 - Pia P Facebookin Suonenjoen puskaradiossa pyörii välillä keskustelua Suonenjoen kaupungin kouluverkko- päätöksistä.
Jokainen voi esittää oman näkemyksensä, facessa ei tarvitse totuudessa pysyä, mutta ymmärtääköhän kaikki lukijat selvittää koko juttua. Somessa kovaäänisin ja useiten möyhääjä saa näkökantansa läpi. Miksi sitten ei heti puututa suoranaisiin virheisiin? Ei kannata. Jos kirjoittaa jotain miten asia on, niin hyökätään kimppuun ja jopa vääristellään kirjoitusta tai halutaan tahalteen väärin ymmärtää. Suoranaista uhkailuakin on. Tämä siis yleistä somessa, huonosti käyttäytyvien aikuisten tappelukenttä. Jäljellä jää öyhääjät.
Otan muutaman väitteen julkisesta keskustelusta ja avaan asiaan parhaani mukaan.
Kouluverkkoselvitys
"Ei ole tehty", "Tehtiin muutamassa kuukaudessa", "Ei mitään tarvetta", "Kuntalaisia kuulematta"
Koululautakunnan kokouksessa 15.9.2020 on päätetty aloittaa kouluverkkoselvitys ja tehdä kuntalaiskuuleminen sekä lapsivaikutusarviointi.
Pohjaselvityksen oli tehnyt kuntamaisema Oy. Se kertoi, että Suonenjoella koulukustannukset olivat selvästi yli Suomen keskistason. Oppilasmäärät olivat vähentynyt ja vähenee.
Koululautakunnan kokouksessa 9.12.2020 äänestyksen jälkeen tuli päätös, että Lempyyn koulun lakkauttaminen ja Sammalselän koulun ja Metsolan päiväkodin kunnon ja tilatarpeen selvittäminen.
Esitys oli, että Lempyyn koulu lakkaa 1.8.2022.
Lautakunnan esitys meni hallituksen kokoukseen
ja päätökseksi tuli 13.12.2021 äänestyksen jälkeen:
"kaupunginhallitus esittää edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto tekee seuraavat sitovat perusopetusverkoston päätökset:
1) aloitetaan Lempyyn koulun lakkauttamisen valmistelu, siten, että Lempyyn koulu lakkautetaan 1.8.2025 alkaen,
2) aloitetaan Sammalselän koulun lakkauttamisen valmistelu, siten, että Sammalselän koulu lakkautetaan 1.8.2025 alkaen.
3) Iisveden koulun osalta kouluverkkoa/lakkauttamistarvetta valtuusto tarkastelee uudelleen 2027.
4) velvoittaa koulutuspalvelut jatkamaan kouluverkon supistamisen toimeenpanoa sekä oppilaiden, vanhempien ja henkilöstön informointia tulevaan muutokseen liittyen
5) velvoittaa koulutuspalvelut ottamaan tarkasteluun mukaan myös varhaiskasvatusyksiköt.
Seuraavaksi päätöstä käsitteli Kaupunginvaltuusto 20.12.2021 § 97
Valtuusto päätti palauttaa kouluverkko selvityksen ja nimesi työryhmään keskustalaisen ja SDP puolueen edustajat. Asia selvittiin pohjamutia myöten -uudet kuulemiset, osalistuttamiset, arvioit yms.
Välitiivistys: nykyinen kouluverkkoselvitys on ollut käynnissä syyskuusta 2020 alkaen. Sammalselän koulun lakkauttaminen on ollu ensinmäistä kertaa päätöksen teossa joulukussa 2021.
Hyvä ihmiset, lukekaa tästä päätöksenteon prosessia:
https://suonenjoki.fi/etusivu/kasvatus-ja-koulutus/tarkea-tietaa/muut-suunnitelmat-ja-toimintamallit/palveluverkkoselvitys-2022/ Uutta tietoa - pitääkö oppilasmäärä- ennusteet paikkansa?
Suonenjoella oli vuonna 2021 ennustettu syntyvyys ja perässä toteutuma
Vuonna 2012 ennuste 44 syntyi 47, ero 3
Vuonna 2022 ennuste 42, syntyi 31, ero -11
Vuonna 2023 ennuste 40, syntyi 37, ero -3
Eli ennusteet olivat liian optimisia vaikka syntyvyys oli arvioitu laskevan, Ennuste oli pelkästään kolmessa vuodessa 11 lasta liian iso.
Laskeeko oppilasmäärät - kyllä, valitettavasti on jo laskenut.
Perussuomalaisten valtuustolaloitteesta suonenjokelaiset syntyneet sai "Suomi100"- vauvarahaa vuonna 2017.
Se oli mukava, rahan sai käyttää Suonenjoen palveluiden ja yritetysten ostamiseen. Raha säilyi paikkakunnalla. Rahaa sai 76 vauvelia. Määrä oli järkytys, koska edellisvuosina syntyvyys oli lähes sata vauvaa ja rahaakin oli varattu 10 000 euroa. Nyt tuo ikäpolvi meni kouluun. Ekaluokkalaisia oli Suonenjoella vuonna 2024 56. Seitsemässä vuodessa muuttoliike paikkakunnilta pois /sisään oli vähentänyt lapsimäärää vielä 20 oppilaalla.
Vaikka kaikki koulut oli toiminnassa sekä panostettiin joka vuosi enempi rahaa ja kulut kasvoivat huomasti.
Suomessa on vauvakato ja se näkyy myös Suonenjoella. Valitettavasti.
Kirjoitan vielä rahasta ja päätöksen teosta seuraavilla viikoilla.
Kiitos kun luit!
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, kouluverkko, keskustelu |
ValtuustoaloitePerjantai 12.7.2024 - Pia P Suonenjoen kaupungin valtuustokokous 17.6.2024 Valtuustosaloite kuntalaisten kuuleminen vuoden 2025 talousarvion ja talouden tasapainottamistoimien valmistelujen pohjaksi
Esitämme, että Suonenjoen kaupunki tekee kuntalaiskuuntelemisen vuoden 2025 talousarvion valmistelun ja tulevan talouden sopeuttamisohjelman pohjaksi.
Kuulemisessa voisi esittää näkemyksiä, ehdotuksia ja panostus- / säästötoimia. Toteutustapana voisi olla verkkokysely ja esteettömyyden takaamiseksi paperilomakkeet.
Kuulemisen aluksi voisi pitää yleisötilaisuuden kuntataloudesta, jossa kerrottaisiin talouden tilanne, tulevat haasteet ja panostukset Suonenjoella.
Tulevat kuntavaaliehdokkaat hyötyisi myös talouden tilanteen ja tulevaisuuden näkymien tiedoista. Kuntalaiskuulemisien pohjalta tuleva valtuusto pääsee tekemään talouden tasapainottamisohjelmaa.
Uskomme, että kuntalaiset kertovat mielellään mihinkä veroeurojamme halutaan käyttää ja mikä on vähemmän tärkeää.
Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä
________
Tuleva vuosi ja uusi valtuustokausi on karua menoa. Suonenjoelta vähenee valtionosuudet (viime hallituksen SoTe- rahoituslaki) ja toisaalta menot lisääntyvät, esim TE- uudistuksen kulut ovat isompia kuin siihen valtiolta saatavat rahoitus. Korkokulut ovat taas isoja investoinneissa.
Jostakin pitäisi leikata 1 -1,4 miljoonaa käyttömenoja pois. Kuntalaiskuulemisessa kuntalaiset saavat kertoa näkymyksiään.
Kuntavaaliehdokkaille toivoisi ajantasaista tietoa Suonenjoen taloudestakin.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, valtuusto, aloite |
Meluvallia SuonenjokiPerjantai 28.6.2024 - Pia P Suonenjoen valtuuston kokouksessa 17.6.2024 äänestettiin teknisen lautakunnan budjettimuutoksista.
Onnelan pellon kevyen liikenteen tietä perusteltiin turvallisuudella. Bussit pysähtyy liikenneympyrän jälkeen noin 20 metrin päähän pellon kohdalla - pysäkki on ollut olemassa varmaa yli 40 vuotta (hatusta vedettu arvio) ja liikenneympyrä vuodesta 2023.
Lähin suojatie on liikenneympyrän lähellä, mutta eihän siine mennä vaan
bussilta/bussille mennään suoraan autotien yli Jalkalantien suuntaan ja sen on tietysti iso vaaratilanne kun jalankulkijat ja auton on samalla tiellä ilman suojatietä tai muita varotoimia.
Valtuusto hyväksyi kauniilla puheilla lasten turvallisuudesta Onnelan pellolle kevyen liikenteen väylän. Harva taisi katsoa kaavaa tarkemmin.
Jalankulku ja pyörätie tulee pellolle. Siis pysäkistä pitää kävellä 10 metriä taaksepäin toiseen suuntaan ja siitä uutta tietä myöten liikenneympyrään ja siitä liikennempyärän suojatien yli Jalkanlantielle. Olisi hienoa, että tämä toteuisi, eikä yhtään ihmistä loikkisi suoraan autotien yli bussilta tullessa. Tätä siis jo rakennetaan.
Samalla valtuusto hyväksyi ns. entisen pyöräkorjaamon kohdalle myös kevyen liikenteen väylän. Rakennus on metrin alempana kuin uusi tuleva tie ja tilakin on ahdas. Tämäkin tie siis tulossa. Vieressä on seuraava bussipysäkki eli Onnelan pellon ohi pääsee bussin kyydissä.
Samalla valtuusto hyväksyi Onnelan pellolle meluvallin. Siis lasten turvallisuus lisääntyy kun rakennetaan meluvalli. Mutta sehän on niin halpa! Moniko valtuutettu hoksasi meluvallin rakentamisen alueelle, jonne ei ole vielä tulossa yhtään asukasta tai edes rakentamista? Tämäkin meluvalli on siis jo rakenteilla.
Mistä juuri nämä nämä tien rakentamiset tulee? Tekninen puoli osti konsultin tekemän kaavan KäPy- hankkeeseen (KÄvely ja PYöräily). Hanke oli koko kylän läpi ja kustannusarvio oli 1,5 miljoonaa euroa ja rakentamisen kesto yksi vuosi vuotena 2023. Valtuusto kaati hankkeen vuonna 2022. Kaavakonsultin palkkiota ei ole julkistettu.
Mites lasten turvallisuus lisääntyy - perusteena kun Sammalselän koulu loppuu? Yhtenäiskoulun oppilaat ei käytä pysäkkiä. Eri suunnista tulevat lapset käyttävät jo olemassa olevia suojatietä. Meluvalli ei nyt lisää ainakaan turvallisuutta. Onnelan pellon puolelle eli meluvallin toiselle puolella on tulossa "omat" kevyen liikenteen väyät.
Valtuusto hyväksyi tämän äänestämisen jälkeen, ainoastaan Perussuomalaiset vastustivat uutta tietä pellolle. Uusi tie tarvitsee jatkossakin huollot, auraamiset ja varmaa ensi kesänä asvaltin yms.?
Demokratia puhui ja jupinat pois. Mä vähän jurputan...
Mites kylän alueella ovat asutuksien olemassa olevat tiet? Kuoppaa, reikää ja todella vaarallista lapsille.
Kannattaa käydä vaikka Yhtenäispellon alueen teihin tutustumassa- siellä oltaisiin tyytyväisi sileämpään tiehen. Eivät kaipaa edes punaista asvalttia pyöräilyä varten...
No mikä olisi ollut minun ratkaisu bussimatkustajien turvallisuuden lisäämiseen? Liikenneympyrän rakentamisen yhteydessä olisi jo voinut tehdä tai nyt olisi tehty kevyen liikenteen väylää autotien viereen se 20 metriä. Liian helppoa tai liian yksinkertaista vai ei olisi saatu taas osaa KäPyä saatu rakennettua? Osahan on jo toisella puolella kylää - siinä on se kuuluisa ihan uusi tie ja punainen asvaltti pyöräilijöille. Aivan turha tien pätkä kun ei ole kulkijoita.
Katsokaas vaan tästä viisi vuotta eteenpäin, niin KäPy on tehty- osia tulee joka vuosi?
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, lasten turvallisuus, tie, meluvalli |
TarkastuksiaPerjantai 14.6.2024 - Pia P Maanantaina 17.6.24 on Suonenjoen valtuustossa tilinpäätösasiat vuodelta 2023 yms. Samassa on myös tarkastuslautakunnan huomiot kaupungin toiminnasta ja esim miten hallintoalat, lautakunnat jne noudattavat valtuuston ja hallituksen päätöksiä sekä kuntalakia. Nyt sitten jännitetään esim miten tarkastusltk huomio teknisen puolen vuoden 2023 Väinölänkadun rakentamisen (aloitettiin rakentamaan ennen kaavan valitusajan päättymistä ja siksi hanke seisoi pitkän aikaan. Valittaminen oli aiheellista.) Ja Tilhinkadun rakentamisen (rakennettiin tie ennen kaavamuutosta ja yksityisen maalle.) Voipi olla turhaa jänskättää? Miten viralliset tilintarkastajat kommentoivat jokaisen hallintoalan ylityksiä? Voipi tulla tiukkaa tekstiä - joillakin luottamushenkilöillä ei ole omasta mielestä vastuuta kuntalaisten rahojen käytöstä, ajatus on, että se "menneepi mikä menneepi." Tilinpäätöskokouksessa puolueet pitävät ryhmäpuheenvuorot ja ehkäpä muutenkin valtuutetut pitävät puheenvuoroja. Valtuustokokoukset lähetään suorana netissä. Niitä ei tallenneta. Tule paikalle tai katso live- lähetystä. Suonenjoen valtuuston kokous maanantaina 17 6. Klo 18 00 Futurian sali, Jalkalantie 6. https://suonenjoki.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/kokous/ |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, tarkastuslautakunta |
Rakensinko turhaan tien toisen maalle?Perjantai 7.6.2024 - Pia P Suonenjoen tekninen teetti vuonna 2023 kohdalle Rautalammintien Tilhin kadun kohdalle keskikorokkeen suojatielle ja Tilhinkadulle muutaman metrin kevyen liikenteen tietä. Otsikko kysyi, että teinkö turhaan tien toisen maalle - se on vanha vitsikysymys... Rakensinko turhaan toisen maalle.. Tien pätkä rakennettiin kesällä 2023. Tien paikka kaavoitettiin keväällä 2024. Ja nyt kaupunginhallitus ostaa sen kesällä 2024. Hitsinpimpula, kukaan ei huomannut, ettei kaupunki omistanut maata, johon rakennettiin tie. No, nyt asia korjataan vuoden päästä. Maan osto on kaupunginhallituksen esityslistalla 10.6.2024. http://www.suonenjoki.info/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024352-3 |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, kaavoitus, tien rakentaminen, infra |
TietopyyntöjäPerjantai 31.5.2024 - Pia P Aloitetaas Suonenjoella vellonutta kouluverkkokeskustelua ihan uudesta lähestymiskulmasta. Tietopyynnöistä! Kunnasta pystyy pyytämään tietoja- kuntaan, toimintaan tai päätöksiin liittyviä. Niitä pyytää jopa valtioinhallinto, virasto, media tms ja kuntalaiset. Osa pyytää tarpeeseen ja osa ehkäpä johonkin muuhun tarkoitukseen. Kaupunginhallinnon on pakko vastata oikein ja kunnolla. Ei siis mitenkään suurinpiirtein vaan siihen menee oikeasti aikaa ja vaivaa. Tietopyyntö on lakisääteinen oikeus. Ja siis lakisääteinen velvollisuus vastata. Minäpä pyysin tietopyynnön tietopyynnöistä eli mitä on kysytty vuoden aikana. vastauksiin menevää aikaa ei ole eroteltu tai edes mitattu. Mutta voi tietenkin pohtia voisiko viranhaltijat ja koko kaupungin organisaatioa tehdä jotain muuta kuin vastata näihin, jotka löytyvät ihan tästä julkisesta linkistä: Tietopyynnöt ja aihe 8.11.2023 Tietopyyntö kaupunginvaltuuston äänestystulos koulujen lakkauttaumiseen ja yhdistämiseen liittyen. 22.2.2024 Tietopyyntö Millä päivämäärällä kaupunginvaltuutetuille on saatettu tiedoksi 20.6.2022 valtuustonkokouksen esitysmateriaali liitteineen 22.2.2024 Tietopyyntö Onko kaupunginhallintosäännön kohtaa 103. § Kokouskutsu, muutettu 13.6.2022 jälkeen ja jos on, niin kuinka? 26.2.2024 Tietopyyntö Minkälainen tämä sääntö oli ennen tätä muutosta? (Hallintosääntö) 2.11.2023 Tietopyyntö Yhtenäiskoulun luokkahuoneiden lukumääristä ja pinta-aloista sekä maksimihenkilömääristä. 13.11.2023 Tietopyyntö oppilaiden kuulemisessa 2020 ja 2022 esitetyistä kysymyksistä 23.11.2023 Tietopyyntö Yhtenäiskoulun pohjapiirustuksen ja alkuperäisen suunnitelman mukaisista henkilömääristä 26.12.2023 Tietopyyntö palveluverkkoselvityksen 2022 liitteen 16 mukaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän jäsenten nimet ja roolit 7.2.2024 Tietopyyntö kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksen 30.1.2024 liitteet 17 ja 18 7.2.2024 Tietopyyntö kaupunginhallituksen 20.11.2023 selvityspyynnön vastaukseen käytetyistä asiantuntijoista 22.2.2023 Tietopyyntö tarkka päivämäärä milloin palveluverkkoselvitys 2022 on valmistunut 13.3.2024 Tietopyyntö Lapsivaikutustenarviointi dokumentti ja sen vaikutukset päätöstentekoon 14.3.2024 Tietopyyntö kirjalliset todisteet kasvun- ja oppimisenlautakunnan puheenjohtajan Piia Pentikäisen väitteestä 22.3.2024 Tietopyyntö lasten kuulemisessa esitettyjen kysymysten hyväksymisestä huoltajilla, lasten piirustusten vaikutuksista päätösten tekoon, huoltajien osallisuus keskustelutilaisuuksissa ja lapsivaikutusarviossa käytetyistä asiantuntijoista 26.3.2024 Tietopyyntö tulevista oppilasmääristä muutamalla vuodella eteenpäin 3.4.2024 Tietopyyntö opiskeluryhmien koosta kullakin luokka-asteella lukukaudella 24-25 ja luokka-asteiden sarjoista Yhtenäiskoululla lukukaudella 24-25 9.4.2024 Tietopyyntö Suonenjoen Yhtenäiskoulun koko koulun ja alakoulun puolen palo- ja pelastussuunnitelma. 14.4.2024 Tietopyyntö syksyllä 2024 aloittavien esikoululaisten määrästä ja jakaantumisesta asuinalueittain 17.4.2024 Tietopyyntö Kuntamaiseman tekemän selvitys 25.4.2024 Tietopyyntö 5-6lk siirrosta aiheutuvan vuosittaisen säästön laskelman perusteet 29.4.2024 Tietopyyntö viralliset tiedot henkilömääristä Yhtenäiskoulussa eroteltuna alakoulu, yläkoulu ja lukio sekä pelastussuunnitelma 29.4.2024 Tietopyyntö viralliset henkilömäärät Lintharjun Yhtenäiskoululla, mukaan lukien oppilaat, opettajat, avustajat, siistijät, keittiöhenkilökunta ja kaikki muut siellä työskentelevät henkilöt Korostan, että ihan tietopyyntö on lakisääteinen oikeus, mutta onko järkee- kun samat tiedot löytyy valmiina. Vai onko tämä jo kiusantekoa? |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, Kouluverkko, tietopyyntö |
Rantapolkua - tarina jatkuuTiistai 23.8.2022 klo 10.51 - Pia P Suonenjoen valtuusto äänesti joulukuussa 2020 vuoden 2021 investoinnista pois rantapolun, pienvenesataman ja parkkipaikan. Rahaa hankkeeseen oli varattu epärealistisesti 50 000 euroa - kustannusarvioksi kuiskuteltiin 350 000 e. Polkua markkinointiin "polkuna", mutta se olisi vaatinut monen metrin levyisen baanan traktorilla ajamista varten. Polkua vastustettiin kovasti. Toki kannattajiakin löytyi.
Kaupungin valtuuston hyväksymässä tasapainottamisohjelmassa on päätös, että uusia huollettavia alueita, puistoja jne. ei tehdä. Alueet vaativat työntekijät ja työntekijöiden työpanoksen sekä kunnostamiseen ja korjaamiseen rahaa. Mistä rahaa hoitamiseen?
Suonenjoella on jo yhdeksän pienvenesatamaa - suurin osa juuri joen rannalla- ja pari laiturisatamaa isommille veneille.
Nyt joen rannassa puistossa on kaadettu puita ja maata myllätään. Alueelle tulee parkkipaikka ja vesijättömaalle pienvenesatama. Missä päätös?
Venepaikka - päätös on tehty Suonenjoen valtuuston kokouksessa 20.12.2021. Investointiin on varattu 15 000 euroa. Parkkipaikasta ei ole tehty päätöstä eikä siihen ole rahaa.
Vuoden 2022 investointiosassa oli yksi rivi erillään Rantakadun kunnostamisen kohdasta. Kukaan ei edes vihjaillut esittelyissä, että samalla kun tarpeellinen Rantakadun putkiremontti tehdään, niin tehdään jo kerran kumottu venepaikka ja
varataan siihen riittämätön rahamäärä.
Rantakadun katusuunnitelma oli nähtävänä kesäkuussa kaupungintalon sisäeteisessä. Katusuunnitelmassa ei ole mainintaa pienvenesatamasta.
Se, että katusuunnitelmaa oli yksi komentti, ei tarkoita, että kuntalaiset haluavat uuden pienvenesataman.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, rantapolku, rantapuisto |
Purpatus jatkuu!Sunnuntai 21.8.2022 - Pia P Rakkaat lukijat -ystävät ja vähemmän ystävät! Jatkan uuden jutun julkaisua perjantaisin. Kiitos kärsivällisyydestä! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ploki, purpatus, Suonenjoki, taustatietoa, Suomi, politiikka |
Mietitääs vähän ...Tiistai 27.4.2021 - Pia P Sisä-Savon lehdessä oli lehtijuttu (27.4.21) oli Iisveden palvelukodista. Lehtijuttu oli suora mainos, vailla mitään taustatyötä julkaistuun aiheeseen. Ymmärrän hyvin asian, mitä vähänmän tilaajia, niin sen vähemmän rahaa palkata tutkivia toimittajia tai käyttää työaikaa asioiden taustoihin. Mitä olisin kaivannut juttuun? Esimerkiksi miksi päättäjät ovat samaa yritystä mainostamassa ja kaupungin päättäjänä ostamassa palveluita siltä? Tai lähinnä estämässä lakisääteistä kilpailutusta, kuten lehtijuttu kertoi. Yritys maksaa parenpaa kokouspalkkioita kun Suonenjoen kaupunki ja lehtijutun perusteella rahalla saa vastinetta! Lehdessä Suonenjoen valtuuston puheenjohtataja arvosteli valtuuston päätöstä kilpailuttaa vanhuspalvelua tuottavat yritykset tai kertoi, että lähinnä tätä yritystä ei haluta kilpailuttaa. Kilpailutuspäätös oli sosiaalilautakunnan päätös, jonka valtuusto vahvisti yksimieleisesti. Kilpailutusvaatimus tulee laista. Kilpailutus on tasapuolista ja tasa-arvoista kunnan toimintaa. Kunnan ostamamat palvelut yrityksiltä on kilpailutettava. Minkälainen lehtijuttu saataisiin, jos joku kaupunginhallituksen jäsen saisi monta tonnia kokouspalkkiota vaikka Attendolta ja haluaisi, että kaupungin on ostettava ilman kilpailutusta Attendon palveluita? Niinpä. Miksi muuten vasemmalle kallellaan olevien puolueden melestä kaupunki ei saa ostaa yrityksiltä palveluita, koska ne maksavat omistajilleen osinkoina rahaa, mutta on hyväksyttävää ostaa palveluita (kun itse yrityksen hallituksessa ja) kun saa itse palkkioina rahaa? Mikä on ratkaisu? Suonenjoen kaupunki ei nimeä edustajia Iisveden palvelukodin hallitukseen. Piste. Selvyyden vuoksi- yrityksen johtamisjärjestelyt eivät määrää hoidon ja hoivan tasoa. Kukaan ei missään ole kiistänyt miten hyvää työtä Iisveden palvelukoti tekee. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, raha, kilpailutus |
Murskaus ja junttaus- SuonenjokiLauantai 7.11.2020 klo 12.03 - Pia P Moni ohiajaja on ihmetellyt vanhan jätevedenpuhdistamolla olevaa isoa paalutuskonetta ysitien vieressä. Pienen selvitystyön jälkeen selvisi, että kuopiolainen Junttan oy on tehnyt sopimuksen jonkun kanssa (ei selvennyt kenen), että saavat kokeilla myytäviä porapaalutuskoneita Suonenjoen vanhalla jätevedenpuhdistamon alueella. Luvan antanut virkamies on Kuopiossa, koska he päättävät Suonenjoen ympäristöasioista. Lupa on voimassa yli vuoden. Virkamiehespäätös on nähtävillä Kuopiossa ilmoitustaululla. . Porapaalutus alueella menee 15-20 metrin syvyyteen ja siinä apuna voidaan käyttää huuhteluaineitta. Suojamaa on noin kolmen metrin paksuinen. Ja sen alla on vaikka mitä kivaa ja vähemmän ”kivaa”.
Kyseessä on todellinen ympäristöriskipaikka. Maahan on vuosien aikana haudattu ja hautaantunut ympäristölle vaarallisia aineita liejuun ja tiiviiseen savipatjaan sidottuna.
Lupa perustuu siihen, ettei se aiheuta ympäristölle vaaraa. Tässä tapauksessa vaara on jo siellä ja porapaalutus saa sen pintaan ja leviämään. Porauspaikat ei saa olla saastepaikoilla ja jos siellä porataan, niin se on puhdistettava ensin. Ööh, kuka uskoo?
Eli parempi pysyä vain muutamalla ”puhtaalla” alueella. Suonenjoelle tulee uusi luontoääni... Jumps, jumps, jumps. Lähimmissä taloissa kahvikupit hyppii pöydällä.
. Jäteveden puhdistamon alueelle on haettu monen vuoden ajan rakennusjätteiden murskaamon lupaa. Lupa on ollut hakuvaiheessa, vaikka alueella on jo murskattu monen Suonenjoen rakennuksen tiilet ja betonirakenteet. Nyt haetaan ihan uutta lupaa ja onneksi olkoon Suonenjoki! Alue sai luvan 5.11.2020 - alueelle on jo ajettu monen puretun rakennuksen betonia ja tiilet.
Saatu lupa on tiukempi kuin mitä haluttiin, esim muut toimijat ei saa tuoda purkujätettä alueelle.
.
Alueelle on ensin tehty koirapuisto ja sitten koirien sijaan junttakoneet tulee harjoittelee sinne!
Mitäs seuraavaksi keksitään? Pitää seurata Kuopion ilmoitustaulua! Ja kuunnella juoruja?
|
1 kommentti . Avainsanat: murskaus, junttaus, Suonenjoki, melu, lupa, ympäristö |
LumikaaostaMaanantai 11.2.2019 klo 12.13 - Pia P Ehdotin, että vuodelle 2018 ostettaisiin Suonenjoen kaupungin uuden auran oston yhteydessä siihen ns tiensuu-siipi, jolla saa auratessa tieliittymän kohdalta aurakinoksen pois. Se vain ohjaa lumivallit pari metriä eteenpäin. No eihän se käynyt suurimmalle osalle valtuustoa. Sillä oltaisiin helpotettu Suonenjoen asukkaiden elämistä talviaikaan. Vaakakupissa oli, että auraajan työ olisi voinut hidastua. Talvi 2018 oli sitten runsas luminen. Todellakin runsas luminen. Moni huonokuntoinen kaipasi apuja oman pihan ja pihatien auraamiseen. No nyt talvi 2019 on oikea lumitalvi. Kaupungit hukkuvat lumeen. Maaseudullakin ihmetellään mihin kaikki lumi saadaan mahtumaan kun aurataan. Katot romahtavat. Varsiniin katujen risteykset ovat vaarallisia näkyvyyttä haittaaminen isojen lumikasojen takia. Tiet ovat polanteisia eli lunta jää tien pintaa. Suonenjoen kaupunki on ajasssa mukana ja teki kaikkensa asukkaiden lumitöiden helpottamiseksi, suorastaan esimerkillisesti! Mitäpä on tarjolla? Kerätään joukot ilmoituksella yhteen ja vapaaehtoiset auttavat lumitöissä? Ei. Tekninen puoli keskittyy risteysturvallisuuden parantamiseen? Ei. Tekninen puoli poistaa polanteita kun nyt on suojasää? Ei. (Ne sohjalumet saavat jäätyä mukulamökkelikseksi teihin kiinni). Koululaiset otetaan mukaan ja he käyvät auttamassa vanhuksia lumitöissä? Ei. No ainakin koulujen pihaan tehdään lumilinna yhdessä- turvallinen ja mukava leikkipaikka välitunneille? Ei. No mitä Suonenjoen kaupunki tekee? Jääpalikkalinnan - tekninen puoli, kaupunki, kulttuuripuoli ja yhdistys yhdessä. Aivan lapset, koululaiset ja vapaaehtoiset laitetaan tekemään maitopurkkeihin jäädytettäisiin jääpalikka- linnaa! Kyllä. Paikka on pajapuisto, Suonenjoen vilkkaan tien vieressä, mutta ei minkään lähellä eli ei ole lasten paikka.Välitunneilla ei leikitä siinä. Ilmeisesti paikka on valittu aikuisten näkyvyyden perusteella. Teknisen tukikohdassa jäädytetään palikat. Joku maksaa vedet. Joku ne palikat kuskaa pajapuistoon paikalle. Joku on aurannut pajapuiston. Joku tuo paikalle lumikasan -jos haluaa lumiveistää jotain. Niitäkin on kuulemma kaupungin johdossa. Siis katujen lumikunnossa pidon, polanteiden poistamisen sijaan, talojen tieliittymien puhdistamisen sijaan ja risteyksien turvallisuuden lumikasojen poiston sijaan tekninen puoli keskittyy nyt jääpalikkalinnan tekoon? Kyllä. Hanketta vetää sama ihminen, joka edellisen hankkeessa haki korvauksia kaupungilta noin 13 000 euroa. Lehtitietojen mukaan hän halusi itselle työpaikan. Paljonkohan nyt tulossa korvaushakemusta? Tälläiset öyhötykset ovat muutaman viranhaltijan, paikkalehden ja vaihtuvan yhdistyksen keksintöä. Henkilöt ovat samoja. Ja keksinnöt ovat jostain aina matkittu ja on jo jossain olemassa. On se kylttyyri hienoa, vaikka matkittuna! Ps. Teknisen puolen rahoitusta ja henkilömäärää on ehdottomasti tarkistettava, koska on näin paljon aikaa, tarmoa ja rahaa "ei kaupungin" -ydintoimintoihin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, lumilinna, tien hoito |
Hyvä hoivaTorstai 7.2.2019 klo 0.38 - Pia P Vellovassa yksityisten hoivayritysten hoivan ja työntekijöiden puutteesta keskustelussa on nostettu esiin paikallinen yritys/säätiö Suonenjoella. Kerron tästä hieman enemmän näin julkisesti, koska tarinassa on monta hyvää opetusta. Suonenjoella on siis säätiön omistama hoivakoti. Säätiön hallitus muodostuu seurakunnan ja luottamushenkilöiden kesken. Suurin osa hallitusväestä on ollut vuosikausia hallituksessa. Puolueista keskusta, demari ja kokoomus hallinnoi tätä, paikkajako on sovittu jossain muualla kuin puolueiden välisissä neuvotteluissa. Itse rakennus on Iisveden vanha seurakuntatalo, joka on muutettu hoivakodiksi. Suonenjoella oli toinenkin politiikkkojen hallinnoima yhdistys, joka hoiti vanhuksia Hoivakodissaan. Lehdestä saimme lukea miten rahat oli loppu ja koko yritys loppuu. Silloin olisi pitänyt AVIlle tehdä valitus, Hallituksen puheenjohtaja kertoi lehdessä, ettei ole rahaa edes palkkoihin ja ruokiin. Lehdessä avautumisen syy oli saada lisää rahaa kaupungilta toiminnan pyöritykseen. Onneksi se yhdistysyritys on nyt taitavimpiin käsissä, eikä kaupunki joutunut edes maksamaan takausvelkoja, niilläkin uhkailtiin keskusteluissa. Lisää rahaa tai 400 000€ kaatuu kaupungille maksettavaksi. Mahdollisessa konkurssipesällä olisi ollut omaisuuttakin, josta voidaan hakea takaisin. Outo oli ajatus- yhdistys yrittää ja kaupunki maksaa tappion... Pystyssä oleva Iisveden hoitokoti on nostettu esimerkiksi - varsinkin säätiön hallituksen väen ansiosta, kuinka hyvä paikka joku voi olla. Tiedän, että hoiva, ruoka, henkilökunta ja paikka on kunnossa. Asukkaat tykkäävät asua siellä. Mitoitus on 0,7 eli yli suositusten. Miksi sitten kirjoitan tästä, muutenkin kuin kehuakseni? Iisveden hoitokodin paikkahinta on sovittu noin 128- 130€/vrk ja se ei osallistu kilpailutuksen, koska se on ns inhouse-yritys, kaupunki omistaa osan. Hoivapaikkoja on noin 28-30 + plus muutama lyhythoitopaikka. Kilpailutetuissa paikoissa vuorokausi maksaa noin 80-86€/vrk. Ja kaupungin omissa paikoissa noin 90€/vrk ilman pääoma (rakennus- ja lainakulut) ja ilman hallinnon kuluja (jyvitys sostoimisto ja luottamushenkilöt sosltk). Ajatelkaa, jos jokainen Suonenjoen hoivapaikka saisi tuon puuttuvan summan lisää hoivamaksuun! Olisi lisää hoitajia, olisi isot hoitajien mitoitusluvut. Emme edes keskustelisi ulkoistamisesta, jos julkinen puoli saisi noin paljon lisää rahaa vanhustenhoivaan. Suonenjoen kaupungin veronmaksajia tässä pitäisi kiittää, on hienoa, että olette maksaneet näin paljon tähän paikkaan. Vuodessa "ylimääräistä" julkiseen verrattuna 40€/ vrk x 30 paikkaa x365vrk on 438 000 euroa vuodessa ja yksityiseen verrattuna 50€/vrk x 30 paikkaa x 365 vrk on 547 000 euroa vuodessa. Eli suonenjokelainen veronmaksaja tukee juuri tätä hoivayritystä muihin paikkoihin verrattuna 0,5 % ylimääräisellä kuntaverolla vuosittain. Vuodessa puoli miljoonaa euroa " ylimääräistä"! Sillä saisi esim 12 hoitajaa julkiselle puolelle. jos hoivapaikkoja on 30, niin mitoitusero on 0,7 ja 0,5 välillä 6 työhenkilöä. Ihan varmasti näkyy arjessa 6 työntekijää enempi. Kaikkea voi laskea! Voiko siis säätiön puheenjohtaja kehua julkisesti miten viisaita ratkaisuja joskus on tehty kun tälläinen on perustettu? Kyllä, vanhuksien kannalta loistava asia. Tietysti voi kysyä, että miten muut paikat saavat puristettua hintaa noin alas? Pitäiskö muidenkin paikkojen hinta nostaa 40% ylemmäs? Paikka ja hoiva on siis loistava, kuka sinne pääsee? Kannattaisi tutkia sitäkin. Jonotusaika on ainakin pitkä - suurin osa vanhuksista ei kerkiä sinne. Mutta miksipä hoivakotia julkisuudessa kehutaan? Siksi, että sinne halutaan lisää paikkoja eli jotkut poliitikot neuvottelee (painostaa) taas kaupunkia. Säätiölle lisää rahaa! Ps. Miksi kunnat ulkoistavat palveluita? Ei ilkeyttään vaan siksi kun valtionosuuksina leikataan koko ajan ja säästöjä on löydettävä joka paikasta. Yksityinen voi tarjota halvemmalla palvelua. PSS. Minusta jokaisen pitäisi saada päättää itse asumispaikkana, myös vanhana. Palveluseteli antaisi valinnanvapauden (saisi itse valita paikan) -eikä enää määrättäisi ihmistä jonnekin hoivapaikkaan. Korjaus:Kirjoitukseni ei ollut tarkoitus olla negatiivinen vaan monessa paikassa kehun paikkaa, henkilökuntaa ja hoivaa. Reijo Kytölä kertoi minulle tekstini asiavirheen- kiitos hänelle-, jotka näin julkisesti korjaan: Säätiön toiminta ei ole ns"inhouse" eli sidoksissa kaupunkiin vaan normaali yritys, joka saa ja voi osallistua kilpailutukseen. Jostakin syystä sosiaalipuolella ei oteta sitä kilpailutukseen vaan perustellaan juuri omana toimintana. Hoivakodissa on monen tasoista ja hintaista paikkaa tarjolla. Niistä on tehty eri hintaista sopimuksia. On satasenkin paikkoja. Suonenjoen valtuuston hyväksymä talousarviossa on vain yksi hinta. Otin sen laskelmieni pohjaksi. Jostain syystä 128-130€/vrk on vain hyväksytty. Säätiön hallintoa ja toimintaa ohjaa säätiölaki. Säätiön hallitus valitaan säätiön sääntöjen mukaan. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, hoivakoti, mitoitus, raha, kunta |
Valtuustonkokous 17.12 osa 2Lauantai 22.12.2018 - Pia P Talousarviokokouksissa on puolueiden ryhmäpuheenvuorot. Sen pitää jokaisen puolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja. Kysyin puheessani: "Näiden todistajien läsnäollessa kysyn teknisen puolen viranhaltijalta, onko näihin mihinkään piilotettu soittimia? Onko senioripolku piirustuksien mukainen eli tekstiosasta on lupauksen mukaan poistettu sinne piilotettu soittimien osuus." Hoivahenkilökunnan toiveena oli saada istumaryhmä Velkeskotiin ulos joen puolelle. Asiaa pahoitteli tekninen ja sosiaalipuoli rahanpuutteessa (arvio alle tonni), mutta onneksi Leijonat lahjoittivat sellaisen. Nyt suunnitelmissa on helppokulkuinen eli esteetön pikkulenkki laitureineen ja kuntoilupaikkoineen joen rantaan. Tekstiosasta löytyi yllättäen suunnitelmakarttaan merkitsemätön kuudes toiminto eli soittimet, joista tekninen johtaja oli silloin tietämätön. Valtuuston käsittelyssä hän sanoi, että polkuun on tulossa UUDET soittimet, mm ksylofoni, joka on tosin huonompi kuin soitinpuiston alkuperäiset soittimet. Tekninen johtaja sanoi valtuustossa, että pitää kai sitten myydä ne vihatut soittimet. Vastasin hänelle, ettei kukaan vihaa soittimia vaan tyyliä miten asioita päätetään. Ilman selvää päätöstä, piilokustannuksilla oleva hanke ja asukkaita kuuntelematta tehtävät asiat eivät ole hyvä juttu. Ajatelkaa, ensin ei ole varaa ostaa edes pöytäryhmää ulos ja nyt on varaa ostaa soittimista lähtien vaikka mitä ulos. Joko kaupungilla on nyt paljon investointirahaa tai sitten joku on taas keksinyt jotain kivaa ja pakko saada... Suurin ongelma tässä senioripolussa on se, että ei riitä hoivahenkilökuntaa ulos viemiseen. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, valtuustokokous, viranomaiset |
Valtuuston 17.12. kokouksesta osa 1Tiistai 18.12.2018 klo 9.36 - Pia P Suonenjoen kaupungin tämän vuoden viimeinen valtuustokokous pidettiin 17.12.2018. Kokoukset ovat avoimia ja moni kaupunki lähettää kokoukset netin kautta katsottavaksi, jos ei pääse paikalle. Suonenjoella kokoukset eivät kiinnosta kaupunkilaisia. Yleisössä on joskus pari henkilöä ja joskus paikkalehden edustaja. Kannattaisi tulla katsomaan kokouksia. Kerronpa Teille muutaman kohdan kokouksesta. Aloitetaan lopusta. Kokouksen lopuksi luetaan mahdolliset valtuustoaloitteet ja ne lähetetään kaunpunginhallitukselle jatkotoimia varten. 17.12.2018 valtuuston kokouksessa käsiteltiin vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2019-2021 toiminta- ja taloussuunnitelma, eli mitä tehdään ja mitä maksaa ja mistä rahat tulevat. Jokainen puolue pitää ryhmäpuheenvuoron eli valtuustopuheen, kaikki innokkaat (muutama) puhuu yleisesti, kaupunginhallituksen puheenjohtaja puhuu ja puhuupi kaupunginjohtajakin. Paksu kirjanen käydään läpi alueittain, esim hallintoalueet kerrallaan ja valtuuston puheenjohtaja avaa keskustelun joka alueesta. Tänä vuonna valtuutettu Ikonen nosti esiin vuokrataloyhtiön asuntoihin tulevan valokuituyhteyden. Se on pakollinen maksu, johon ei saa toimeentulotukea eikä asumistukea eli kaikista köyhimmät maksavat liittymän, vaikkei sitä tarvitse. Kyläverkon maksajaksi laitettiin vuokralla asujat. Samoin keskusteltiin teknisen puolen vajaakäytöstä. Minä nostin esiin sosiaali- ja koulupuolen yhteistyön ja kysyin miten aiotaan onnistua tehostetun asumispalvelun alaslaskemisessa, vaikka tarve on iso. Ikonen esitti ja minä kannatin, ettei osteta toista alusterää kuorma-autoon. Perusteena oli, että molemmat autot ja lähinnä kuskit haluavat samanlaiset vehkeet. Jos toisen auton kuski on kipeänä, niin toisessa autossakin on alusterä. "Ammattimiehille ammattivarusteet". Hinta 20 000€. Viime vuonna nämä ammattimiehet eivät tarvinneet uuteen auraan tiensuu-lisäsiipeä, hinta 3 000€. Äänestys oli illan ainoa ja päättyi 25 ostetaan, 2 ei osteta ja yksi poissa. 20 000€ on iso raha. Sillä saisi puolipäiväinen työntekijän vuodeksi vaikka vanhuspalveluun. Talousarvion käsittely oli siis lähinnä Ikosen ja minun kyselyitä ja yksi rahan säästöesitys äänestyksellä. Kunnes tuli kokouksen loppu ja valtuustoaloitteet... Demarit esitti katuvaloja, myymäläautopysäkkejä, defilaattoreita, lisäparkkipaikkoja Iisveden päiväkotiin. Kristilliset rahaa nuorten harrastuksiin. Keskusta vanhuksille kokoontumistiloja. Kaikki järkeviä ja tarpeellisia, mutta... Kokousessa oli juuri päätetty tulevan ja seuraavan kolmen vuoden rahat, teot ja mistä rahat. Miksi ei avattu suuta edes asianomaisissa kohdissa? Esitetty mitä oltiin vailla? Koko syksy istutaan hiljaa lautakunnissa, kaupunginhallituksen kahden päivän käsittelyssä ja päätöskokouksessa ja istutaan vielä hiljaa valtuuston kokouksessakin. Ja sitten viimeisessä kokouksessa tsädään, tulikin ihan just mieleen, että tarvitaan katuvalot jonnekin. Tai myymäläauto-odottajat tarvitsevat suojakatokset. Koko syksynä se ei tullut mieleen, että olisi saanut asiat talousarvioon mukaan. Onko niin, että valtuustoaloitteella puolue/ryhmä saa touhupisteet itselleen, mainetta, että esittää tärkeitä asioita? Voidaan kehua vaikuttamista, asioiden ajamista ja nimi lehteen. Kunnon populistitouhua! En todellakaan halua - enkä tule - tuollaiseksi politiikan irtopisteiden kerääjäksi, näennäistekijäksi. Valtuustoaloitteet ovat tarpeeseen, ei talousarviokäsittelyn lopuksi ilman rahoitusajatusta oman puolueryhmän nostamiseksi. No, jotkut aloitteet ovai puolueen valmiita aloitteita, joita tehdään joka kuntaan esitettäväksi. Paikallisten ei tarvitse miettiä esitystä vaan tulostaa valmis aloite ja vain laittaa omat nimet alle. Selvyyden vuoksi - valtuustoaloitteet ovat kuntalain mukaisia eikä aiheita ole rajoitettu. En kritisoi aloiteoikeutta vaan harmittelen, ettei asioita oikeasti esitetä silloin ja siellä missä asioita valmistellaan ja päätetään. Perussuomalaisten Suonenjoen ryhmä on tehnyt valtuustoaloitteita, esim alkoholitarjoilun lopettamiseksi kaupungin rahoilla ( ei mennyt läpi), valtuustopalkkioiden laskeminen säästötoimena ( ei mennyt läpi), tuorelähimarjan käytön lisääminen ( meni läpi, lapset sai tuoreita mansikoita), katuvalojen kesäkäytön lopettaminen ( ei mennyt läpi), liikenneympyrän teko vaaralliseen risteykseen (ei mennyt läpi) ja me too -selvitys ( tehtiin), vauvaraha100€- Suomi100 (meni läpi) jne. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, valtuusto, valtuustoaloite |
Suonenjoki-caseMaanantai 25.6.2018 klo 12.44 - Pia" P Suomeen saapui 2015 turvapaikkahakija-aallon mukana myös yksintulleita alaikäisiä lapsia ja nuoria. Heidät sijoitettiin yrityspohjaisiin asumisyksikköihin ja valtio maksoi palvelusta noin 250€/pv/hlö ja hoitajamitoitus on 1:1 (vrt vanhus 0,4).
Osa alaikäisistä tulleista on täyttänyt 18- vuotta ja turvapaikkakäsittelyn kesken ollessa heidät siirretään alaikäisten asumisyksiköitä vastaanottokeskukseen (VOK). Mikäli 18- vuotias on saanut oleskeluluvan tai turvapaikan, niin hän voi muuttaa minne haluaa (lähinnä mistä saa asunnon). Kunta avustaa asunnon saamisessa, mikäli nuori jää kuntaan.
Tarvittaessa nuori saa lastensuojelunpuolelta jälkihuoltoa. Valtio korvaa sen KEHYn kautta, kun ELYn ja kunta on tehnyt sopimuksen. Palvelun voi tuottaa kunta itse tai ostaa ostopalveluna.
Mites Suonenjoella? Suonenjoellakin nuoret vanhenevat ja siten alaikäisten asumisyksiköt eivät saa enää korvausta valtiolta. Sopimus loppui ja loppuu.
Kaikkeen löytyy ratkaisu! Se löytyy Suonenjoen sosiaalilautakunnan pöytäkirjasta, tosin ilman päätöstekstiä ja ilman liitteitä, josta selviäisi itse ratkaisu. Pöytäkirjasta ei selviä, onko ELY hyväksynyt sopimuksen.
Suonenjoen sosiaalilautakunta ja Vanhamäki-säätiö teki sopimuksen, jossa aikuistuneet pakolaiset saavat lastensuojelulain mukaista jälkihuoltoa Vanhamäki-säätiön tuottamana Nikkaripajan palveluna.
Suonenjoen sosiaalitoimiston Viranhaltija tekee virkapäätöksen täysi-ikäisen oleskeluluvan saaneelle lastensuojelun jälkihoidosta ja sopimuksella ostetaan palvelu Vanhamäki-säätiöltä.
Tässä ote sopimuksesta (31.5.2018 Suonenjoen sosiaalilautakunta pykälä 40), joka siis ei ole salainen vaan ei haluta jostain syystä liittää pöytäkirjaan julkisuuteen.
--
" Hoitovuorokauden hinta ilman yövalvontaa Nikkaripajan täysi-ikäisille nuorille 79€ /vrk/hlö (alv 0%). Kun nuoren hoito on vaativaa ja nuoren erityisistä tarpeista on asiantuntijalausunto tai kun nuoren tilanteen tuntevat työntekijät arvioivat nuoren lähiverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erityisen haastavaksi, hoito- vuorokauden korotus on 30%. Korvaus avohuollon/jälkihuollon mukaisesta tuntiperusteisesta työskentelystä on 45€/t/ohjaaja (alv 0%). Korvattavaan tuntiperusteiseen työhön lasketaan kuuluvaksi myös kirjaaminen ja palaveriajat. Mikäli palveluntuottaja kuljettaa sovitusti asiakasta/asiakkaita, laskutettava kilometrikorvaus on valtion mat- kustussäännön mukainen. Vastaavalla kilometrikorvauksella laskutetaan myös siirtyminen nuoren/perheen luo silloin, kun tapaaminen on Suonenjoen taajama-alueen ulkopuolella. " -- Mitäpä sopimuksessa tai lautakunnan päätöksessä ei kerrota?
- Miksi se ei ole ELYn hyväksymä?
- Miksi Suonenjoen kaupunki haluaa omalla kustannuksella tarjota palvelua, jonka kustannukset saisi KEHYltä?
- Saisiko KEHYltä korvausta kaikesta mitä sopimuksessa sovitaan vai onko Suonenjoen kaupunki sopinut "omat sisällöt"?
- Paljon vuosikustannukset ovat?
- Miten kaupungilla on varaa tarjota omasta pussista jotain mistä saisi valtion korvauksen?
- Lähdettiinkö sopimukseen tietty yritys edelle kun palvelua ei olla tarjottu muille ja sisältääkin muutettiin yrityksen pyynnöstä? (Ensin oli yöpyminenkin ja sitten pelkkä päivähoito)?
- Mitä muut alan yrittäjät ja yritykset tuumivat kun tehdään sopimuksia suoraan vain yhden kanssa?
- Miksi sopimusta ei ole pöytäkirjan liitteenä?
- Miten on mahdollista, että palvelua tarjoavan yrityksen sanomisesta nostetaan laskutushintaa 30%?
-Miksi sopimuksessa puhutaan Nikkaripajan nuorista? Lastensuojelulain mukainen jälkihuolto on jokaiselle erikseen tarpeen mukaan päätettävä asia, ei siis ryhmäpäätös jossakin asuville.
Onko nyt niin, että kun valtion maksama sopimus loppui kun nuoret tulivat täysi-ikäiseksi, niin samaan asumisyksiköt-yritykseen kehiteltiin sopimus, että Suonenjoen kaupunki maksaa asumisen ja elämisen jälkihuoltolain mukaan?
Kaupunki siis maksaa sosiaalilautakunnan epämääräisen päätöksen mukaisesti- toki lakiin vedoten- kaupungin kustannuksella juuri samaan asumisyksikkö-yritykseen jatkopalvelun?
Nuorten tullessa aikuiseksi heidän olisi pitänyt muuttaa keskeneräissä turvapaikkahakemuksessa ilmeisesti Siilinjärven VOKkiin tai päätöksen saaneena omaan asuntoon. Yritykseltä olisi kummassakin tapauksessa loppunut tulot, niin räätälöintiin tälläinen hyshys- sopimus?
Lastensuojelun jälkihuolto kestää 21 ikävuoteen asti. Eli kolme vuotta varmaa tuloa sopparilla?
Toivottavasti olen väärässä!
Löytyisikin ELYn kanssa tehty sopimus, että Suonenjoen kaupunki saa KEHYn kautta korvaukset kustannuksista!
Toivottavasti olen väärässä!
Täysi-ikäiset ilman päätöstä olevat ovat muuttaneet lain mukaisesti VOKkiin.
Täysi-ikäiset päätöksen saaneet ovat muuttaneet omaan kotiin ja saavat sitten asianmukaiset palvelut, esim koulutus-ja työllisyysasioissa.
Toivottavasti olen väärässä!
Suonenjoella ei tehtäisikään päätöksiä sorvattuna juuri tietyn yrityksen tarpeisiin vaan ne olisivat kaikille yrittäjille ja yrityksille tasapuolisia ja avoimia. Samoin päätöksen teko olisi avointa.
Mitäpä toivon?
Turvapaikkahakijoina tulleet täysi-iän saavuttaneet nuoret, jotka saavat jäädä Suomeen, pääsivät omaan elämään- aikuisena kuuluviin asioihin. Omaan asuntoon ja kouluihin sekä mukaan yhteiskuntaan.
Päätökset pitäisi tehdä asiakkaan etujen mukaan eikä jonkun yrityksen tarpeisiin.
Tälläiset sopimukset eivät ole ko nuorten vika tai syytä. Ihan Suonenjoen sosiaalilautakunnan päättäjien ansiosta tälläistä tehdään - viranhaltijoiden esityksestä.
Suonenjoki on toki niin rikas kaupunki, ettei se tarvitse mitään valtion apuja kun kyseessä on Vanhamäki- säätiö. Onko näin?
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turvapaikkahakijat, korvaukset, Suonenjoki, Vanhamäki-säätiö |