Valtuustoaloite

Perjantai 12.7.2024 - Pia P

Suonenjoen kaupungin valtuustokokous 17.6.2024

Meluvallia Suonenjoki

Perjantai 28.6.2024 - Pia P

Katsokaas vaan tästä viisi vuotta eteenpäin, niin KäPy on tehty- osia tulee joka vuosi?

Lue lisää »

Tarkastuksia

Perjantai 14.6.2024 - Pia P

Maanantaina 17.6.24 on Suonenjoen valtuustossa tilinpäätösasiat vuodelta 2023 yms.

Samassa on myös tarkastuslautakunnan huomiot kaupungin toiminnasta ja esim miten hallintoalat, lautakunnat jne noudattavat valtuuston ja hallituksen päätöksiä sekä kuntalakia.

Nyt sitten jännitetään esim miten tarkastusltk huomio teknisen puolen vuoden 2023 Väinölänkadun rakentamisen (aloitettiin rakentamaan ennen kaavan valitusajan päättymistä ja siksi hanke seisoi pitkän aikaan. Valittaminen oli aiheellista.) Ja Tilhinkadun rakentamisen (rakennettiin tie ennen kaavamuutosta ja yksityisen maalle.)

Voipi olla turhaa jänskättää?

Miten viralliset tilintarkastajat kommentoivat jokaisen hallintoalan ylityksiä? Voipi tulla tiukkaa tekstiä  - joillakin luottamushenkilöillä ei ole omasta mielestä vastuuta kuntalaisten rahojen käytöstä, ajatus on, että se "menneepi mikä menneepi."

Tilinpäätöskokouksessa puolueet pitävät ryhmäpuheenvuorot ja ehkäpä muutenkin valtuutetut pitävät puheenvuoroja.

Valtuustokokoukset lähetään suorana netissä. Niitä ei tallenneta.

 Tule paikalle tai katso live- lähetystä.

Suonenjoen valtuuston kokous maanantaina 17 6. Klo 18 00 Futurian sali, Jalkalantie 6.

https://suonenjoki.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/kokous/

Rakensinko turhaan tien toisen maalle?

Perjantai 7.6.2024 - Pia P

Suonenjoen tekninen teetti vuonna 2023 kohdalle Rautalammintien Tilhin kadun kohdalle keskikorokkeen suojatielle ja Tilhinkadulle muutaman metrin kevyen liikenteen tietä.

Otsikko kysyi, että teinkö turhaan tien toisen maalle - se on vanha vitsikysymys... Rakensinko turhaan toisen maalle.. 

Tien pätkä rakennettiin kesällä 2023. Tien paikka kaavoitettiin keväällä 2024. Ja nyt kaupunginhallitus ostaa sen kesällä 2024.

Hitsinpimpula, kukaan ei huomannut, ettei kaupunki omistanut maata, johon rakennettiin tie. No, nyt asia korjataan vuoden päästä. Maan osto on kaupunginhallituksen esityslistalla 10.6.2024.

http://www.suonenjoki.info/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024352-3

Tietopyyntöjä

Perjantai 31.5.2024 - Pia P

Aloitetaas Suonenjoella vellonutta kouluverkkokeskustelua ihan uudesta lähestymiskulmasta.

Tietopyynnöistä! Kunnasta pystyy pyytämään tietoja- kuntaan, toimintaan tai päätöksiin liittyviä. Niitä pyytää jopa valtioinhallinto, virasto, media tms ja kuntalaiset.

Osa pyytää tarpeeseen ja osa ehkäpä johonkin muuhun tarkoitukseen. 

Kaupunginhallinnon on pakko vastata oikein ja kunnolla. Ei siis mitenkään suurinpiirtein vaan siihen menee oikeasti aikaa ja vaivaa. Tietopyyntö on lakisääteinen oikeus. Ja siis lakisääteinen velvollisuus vastata. 

Minäpä pyysin tietopyynnön tietopyynnöistä eli mitä on kysytty vuoden aikana. vastauksiin menevää aikaa ei ole eroteltu tai edes mitattu. Mutta voi tietenkin pohtia voisiko viranhaltijat ja koko kaupungin organisaatioa tehdä jotain muuta kuin vastata näihin, jotka löytyvät ihan tästä julkisesta linkistä:

https://suonenjoki.fi/etusivu/kasvatus-ja-koulutus/tarkea-tietaa/muut-suunnitelmat-ja-toimintamallit/palveluverkkoselvitys-2022/

Tietopyynnöt ja aihe

8.11.2023 Tietopyyntö kaupunginvaltuuston äänestystulos koulujen lakkauttaumiseen ja yhdistämiseen liittyen.

22.2.2024 Tietopyyntö Millä päivämäärällä kaupunginvaltuutetuille on saatettu tiedoksi 20.6.2022 valtuustonkokouksen esitysmateriaali liitteineen

22.2.2024 Tietopyyntö Onko kaupunginhallintosäännön kohtaa 103. § Kokouskutsu, muutettu 13.6.2022 jälkeen ja jos on, niin kuinka?

26.2.2024 Tietopyyntö Minkälainen tämä sääntö oli ennen tätä muutosta? (Hallintosääntö)

2.11.2023 Tietopyyntö Yhtenäiskoulun luokkahuoneiden lukumääristä ja pinta-aloista sekä maksimihenkilömääristä.

13.11.2023 Tietopyyntö oppilaiden kuulemisessa 2020 ja 2022 esitetyistä kysymyksistä

23.11.2023 Tietopyyntö Yhtenäiskoulun pohjapiirustuksen ja alkuperäisen suunnitelman mukaisista henkilömääristä

26.12.2023 Tietopyyntö palveluverkkoselvityksen 2022 liitteen 16 mukaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän jäsenten nimet ja roolit

7.2.2024 Tietopyyntö kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksen 30.1.2024 liitteet 17 ja 18

7.2.2024 Tietopyyntö kaupunginhallituksen 20.11.2023 selvityspyynnön vastaukseen käytetyistä asiantuntijoista

22.2.2023 Tietopyyntö tarkka päivämäärä milloin palveluverkkoselvitys 2022 on valmistunut

13.3.2024 Tietopyyntö Lapsivaikutustenarviointi dokumentti ja sen vaikutukset päätöstentekoon

14.3.2024 Tietopyyntö kirjalliset todisteet kasvun- ja oppimisenlautakunnan puheenjohtajan Piia Pentikäisen väitteestä

22.3.2024 Tietopyyntö lasten kuulemisessa esitettyjen kysymysten hyväksymisestä huoltajilla, lasten piirustusten vaikutuksista päätösten tekoon, huoltajien osallisuus keskustelutilaisuuksissa ja lapsivaikutusarviossa käytetyistä asiantuntijoista

26.3.2024 Tietopyyntö tulevista oppilasmääristä muutamalla vuodella eteenpäin

3.4.2024 Tietopyyntö opiskeluryhmien koosta kullakin luokka-asteella lukukaudella 24-25 ja luokka-asteiden sarjoista Yhtenäiskoululla lukukaudella 24-25

9.4.2024 Tietopyyntö Suonenjoen Yhtenäiskoulun koko koulun ja alakoulun puolen palo- ja pelastussuunnitelma.

14.4.2024 Tietopyyntö syksyllä 2024 aloittavien esikoululaisten määrästä ja jakaantumisesta asuinalueittain

17.4.2024 Tietopyyntö Kuntamaiseman tekemän selvitys

25.4.2024 Tietopyyntö 5-6lk siirrosta aiheutuvan vuosittaisen säästön laskelman perusteet

29.4.2024 Tietopyyntö viralliset tiedot henkilömääristä Yhtenäiskoulussa eroteltuna alakoulu, yläkoulu ja lukio sekä pelastussuunnitelma

29.4.2024 Tietopyyntö viralliset henkilömäärät Lintharjun Yhtenäiskoululla, mukaan lukien oppilaat, opettajat, avustajat, siistijät, keittiöhenkilökunta ja kaikki muut siellä työskentelevät henkilöt

Korostan, että ihan tietopyyntö on lakisääteinen oikeus, mutta onko järkee- kun samat tiedot löytyy valmiina. Vai onko tämä jo kiusantekoa?

Rantapolkua - tarina jatkuu

Tiistai 23.8.2022 klo 10.51 - Pia P

Purpatus jatkuu!

Sunnuntai 21.8.2022 - Pia P

Rakkaat lukijat -ystävät ja vähemmän ystävät!

Jatkan uuden jutun julkaisua perjantaisin. Kiitos kärsivällisyydestä!

Mietitääs vähän ...

Tiistai 27.4.2021 - Pia P

Sisä-Savon lehdessä oli lehtijuttu (27.4.21) oli Iisveden palvelukodista. Lehtijuttu oli suora mainos, vailla mitään taustatyötä julkaistuun aiheeseen. Ymmärrän hyvin asian, mitä vähänmän tilaajia, niin sen vähemmän rahaa palkata tutkivia toimittajia tai käyttää työaikaa asioiden taustoihin. 

Mitä olisin kaivannut juttuun? Esimerkiksi miksi päättäjät ovat samaa yritystä mainostamassa ja kaupungin päättäjänä ostamassa palveluita siltä? Tai lähinnä estämässä lakisääteistä kilpailutusta, kuten lehtijuttu kertoi. Yritys maksaa parenpaa kokouspalkkioita kun Suonenjoen kaupunki ja lehtijutun perusteella rahalla saa vastinetta!

Lehdessä Suonenjoen valtuuston puheenjohtataja arvosteli valtuuston päätöstä kilpailuttaa vanhuspalvelua tuottavat yritykset tai kertoi, että lähinnä tätä yritystä ei haluta kilpailuttaa.

Kilpailutuspäätös oli sosiaalilautakunnan päätös, jonka valtuusto vahvisti yksimieleisesti. Kilpailutusvaatimus tulee laista. Kilpailutus on tasapuolista ja tasa-arvoista kunnan toimintaa. Kunnan ostamamat palvelut yrityksiltä on kilpailutettava.

Minkälainen lehtijuttu saataisiin, jos joku kaupunginhallituksen jäsen saisi monta tonnia kokouspalkkiota vaikka Attendolta ja haluaisi, että kaupungin on ostettava ilman kilpailutusta Attendon palveluita? 

Niinpä.

Miksi muuten vasemmalle kallellaan olevien puolueden melestä kaupunki ei saa ostaa yrityksiltä palveluita, koska ne maksavat omistajilleen osinkoina rahaa, mutta on hyväksyttävää ostaa palveluita (kun itse yrityksen hallituksessa ja) kun saa itse palkkioina rahaa?

Mikä on ratkaisu? Suonenjoen kaupunki ei nimeä edustajia Iisveden palvelukodin hallitukseen. Piste.

Selvyyden vuoksi- yrityksen johtamisjärjestelyt eivät määrää hoidon ja hoivan tasoa. Kukaan ei missään ole kiistänyt miten hyvää työtä Iisveden palvelukoti tekee.

Murskaus ja junttaus- Suonenjoki

Lauantai 7.11.2020 klo 12.03 - Pia P

Moni ohiajaja on ihmetellyt vanhan jätevedenpuhdistamolla olevaa isoa paalutuskonetta ysitien vieressä. Pienen selvitystyön jälkeen selvisi, että kuopiolainen Junttan oy on tehnyt sopimuksen jonkun kanssa (ei selvennyt kenen), että saavat kokeilla myytäviä porapaalutuskoneita Suonenjoen vanhalla jätevedenpuhdistamon alueella. Luvan antanut virkamies on Kuopiossa, koska he päättävät Suonenjoen ympäristöasioista. Lupa on voimassa yli vuoden. Virkamiehespäätös on nähtävillä Kuopiossa ilmoitustaululla.

.

Lumikaaosta

Maanantai 11.2.2019 klo 12.13 - Pia P

Ehdotin, että vuodelle 2018 ostettaisiin Suonenjoen kaupungin uuden auran oston yhteydessä siihen ns tiensuu-siipi, jolla saa auratessa tieliittymän kohdalta aurakinoksen pois. Se vain ohjaa lumivallit pari metriä eteenpäin.

No eihän se käynyt suurimmalle osalle valtuustoa. Sillä oltaisiin helpotettu Suonenjoen asukkaiden elämistä talviaikaan. Vaakakupissa oli, että auraajan työ olisi voinut hidastua. 

Talvi 2018 oli sitten runsas luminen. Todellakin runsas luminen. Moni huonokuntoinen kaipasi apuja oman pihan ja pihatien auraamiseen. 

No nyt talvi 2019 on oikea lumitalvi. Kaupungit hukkuvat lumeen. Maaseudullakin ihmetellään mihin kaikki lumi saadaan mahtumaan kun aurataan. Katot romahtavat. Varsiniin katujen risteykset ovat vaarallisia näkyvyyttä haittaaminen isojen lumikasojen takia. Tiet ovat polanteisia eli lunta jää tien pintaa. 

Suonenjoen kaupunki on ajasssa mukana ja teki kaikkensa asukkaiden lumitöiden helpottamiseksi, suorastaan esimerkillisesti!

Mitäpä on tarjolla? Kerätään joukot ilmoituksella yhteen ja vapaaehtoiset auttavat lumitöissä? Ei. Tekninen puoli keskittyy risteysturvallisuuden parantamiseen? Ei. Tekninen puoli poistaa polanteita kun nyt on suojasää? Ei. (Ne sohjalumet saavat jäätyä mukulamökkelikseksi teihin kiinni).

Koululaiset otetaan mukaan ja he käyvät auttamassa vanhuksia lumitöissä? Ei. No ainakin koulujen pihaan tehdään lumilinna yhdessä- turvallinen ja mukava leikkipaikka välitunneille? Ei.

No mitä Suonenjoen kaupunki tekee? Jääpalikkalinnan - tekninen puoli, kaupunki, kulttuuripuoli ja yhdistys yhdessä. Aivan lapset, koululaiset ja vapaaehtoiset laitetaan tekemään maitopurkkeihin jäädytettäisiin jääpalikka- linnaa! Kyllä. Paikka on pajapuisto, Suonenjoen vilkkaan tien vieressä, mutta ei minkään lähellä eli ei ole lasten paikka.Välitunneilla ei leikitä siinä. 

Ilmeisesti paikka on valittu aikuisten näkyvyyden perusteella.

Teknisen tukikohdassa jäädytetään palikat. Joku maksaa vedet. Joku ne palikat kuskaa pajapuistoon paikalle. Joku on aurannut pajapuiston. Joku tuo paikalle lumikasan -jos haluaa lumiveistää jotain. Niitäkin on kuulemma kaupungin johdossa. 

Siis katujen lumikunnossa pidon, polanteiden poistamisen sijaan, talojen tieliittymien puhdistamisen sijaan ja risteyksien turvallisuuden lumikasojen poiston sijaan tekninen puoli keskittyy nyt jääpalikkalinnan tekoon? Kyllä.

Hanketta vetää sama ihminen, joka edellisen hankkeessa haki korvauksia kaupungilta noin 13 000 euroa. Lehtitietojen mukaan hän halusi itselle työpaikan. Paljonkohan nyt tulossa korvaushakemusta?

Tälläiset öyhötykset ovat muutaman viranhaltijan, paikkalehden ja vaihtuvan yhdistyksen keksintöä. Henkilöt ovat samoja. Ja keksinnöt ovat jostain aina matkittu ja on jo jossain olemassa. On se kylttyyri hienoa, vaikka matkittuna! 

Ps. Teknisen puolen rahoitusta ja henkilömäärää on ehdottomasti tarkistettava, koska on näin paljon aikaa, tarmoa ja rahaa "ei kaupungin" -ydintoimintoihin.

Hyvä hoiva

Torstai 7.2.2019 klo 0.38 - Pia P

Vellovassa yksityisten hoivayritysten hoivan ja työntekijöiden puutteesta keskustelussa on nostettu esiin paikallinen yritys/säätiö Suonenjoella.

Kerron tästä hieman enemmän näin julkisesti, koska tarinassa on monta hyvää opetusta.

Suonenjoella on siis säätiön omistama hoivakoti. Säätiön hallitus muodostuu seurakunnan ja luottamushenkilöiden kesken. Suurin osa hallitusväestä on ollut vuosikausia hallituksessa. Puolueista keskusta, demari ja kokoomus hallinnoi tätä, paikkajako on sovittu jossain muualla kuin puolueiden välisissä neuvotteluissa. Itse rakennus on Iisveden vanha seurakuntatalo, joka on muutettu hoivakodiksi.

Suonenjoella oli toinenkin politiikkkojen hallinnoima yhdistys, joka hoiti vanhuksia Hoivakodissaan. Lehdestä saimme lukea miten rahat oli loppu ja koko yritys loppuu. Silloin olisi pitänyt AVIlle tehdä valitus, Hallituksen puheenjohtaja kertoi lehdessä, ettei ole rahaa edes palkkoihin ja ruokiin. Lehdessä avautumisen syy oli saada lisää rahaa kaupungilta toiminnan pyöritykseen. Onneksi se yhdistysyritys on nyt taitavimpiin käsissä, eikä kaupunki joutunut edes maksamaan takausvelkoja, niilläkin uhkailtiin keskusteluissa. Lisää rahaa tai 400 000€ kaatuu kaupungille maksettavaksi. Mahdollisessa konkurssipesällä olisi ollut omaisuuttakin, josta voidaan hakea takaisin. Outo oli ajatus- yhdistys yrittää ja kaupunki maksaa tappion...

Pystyssä oleva Iisveden hoitokoti on nostettu esimerkiksi - varsinkin säätiön hallituksen väen ansiosta, kuinka hyvä paikka joku voi olla. Tiedän, että hoiva, ruoka, henkilökunta ja paikka on kunnossa. Asukkaat tykkäävät asua siellä. Mitoitus on 0,7 eli yli suositusten. 

Miksi sitten kirjoitan tästä, muutenkin kuin kehuakseni?

Iisveden hoitokodin paikkahinta on sovittu noin 128- 130€/vrk ja se ei osallistu kilpailutuksen, koska se on ns inhouse-yritys, kaupunki omistaa osan. Hoivapaikkoja on noin 28-30 + plus muutama lyhythoitopaikka.

Kilpailutetuissa paikoissa vuorokausi maksaa noin 80-86€/vrk. Ja kaupungin omissa paikoissa noin 90€/vrk ilman pääoma (rakennus- ja lainakulut) ja ilman hallinnon kuluja (jyvitys sostoimisto ja luottamushenkilöt sosltk).

Ajatelkaa, jos jokainen Suonenjoen hoivapaikka saisi tuon puuttuvan summan lisää hoivamaksuun! Olisi lisää hoitajia, olisi isot hoitajien mitoitusluvut. Emme edes keskustelisi ulkoistamisesta, jos julkinen puoli saisi noin paljon lisää rahaa vanhustenhoivaan. 

Suonenjoen kaupungin veronmaksajia tässä pitäisi kiittää, on hienoa, että olette maksaneet näin paljon tähän paikkaan. Vuodessa "ylimääräistä"  julkiseen verrattuna 40€/ vrk x 30 paikkaa x365vrk on 438 000 euroa vuodessa ja yksityiseen verrattuna 50€/vrk x 30 paikkaa x 365 vrk on 547 000 euroa vuodessa.

Eli suonenjokelainen veronmaksaja tukee juuri tätä hoivayritystä muihin paikkoihin verrattuna  0,5 % ylimääräisellä  kuntaverolla vuosittain.

Vuodessa puoli miljoonaa euroa " ylimääräistä"! Sillä saisi esim 12 hoitajaa julkiselle puolelle. jos hoivapaikkoja on 30, niin mitoitusero on 0,7 ja 0,5 välillä 6 työhenkilöä. Ihan varmasti näkyy arjessa 6 työntekijää enempi.

Kaikkea voi laskea!

Voiko siis säätiön puheenjohtaja kehua julkisesti miten viisaita ratkaisuja joskus on tehty kun tälläinen on perustettu? Kyllä, vanhuksien kannalta loistava asia. Tietysti voi kysyä, että miten muut paikat saavat puristettua hintaa noin alas? Pitäiskö muidenkin paikkojen hinta nostaa 40% ylemmäs?

Paikka ja hoiva on siis loistava, kuka sinne pääsee? Kannattaisi tutkia sitäkin. Jonotusaika on ainakin pitkä - suurin osa vanhuksista ei kerkiä sinne.

Mutta miksipä hoivakotia julkisuudessa kehutaan? Siksi, että sinne halutaan lisää paikkoja eli jotkut poliitikot neuvottelee (painostaa) taas kaupunkia. Säätiölle lisää rahaa! 

Ps. Miksi kunnat ulkoistavat palveluita? Ei ilkeyttään vaan siksi kun valtionosuuksina leikataan koko ajan ja säästöjä on löydettävä joka paikasta. Yksityinen voi tarjota halvemmalla palvelua.

PSS. Minusta jokaisen pitäisi saada päättää itse asumispaikkana, myös vanhana. Palveluseteli antaisi valinnanvapauden (saisi itse valita paikan) -eikä enää määrättäisi ihmistä jonnekin hoivapaikkaan.

Korjaus:

Kirjoitukseni ei ollut tarkoitus olla negatiivinen vaan monessa paikassa kehun paikkaa, henkilökuntaa ja hoivaa.

Reijo Kytölä kertoi minulle tekstini asiavirheen- kiitos hänelle-, jotka näin julkisesti korjaan:

Säätiön toiminta ei ole ns"inhouse" eli sidoksissa kaupunkiin vaan normaali yritys, joka saa ja voi osallistua kilpailutukseen. Jostakin syystä sosiaalipuolella ei oteta sitä kilpailutukseen vaan perustellaan juuri omana toimintana.

Hoivakodissa on monen tasoista ja hintaista paikkaa tarjolla. Niistä on tehty eri hintaista sopimuksia. On satasenkin paikkoja. Suonenjoen valtuuston hyväksymä talousarviossa on vain yksi hinta. Otin sen laskelmieni pohjaksi. Jostain syystä 128-130€/vrk on vain hyväksytty.

Säätiön hallintoa ja toimintaa ohjaa säätiölaki. Säätiön hallitus valitaan säätiön sääntöjen mukaan.

Valtuustonkokous 17.12 osa 2

Lauantai 22.12.2018 - Pia P

Talousarviokokouksissa on puolueiden ryhmäpuheenvuorot. Sen pitää jokaisen puolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Kysyin puheessani: "Näiden todistajien läsnäollessa kysyn teknisen puolen viranhaltijalta, onko näihin mihinkään piilotettu soittimia? Onko senioripolku piirustuksien mukainen eli tekstiosasta on lupauksen mukaan poistettu sinne piilotettu soittimien osuus."

Hoivahenkilökunnan toiveena oli saada istumaryhmä Velkeskotiin ulos joen puolelle. Asiaa pahoitteli tekninen ja sosiaalipuoli rahanpuutteessa (arvio alle tonni), mutta onneksi Leijonat  lahjoittivat sellaisen.

Nyt suunnitelmissa on helppokulkuinen eli esteetön pikkulenkki laitureineen ja kuntoilupaikkoineen joen rantaan. Tekstiosasta löytyi yllättäen suunnitelmakarttaan merkitsemätön kuudes toiminto eli soittimet, joista tekninen johtaja oli silloin tietämätön.

Valtuuston käsittelyssä hän sanoi, että polkuun on tulossa UUDET soittimet, mm ksylofoni, joka on tosin huonompi kuin soitinpuiston alkuperäiset soittimet. 

Tekninen johtaja sanoi valtuustossa, että pitää kai sitten myydä ne vihatut soittimet. Vastasin hänelle, ettei kukaan vihaa soittimia vaan tyyliä miten asioita päätetään. Ilman selvää päätöstä, piilokustannuksilla oleva hanke ja asukkaita kuuntelematta tehtävät asiat eivät ole hyvä juttu.

Ajatelkaa, ensin ei ole varaa ostaa edes  pöytäryhmää ulos ja nyt on varaa ostaa soittimista lähtien vaikka mitä ulos. Joko kaupungilla on nyt paljon investointirahaa tai sitten joku on taas keksinyt jotain kivaa ja pakko saada... Suurin ongelma tässä senioripolussa on se, että ei riitä hoivahenkilökuntaa ulos viemiseen.

Valtuuston 17.12. kokouksesta osa 1

Tiistai 18.12.2018 klo 9.36 - Pia P

Suonenjoen kaupungin tämän vuoden viimeinen valtuustokokous pidettiin 17.12.2018.

Kokoukset ovat avoimia ja moni kaupunki lähettää kokoukset netin kautta katsottavaksi, jos ei pääse paikalle.

Suonenjoella kokoukset eivät kiinnosta kaupunkilaisia. Yleisössä on joskus pari henkilöä ja joskus paikkalehden edustaja. Kannattaisi tulla katsomaan kokouksia. 

Kerronpa Teille muutaman kohdan kokouksesta. Aloitetaan lopusta.

Kokouksen lopuksi luetaan mahdolliset valtuustoaloitteet ja ne lähetetään kaunpunginhallitukselle jatkotoimia varten. 

17.12.2018 valtuuston kokouksessa käsiteltiin vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2019-2021 toiminta- ja taloussuunnitelma, eli mitä tehdään ja mitä maksaa ja mistä rahat tulevat. 

Jokainen puolue pitää ryhmäpuheenvuoron eli valtuustopuheen, kaikki innokkaat (muutama) puhuu yleisesti, kaupunginhallituksen puheenjohtaja puhuu ja puhuupi kaupunginjohtajakin. 

Paksu kirjanen käydään läpi alueittain, esim hallintoalueet kerrallaan ja valtuuston puheenjohtaja avaa keskustelun joka alueesta.

Tänä vuonna valtuutettu Ikonen nosti esiin vuokrataloyhtiön asuntoihin tulevan valokuituyhteyden. Se on pakollinen maksu, johon ei saa toimeentulotukea eikä asumistukea eli kaikista köyhimmät maksavat liittymän, vaikkei sitä tarvitse. Kyläverkon maksajaksi laitettiin vuokralla asujat.  

Samoin keskusteltiin teknisen puolen vajaakäytöstä. Minä nostin esiin sosiaali- ja koulupuolen yhteistyön ja kysyin miten aiotaan onnistua tehostetun asumispalvelun alaslaskemisessa, vaikka tarve on iso. 

Ikonen esitti ja minä kannatin, ettei osteta toista alusterää kuorma-autoon. Perusteena oli, että molemmat autot ja lähinnä kuskit haluavat samanlaiset vehkeet. Jos toisen auton kuski on kipeänä, niin toisessa autossakin on alusterä. "Ammattimiehille ammattivarusteet". Hinta 20 000€. Viime vuonna nämä ammattimiehet eivät tarvinneet uuteen auraan tiensuu-lisäsiipeä, hinta 3 000€.

Äänestys oli illan ainoa ja päättyi 25 ostetaan, 2 ei osteta ja yksi poissa. 

20 000€ on iso raha. Sillä saisi puolipäiväinen työntekijän vuodeksi vaikka vanhuspalveluun.

Talousarvion käsittely oli siis lähinnä Ikosen ja minun kyselyitä ja yksi rahan säästöesitys äänestyksellä.

Kunnes tuli  kokouksen loppu ja valtuustoaloitteet... Demarit esitti katuvaloja, myymäläautopysäkkejä, defilaattoreita, lisäparkkipaikkoja Iisveden päiväkotiin. Kristilliset rahaa nuorten harrastuksiin. Keskusta vanhuksille kokoontumistiloja. Kaikki järkeviä ja tarpeellisia, mutta...

Kokousessa oli juuri päätetty tulevan ja seuraavan kolmen vuoden rahat, teot ja mistä rahat. Miksi ei avattu suuta edes asianomaisissa kohdissa? Esitetty mitä oltiin vailla? 

Koko syksy istutaan hiljaa lautakunnissa, kaupunginhallituksen kahden päivän käsittelyssä ja päätöskokouksessa ja istutaan vielä hiljaa valtuuston kokouksessakin. Ja sitten viimeisessä kokouksessa tsädään, tulikin ihan just mieleen, että tarvitaan katuvalot jonnekin. Tai myymäläauto-odottajat tarvitsevat suojakatokset. Koko syksynä se ei tullut mieleen, että olisi saanut asiat talousarvioon mukaan.

Onko niin, että valtuustoaloitteella puolue/ryhmä saa touhupisteet itselleen, mainetta, että esittää tärkeitä asioita? Voidaan kehua vaikuttamista, asioiden ajamista ja nimi lehteen. Kunnon populistitouhua!

En todellakaan halua - enkä tule - tuollaiseksi politiikan irtopisteiden kerääjäksi, näennäistekijäksi. Valtuustoaloitteet ovat tarpeeseen, ei talousarviokäsittelyn lopuksi ilman rahoitusajatusta oman puolueryhmän nostamiseksi. No, jotkut aloitteet ovai puolueen valmiita aloitteita, joita tehdään joka kuntaan esitettäväksi. Paikallisten ei tarvitse miettiä esitystä vaan tulostaa valmis aloite ja vain laittaa omat nimet alle.

Selvyyden vuoksi - valtuustoaloitteet ovat kuntalain mukaisia eikä aiheita ole rajoitettu. En kritisoi aloiteoikeutta vaan harmittelen, ettei asioita oikeasti esitetä silloin ja siellä missä asioita valmistellaan ja päätetään.

Perussuomalaisten Suonenjoen ryhmä on tehnyt valtuustoaloitteita, esim alkoholitarjoilun lopettamiseksi kaupungin rahoilla ( ei mennyt läpi), valtuustopalkkioiden laskeminen säästötoimena ( ei mennyt läpi), tuorelähimarjan käytön lisääminen ( meni läpi, lapset sai tuoreita mansikoita), katuvalojen kesäkäytön lopettaminen ( ei mennyt läpi), liikenneympyrän teko vaaralliseen risteykseen (ei mennyt läpi) ja me too -selvitys ( tehtiin), vauvaraha100€- Suomi100 (meni läpi) jne.

Suonenjoki-case

Maanantai 25.6.2018 klo 12.44 - Pia" P

Hallinto-oikeuden päätös

Keskiviikko 13.6.2018 klo 9.33 - Pia P

Turvetta ja timantteja- Suonenjoen tyyliin

Maanantai 21.5.2018 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus osti 21.5.2018 kokouksessaan maata. Asiakohta 100.

Ostettu Simola- kiinteistö sijaitsee Iisveden kylällä, maantien vieressä. Kiinteistön pinta-ala on 26,4 hehtaaria. Määräalan on rakentamaton ja arvo puustoineen noin 92 000 euroa.

Kauppasumma on eli Suonenjoki maksaa

- antaa kiinteistön, joka on 36,2 hehtaaria, arvo puustoineen 110 000 euroa. 

- antaa rahaa 100 000 euroa.

Yhteensä 220 000 euroa. 

Kyllä, luit oikein -  kaupunki maksaa yli kaksinkertaisen hinnan kiinteistöstä.

Mikä on peruste kauppaan? Kaupunki tarvitsee teollisuustonttimaata- jos vaikka joku yritys joskus tarvitsee.

Mikä on peruste näin huomattavaan ylihintaan? Kiinteistö on kaavoitettu teollisuusmaaksi. 

Kukas sen kaavoitti? Maan kaavoitti -ja maksoikin sen kaavoitustyön-  Suonenjoen kaupunki.  Eli kaupunki kaavoittaa yksityisen maan ja ostaessa sen maan, on se kaavoitus sitten syy maksaa tuplahintaa siitä. 

Ostettu kiinteistö on paljaaksi parturoitua maata ja osa on siitä suota siis turvetta. 

Vaihdettu maa on Iisveden rannalla ja siinä on täysi metsä päällä sekä raha on rahaa.

Jotkut kaupat ovat jollekin timantteja.

Olin ainoa, joka vastusti kaupunginhallituksen kokouksessa kauppaa. En keksinyt yhtään syytä miksi näin ylihintaista ja pitkäkestoisen markkinahäiriöisen aiheuttava kauppa pitäisi tehdä. Ylihinnan maksaminen sopii hyvin muille puolueille.

Kukapa myy jatkossa edes valmiiksi kaavoitettua maata yritykselle tai yksityiselle kun Suonenjoen kaupunki maksaa reippaasti yli tuplahinnan?  

Miksi kauppa oli vaan hyväksyttävä? Kuka näitä keksii? Vai oliko tämä kauppa (yksi) hyvitys peruuntuneesta kaupasta? Reilu viisi vuotta sitten kaupunki osti puolella millillä samalta myyjältä tontin jäteveden puhdistamoa varten. Silloin sovittu kauppa kaatui yleiseen pöyristykseen. En ole nähnyt (vielä) missään korvausta peruuntuneesta kaupasta. Oliko tämä sitä? Vai sattui vaan olemaan samalla myyjällä kaupungille sopivaa maata ja suota taas ostettavaksi.

Suonenjoen kaupunki keinotekoisesti nosti yksityisen omistaman maan hintaa kaavoittamalla se  ennen kauppaa. Yli kaksinkertainen kauppasumma perusteltiin kaupungin teollisuustonttimaaksi kaavoitetun maan tarpeella.

Hyvälle suolle on aina käyttöä! 

City- fillari

Sunnuntai 15.4.2018 klo 11.04 - Pia P

Irtisanominen

Keskiviikko 28.2.2018 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallituksen kokous 26.2.2018 päätti hyväksyä sopimuksen, jossa työsuhteen purkamisesta työntekijälle maksetaan korvausta n 55 000 euroa. Asiasta on uutisoitu mediassakin. Ja tietysti somessa. Ja Suonenjoen virallisissa tietopaikoissa - uimahallin sauna, tebska ja kahvila.

Monella on hämärtynyt itse asia tai siihen liittyneet tapahtumat.

Julkisista asiakirjoista voi nähdä perimmäisen syyn. Soitin myös syksyllä ammattiliiton toimitsijalle, joka kertoi faktat.

Työsuojeluvaltuutetulla on irtisanomissuoja. Häntä ei voi irtisanoa tai työsuhdetta ei voi purkaa. Piste. Konkurssiin menevällä tai muuten lopettavallakin yrityksellä on kaksi viimeistä työntekijää - toimitusjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden keskuudestaan valitsema henkilö (tai ainoa vapaaehtoinen), joka tekee ammattiliiton nimkkeen alla tätä tehtävää työnantajan työajalla ja palkalla sovitun tuntimäärään viikossa. 

Vaikka henkilö itse irtisanoutuu tästä "ammattiliiton tehtävästään", niin se irtisanomissuoja on kaksi vuotta voimassa. 

Tämän kahden vuoden aikanakin jos joudutaan irtisanomaan tai lopetetaan työsuhde -vaikka syystä- niin se pitää korvata. Ammattiliiton lakimiesarmeija on tätä varten ja apuna korvauksia hakemassa. 

Tämä siis yleisesellä tasolla. Tehdyssä sopimuksessa voi jo huomata ammattiliiton voiman. Sopimus ei ota kantaa oliko aihetta irtisanomiseen vaan sovitaan, ettei lähdetä oikeuteen ja korvaussumma.

Mutta Suonenjoen tasolla asian tekee mielenkiintoiseksi se, että Suonenjoella tehdään valituksia -valtuuston ja hallituksen päätöksistä. Kuntalaisilla on oikeus valittaa kuntalain mukaan. Se on siis lakisääteinen oikeus.

Aktiivisa valittajia on ollut 2-4 allekirjoittajaa, Julkisten ehdokaslistojen mukaan eräs heistä oli Suonenjoen SDP ehdokas (sitoutumaton) ja julkisten pöytäkirjojen Suonenjoen SDP on nimennyt hänet SDP:n luottamuspaikalle. Voisi siis olettaa, että henkilö kuuluu demarien toveripiiriin.

Jos tälläisestä kunnalle kalliista sopimuksesta ei tule "aktiivisten valittajien" tai "huolestuneiden kuntalaisten" toimesta valitusta, niin voi valittajien viiteryhmän (poliittisen taustan ) ja kenties motiivin päätellä vielä paremmin. 

Asiaan liittyi syksyllä mielenilmaisu ennen valtuuston kokousta, Mielenilmaisu oli ammattiliiton nimissä kutsuttu kokoon ja aiheena oli Suonenjoen kaupungin työntekijän laiton irtisanominen ja jossain lapuissa Suonenjoen henkilöstöpolitiikka. Kun selvitin silloin asiaa, niin mielenilmaisun voi kutsua kokoon yksittäinen eläkkeelläkin oleva ammattiliiton edustaja  ja käyttää silti koko ammattiliiton nimeä ja edustaa kaikkia Suonenjoen kaupungin työntekijöitä. Vaikka kaikki ei olisi samaa mieltä. 

Korostan edelleen, että valitusoikeus, ehdokkaana oleminen, paikkojen saaminen, sopimuksien teko, ammattiliitot ja mielenilmaisu ovat lakisääteisiä oikeuksia. En kritisoi niitä.

Mutta käytetäänkö valituksia (edelleen lakioikeutettuja) kostona (työsuhteen purkaminen) ja ajojahtina (halutaan saada joku/jotkut pois Suonenjoen kaupungin johtopaikoilta)? 

Jos sopimuksesta ei tule valitusta ja muuten jatkuu valituksien teko, niin se vahvistaa teoriani.

Miksi sitten ko henkilö työsuhde purettiin? Syitä löytyy julkisesta pöytäkirjasta. Saa pyydettäessä kaupungintalolta. Kirjoitan seuraavan jutun siitä.

----

Edellinen valtuustokausi alkoi kaupunginjohtajan vaihdoksella (ex- johtaja on nykyisin SDP valtuutettu ja valtuuston puheenjohtaja). Kaupunki oli kriisiytyvä kunta (yhtä pykälää vailla kriisikunta) ja siksi olimme Kuopio pakkoliitosneuvotteluissa. Kaupungin velat oli tapissa, täällä oli Suomen korkeimpia veroprosentteja ja mittavat rakennusurakat alkamassa.

Uusi kaupunginjohtaja ja henkilöstöjohtaja yhdessä työntekijöiden sekä valtuutettujen sai Suonenjoen suunnan kääntymään. Suonenjoki päätti pysyä itsenäisenä eli se vaati tekoja. Mutta ketään ei irtisanottu/lomautettu (tämä yksi työsuhteen lopettaminen ei ollut säästötoimista johtuva) sekä samaan aikaan on rakennettu ja korjattu kymmenien miljoonien edestä. Sekä laskettu historian ensimmäistä kertaa kunnallisveroprosenttia. Kaupungintalous kääntyi kokonaan parempaan suuntaan.

Työsuhteen lopettamisjupakka alkoi viime valtuustokauden lopulla ja kuntavaaleissa ammattiliittosidonnaiset puolueet käyttivät estoottomasti hyväksi vaalityössä vedoten valitusten määrään miten huonosti kaupunkia johdetaan. Valitus tehtiin mm kaupungintalon turvapalveluiden käytöstä. Valitus tehtiin lakimiespalveluiden käytöstä kun valituksiin vastataan. Valitus tehtiin tyhjinä olleiden virkojen lopettamisesta. Valitus tehtiin kun ei saanut salassa pidettäviä asioita tietoonsa. Yli 20 valitusta...

Haluaako kaupunkilaiset, että päätöskokouksissa viedään Suonenjokea eteenpäin vaikka rakentamalla uima-monitoimihallia vai jurrutetaan paikalla käsitellessä aikaa, käsittelytyötä paljon vaativia ja kalliiksi tulevia valituksia? Ilmeisesti on tahto entiseen aikaan monella toverilla...

Suonenjoki - vahvasti kehittyvä on nykyisin

Suonenjoki - vahvasti valittava. Ja tällä menolla 

Suonenjoki-  vahvasti Kuopio. 

Suonenjoki- tutkintapyyntö poliisille

Torstai 9.11.2017 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus käsitteli asiaa 23.10.2017. Ja siitä edelleen, Suonenjoen kaupunginvaltuusto merkitsenee tiedoksi asian 13.11.2017.

Ja mikäs juttu tämä on? 

Keväällä 2017 Suonenjoen tilanne kärjistyi niin paljon, että tehtiin poliisille tutkintapyyntö. 5/6 puolueista ei ymmärrät tai hyväksyt yhden puolueen tai sen edustajien toimintatapaa mikä kohdistui esim kaupunginjohtohenkilöstöön ja toisiin puolueisiin ja niiden edustajiin.

Suonenjoen valtuustoryhmien kaikkien puolueiden puheenjohtajat, paitsi demarit, allekirjoittivat tutkintapyynnön poliisille demarien kahden edellisen kauden valtuutetun käyttäytymisestä, lehtikirjoituksista jne.

Poliisin päätös oli, että koska ei löytynyt konkreettisia seikkoja, niin tutkintaa ei käynnistetä.

Tutkitaanpa tarkemmin poliisin päätöstä, joka löytyy www.suonenjoki.fi päätöksenteko kohdan takaa.

Tutkijapoliisi ottaa kantaa, että tutkintapyynnön olisi pitänyt tehdä kaupunginhallitus, että sitä voitaisiin tutkia. Eli valtuustoryhmien puheenjohtajat eivät ole virkahenkilöiden, luottamushenkilöiden toimien valvoja. Ajatuksena oli, että laaja yhtenäinen rintama olisi riittävän vahva pohja tutkintapyynnöön tekemiseen. Silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja selvitti lakimiehen kanssa asiaa, mutta tälläistä asiaa, että kuka saa (kaikkihan saa, mutta eri asia meneekö eteenpäin...) ja kuka on oikeutettu tekemään tutkintapyynnön ei ilmeisesti tullut esille? 

Seuraavana oli  kunnialoukkauksen tutkinta. Politiikon pitää kestää kovaakin kritiikkiä politiittisessa toiminnassa, mutta perättömiä väitteitä ei saa esittää. Tutkintamateriaalissa oli mukana viimeisessä paikkalehdessä ennen kuntavaaleja Hännisen lehtikirjoitus, jossa hän kertoo, ettei ole mitenkään osallistunut sorakuoppalupahommiin ja syytti kokouksen puheenjohtajaa (toisen puolueen edustaja), että hänen lappuaan ei oltu otettu huomioon kokouksessa.

Poliisille toimitetussa materiaalissa olivat myös pöytäkirjat, jossa Hänninen oli kokouksen puheenjohtajana ollut aikoinaan hyväksymässä ympäristöluvan ja myöntämässä soranottoluvan. Ja lehtikirjoituksesta kielsi asian ja syytti toista, että sellaiset luvat oli annettu? 

Suonenjoen kaupungin julkisista pöytäkirjoista näkyy myös, että Hänninen oli toimittanut kokoukseen esityksen, jonka hänen varansa ei ollut esittänyt. Kokouksessa pohjaesityksen vastaisen esityksen tekee kokouksen laillinen osallistuja, ei paperinpala. Pöytäkirjasta näkee, että kokouksessa ei tehty poikkeavaa esitystä. Jos lopputulos ei miellytä, niin onko vika kokouksen puheenjohtajan ( jota siis arvosteltiin lehdessä) vai sen, jonka olisi pitänyt tehdä esitys? Jos sorahommat eivät miellytä, niin oisko pitänyt päätökset tehdä puheenjohtajana ollessaan tehdä toisin eikä syyttää siitä seuraavaa puheenj

Mutta itse asiaan, politiikkoja saa siis roimia politiikan toiminnassa, mutta perättömiä väitteitä ei saa esittää. Poliisi sai pöytäkirjat ja lehtikirjoituksen, jotka ovat siis erilaisia. Ei riittänyt todisteeksi. Eli juuri kuntavaalien alla kannattaa jatkossa kirjoittaa mitä tykkää ja varsinkin kehua itseään. Äänestäjät uskovat ja saat ison äänimäärän? Reilu peli?

Tutkintapäätöksestä voi nostaa esiin vielä, että koska luottamushenkilöiden arvokkaasta käyttäytymises- kuntalain vaatimuksesta ei ole rangaistusta rikkomistapauksissa, niin sellaista ei tutkita. Laki siis vaati arvokasta käyttäytymistä, mutta kun sen rikkomisesta ei ole rangaistusta, niin poliisi ei tutki.

Poliisin tutkintapäätös oli vain, ettei tutkita. Se ei siis ollut vapautus tai osoitus siitä, että Hänninen ja Koljonen ovat syyttömiä tai peräti oikeassa vaan, että pyynnön teki väärä (teki  valtuustoryhmien puheenjohtajat, olisi pitänyt olla kaupunginhallitus), tekoja ei oltu kohdennettu riittävän selvästi (pöytäkirjat yms eivät olleet siis todistekelpoisia?)  ja koska teoista ei ole rangaistusta, niin poliisi ei tutki asiaa. 

Suonenjoellakin pärjäsi demari, joka on poliisi, hyvin vaaleissa. Tämä on tosi asia, ei perätön väite. Parhaiten pärjäsi ne, jotka esittivät ns herravihaa eli kaupunginjohdossa oli vikaa kun työntekijät eivät olleet tyytyväisiä. Tosin eivät muistaneet, että valtuusto (he ja me itse) päättää ja johto noudattaa niitä päätöksiä.

Suonenjoen kaupungin tehtävä on siis vielä alkusyksystä 2017 demareiden eräiden kuntavaaliehdokkaisen ja demareiden luottamuspaikkoja saaneiden mielestä käsitellä erilaisia valituksia. Sellaisiakin, jossa valtuusto teki yksimielisen päätöksen ja siitä valitettiin ja valituksen valituskelvotonta valitusta käsiteltiin, niin sitä yllättäen kannattikin kaupunginhallituksessa demari ja vassari, vaikka itse olivatkin olleet sama mieltä valtuustoissa. Erilaisissa paikoissa (avi, oikeusasiamiehes ja hallinto-oikeus...) taitaa olla käsittelyssä ko ryhmän valituksia yli 10 sisällä eli vuosia vielä setvitään... Kaikki päätökseen asti tulleet ovat olleet, ettei virheitä tai valtuuksia ei ole tehty-ylitetty.

Kuntavaalien jälkeisessä luottamuspaikkajaossa jouduin ottamaan demarien piiriin yhteyttä, koska suonenjokelaiset demarit eivät uskoneet tai kunnioittaneet piiritason neuvottelutulosta vaan halusivat oman miehen paikalle, jonka demarit oli neuvotellut Kuopion paikaksi.Ja syyhän oli tietty meidän - ahneet persut vie kaiken, vaikka heidän omat olivat tehneet päätöksen...

-----

Eihän kaupungin päättäjien tehtävä ole käyttää aikaa valitusten selvittelyyn, voitaisko katsoa tulevaisuuteen? Miten Suonenjoki pärjää muuttuvassa maailmassa? 

Jospa se tästä, jospa jotkut saisivat itsensä ja omansa kuriin?

Maanostoa

Keskiviikko 27.9.2017 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.9.2017 ostaa 51,9  hehtaaria maata hintaan 650 000 euroa. Maa-alue on Suonenjoen kaupungissa. Maa on yleiskaavassa rakennusmaata, lähivirkistysaluetta, ja metsäpohjaa. 

Olin kokouksessa ainoa, joka vastusti kauppaa. Kauppaa perusteltiin, mm että se on elintärkeä, kaupunki ei kehity ilman sitä, sitä on himoittu 20 vuoden ajan, maan hinta oli halpa ja varsinkin, että Suonenjoeltta puuttuu asuntorakentamisen soveltuvaa maata.

Samoilla perusteilla muuten perusteltiin edellistä asuntorakentamisen soveltuvaa maakauppaa eli ns Kutvosen tehtaan ostoa. Lisäperuste oli silloin, että juna-aseman remonttia ei tule ilman rumiluksen purkamista. Ratapihan remontti on valmis, mutta tehdas on edelleen purkamatta eli yhtään asuntoa ei ole sillekään alueeelle rakennettu. Sen alueen ostohinta oli 450 000 euroa, osa kauppasummalla annettiin maa-alueina. Ja samanlaista ostettiin teollisuustonttina takaisin tänä vuonna. Suonenjoki kierrättää - antaa vaihdossa maata ja ostaa kalliilla takaisin?

650 000 euroa on paljon rahaa kaupungissa missä on  säästetty vuosia. Kauppahinta on kuulemma olemassa ja sitä ei oteta velkana. Ja se on budjetissa- tosin viime valtuusto siiirsi rahaa juuri siihen lokeroon- varattuna maan ostoon.

650 000 euroa on melkein yksi veroprosentin tuotto eli Suonenjoen kaupungin koko vuoden verokertymän yhden prosentin tuoma rahamäärä.

650 000 euroa on 18 lähihoitajan vuosipalkkaa eli sen verran saisi yhdeksi vuodeksi lisää hoitajia, esim vanhustenhuoltoon.

650 000 euroa olisi iso aloitusraha uimahalli- monitoimihalli - rakentamisurakan alkuun. Teemme sen velalla ja on jopa veroprosentin korotusta esitetty rahoituksen turvaamiseen.

51,9 hehtaaria on paljon maata. Yleiskaavassa asuntoaluetta on 19 hehtaaria. Asuntorakentamisen alueelta puuttuu kaava. Eli seuraava kustannus tiedossa. Siitä seuraava on infra (vesi-sähkö- viemäri -tietoliikenne) ja tiet sekä katuvalot. Montakohan asuntoa tai peräti kerrostaloa alueelle rakennetaan, aika näyttää.

 Minua ihmetyttää, että jonkun alueen joku yksityinen tai firma voi ostaa ja kykenee tekemään sinne edellä mainitut asiat. Ajatelkaas, Suonenjoella todellakin voi maakauppaa tehdä rakennusmaata suoraan yksityiseltä yksityiselle  ja siihen voi rakentaa ilman kaupungin väliintuloa. Loistava esimerkki on keskellä Suonenjokea, ns Tannisen talo. Perikunta myi purettavaan talon ja tontin firmalle ja siihen tulee nyt yksityinen päiväkoti

Kun kaupunki ostaa maata kalliilla ja myy halvalla eteenpäin, niin onko se reilua niille jolta kaupunki ei osta maata? Niille, jotka joutuvat kaavoittamaan omalla kustannuksella maansa? Vääristääkö kaupunki markkinoita?

Suonenjoen kaupunki on siis huolissaan asuntorakentamisesta. Kiinteistövälittäjä kertoi, ettei asuntokauppaa käy ja ei ottaisi uusia asuntoja myyntiin. Asuntolainojen saanti on vaikeaa kun pankit pelkää, että tulevaisuudessa ei käy pikku kuntien (esim Suonenjoki) asunnot kaupaksi eli hinta romahtaa. Ja tähän saumaan Suonenjoen kaupunki haluaa rakentaa lisää asuntoja. Ylitarjonta tiputtaa hintoja.

Pitkät jorinat tiivistettynä: Suonenjoen kaupunki omistaa jo nyt tarpeeksi asuntorakentamisen soveltuvia tontteja. Yksityinen voi myydä suoraan yksityiselle. Kaupungin ei tarvitse yllättäen aina samoilta ostaa maata?

Kuka nämä kaupungin ostoideat keksii ja ihmeellisesti saa aina läpi?