Olen kirjoittanut 19.11.2015 Lempyyn koulusta, Kannattaa selata polkeva sinne asti. Perussuomalaiset saivat silloin isot haukut kun emme pysyneet säästöohjelman suunnitelmissa ja hyväksyneet sitä kokonaisuutena sekä sen ohella Lempyyn koulun lopettaminen. Vain yhtenä säästötoimena ja vain yhtessä lauseessa säästösuunnitelmassa. Ilman keskusteluja, aika karua.

Taas ollaan samassa vaiheessa, säästöohjelmaa tehdään ja kouluverkkoa mietitään. Moni luulee, että kouluja halutaan lopettaa säästetyt eurot silmissä. Oikea syy on siinä, että Suonenjoella lapsimäärät romahtavat. Tällä hetkellä lapsia syntyy Suonenjoella vuosittain noin 38 -ja allekin - piiperöä ja heille on neljä ala-astetta.

Koulutoimi käyttää jo nyt yli tuhat euroa per jokainen oppilas enenmän rahaa kuin keskimäärin Suomessa. Käytetyillä rahoilla on saatu pienet luokkakoot, paljon koulunkäyntiavustajia ja monta pienluokkia sekä henkilökohtaiset avustajat. Tuskinpa vähemmän rahaa käyttävä kunta on huono koulun pidossa. 

Säästöpuheet on muutenkin outoja. Joka vuosi koulutoimen budjetti on ollut isompi kuin edellinen ja joka vuosi budjetti on ylitetty eli käytetty enempi rahaa kuin ennen. Joka vuosi per oppilas menee rahaa yli tonni verrattuna keskimäärin muihin kuntiin. Missä kohtaan se säästö löytyy? Sama on varhaiskasvatuksessa, aina vaan enempi rahaa on mennyt ja silti säästetty koko ajan kaikesta. Pitäisköhän lopettaa säästäminen tai edes puheet siitä, niin tulisiko säästöjä?

Eli meillä on jo paljon rahaa käyttävä koulujärjestelmä ja kun rahaa tulee valtiolta per oppilas valtionosuuden muodossa, tippuu tulevat rahat lasten määrän vähentymisen myötä. Tämä on tosiasia.

Olen ajanut ja ajan edelleen avoimuutta. Minulle lapset ja juuri heidän kasvatus, opetus tai apu ovat tärkeimpiä kuin aikuisten halut betonoida oma tai kaverin työpaikka jos sitä enää tarvita (Kun ei ole ryhmään tai luokkaan lapsia) Mikään tai kukaan ei saa olla tarkastelun ulkopuolella.

Pohdin jopa koulutuslautakunnan lopettamista, mutta sen tuoma säästö on pieni - alle 5 000 euroa vuodessa ja hoidamme kuitenkin monia lakisääteisiä asioista.

Kerroin jo lehdessä, että jos minä saisin päättää, niin yhtenä hyvänä taloudellisesti jörkevänä ratkaisuna olisi yksityinen päiväkoti ja kunta vuokraisi siitä tilat eskarista kolmoseen. Koulu toimisi yhdellä opettajalla ja yhdellä koulunkäyntiavustajana. Moni Kuopiossa työssä käyvä olisi tyytyväinen kun lapsi olisi päivähoidossa lähellä työmaata - loppuisi kilvan ajo kelloa vastaan. Toki tämäkin vaihtoehto tyrmättiin heti! Ei ole kaavoitettua maata! Kaupunki voisi hoitaa tämän "ongelman" jos olisi halua.

Ajatuksia kannattaa palloitella, tahtoa ilmeisesti löytyy, rahan puute on hidaste!

Nykyinen Lempyyn koulu jatkukoon niin pitkään kun pystyy. Ennen rakennuksen elinkaaren loppua pitää löytyä järkevä ratkaisu. 

Tiedoksi: Lempyyn alakoululla on noin 30 oppilasta ja kaksi opettajaa sekä yksi koulunkäynninohjaaja ja yksi keittäjä- lämmittäjä (koululla on pönttöuuneja, jota lämmitetään pakkasilla). Koulu on vanha puurakennus Suonenjoki - Kuopion tien puolessa välissä. Lempyy kylä on Suonenjoen viimeisiä aktiivisia kyliä.

Tuskin missään muualla Suomessa edes keskusteltaisiin tämän kokoisen koulun tulevaisuudesta.

Suurin kysymys Lempyyn alueella tulee olemaan monen kovasti haluama tuulivoimalaitos -rakennusalue. Kukaan ei tiedä miten Lempyyn asukkaat viihtyvät tuulimyllyjen melussa, välkkeessä, maatärinässä, infraäänissä yms. Jos alue tyhjenee asukkaista, niin mihin sitten koulua tarvitaan?