Suonenjoki-case

Maanantai 25.6.2018 klo 12.44 - Pia" P

Suomeen saapui 2015 turvapaikkahakija-aallon mukana myös yksintulleita alaikäisiä lapsia ja nuoria. Heidät sijoitettiin yrityspohjaisiin asumisyksikköihin ja valtio maksoi palvelusta noin 250€/pv/hlö ja hoitajamitoitus on 1:1 (vrt vanhus 0,4).

Osa alaikäisistä tulleista on täyttänyt 18- vuotta ja turvapaikkakäsittelyn kesken ollessa heidät siirretään alaikäisten asumisyksiköitä vastaanottokeskukseen (VOK). Mikäli 18- vuotias on saanut oleskeluluvan tai turvapaikan, niin hän voi muuttaa minne haluaa (lähinnä mistä saa asunnon). Kunta avustaa asunnon saamisessa, mikäli nuori jää kuntaan.

Tarvittaessa nuori saa lastensuojelunpuolelta jälkihuoltoa. Valtio korvaa sen KEHYn kautta, kun ELYn ja kunta on tehnyt sopimuksen. Palvelun voi tuottaa kunta itse tai ostaa ostopalveluna.

Mites Suonenjoella? Suonenjoellakin nuoret vanhenevat ja siten alaikäisten asumisyksiköt eivät saa enää korvausta valtiolta. Sopimus loppui ja loppuu.

Kaikkeen löytyy ratkaisu! Se löytyy Suonenjoen sosiaalilautakunnan pöytäkirjasta, tosin ilman päätöstekstiä ja ilman liitteitä, josta selviäisi itse ratkaisu. Pöytäkirjasta ei selviä, onko ELY hyväksynyt sopimuksen.

Suonenjoen sosiaalilautakunta ja Vanhamäki-säätiö teki sopimuksen, jossa aikuistuneet pakolaiset saavat lastensuojelulain mukaista jälkihuoltoa Vanhamäki-säätiön tuottamana Nikkaripajan palveluna.

Suonenjoen sosiaalitoimiston Viranhaltija tekee virkapäätöksen täysi-ikäisen oleskeluluvan saaneelle lastensuojelun jälkihoidosta ja sopimuksella ostetaan palvelu Vanhamäki-säätiöltä.

Tässä ote sopimuksesta (31.5.2018 Suonenjoen sosiaalilautakunta pykälä 40), joka siis ei ole salainen vaan ei haluta jostain syystä liittää pöytäkirjaan julkisuuteen.

" Hoitovuorokauden hinta ilman yövalvontaa Nikkaripajan täysi-ikäisille nuorille 79€ /vrk/hlö (alv 0%).

Kun nuoren hoito on vaativaa ja nuoren erityisistä tarpeista on asiantuntijalausunto tai kun nuoren tilanteen tuntevat työntekijät arvioivat nuoren lähiverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erityisen haastavaksi, hoito- vuorokauden korotus on 30%. Korvaus avohuollon/jälkihuollon mukaisesta tuntiperusteisesta työskentelystä on 45€/t/ohjaaja (alv 0%). Korvattavaan tuntiperusteiseen työhön lasketaan kuuluvaksi myös kirjaaminen ja palaveriajat.

Mikäli palveluntuottaja kuljettaa sovitusti asiakasta/asiakkaita, laskutettava kilometrikorvaus on valtion mat- kustussäännön mukainen. Vastaavalla kilometrikorvauksella laskutetaan myös siirtyminen nuoren/perheen luo silloin, kun tapaaminen on Suonenjoen taajama-alueen ulkopuolella. "

Mitäpä sopimuksessa tai lautakunnan päätöksessä ei kerrota?

- Miksi se ei ole ELYn hyväksymä?

- Miksi Suonenjoen kaupunki haluaa omalla kustannuksella tarjota palvelua, jonka kustannukset saisi KEHYltä?

- Saisiko KEHYltä korvausta kaikesta mitä sopimuksessa sovitaan vai onko Suonenjoen kaupunki sopinut "omat sisällöt"?

- Paljon vuosikustannukset ovat?

- Miten kaupungilla on varaa tarjota omasta pussista jotain mistä saisi valtion korvauksen?

- Lähdettiinkö sopimukseen tietty yritys edelle kun palvelua ei olla tarjottu muille ja sisältääkin muutettiin yrityksen pyynnöstä? (Ensin oli yöpyminenkin ja sitten pelkkä päivähoito)?

- Mitä muut alan yrittäjät ja yritykset tuumivat kun tehdään sopimuksia suoraan vain yhden kanssa?

- Miksi sopimusta ei ole pöytäkirjan liitteenä?

- Miten on mahdollista, että palvelua tarjoavan yrityksen sanomisesta nostetaan laskutushintaa 30%?

-Miksi sopimuksessa puhutaan Nikkaripajan nuorista? Lastensuojelulain mukainen jälkihuolto on jokaiselle erikseen tarpeen mukaan päätettävä asia, ei siis ryhmäpäätös jossakin asuville.

Onko nyt niin, että kun valtion maksama sopimus loppui kun nuoret tulivat täysi-ikäiseksi, niin samaan asumisyksiköt-yritykseen kehiteltiin sopimus, että Suonenjoen kaupunki maksaa asumisen ja elämisen jälkihuoltolain mukaan?

Kaupunki siis maksaa sosiaalilautakunnan epämääräisen päätöksen mukaisesti- toki lakiin vedoten- kaupungin kustannuksella juuri samaan asumisyksikkö-yritykseen jatkopalvelun?

Nuorten tullessa aikuiseksi heidän olisi pitänyt muuttaa keskeneräissä turvapaikkahakemuksessa ilmeisesti Siilinjärven VOKkiin tai päätöksen saaneena omaan asuntoon. Yritykseltä olisi kummassakin tapauksessa loppunut tulot, niin räätälöintiin tälläinen hyshys- sopimus?

Lastensuojelun jälkihuolto kestää 21 ikävuoteen asti. Eli kolme vuotta varmaa tuloa sopparilla?

Toivottavasti olen väärässä!

Löytyisikin ELYn kanssa tehty sopimus, että Suonenjoen kaupunki saa KEHYn kautta korvaukset kustannuksista!

Toivottavasti olen väärässä!

Täysi-ikäiset ilman päätöstä olevat ovat muuttaneet lain mukaisesti VOKkiin.

Täysi-ikäiset päätöksen saaneet ovat muuttaneet omaan kotiin ja saavat sitten asianmukaiset palvelut, esim koulutus-ja työllisyysasioissa.

Toivottavasti olen väärässä!

Suonenjoella ei tehtäisikään päätöksiä sorvattuna juuri tietyn yrityksen tarpeisiin vaan ne olisivat kaikille yrittäjille ja yrityksille tasapuolisia ja avoimia. Samoin päätöksen teko olisi avointa.

Mitäpä toivon?

Turvapaikkahakijoina tulleet täysi-iän saavuttaneet nuoret, jotka saavat jäädä Suomeen, pääsivät omaan elämään- aikuisena kuuluviin asioihin. Omaan asuntoon ja kouluihin sekä mukaan yhteiskuntaan.

Päätökset pitäisi tehdä asiakkaan etujen mukaan eikä jonkun yrityksen tarpeisiin.

Tälläiset sopimukset eivät ole ko nuorten vika tai syytä. Ihan Suonenjoen sosiaalilautakunnan päättäjien ansiosta tälläistä tehdään - viranhaltijoiden esityksestä.

Suonenjoki on toki niin rikas kaupunki, ettei se tarvitse mitään valtion apuja kun kyseessä on Vanhamäki- säätiö. Onko näin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turvapaikkahakijat, korvaukset, Suonenjoki, Vanhamäki-säätiö

Yhteystiedot

Kävijälaskuri

Pikakysely

Suonenjoki-case