Suonenjoen yhdistys - yritys

Torstai 7.4.2016 - Pia P

Savon Sanomissa oli 15.3.2016 juttu Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys ry taloudellisesta tilanteesta. Jutun mukaan yhdistyksen ylläpitämä Päivärinteen vanhustenkoti toiminta vaikeutuu, koska Suonenjoen kaupunki ei osta riittävästi tehostetun palveluasumisen paikkoja. 

Kaupungin ja vanhustenkotiyhdistyksen välillä on ostopalvelusopimus, joka tarkoittaa, että kaupunki ostaa paikkoja tarvittaessa. Sopimus sallii jopa nolla paikkaa, jos tarvetta ei ole.

Tällä hetkellä kaupunki ostaa sieltä  kahdeksan paikkaa ja vanhustenkotiyhdistys haluaisi ostopaikkoja olevan 16, että toiminta kannattaisi.

Miksi Suonenjoen kaupunki ei osta lisää paikkoja niin, että yhdistyksen toiminta jatkuisi? Koska jo edellisellä hallituskaudella demareiden johdolla säädettiin paljon mainostettu vanhuspalvelu - laki, joka antaa oikeuden asua jokaisen vanhuksen kotona tai kuten ministeri kehui, että "ketään vanhusta ei enää makuuteta hoitolaitoksen sängyssä."

Suonenjoen kaupunki noudattaa siis lakia, että laitospaikkoja puretaan. Ostosopimukset joustavat alaspäin ja uusia paikkoja ei osteta, koska se laki määrää niin. Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunta antoi jo moitteita liioista laitoispaikoista. Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunta on tehnyt johdonmukaista työtä, että lain mukaisesti saamme laitospaikkoja pois.

Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys hoitaa vanhustenkotia yhdistystoiminnan pohjalta. Yhdistyksessä on hallitus ja hallituksen puheenjohtaja. Itse toimintaa pyörittää ammattihenkilökunta. Suonenjoen kaupungin päättäjien sydämessä on ilmeisesti erityinen kolo ko yhdistykselle, koska vuosien aikana yhdistys saanut jo erilaisia ja erinäköisiä helpotuksia ja etuuksia yhdistyksen toimintaa. Missä muualla tai mikä muu toimija olisi saanut lehtijutun mukaan kaupungilta ilman vastatakauksia 470 000€ takauksen lainalleen. Nykyisin laki estää kaupunkia takaamaan tälläisiä lainoja tai yleensä yrityksiä. Onko Suonenjoella muilla hoivoyrittäjillä näin riskitöntä lainan ja toiminnan  takausta? Kaupunki maksaa lainan jos toiminta ei kannata.

Miksi kaupunki on vuosien aikana auttanut yhdistyksen toimintaa? Esimerkiksi aikoinaan  kilpailutuksessa yhdistys hävisi, mutta silti ostopaikat jäivät ko yhdistykseen. Kilpailutuksen voittaja sai kilpailutuksen määrän paikkoja itselleen. Siinäpä syy, miksi Suonenjoella on niin paljon vanhusten laitospaikkoja. Itse kilpailutus oli sen ajan päättäjien oma keksintö, koska olemassa olevia hoivapaikkoja ei tarvitse ottaa kilpailutukseen. Ei ole hyvä asia, että laitoshoidossa olevia muutetaan parin vuoden välein sinne missä hoidetaan halvimmalla.

Suonenjoen Seudun vanhainkotiyhdistys siis vaatii lehtijutun myötä, että oman toimintansa turvakseen Suonenjoen kaupungin pitää rikkoa lakia nostamalla ostopaikkojen määrää tai siirtämällä toisista hoitopaikoista vanhuksia heidän yhdistyksen hoivan pariin? Mitäköhän se toinen yritys/yrittäjä tuumaisi siitä, että sopimuspaikkoja muutetaan, koska jollakin toisella menee huonosti?

Sen verran Savon Sanomien lehtijuttu herätti mielenkiintoa, että tilasin yhdistysnetistä yhdistyksen nimenkirjoittajat. Sieltä oli vanhustenkoti- yritystoimintaa harjoittavan yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnajohtaja nimettynä nimenkirjoittajana. 

Googlasin (laitoin netin hakuun) Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen varapuheenjohtaja nimen. Löysin nimen Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunnan tarkastuskertomuksesta, jossa hän oli lautakunnan puheenjohtaja. Olavi Huttunen on myös Suonenjoen SDP valtuutettu.

Suonenjoen kaupungin lakisääteistä tarkastuslautakunnan jäseniä ei löydy suoraan kaupungin nettisivuilta eikä kyllä löydy lautakunnan pöytäkirjojakaan..

Demari Olavi Huttunen on siis Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana vaatimassa Suonenjoen kaupunkia lisämään laitospaikkoja edustamalleen yhdistykselle ja toisessa luottamustehtävässään puheenjohtajana hän on jo antanut moitteita kaupungille kun se ei ole riittävän nopeasti purkanut laitospaikkoja. 

Yllä oleva kappale on puhtainta maaseudun politiikkaa. Kaupungin tai kunnan rahoilla paikkaillaan puolueiden valtahallinnassa olevia yhdistystä, säätiötä tms. Pysähtyneisyyden aika kunnissa on taannut toiminnan ennallaan, lehdenkin mukaan "pitkillä perinteillä". Kuntalaisille tämä on ilmeisesti käynyt, koska samat henkilöt sinne valtuustoon vaaleissa äänestetään. Kansan tahto- tai sitten kukaan ei ole selvittänyt näitä?

Korostan, että Olavi Huttusen toiminta kahden näin eri intressin luottamushenkilönä on täysin laillista kunhan hän jäävää itsensä tarpeellisissa kohdissa. Eri asia onko näin ristiriidassa oleva toiminta "hyvän maun mukaan". Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksessa on varmaankin muita suonenjokelaisia politiikkoja, kenties valtuutettuja?

Aika ristiriitaista, mutta lain sallimaa jos osaa siis jäävätä oikeissa kohdissa. Sitähän ei voi todentaa mitenkää, koska yhdistyksen pöytäkirjat evät ole julkisia ja tarkastuslautakunnan pöytäkirjat pitää pyytää erikseen kaupungintalolla luettvaksi, koska niitä ei ole netissä. 

Mielenkiintoisemmaksi tekee asian yhdistyslaki... "Hallituksen jäsenet ovat vastuussa yhdistyksen toiminnasta omalla omaisuudella..." Kumman etu menee edelle - yhdistys vai kaupunki? Yhdistyksen hallituksen jäsen toivoo varmaankin, että kaupunki pelastaa yhdistyksen ja siten myös oman henk.koht vastuun. Käytetäänkö taas jotain konstia, että talousvaikeuksissa oleva yhdistys saa kaupungin rahaa tai muuta tukea toimintansa jatkoon? Ja milloin tämä tuodaan kaupungin päätettäväksi ja mikä tätä hoitaa ja päättää- hallitus, valtuusto? Sosiaalilautakunta ei ole vastuussa minkään yhdistysten toiminnasta vaan, että esim. Suonenjoen vanhukset hoidetaan asianmukaisesti. Suonenjoen tarkastuslautakunta varmaan hoitaa tehtävänsä ja valvoo, että kaupunki jatkaa oman tarkastukertomuksen mukaista laitospaikkojen purkua?

Laitospaikkoja valvoo AVI (aluehallintovirasto), joka seuraa hoitajien ammatitaustaa, hoitajamitoitusta, toimintaa yms. Ostajan ja palveluntuottajan välillä on sopimus, joka määrittelee paikkamäärän, sopimusajan, palveluntason, hinnan yms.

Yhdistyksen työntekijät saanevat työpaikan muualtakin. Vanhukset hoidetaan ihan varmasti muuallakin. Mutta hyvät yhdistyksen hallituspaikat voi mennä? Ja ehkä kaupunki oman vastuuttoman toimintansa takia joutuu maksamaan takauksen, mutta voi saada jotain takaisin, koska yhdistys omistaa "Päivärinteen" kerrostalon.

Voihan yhdistys saada toimintansa kannattavaksi ja siten toiminta jatkuu. Suonenjoen kaupunki ei saa tällä kertaa millää konstilla tukea yhdistyksen toimintaa. Onneksi on lait.

Mitenköhän Suonenjoen muut hoivokotiyritykset suhtautuu tälläiseen kaupungin tukipolitiikkaa?

Suonenjokelaisille voi tulla maksettaa lehden mukaan 470 000 €. Se on paljon rahaa.

Savon Sanomille kiitos kun toi tämänkin asian esiin ja keskusteluun.