Sisä-Savon lehdessä oli lehtijuttu (27.4.21) oli Iisveden palvelukodista. Lehtijuttu oli suora mainos, vailla mitään taustatyötä julkaistuun aiheeseen. Ymmärrän hyvin asian, mitä vähänmän tilaajia, niin sen vähemmän rahaa palkata tutkivia toimittajia tai käyttää työaikaa asioiden taustoihin. 

Mitä olisin kaivannut juttuun? Esimerkiksi miksi päättäjät ovat samaa yritystä mainostamassa ja kaupungin päättäjänä ostamassa palveluita siltä? Tai lähinnä estämässä lakisääteistä kilpailutusta, kuten lehtijuttu kertoi. Yritys maksaa parenpaa kokouspalkkioita kun Suonenjoen kaupunki ja lehtijutun perusteella rahalla saa vastinetta!

Lehdessä Suonenjoen valtuuston puheenjohtataja arvosteli valtuuston päätöstä kilpailuttaa vanhuspalvelua tuottavat yritykset tai kertoi, että lähinnä tätä yritystä ei haluta kilpailuttaa.

Kilpailutuspäätös oli sosiaalilautakunnan päätös, jonka valtuusto vahvisti yksimieleisesti. Kilpailutusvaatimus tulee laista. Kilpailutus on tasapuolista ja tasa-arvoista kunnan toimintaa. Kunnan ostamamat palvelut yrityksiltä on kilpailutettava.

Minkälainen lehtijuttu saataisiin, jos joku kaupunginhallituksen jäsen saisi monta tonnia kokouspalkkiota vaikka Attendolta ja haluaisi, että kaupungin on ostettava ilman kilpailutusta Attendon palveluita? 

Niinpä.

Miksi muuten vasemmalle kallellaan olevien puolueden melestä kaupunki ei saa ostaa yrityksiltä palveluita, koska ne maksavat omistajilleen osinkoina rahaa, mutta on hyväksyttävää ostaa palveluita (kun itse yrityksen hallituksessa ja) kun saa itse palkkioina rahaa?

Mikä on ratkaisu? Suonenjoen kaupunki ei nimeä edustajia Iisveden palvelukodin hallitukseen. Piste.

Selvyyden vuoksi- yrityksen johtamisjärjestelyt eivät määrää hoidon ja hoivan tasoa. Kukaan ei missään ole kiistänyt miten hyvää työtä Iisveden palvelukoti tekee.