Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:695766 kpl

Pikakysely

Tuoko hyvinvointialue parenpaa SoTea?

Suonenjoki- joukkoliikenteen edelläkävijöiden joukkoon!

Tiistai 8.11.2016 klo 8.24 - Pia P

Suonenjoellekin tarvitaan toimiva joukkoliikenne. Moni on sitä kaivannut. Onneksi nopea ja helppo ratkaisu on Suonenjoen kaupungin omistama Iisvesi- Suonenjoen keskustan välinen junarata. Junarathan ostettiin reilulla millillä jäteveden siirtoputken kaveriksi ja se oli tarkoitus purkaa, mutta sitä ei saanutkaan purkaa. Suonenjoen kaupunki omistaa siis pätkän junarataa! Radan purkuajatus oli huono, koska ko. junarata ylttää vesistöön, jossa on ennen uitettu puita. Sitä voidaan vielä tarvita Tulevaisuudessa.
Siis junarata Iisvesi -Suonenjoen keskusta. Lähijunan välille mahtuu monta suurta työnantajaa, koululaiset ja vanhukset kulkisivat sillä. Radan toisessa päässä on rantaravintola ja venesatama ja toisessa päässä tori. Mikä matkailuvaltti! Rata toisi paikkakunnalle ja lähiseudulle elinvoimaa, työpaikkoja ja uusia asukkaita sekä olisi kestävää kehitystä. Pariisin ilmastosopimus lopettaa polttomoottoriautoilun, joten junalla kulkeminen olisi toinen ratkaisu yksityisautoilun sijaan. Matalalattia vaunut olisi esteettömiä ja kyytiin olisi helppo kulkea.
Mikäli Kuopio joskus pääsee samanlaiseen kehityksen imuun, voisi lähijunarata yltää Kuopioon asti. Kuopiolaisetkin pääsisi Matkukseen shoppailee ja töihin ihan Suonenjoki - alkuvetoisesti. Välillä Suonenjoki - Kuopio olisi myös ainakin Lempyy- Airaksela, Vehmasmäki, Salminen ja Kurkimäki asemat. Siilinjärvi on jo kehitysmyönteinen, joten rata voisi jatkua Siilinjärvi- Pöljään asti. Mikä rata Pavilta Pöljälle!
Suonenjoen liikenne pitäisi tietysti yhtiöittää ja sen lyhenne voisi olla SuoLi Oy. Nimi ei pahenna rataa.

Näin hyvän idean ainoa ongelma on raha, mutta sen puute ei ole ennenkään ollut este Suonenjoella. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, junarata, joukkoliikenne, Iisvesi

Iisvedessä paskoo?

Perjantai 29.7.2016 klo 12.46 - Pia P

Jäteveden puhdistaminen perustuuu osaltaan biologiseen prosessiin. Ilmastusaltaassa mikrobit hajoittavat pumpatun ilman avulla eloperäistä ainesta.

Uuden jäteveden puhdistamon mikrobipuhdistusprosessin käyttöön saaminen kestää aikansa ja jo käynnissä oleva prosessi voi häiriintyä, kuten nyt Rovaniemellä Korkalovaaran jäteveden puhdistamolla. Silloin jätevesiä lasketaan osin puhdistamattomana suoraan purkuputkea myöten vesistöön. Mikrobiprosessin käyntiin saaminen ja sen ylläpito tarvitsee oikeanlaiset olosuhteet toimiakseen.

Iisvedellä kellui laaja haiseva lautta. Nopeasti selitykseksi tuli, että se on maataloudesta laskettu, humusperäinen tai pohjaan laskeutunut vanha aines. 

Iisvedellä oleva uusi puhdistamo toimii nyt kuulemma hyvin- se onkin loistava asia.

Saatiiko Suonenjoen uusi jäteveden puhdistamo käyntiin keväällä biologian tosiseikkoja kumoten eli poikkeuksellisesti ilman "käynnistysaikaa"? Niin, ettei tarvinnut laskea yhtään vähemmän puhdistettua jätevettä Iisveteen ennen kuin mikrobit alkoivat toimimaan? Otettiinhan haisuvellistä vesinäytteet? Ja milloin tulokset tulivat? 

Iisveden veneilijät kertoivat, että lautta oli ja on vielä sitä ihteään. Jospa uusi puhdistamo laski käynnistysaikana vähemmän puhdistamatonta jätevettä purkuputkesta Iisveteen? Purkuputki on pitkä ja pää on syväntessä Iisveden pohjassa. Jospa lämminnyt vesi sai vähemmän puhdistetun lietteen käymään pohjassa ja nousemaan kuplien pintaan? Näin on käynyt muuallakin- miksei täälläkin?

Suurempi huoli Iisveden asukkaiden reagoinnista päätellen on kuitenkin veteen upotettu puhdistamattoman jäteveden siirtoputket. Ensimmäinen reaktio oli, että ei kai siirtoputket vuoda?
Iisveden Asemalahdessa risteilee paskapaskaputket  uimarannan, venerannan, virallisen venereitin ja ihmisten rantojen läheisyydessä. Muualla on mennyt vedessä olevia puhdistamattoman jäteveden siirtoputkia rikki. Huoli putkirikosta on ymmärrettävää. Mahdollinen putkirikko huomataan veden saastumisesta.
Miksi putket piti upottaa Iisveteen? Asuuko kukaan tämän upotusasian päättäjistä Iisvedellä?
Tuuli, laineet ja aika hajoittavat tämän haisuvelli-lautan.. Toivottavasti se oli tässä.

1 kommentti . Avainsanat: Iisvesi, jäteveden puhdistamo, jätelautta

Lapset hometiloihin!

Maanantai 16.5.2016 klo 15.18 - Pia P

Iisveden koulu menee peruskorjaukseen lukukaudeksi 2016-17. Koulu ja koulun yhteydessä oleva päiväkoti siirretään väistötiloihin remontin ajaksi.

Päiväkodin pienimmät, alle 4- vuotiaat, sijoitetaan seurakunnan nuorisotaloon. Loput lapset sijoitetaan ns vanhan lukion tiloihin Suonenjoen keskustan alueelle. Kouluikäiset on korkeammassa puolella ja yli 4-vuotiaat esikouluikäisiin sijoitetaan ns tapulin puoleinen siipeen.

Vanha lukiorakennus on ollut tyhjillään neljän vuoden ajan satunnaiskäytöllä kansalaisopiston ryhmien käytössä. Lukiorakennus on 50- luvun kivirakennus.

Lukion siirron yhtenä syynä oli sisäilmaongelmat, henkilökunnan sairastuminen ja home - epäilyt. Ilmanvaihtokoneisto oli tarvinnut jo silloin uusimisen.

Iisveden koulun ja päiväkodin henkilökunta ja lasten vanhemmat oli kutsuttuna 11.5.2016 ensimmäistä kertaa väistötiloihn esittelyyn.  Tutustumisen jälkeen pidettiin infotilaisuus, jossa kerrottiin kutsun mukaan "terveysviranomaisten" tutkimuksesta ja myös muista asioista.

Tilaisuudessa kerrottiin työtehoseuralta ostetun tutkimuksen tulokset. Tutkimuskartoitus oli tehty tammikuussa ja näytteet oli otettu helmikuussa 2016. Tutkimustulokset kertoi homelöydöstä, kosteusvauriosta, riittämättömästä ilmanvaihdosta ja isosta kuitumääristä (katossa yläpuolelta pinnoittamattomat akustiikkalevyt).
Tutkimus oli valmistunut toukokuussa.
Tutkimustuloksen johdosta ilmastohormit oli nuohottu ja jotakin osia pinnoitettu ja ilmastointia säädetty. Kosteusvaurio oli korjattu. 

Tilaisuutta veti rakennustoimikunnan puheenjohtaja Jouko Hänninen. Puheenvuorot käytti myös Suonenjoen viranhaltijoita ja rehtori ja päiväkodin johtaja. Kaikkien mielestä tilat ovat sopivat. Muistutettiin, että remontti kestää vain 10 kk ja toisen koulun oppilaat olivat kärsineet vuosia homeesta. Lapsia voidaan myös siirrellä.

Keskustelun aikana kysyin, että miksi korjauksien jälkeen ei ole tehty  uusia mittauksia, että onnistuiko korjaus, niin vastaus oli, että korjattu on ja jos tulee ongelmia tai lapsi sairastuu, niin sitten reagoidaan. Ja tehdään lisäratkaisuja ilmanvaihtoon.

Päiväkodin tiloiksi suunniteltua ei oltu lattialampömitattu, vaikka lapset tulevat nukkumaan patjoilla ja leikkivät paljon lattialla.

Puheenjohtaja halusi kirjata loppukommentiksi, että kaikki ovat tyytyväisiä tiloihin ja tehtyihin remontteihin.Julkisesti olin ainoa, joka ei hyväksynyt ns tapulin siiven käyttöä päiväkodin väistötilana.

Juankoskella ei alettu edes korjaamaan rakennusta päiväkodiksi kun se oli homerakennus. Savon Sanomat teki monta juttua tästä.  Nyt Suonenjoella siirretään lapset hometiloihin, jonka korjauksena on tehty ilmastointilaitteen nuohous. 
---
Tekninen lautakunta oli päättänyt 4.11.2015 kokouksessa pykälä 3, että Iisveden väistötila on vanha lukio. Rakennustoimikunnan suunnitelma oli, että ilmastointikanavat nuohotaan.

Eli toimenpide (nuohous) oli tiedossa jo lokakuussa ja mittaus tehtiin helmikuussa 2016  ja vanhemmille esiteltiin se toimenpide mittaustulosten johdosta  korjaustoimenpiteenä toukokuussa 2016. 

Painostuksen tilojen hyväksyntää on käytetty, että kaupungilla ei ole rahaa, muutkin lapset ovat olleet hometiloissa, vain lukion xxxxxx sai astman ja vahva lupaus, että ongelmiin tartutaan ja muita tiloja ei ole.

Tosiasia on, että tutkimus tehtiin 2016 helmikuussa ja silloin löytyi ongelmia. Tutkimus kertoi sen päivän tilanteen, se ei kerro onnistuiko remontti ja mikä on tilanne syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Tutkimus ei ennusta Eli se ei kerro tulevaa. 

Miksi ei ole edes esitetty vaihtoehtoisia tiloja?

Kuka päättäjistä kantaa vastuu jos tulee lasten tai työntekijöiden sairastumisia tai jopa elinikäinen sairaus? 

Päivitys:

Poistin vanhan lukion työntekijän ammatin. Kunnioitan henkilön yksityisyyttä.

Tilaisuudessa koulutusjohtaja kertoi vanhan lukion sairastuneen työntekijän tunnistettavasti ammatista ja hänen terveystietoja. Lisäkommentti oli, että hän ei saanut oireitaa vaikka oli viereisessä huoneessa. Miltä työntekijöistä -päiväkodin ja koulun- tuntui kun koulutusjohtaja kertoi salassa pidettäviä asioita ja miten hän vähätteli oirehtelijaa/oireita? Miten suhtaudutaan mahdollisiin uusiin ongelmiin ja valittajiin? 

2 kommenttia . Avainsanat: Iisvesi, homekoulu, väistötila, Suonenjoki