Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:685895 kpl

Pikakysely

Tuoko hyvinvointialue parenpaa SoTea?

Turvahenkilö ja pakolaiset

Sunnuntai 1.10.2017 klo 11.50 - Pia P

Sain puhelinsoiton.

Soittaja oli hyvin tuohtunut ja närkästynyt. Mistäpä oli kyse?

Faktat tiivistettynä: - en kerro soittajaa. - en kerro paikkakunnasta muuta kuin jossain päin Suomea pikku kunta, jossa on otettu valtuustopäätöksellä kiintiöpakolaisia ja 24 h päivystävä poliisi n100 km päässä.

Soittaja kyseli, että kun turvapaikanhakijoista ja kielteisen päätöksen saaneista tehdään uhka-vaarallisuusarvioita, niin tehdäänkö kiintiöpakolaisia samanlaisia arvioita? Kun tosiasianahan on, että monet varsinkin sota-alueilta tai kriisialueilta pakolaisleirien kautta tulleet ovat fyysisesti ja/tai henkisesti traumatisoituneita.

Näkyvä fyysinen vamma on helpompi hoitaa. Piilevät traumat voivat tulla esiin vasta elämän olosuhteet rauhoittuvat. Kerrotaanko vastaanottokuntaan asia eli aloitetaanko tehokas hoito ennakkosuunnitelman mukaan vai alkaako hoito vasta kun oireilua ilmenee? Saako kunta valita tulijat, esim. Jos kunta ei kykene tarjoamaan tehokasta mielenterveyspalveluita? Tai yleensä terveyspalveluita? Mihin kuntaan laitetaan oikeasti "vaaralliset" henkilöt ja kulkeeko tieto muuttojen mukana?

Soittaja oli ollut tilanteessa, jossa kiintiöpakolainen eli kunnan uusi asukas oli menossa hoitoon. Mukana oli saattaja, turvahenkilö, puhelimen kautta tulkki (varattu tunti)  ja itse hoitohenkilöstö.

On kyllä työllistävä vaikutus ja mahtavan kallista. Ilmeisesti valtio maksaa terveydenhuolloin ja tulkin. Turvahenkilön kulujen maksajaa en tiedä. Saattaja todennäköisesti kunnan puolesta tai vapaaehtoinen.

Moni perustelee kunnan pakolaisten ottamista sillä, että kaikki kulut maksetaan ja saa vielä rahaa. Puhuja ei varmaan ymmärrä taloudesta mitään. Kunnan, valtion ja jopa EU:n kautta kierrätettävän hankerahaa rahan käytön maksaa veronmaksajat ja lainanmaksajat eli tulevat sukupolvet.

Mikäs vielä soittajaa ärsytti? Hän ei voi kertoa asiasta omalla paikkakunnalla, kun häneltä odotetaan kysymättä vaitioloa. Tapahtumassa läsnäolijat puhuivat hyvin avoimesti asukkaan tilanteesta ja ongelmista - kun asiakas itse ei ymmärrä Suomea. Kuuluisiko silti kaikille samanlaiset salassa  pidettävien asioiden oikeudet?

Mikäs minua jäi mietityttämään ja miksi kirjoitan tämän?

Jos terveydenhuollon palveluita käyttäessä tarvitaan ammattihenkilöstön lisäksi turvahenkilö ja ulkopuolinen saattaja, niin mites muu elämä?  Naapurit, kaupassa käynnit, kylällä liikkuminen, parturireissut, kielen opiskelu ja yms kotouttamistoimet?  

Onko naapureille annettu oma turvahenkilö?

Mites nämä suositut päiväkoti ja kouluvierailut - onko turvahenkilö mukana? 

Onko jonkunlaista lietsontaa kirjoittaa tästä vai olisiko parempi olla tietämättä tälläisestä?

Kyse on kuitenkin vain yksittäistapahtumasta - vai onko?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiintiöpakolainen, turvahenkilö, turvallisuus, hoito