Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

puh 046 593 7968

Suonenjoki

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:119855 kpl

Pikakysely

Äänestätkö eduskuntavaaleissa?

Uutiset

1.12.2018Tue Pian vaalityötä!Lue lisää »22.3.2017Suonenjoen PS ehdokkaatLue lisää »17.11.2016PSnostaaSykettaLue lisää »

Lumikaaosta

Maanantai 11.2.2019 klo 12:13 - Pia P

Ehdotin, että vuodelle 2018 ostettaisiin Suonenjoen kaupungin uuden auran oston yhteydessä siihen ns tiensuu-siipi, jolla saa auratessa tieliittymän kohdalta aurakinoksen pois. Se vain ohjaa lumivallit pari metriä eteenpäin.

No eihän se käynyt suurimmalle osalle valtuustoa. Sillä oltaisiin helpotettu Suonenjoen asukkaiden elämistä talviaikaan. Vaakakupissa oli, että auraajan työ olisi voinut hidastua. 

Talvi 2018 oli sitten runsas luminen. Todellakin runsas luminen. Moni huonokuntoinen kaipasi apuja oman pihan ja pihatien auraamiseen. 

No nyt talvi 2019 on oikea lumitalvi. Kaupungit hukkuvat lumeen. Maaseudullakin ihmetellään mihin kaikki lumi saadaan mahtumaan kun aurataan. Katot romahtavat. Varsiniin katujen risteykset ovat vaarallisia näkyvyyttä haittaaminen isojen lumikasojen takia. Tiet ovat polanteisia eli lunta jää tien pintaa. 

Suonenjoen kaupunki on ajasssa mukana ja teki kaikkensa asukkaiden lumitöiden helpottamiseksi, suorastaan esimerkillisesti!

Mitäpä on tarjolla? Kerätään joukot ilmoituksella yhteen ja vapaaehtoiset auttavat lumitöissä? Ei. Tekninen puoli keskittyy risteysturvallisuuden parantamiseen? Ei. Tekninen puoli poistaa polanteita kun nyt on suojasää? Ei. (Ne sohjalumet saavat jäätyä mukulamökkelikseksi teihin kiinni).

Koululaiset otetaan mukaan ja he käyvät auttamassa vanhuksia lumitöissä? Ei. No ainakin koulujen pihaan tehdään lumilinna yhdessä- turvallinen ja mukava leikkipaikka välitunneille? Ei.

No mitä Suonenjoen kaupunki tekee? Jääpalikkalinnan - tekninen puoli, kaupunki, kulttuuripuoli ja yhdistys yhdessä. Aivan lapset, koululaiset ja vapaaehtoiset laitetaan tekemään maitopurkkeihin jäädytettäisiin jääpalikka- linnaa! Kyllä. Paikka on pajapuisto, Suonenjoen vilkkaan tien vieressä, mutta ei minkään lähellä eli ei ole lasten paikka.Välitunneilla ei leikitä siinä. 

Ilmeisesti paikka on valittu aikuisten näkyvyyden perusteella.

Teknisen tukikohdassa jäädytetään palikat. Joku maksaa vedet. Joku ne palikat kuskaa pajapuistoon paikalle. Joku on aurannut pajapuiston. Joku tuo paikalle lumikasan -jos haluaa lumiveistää jotain. Niitäkin on kuulemma kaupungin johdossa. 

Siis katujen lumikunnossa pidon, polanteiden poistamisen sijaan, talojen tieliittymien puhdistamisen sijaan ja risteyksien turvallisuuden lumikasojen poiston sijaan tekninen puoli keskittyy nyt jääpalikkalinnan tekoon? Kyllä.

Hanketta vetää sama ihminen, joka edellisen hankkeessa haki korvauksia kaupungilta noin 13 000 euroa. Lehtitietojen mukaan hän halusi itselle työpaikan. Paljonkohan nyt tulossa korvaushakemusta?

Tälläiset öyhötykset ovat muutaman viranhaltijan, paikkalehden ja vaihtuvan yhdistyksen keksintöä. Henkilöt ovat samoja. Ja keksinnöt ovat jostain aina matkittu ja on jo jossain olemassa. On se kylttyyri hienoa, vaikka matkittuna! 

Ps. Teknisen puolen rahoitusta ja henkilömäärää on ehdottomasti tarkistettava, koska on näin paljon aikaa, tarmoa ja rahaa "ei kaupungin" -ydintoimintoihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, lumilinna, tien hoito

Kipu voi tappaa

Keskiviikko 2.1.2019 - Pia P

Moni on kokenut kovaa kipua, esim. hammas- tai hermosärkyä, loukkaantumisen jälkeen tai vaikka synnytyskipua. Jokainen ihminen kokee kivun eri lailla, puhutaan kipukynnyksestä. Kipuun ei ole konemittareita eikä merkkilamppuja. Lyhytkestoisen kivun kestää ja se on tarvittaessa helpompi lääkitä. Joillakin kipu on pitkäkestoista. Suomessa on kymmeniä tuhansia kroonista kipua sairastavia ihmisiä.

 

Kipu mitataan kertomalla "miltä nyt tuntuu asteikolla 1-10" tai potilas kertoo lääkärille tai usealle lääkärille useaan kertaan, että nyt sattuu. Jatkuva kipu lamauttaa ihmisen ja voi aiheuttaa masennuksen. Se vaikuttaa ihmissuhteisiin ja työpaikkaan.  Harvassa työpaikassa voi olla tekemättä mitään esim. selkäsärkyisenä. Työpaikalla ei katsota hyvällä kolmiolääkkeistä aiheutuvaa väsymystä tai "polla sekaisin" -oloa. 

 

Suurimpia ongelmia on, ettei kipua uskota tai sitä ei lääkitä tarpeeksi. Kipulääkkeissä on paljon sivuoireita ja haittavaikutuksia. Sopivan  lääkkeen löytäminen voi olla vaikeaa. Osa lääkkeistä aiheuttaa riippuvuutta tai toleranssi -annoskoko - kasvaa. Jopa loppuvaiheen syövän kipua ei ole haluttu hoitaa riittävästi, koska lääke voi aiheuttaa riippuvuutta. Aina kivulle ei löydy edes syytä.

 

Moni päättyykin viimeiseen ratkaisuun eli itsemurhaan, arvio on noin 300 kipupotilasta vuosittain. Kaikista itsemurhan tehneistä 70% on ollut lääkärin luona viimeisen 3 kk aikana. 

 

Mikä on ratkaisu? Ihmisten kokemaa kipua on uskottava paremmin hoitopuolella. Invalisoivan kivun takia pitää päästä sairauslomalle ja kuntoutustuelle. Lääkärien kipukoulutusta on lisättävä. Kipupotilaille pitää taata katkeamaton hoitoketju. Lääkkeetön hoito on oltava realistisia, esim. paperilla saadut jumppaohjeet ei riitä vaan on saatava riittävä henkilökohtainen ohjaus fysikaalisessa. Sairauteen liittyvä kipu on hoidettava ennen kuin se kroonistuu. Päättäjien pitää ymmärtää kivun hoidon tärkeys.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kipu, lääkitys, hoito

Hoidetaan, hoidetaan...

Keskiviikko 11.10.2017 klo 16:49 - Pia P

Muutetaan lasten päivähoidon järjestelyt vanhusten hoivan tyyliin: 
Kun lapsen vanhemmat toteavat, että kotona hoitaminen ei onnistu työn tai opiskelun takia, niin he alkavat hakevaan lapsen huoltajina hoitopaikkaa.
Hoitopaikan saamiseksi ei pelkkä ikä riitä, yleisen käsityksen ja  taulukoiden mukaan yksivuotinen pärjää omatoimisesti kotona. Lääkäri yhdessä työryhmän kanssa voi kirjoittaa perusteluja ja havaintoja miten lapsi pärjää vessassa käynneissa, vaatteiden laitossa tai vaikka syömisessä. Lapsi pisteteytytään sen jälkeen. 
Erityisen hoivan paikassa yksivuotinen lapsi saa paikan ja ruuan, mutta tilaan on tuotava omat huonekalut. Lisärahalla saa palveluita, esim satukirjan lukua tai silitystä päiväunille. Vaipat ja rasvat jne laskutetaan erikseen. Tilan siivous maksetaan erikseen. Hoivapaikka maksaa tulojen mukaan paljon tai  tosi paljon.
Toinen vaihtoehto lapselle on kevyemmän hoivan paikka. Tila maksetaan vuokrasopimuksella ja kalustetaan itse. Hoitajakäynnit maksetaan itse. Ruuan saa maksaa erikseen ja se on itselämmitettävä mikrossa tai itse sulatettavia ja lämmitettävä pakasteruokaa-automaatista. Kaikki eivät tosin saa pakkauksia itse auki. Tuoreruoka-annokset tuodaan entisten lisäksi jääkaappiin tai oven taakse parin kolmen päivän välein. Säästösyistä ateriasta on leikattu maito ja leipä pois.
Kolmas vaihtoehto lapsen hoitoon olisi kotipalvelu Eri henkilöt käyvät ovelta huikkaamssa miten kiire on. Osa laittaa nokkamukin maitoa valmiiksi pöydälle, osa antaa jopa sänkyyn. Kukaan ei kerkiä vahtimaan osaako tai pystyykö lapsi sitä juomaan. Vaippa ehkä vaihdetaan yön jäljiltä kello kolme kun on puuttunut aamuvuoron työntekijä. Tosin kaksi vaippaa päivässä on joidenkin mukaan riitettävä.
Jossain vaiheessa lapsi alkaa ilmaisemaan, että voisi mennä potalle, niin ehkä paikalla oleva hoitaja sanoo, että  teepä nyt vaan vaippaan, vessapäivä on kolmen päivän päästä.
Lapsella olisi niin ikävä olla yksin.
Hoitajat väsyvät työtaakan alla, kiireeseen ja jatkuvaan sijaisten pulaan.
Vanhemmat miettivät työpaikoillaan miten se läheinen pärjää yksin, puhumattomana, sänkyyn jätettynä ja jopa peloissaan. 
Digiloikalla saadaan kuvayhteys lapseen koko päiväksi. Vanhemmat voivat katsella tietsikalta miten aamurusko- usvatuulia pärjää hoidossa. Lapsi oppinee nopeasti tunnusluvut ja käytön, jos haluaa jutella äidin kanssa. Kunhan osaisi puhua. Kunta rakentaa tätä varten miljoonaluokan investoinnin valokuitua, että maaseudulla voidaan asua.
Mites kunta hoitaisi nämä lapsenhoivapalvelut? Kilpailuttamalla! Säännöllisen väliajoin eri hoitopaikat valittaisiin halvimman hinnan mukaan. Lapsen perheelle ilmoitettaisiin mihin hoitopaikkaan lapsi on laitettava. 
Juhlapuheissa kaikki muistaisi kertoa miten tärkeitä nämä lapset ovat. Päätöksen teossa kauhisteltaisiin taas kohonneista kustannuksia ja mietittäisiin miten saataisiin kaikki lapset kotiin. Ja mitenkä vähällä porukalla heidät voisi hoitaa. Se kun maksaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhustenhoiva, lastenhoito, kilpailutus

Turvahenkilö ja pakolaiset

Sunnuntai 1.10.2017 klo 11:50 - Pia P

Sain puhelinsoiton.

Soittaja oli hyvin tuohtunut ja närkästynyt. Mistäpä oli kyse?

Faktat tiivistettynä: - en kerro soittajaa. - en kerro paikkakunnasta muuta kuin jossain päin Suomea pikku kunta, jossa on otettu valtuustopäätöksellä kiintiöpakolaisia ja 24 h päivystävä poliisi n100 km päässä.

Soittaja kyseli, että kun turvapaikanhakijoista ja kielteisen päätöksen saaneista tehdään uhka-vaarallisuusarvioita, niin tehdäänkö kiintiöpakolaisia samanlaisia arvioita? Kun tosiasianahan on, että monet varsinkin sota-alueilta tai kriisialueilta pakolaisleirien kautta tulleet ovat fyysisesti ja/tai henkisesti traumatisoituneita.

Näkyvä fyysinen vamma on helpompi hoitaa. Piilevät traumat voivat tulla esiin vasta elämän olosuhteet rauhoittuvat. Kerrotaanko vastaanottokuntaan asia eli aloitetaanko tehokas hoito ennakkosuunnitelman mukaan vai alkaako hoito vasta kun oireilua ilmenee? Saako kunta valita tulijat, esim. Jos kunta ei kykene tarjoamaan tehokasta mielenterveyspalveluita? Tai yleensä terveyspalveluita? Mihin kuntaan laitetaan oikeasti "vaaralliset" henkilöt ja kulkeeko tieto muuttojen mukana?

Soittaja oli ollut tilanteessa, jossa kiintiöpakolainen eli kunnan uusi asukas oli menossa hoitoon. Mukana oli saattaja, turvahenkilö, puhelimen kautta tulkki (varattu tunti)  ja itse hoitohenkilöstö.

On kyllä työllistävä vaikutus ja mahtavan kallista. Ilmeisesti valtio maksaa terveydenhuolloin ja tulkin. Turvahenkilön kulujen maksajaa en tiedä. Saattaja todennäköisesti kunnan puolesta tai vapaaehtoinen.

Moni perustelee kunnan pakolaisten ottamista sillä, että kaikki kulut maksetaan ja saa vielä rahaa. Puhuja ei varmaan ymmärrä taloudesta mitään. Kunnan, valtion ja jopa EU:n kautta kierrätettävän hankerahaa rahan käytön maksaa veronmaksajat ja lainanmaksajat eli tulevat sukupolvet.

Mikäs vielä soittajaa ärsytti? Hän ei voi kertoa asiasta omalla paikkakunnalla, kun häneltä odotetaan kysymättä vaitioloa. Tapahtumassa läsnäolijat puhuivat hyvin avoimesti asukkaan tilanteesta ja ongelmista - kun asiakas itse ei ymmärrä Suomea. Kuuluisiko silti kaikille samanlaiset salassa  pidettävien asioiden oikeudet?

Mikäs minua jäi mietityttämään ja miksi kirjoitan tämän?

Jos terveydenhuollon palveluita käyttäessä tarvitaan ammattihenkilöstön lisäksi turvahenkilö ja ulkopuolinen saattaja, niin mites muu elämä?  Naapurit, kaupassa käynnit, kylällä liikkuminen, parturireissut, kielen opiskelu ja yms kotouttamistoimet?  

Onko naapureille annettu oma turvahenkilö?

Mites nämä suositut päiväkoti ja kouluvierailut - onko turvahenkilö mukana? 

Onko jonkunlaista lietsontaa kirjoittaa tästä vai olisiko parempi olla tietämättä tälläisestä?

Kyse on kuitenkin vain yksittäistapahtumasta - vai onko?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiintiöpakolainen, turvahenkilö, turvallisuus, hoito

Syylliset vanhemmat

Torstai 21.3.2013 klo 11:18 - Pia P

Viime aikoina kansan paheksuva katse on siirtynyt vanhempiin, jotka pitävät aina  lapsiaan päivähoidossa, jopa kesäloma-aikana.

Hesarin pääkirjoituksessa vedottiin tutkimukseen, jossa Lohjan lapsista on 10 % koko vuoden hoidossa. Perussuomalaisten valtuutettu Lohjalta kertoo, että oikeasti Lohjalla on heinäkuussa 10 lasta hoidossa. Hieno tutkimus - mitäs väliä jos lkm ja % -menee sekaisin?

Kesäajan päivähoito on erilaista. Lapsia kootaan päivystäviin hoitopaikkoihin. Hoidossa on vieraat lapset yhdessä vieraiden hoitajien kanssa vieraassa paikassa. Moni vanhenpi tekee kaikkensa, ettei joudu laittamaan lastansa tälläiseen heittopussi -sijaisjärjestelyn sijaispaikkaan.

Kunnat yrittävät parhaansa tehdä, että hoitajien lomat pyörivat ja päiväkoditkin pitäisi edes kerran vuodessa suursiivota (esim. lattian vahaus ja ikkunan pesu) ja samalla lapset tulisivat hoidettua.

Mutta ketä nämä "kurjat vanhemmat" ovat, ketkä tuovat lapset hoitoon heinäkuussa tai edes koko kesäaikana?

- Vanhempia, joilla ei ole lomaoikeutta. Esim työsuhde alkanut keväällä.

- Vanhempia, jotka opiskelevat ja joiden on tienattava rahaa kesän aikana tai pakollinen harjoittelujakso on kesän aikana

- Pätkätyöläiset. Työtä on pakko ottaa silloin kun sitä saa, esim. toisen kesäloman aikana. Pätkätyöläisten lomaoikeus maksetaan rahalla joka jakson lopulla. Ja uusi työ on otettava vastaan kun sitä tarjotaan. Hyvin yleistä ravintola-alalla tai hoitotyössä.

- Lastensuojelulliset tai muuten tuen tarpeessa olevat perheet.Vanhempi voi olla masentunut, sairas tms. ja lapsen etu voi olla parenpi olla hoidossa kuin kotona. Kunnalle hyvin paljon halvenpi ratkaisu kuin sijoitukset tms.

- Ja ajatelkaa, vanhempien loma voi olla jopa kesäkuussa tai elokuussa. Ei kaikki voi pitää lomia heinäkuussa juhannuksen jälkeen!

- Vähäinen joukko on myös vanhempia, jotka vievät oikeasti lapsen tarhaan kesälomallaan. Mielestäni lapsen paras paikka on silloin hoidossa kun vanhempansa luona, joka ei halua tai jaksa lastansa hoitaa. Toivottavasti tälläiset perheet osaavat hakea ja saavat muutakin apua.

Ensin Suomeen saatiin päivähoito-oikeus, melkeinpä pakko, koska kotihoitoa tuetaan niin vähän rahallisesti. Ja nyt syyllistetään vanhempia, jotka joutuvat sitä käyttämään!

Hallituksen suosikkikohteet, keneltä leikataan ja ketä syyllistetään:: lapsiperheet, vanhukset, sairaat ja opiskelijat! Hesari tukee pääkirjoituksilla tätä linjaa,

Siinäpä ne kohteet, kun budjettiriihi julkistetaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: subjektiivinen päivähoito-oikeus, kesäloma, syyllistäminen