Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

puh 046 593 7968

Suonenjoki

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:153019 kpl

Pikakysely

Hyttysiä on suojeltava!

Uutiset

23.3.2019Savo-Karjalan PS eduskuntavaaliehdokkaatLue lisää »22.3.2017Suonenjoen PS ehdokkaatLue lisää »17.11.2016PSnostaaSykettaLue lisää »

Evakko

Perjantai 28.12.2018 klo 10:33 - Pia P

Kuulin ensimmäisen kerran Karjalan evakoista koulussa historian tunnilla 80 - luvun puolivälissä Rautalammilla. En ollut aikaisemmin kuullut, että ihmisiä muutti Suomessa sodan takia kotiseudultaan pois. Päästötodistusnumeroni oli historiassa 9 eli oli yksi lempiaineeni. 

Seuraavan kerran "törmäsin" evakkoasiaan kun olin lomittajana. Moni tila oli evakkojen asutustiloja ja varsinkin vanhempi väki kertoi kokemuksiaan. Aikuisena selvisi muutenkin kuka on evakko ja kuka kantasuomalainen. Moni oli katkera siitä, että olivat joutuneet antamaan maita asutustiloiksi tai rintamatiloiksi sodassa olleille. Moni oli katkera kun joutui lähtemään eli antamaan maansa ryssille. Maan menetykset muistettiin. Tosin kukaan ei kertonut, että sai siitä rahaakin, ilmeisesti pieni korvaus. Vastakkain asettelu oli vielä 80- luvulla selvä. Kantasuomalaiset ja karjalaiset. Aina ei ollut nättiä puhetta. Ajan kuluessa ja varsinkin "seka"-avioliittojen ja muuttojen myötä raja- aita on madaltunut. 

Sodan takia Karjalasta lähteneet hankkivat uusia tiloja ja koteja eri paikkakunnalta - paitsi ei rannikkoseuduilla eikä Ahvenanmaalta. Kuulemma ruotsin kieli olisi ollut liian vaikeaa oppia.

Karjalaissuvut näyttivät minun mielestä isoille ja sukurakkaille sekä perinteitä ylläpitäville. Kaipa se oli näytti sellaiselle kun itse olin juureton muuttojen takia. En osaa kertoa mistä olen kotoisin kun olen muuttanut niin monta kertaa.

Karjalaisuus nousi ihmisten puheisiin uudestaan muutama vuosi sitten. Jotkut vertasi turvapaikanhakijoita evakkoihin ja vaati samaa kohtelua. Mitäköhän Ali oli sanonut jos olis saanut 3 hehtaaria umpimetsää Kainuun korvesta ja kirveen lahjaksi - sen sijaan että oli valmiiden lihapatojen äärellä kylpylässä? Tai saisikin kaupungin vuokra-asunnon sijaan sen kylmän tilan samalla kun saa turvapaikan tai oleskeluoikeuden. Karjalaismiehet oli sodassa suomalaisten rinnalla, koska olivat suomalaisia. Evakkoon lähti vanhukset, naiset ja lapset sekä karja.

Tyttöni teki sukupuuta ja siksi kysyin äidiltäni tietoja hänen suvusta. Hän kertoi, että isänsä oli syntynyt Pälkjärvellä ja muuttanut nuorena sodan takia Enoon, Joensuun lähelle. Siis mitä? äidinisä on evakko - lähtenyt Karjalasta sodan takia. Täytän kohta 50 vuotta ja nyt sain kuulla tälläisen asian.

Olen siis evakon lapsenlapsi. Pappani on kotoisin Pälkjärveltä. 

Googlasin heti: Pälkjärvestä löytyy kotiseutuyhdistys ja jopa facesivut. Paljon julkaisuja, karttoja ja jopa matkoja. Ihan uusi maailma. 

Onko tämä minun puuttuva palanen - selittävä tekijä- karjalaisjuuret vai eikö tällä ole mitään merkitystä elämääni? Alanko vaalimaan ja ehkäpä korostamaan karajalaisuuttani - evakon lapsenlapsena?

Onko karjalaisuus rotu vai piirre? Luonne? Iloinen ja puhelias? Osaan tehdä piirakat, sultsinat ja vatruskoit.

Vai olenko enempi isäni puolelta - kantasuomalainen? Suku asunut Savossa jo satoja vuosia. Puhelias ja sutki. Osaan leipoa kalakukot ja tehdä telkkarissakin tohrapottua.

Vai olenko Savo-Karjalainen, joka on asunut Helsinki-Rovaniemi- akselilla.

Onko juurilla mitään merkitystä vai haluaako ihminen kuulua johonkin tai jonnekin?

Isäni suku on Puranen.

Äitini suku on Väänänen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Karjala, evakko, Rautalampi

Vihreä lappu yhteistyölle

Torstai 22.11.2012 klo 13:34 - Pia P

Sisä-Savon Lehti ja kansalaisopisto järjesti suuren vaalipaneelin 8.10.2012.

Siellä kysyttiin esim. että haluatteko lisätä yhteistyötä Rautalammin kanssa? Olin paneelisteista ainoa, joka ei nostanut kyllä -vihreää lappua. Tästä oli uutinenkin Sisä-Savon lehden verkkosivuilla.

Miksi en halunut lisätä yhteistyötä? Koska se on hyvällä tasolla. Terveydenhuollon kuntayhtymä (Rautalampi ja Suonenjoki) ja Sisä-Savon seutu kuntayhtymä toimivat hyvin

Nyt muut puolueet näyttävät, miten he lisäävät yhteistyötä. Maanantaina Suonenjoen kaupungin valtuustokokouksessa käsitellään terveydenhuollon kuntayhtymästä irtisanoutumista.

Kokouksessa voitanee nähdä mitä suonenjokelainen yhteistyön lisääminen tarkoittaa. Monen päättäjän vihreä lappu vaihtuu valtuustossa "ei lisätä, vaan lopetetaan" -vaihtoehtoon.

Kuntauudistus tulenee voimaan 2017. Hallituspuolueiden päätöksellä olemme silloin osana jossain isommassa kompleksissa. Vaikka Suonenjoella jopa hallituspuolueiden edustajat vastustivat sitä kuntavaalikampanjassa.

Suonenjoen päättäjät haluavat tämän valtuustokauden viimeisinä tekoina, että Kuopio tuottaa terveyspalvelut mahdollisemman nopeasti. Näin lukitsemme vastauksen, että ainoa liittymissuunta on Kuopio.

Arvon rautalampilaiset, luotan Teihin. Älkää suostuko Suonenjoen eroon terveydenhuollon kuntayhtymästä ennen aikojaan. Tämä yksipuolinen ero tulee voimaan vasta 1.1.2018, jos ette muuta halua.

Olisiko nyt aikalisän paikka ja yritetään edes miettiä vaihtoehtoja Kuopiolle? Sitä miettiessä käykää tutustumassa, mitä kuuluu paljon kehutulle EKSOTUKselle. Siinäpä tulevaisuuden kuva pikkupaikkakunille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntayhtymä, liitos, rautalampi, suonenjoki