Evakko

Perjantai 28.12.2018 klo 10.33 - Pia P

Kuulin ensimmäisen kerran Karjalan evakoista koulussa historian tunnilla 80 - luvun puolivälissä Rautalammilla. En ollut aikaisemmin kuullut, että ihmisiä muutti Suomessa sodan takia kotiseudultaan pois. Päästötodistusnumeroni oli historiassa 9 eli oli yksi lempiaineeni. 

Seuraavan kerran "törmäsin" evakkoasiaan kun olin lomittajana. Moni tila oli evakkojen asutustiloja ja varsinkin vanhempi väki kertoi kokemuksiaan. Aikuisena selvisi muutenkin kuka on evakko ja kuka kantasuomalainen. Moni oli katkera siitä, että olivat joutuneet antamaan maita asutustiloiksi tai rintamatiloiksi sodassa olleille. Moni oli katkera kun joutui lähtemään eli antamaan maansa ryssille. Maan menetykset muistettiin. Tosin kukaan ei kertonut, että sai siitä rahaakin, ilmeisesti pieni korvaus. Vastakkain asettelu oli vielä 80- luvulla selvä. Kantasuomalaiset ja karjalaiset. Aina ei ollut nättiä puhetta. Ajan kuluessa ja varsinkin "seka"-avioliittojen ja muuttojen myötä raja- aita on madaltunut. 

Sodan takia Karjalasta lähteneet hankkivat uusia tiloja ja koteja eri paikkakunnalta - paitsi ei rannikkoseuduilla eikä Ahvenanmaalta. Kuulemma ruotsin kieli olisi ollut liian vaikeaa oppia.

Karjalaissuvut näyttivät minun mielestä isoille ja sukurakkaille sekä perinteitä ylläpitäville. Kaipa se oli näytti sellaiselle kun itse olin juureton muuttojen takia. En osaa kertoa mistä olen kotoisin kun olen muuttanut niin monta kertaa.

Karjalaisuus nousi ihmisten puheisiin uudestaan muutama vuosi sitten. Jotkut vertasi turvapaikanhakijoita evakkoihin ja vaati samaa kohtelua. Mitäköhän Ali oli sanonut jos olis saanut 3 hehtaaria umpimetsää Kainuun korvesta ja kirveen lahjaksi - sen sijaan että oli valmiiden lihapatojen äärellä kylpylässä? Tai saisikin kaupungin vuokra-asunnon sijaan sen kylmän tilan samalla kun saa turvapaikan tai oleskeluoikeuden. Karjalaismiehet oli sodassa suomalaisten rinnalla, koska olivat suomalaisia. Evakkoon lähti vanhukset, naiset ja lapset sekä karja.

Tyttöni teki sukupuuta ja siksi kysyin äidiltäni tietoja hänen suvusta. Hän kertoi, että isänsä oli syntynyt Pälkjärvellä ja muuttanut nuorena sodan takia Enoon, Joensuun lähelle. Siis mitä? äidinisä on evakko - lähtenyt Karjalasta sodan takia. Täytän kohta 50 vuotta ja nyt sain kuulla tälläisen asian.

Olen siis evakon lapsenlapsi. Pappani on kotoisin Pälkjärveltä. 

Googlasin heti: Pälkjärvestä löytyy kotiseutuyhdistys ja jopa facesivut. Paljon julkaisuja, karttoja ja jopa matkoja. Ihan uusi maailma. 

Onko tämä minun puuttuva palanen - selittävä tekijä- karjalaisjuuret vai eikö tällä ole mitään merkitystä elämääni? Alanko vaalimaan ja ehkäpä korostamaan karajalaisuuttani - evakon lapsenlapsena?

Onko karjalaisuus rotu vai piirre? Luonne? Iloinen ja puhelias? Osaan tehdä piirakat, sultsinat ja vatruskoit.

Vai olenko enempi isäni puolelta - kantasuomalainen? Suku asunut Savossa jo satoja vuosia. Puhelias ja sutki. Osaan leipoa kalakukot ja tehdä telkkarissakin tohrapottua.

Vai olenko Savo-Karjalainen, joka on asunut Helsinki-Rovaniemi- akselilla.

Onko juurilla mitään merkitystä vai haluaako ihminen kuulua johonkin tai jonnekin?

Isäni suku on Puranen.

Äitini suku on Väänänen.

Siunsote-kallis sote

Perjantai 8.6.2018 - Pia P

Pohjois-Karjalan SoTe yhteistyötä eli SiunSotea on pidetty uuden SoTe-mallin pilottikokeiluna. SiunSotessa kunnat itse liittyivät ja muodostivat kuntayhtymän. Siinä on kuntavaalien tuloksesta muodostettu valtuusto ja hallitus sekä virkakoneisto. Pohjois-Karjalan kunnat eivät hoida tai järjestä itse enää SoTe-palveluita.  Siunsote on pilotti ilman valinnanvapautta.

Jo muodostamisvaiheessa moni epäili, että kunnilta laskutettu rahat eivät riitä toimintaan. Kriitiset kannanotot vaiennettiin. Keskustalainen ministeri, joka on Pohjois-Karjalasta, kävi monessa paikassa kehumassa miten edistyksellinen ja taloudellinen Siunsote on. Pohjois-Karjalaa peloteltiin Pohjois-Savon möröllä, jos SiunSotea ei olis pikaisesti perustettu, niin Pohjois-Savo olisi kaapannut naapurinsa.

Totuus tuli julki muutamassa vuodessa. Tämän vuoden budjettiaukko on jo 20 miljoonaa. Kulut ovat ovat siis isommat kuin tulot. Vaikka Siunsote on sopeuttanut koko ajan toimintaansa. Ylen uutinen kertoo, että käsipapereita ei tilata, roskiksia ei tyhjennetä yms pilipalisäätötoimia tehdään koko ajan, niin silti joudutaan myymään omaisuutta paikatakseen rahan tarvetta. Entäs kun myytävä loppuu? Ilmaiseksi saadun pääoman myynti toimintakulujen kattamiseksi osoittaa jo todella kannattamatonta liiketoimintaa.  Lisäksi jokaiselle työntekijälle on laskettu viikon lomautustarve.

Palkkojen harmonisointi maksaa Pohjois-Karjalassa 40 miljoonaa. Pohjois-Savossa sen arvio on 10 miljoonaa. Toisella on fakta ja me luotetaan arvioon, joka liian alhainen.

Ennen SoTe-lakia Pohjois-Karjalassa asiat ovat vielä hyvin. He voivat lähettää ylimääräisiä laskuja kuntiin. Ja kuntien ainoa vaihtoehto on maksaa ne.

Sote- lain jälkeen kun vielä tuosta pienempi raha (esim Pohjois-Savossa 35 miljoonaa vähemmän nykytasosta) kun loppuu, niin se loppuu. Kunnat eivät maksa maakunnille yhtään rahaa eikä lisälaskua voi lähettää mihinkään. Maakunta pitää säästää rahat jostakin omasta.

Jossei kykene, niin maakunta voidaan loppujen lopuksi liittää toiseen maakuntaa. Keskusta on jo tämänkin kertonut- nykyisestä 18 maakunnasta on tulossa 12 maakuntaa. Ja silti aloitetaan tällä määrällä?

Siunsoten yksi lisä heikkous on tuleva valinnanvapaus. Jos vaikka 30% kuntalaisista valitsee yksityispuolen palvelut tietää se julkiselle puolelle 30 % vähemmän rahaa. Yksityispuolen imuroima raha ei ole yhdestä kunnasta pois vaan ne ovat pois tuolta ja täältä -enempi ja vähempi. Valinnanvapaus takaa myös julkisen puolen palvelut joka alueelle eli vahva yksityispuolen palvelun lisäksi on oikeus valita julkisen puolen palvelu.

Jotkut kuvittelevat, että yksityispuolelta saa parempa palvelua eli hoitoa nopeammin ja kattavammin. Ei tule. Kaikki hoidetan samantasoisesti - "käypä hoito -ohjeen" mukaan.

Suunniteltu SoTe - laki jätti huomioimatta esim että kaikki suomalaiset saisivat varmasti hoitoa. Ja tälläisiin tarttuminen eduskunnassa on huono asia?

SiunSote osoittaa jo ilman valinnanvapautta, että ei toimi. Raha ei riitä. Saatikka toisi säästöjä, joka oli SoTe -uudistuksen yksi alkuajatus.

Huomioitiinko, että projekti-ja muutosjohtajat jäävät vakituiseksi kaikkien muiden pomojen lisänä? Yhden pomon palkan kustannuksella saisi 3 lähihoitajaa.