Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:693176 kpl

Pikakysely

Tuoko hyvinvointialue parenpaa SoTea?

Pakkoliitos

Sunnuntai 11.3.2018 klo 3.37 - Pia P

Maakuntalakiin on tulossa arviointi - menettely. Jos maakunta ei pärjää valtion antamilla rahoilla, niin se liitetään toiseen maakuntaan.
Samaan aikaan kunnille jää niin vähän rahaa, etteivät ne pysty hoitamaan edes lakisääteisiä asioita (päivähoito, perusopetusta jne.), saatikka muita palveluita tai rakentamaan mitään (ei saa lainaa). Kuntiin ei tule pakkoliitoksia vaan ne pyytävät nöyrästi liitosta toiseen kuntaan. Uusissa maakunnissa moni pikkukunta tulee häviämään.
Alunperin arvioitiin, että SoTe -alueiksi riittäisi 5 erva- aluetta eli erikoissairaanhoidon ympärille olisi rakennettu perusterveydenhuolto.
Keskusta halusi kuitenkin ihan oman mallin eli 18 maakuntaa. Siis 18 puoli-itsenäistä maakuntaa, jolle valtio antaa rahaa x määrän, jolla pitäisi saada SoTe -hoidettua. Maakunta saa itse päättää miten ja mistä ostavat lakisääteiset palvelut. Maakunnat antavat palvelulupauksen, jolla he määrittelevät esim miten kaukana palvelut on. Kuulostaa niin mahtavalle. Onkohan rima niin korkealla, ettei itse yllä sinne vai onko lupaukset niin ympäri pyöreitä, että kuulostaa hyvälle, muttei oikeasti tarkoita mitään.
Rahan x määrän riittämättömyyden takia joudutaan supistamaan toimintoja eli lakkauttamaan terveysasemia. Samoin käy kun julkinen terveysasema ei kiinnosta ihmisiä vaan he hakeutuvat yksityiseen pörriäiseeen. Julkiselta puolelta pienenee rahoitus eli se kutistuu. Reuna-alueet tyhjentyvät palveluista. 
Uuden maakunnan päättäjät ovat isoista kaupungeista, niin on helppo lakkauttaa, supistaa jne "syrjäseudun" palveluita. Tuleehan tilalle terveysbussi kerran viikossa! 
Jotkut sanovat, että tulevissa vaaleissa pikkupaikkakunnalla pitää äänestää kaikkien samaa eli keskittää äänet. Mikä hyöty on siitä, jos se on hallituspuolueen edustaja? Hänhän tottelee mitä käsketään tehdä.
Tottelevaisuus näkyi Rautalammilla. Keskusta halusi selvittää yksityistämisen kuntavaalien alla. Oltiin torhakoita ja ärhäköitä oman kunnan puolustajia. Nyt vaalien jälkeen saatiin lukea paikkalehdestä miten Rautalammin keskusta on sitoutunut tulevaan maakuntamalliin. Yllätys? No, äänestäjät ainakin uskoivat, koska keskustan ylivalta jatkuu.
Sama on Suonenjoella. Keskusta kannattaa maakuntamallia ja SoTea, vaikka se ihan varmasti heikentää meidän paikkakunnan palveluita. Suonenjoen toimiva terveyskeskus romutetaan tulevassa mallissa. Tuleva maakunta vie 60% rahoistamme (SoTen järjestämisen rahat), päätösvallan monestakin asiasta ja katsomme vain vierestä mitä tapahtuu meidän terveyskeskukselle ja sosiaalipuolella. Ja keskusta äänestää kaikesta kyllä. Koska tämä on heidän puolueen ainutlaatuinen tilaisuus saada oma maakuntamalli läpi.
Palataan alkuun. Nyt on tarkoitus tulla siis 18 maakuntaa ja siellä vaaleilla valitut maakuntavaltuutetut ovat järjestämässä ja päättämässä maakunnan asioista. Ja jos homma ei onnistu, niin liitetään toiseen maakuntaan. Aatelkaa mikä ruljanssi on taas sovittaa kaikki uudelleen? Sitten vaalit käydään jo kahden maakunnan aluelle. Seuraavat jo kenties kolmen pakko-yhteenliitetyn aluelella.
Ketä oikeasti kiinnostaa maakuntavaalit, vaikka ne ovatkin hyvin tärkeät ihmisten elämään liittyvät vaalit? Kuka edes ymmärtää mistä äänestetään? Kuka edes ymmärtää miksi tälläinen himmeli pitää rakentaa?
Ai niin, se oli vastakiristys siitä, että Kokoomuksen taustarahoittajat saavat lakiin SoTe -valinnanvapauden. Suomalainen terveydenhuolto on kymmenien miljardien bisnes ja kyllä sille rahalle on ottajia.
Nyt romutetaan rahan ja vallan jaon takia paljon hyvääkin.
Onneksi PS on muistuttanut, että pk-sektori ( pien- ja keskisuuret yrityksen, esim yksityiset hierojat, jalkahoitajat ja pienet hoivakodit yms)  pitää ottaa mukaan valinnanvapauteen eikä vain tehdä mallia pörrriäisen ehdoilla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maakunta, pakkoliitos, laki

Erityisiä liitoksia

Torstai 16.4.2015 - Pia P

Kolme pointtia Siilinjärvi - Kuopio - Suonenjoki "Erityisestä kuntajakoselvityksestä"

1. Lähtökohta

Valtio velvoitti erityisiin kuntajakoselvityksiin erinäisiä isojen kaupunkien ympärillä olevia kaupunkeja. Kätilönä tässä ajatuksessa oli jyväskyläläinen ministeri ja apurina kuopiolainen pätkätyöläinen (sivuhuomautuksella, hän nyt on kunta-asiantuntijana taas eduskuntavaaliehdokaana).

Samoin huonolla olevasta kuntataloudesta pääsi mukaan selvityskierrokselle.

Isot keskuskaupungit haluavat ympärillä olevat veroeurot mukaan omaan päätöksen tekoon.

Kahden selvitysmiehen palkkiot maksoi valtio. Selvityskunnat ja - kaupungit maksoivat omat luottamushenkilöiden kokouspalkkiot ja matkakorvaukset. Kokouksia oli hyvin monta eri kokoonpanoilla, joten aikaa ja rahaa kului.

2, Lopputulos

Erityisen kuntajakoselvityksen selvitysmiehet saivat lopputuloksen, että kannattaa tehdä liitos. Missään tai kukaan selvittäjä ei ole tullut vielä muuhun lopputulokseen, joten loppulauselma ei aiheuttanut suurtakaan yllätystä.

Samalla kerrottiin, että toimeksiantoon kuului valmiin sopimuksen teko, joten sekin on nyt julkaistu. Seuraavaksi sopimus kerrotaan kuntalaisia. Tämä kierros oli ensin vain "muodollisena", jossa kuntalaisten vastauksien lukemiseen oli varattu muutama päivä ja kenties sopimuksen muutosneuvotteluihin 10 min?

Selvityksessä otettiin kantaa hyvinkin tarkkoihin yksityiskohtiin, esim. terveyskeskuksiin, hammaslääkärivastaanoton päiviin ja lukioverkkoon. Se oli hyvin outoa kesken SOTE ja koulu-uudistuksein aikana. Molemmat kaatuivat. Jos auki olevat asiat eli ne asiat joiden päätösvalta ei ole nykyisten tai tulevien kuntien vallassa jätettäisiin pois, olisi selvitys hyvin ohkainen paperipino.

Selvityksen pohjalta selvitysmiehet tekivät liitossopimus -esityksen. Ensin valtuutetuille sanottiin, että se on se. Piste. Äänestä voi vain kyllä tai ei sopimukselle. Nyt ohjausryhmän kokouksessa sanottiin, että aina voi neuvotella. Silti lopputulos taitaa olla sama. Sopimus on hyvin Kuopion mieleen eli heillä ei ole tarvetta neuvotella siitä.

Itse sopimus on hyvin avoin pohja. Siinä ei oteta kantaa mihinkään vaan yhdistyshallitus tekee lopulliset päätökset. Yhdistyshallitus tehtäisiin heti valtuustojen hyväksyessä sopimuksen ja olisi olemassa kuntavaaleihin 2017 asti. Yhdistyshallitukseen olisi tulossa 7 kuopiolaista, 5 siilinjärveläistä ja 3 suonenjokelaista. Demokraattiset päätökset tehdään enemmistöllä. Kova paikka mehdollisilla suonenjokelaisilla liitoshallituslaisilla neuvotella edes jotakin Suonenjoelle.

3, Erityisen erityistä

- Virallisen kapulakielen esimerkiksi käy "erityinen kuntajakoselvitys" , joka tarkoitaa oikeasti kuntaliitosselvitystä lopputulos tietäen. Jakaminen onkin yhdistämishalua.

- Yhdistyshallitus käyttää ylintä valtaa, joka menee yli valtuustojen. Mielenkiintoinen perustuslaillinen kohta, mutta jos itse valtuustot antavat vallan pois, niin se on mahdollista. Eli jos sopimus hyväksytään valtuustossa, valtuutetut antavat oman valtansa pois. Suonenjoen päätösvaltaa käyttää sen jälkeen 3 suonenjokelaista ja 12 toispaikkakuntalaista.

- Liitoshallitus voi aloittaa liittyvien kuntien YT- neuvottelut. Eli Suonenjoen ja Siilinjärven kuntatyöntekijät voidan vaikka irtisanoa. Viiden vuoden suoja-aika alkaisi kuntatyöntekijöillä vasta 1.1.2017. Yhdistyshallituksella olisi yli vuosi aikaa "säätää" liittyvien kuntien henkilöstömäärää. Kuopiossa on tarpeeksi työntekijöitä monen kunnan alueelle aikaisempien liitoksien takia ja heillä on suoja-aikaa 2023 asti.

- Suonenjoen pitää säästää vuoteen 2017 SOTE puolelta 5 miljoonaa euroa. Se tarkottaisi koko SOTE -puolen alasajamista lakivelvotteista huolimatta. Herää kysymys, että halutaanko Suonenjokea edes tähän kolmen kimppaan -on tehty niin korkea kynnys, ettemme sen yli pääse vaikka haluaisimme?

-  Kuntavaaleissa keväällä 2017 valittaisiin uuden Kuopion valtuusto. Suonenjokelaiset saisivaat äänet keskittämällä ehkä pari valtuutettua läpi silloin. Isot saappat jollekin tiedossa.

- Moni valtuutettu ilmoitti tämän kauden alussa, että nyt oli viimeinen kausi, Eli onko ihan sama mitä tapahtuu?

- Suonenjoen kuntataloutta tulee ajamaan alijäämäiseksi mittavat purkutalkoot. Ostamme jopa purettavia kiinteistöjä, Taseessa näkyy kunnan omistamat rakennukset omaisuutena, vastapainona velalle. Nyt kun puramme rakennuksia pois, Suonenjoen velkaisuus lisääntyy. Ja taas näyttää huonommalle.

Ja siitäpä pääsemme loppuajatukseen...

Mitä jos Suonenjoen valtuusto äänestää ei syksyllä liitossopimukseen? Siitä ei seuraa mitään. Mutta meidän taloudenhoitokyvystä seuraa. Jos emme pysty parantamaan kunnan taloutta, olemme seuraavaksi valtion pakkoliitos -menettelyssä taloudellisten syiden takia. Joku joutuu ottamaan meidät  Neuvotteluita silloin ei käydä, mutta ei niitä nytkään käydä.

Vaihtoehtoja on siis kaksi: liitos nyt vapaaehtoisesti tai myöhemmin pakolla- joku muu tekee ikävät ratkaisut meidän puolesta-  tai saada itse kuntatalous kuntoon. Lopputulos on sama. Molemmat hyvin rankkoja kuntalaisille ja kuntapalveluille.

Nyt pitäisi käydä arvokeskusteluja ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kaikkea ei voi enää saada.

Ja minun mielipide...

Minusta pitäisi odottaa tulollaan oleva SOTE -ratkaisu, Se voi ratkaista monta asiaa jos päätösvalta viedään kunnilta siinä pois. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntajakoselvitys, Suonenjoki, Siilinjärvi, Kuopio, kuntaliitos

Perussuomalaiset

Perjantai 28.6.2013 - pia p

Tämäkin on vain minun kirjoitus, ei edusta mitään tai ole virallinen kannanotto mihinkään, niih!

Tänä vuonna on ollut jo monta puoluekokousta, jossa on puhuttu Perussuomalaisista. Monissa uutislähetyksissä puhutaan Perussuomalaisista - muut puolueet puhuvat meistä. Nettimaailma on on täynnä juttuja minkälaisia Perussuomalaiset ovat. Ehkä tai jonkun mielestä.

Tänä viikonloppuna on Perussuomalaisten puoluekokous Joensuussa. Siellä puhuvat Perussuomalaiset ja perussuomalaisuus. Meillä on suora demokratia puolue eli jokainen jäsenmaksun maksunut puolueen jäsen on oikeutettu osallistumaan puoluekokoukseen.Jäsenellä on oikeus puhua, äänestää  ja jokaisella jäsenellä on oma yksi ääni. Muissa näin isoissa puolueissa on edustuksellinen demokratia eli piiriyhdistykset valitsevat kuka puoluekokouksessa voi puhua ja äänestää.Ja määräävät vielä mistä saa edes puhua.

Suora edustus on puhtainta puoluedemokratiaa. Perussuomalaisella on oma ääni, jolla voi vaikuttaa suoraan puolueen johtoon asti.

Perussuomalaiset ovat mediakiinostavin puolue Suomessa tällä hetkellä- ulkomaita myöten.

Saanen pitää puoluekokouksessa puheen. Kannatan oikeaa ihmistä puheenjohtajistoon. Kannatuspuhe tulee julki täällä sunnuntaina.

Jos olisimme muiden puolueiden kaltaisia, voisimme puoluekokouspuheissa kertoa esim...

Tiedättekös mitä, ei oikeasti kiinnosta mitä muut tekee tai on tekemättä. Mutta ne vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Hallituspuolueiden teot vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Kiinnosti politiikka tai ei.

Joensuun kokouksessa puhuu Perussuomalaiset. Siellä valitaan puheenjotaja, puheenjohtajisto, puoluesihteeri ja puoluevaltuusto. Ja tavataan kavereita, tuttavia ja saadaan uusia kavereita.

Hieno kokous tulossa : )

ps. toiselta sivulta voit lukea ajatuksia muiden puolueiden toiminnasta, jos kiinnostaa...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalirahoitus, kuntaliitos, perussuomalaiset, puoluekokous

Sote= sosiaali- ja terveys

Lauantai 29.12.2012 - Pia P

Nilsiän  Kuopioon liittymisen päätökseen takana oli suurinpana porkkanarahan käyttö Nilsiän terveyskeskuksen remonttiin, lääkärin iltapäivytyksen takaisin saaminen ja Tahkon alueen kehittämisen apujen saaminen. Nämä sovittiin liitosneuvottelujen aikana.

Mutta eipä porkkanarahat mene remonttiin ja eikä ole tulossa lisää päivytystä. kuopion matkailu erilaisine yhtiöineen ja järjestelyineen on täysin sekaisin eli ei taida tulla apuja Tahkolle. Kuopio ei vaikuta hyvälle sopimus/yhteistyökumppanille.

Kuopio saa Tahkon rakennuskannan kiinteistöverotuoton yms. rahaa omaan Molokin kitaansa eli pelkästään tämän vuoden 20 milj e budjetin ylittämisen rahoitustarpeeseen. Muu ei sitä kiinnosta.

Mutta mikä ajoi keskustavetoisen Nilsiän Kuopioon? Nilsiä oli liittynyt edellisen hallituksen keskustan ajaman PARAS- hankkeen takia Siilisettiin. Siilisetti on rakennettu himmeli, joka joka kuukausi ylitti budjettinsa eli nilsiäläiset joutuivat maksamaan koko ajan lisää rahaa terveysmenojen kasvun takia - ei siis parantuneen palvelun tms tai ihmisten  lisääntyneiden sairastamisen takia. Terveysmenot kasvoivat vain lisääntyneen byrokratian takia. Kysterissä on sama vika.

Nyt haliitus on antanut lakiehdotuksen, jossa  pakotetaan vähintään 20 000 ihmisen yhteenliittymiin SOTE- palveluiden järjestämiseen.

Lain mukaan pitää liittyä isonpaan kaupunkiin tai tehdä himmeli. Sisä-Savon terveydenhuolto kuntayhtymähän oli liian pieni PARAS -hankkeeseen ja siksi se purettiin. Vesanto ja Tervo liittyivät kysteriin ja Rautalampi ja Suonenjoki jäivät roikkumaan ilmaan, koska Kuopio ei suostu ottamaan Rautalampea mukaan. Tosin rautalampilaiset eivät edes halua Kuopion alaisuuteen. Laki pakottaa Rautalammen Kuopion alaisuuteen. Suonenjoki menee kumppanuussopimuksella Kuopion SOTE -alaisuuteen jo tehdyn sopimuksen mukaan v 2015.  Kuntayhtymän jämä on toiminut ihan hyvin eikä ole edes ollut kallis. Lääkäriin on päässyt ja hoitoa saatu. Hallituksen mielestä tämä ei ole mahdollista.

Uutena valtuutettuna olen mukana antamassa lausuntoa keväällä  SOTE- yhteistyön tekemisestä ja syksyllä toista lausuntoa, että minkä kaupungin tai yhteenliittymän kanssa liitytään. Ensi vuotena ihan oikeasti päätetään Suonenjoen tulevaisuutta.

Huomasitteko, että kirjoitan sekaisin pakkoliitoksen ja SOTE - palveluiden järjestämisen. Hallitus on tehnyt päätöksen kuntien vähentämiseksi, mutta ei itsekään tiedä miten. Siitä pitäisi antaa lausunto. SOTE- lailla pakotetaan osa kuntien palveluista yhteen. Pikkukunnilta ja -kaupungeilta loppuu rahat palveluiden ostamiseen eli käy kuten Nilsiälle. Hallitus leikkaa kuntien valtio-osuuksia roimasti tällä hallituskaudella ja lisää pakkomenoja. Esimerkiksi ambulanssipäivystyksen muutos maksaa kunnille paljon.

Raha ja sen puute pakottaa kaupungit ja kunnat liittymään. Pakkoliitoksethan eivät ole lain mukaan mahdollisia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, suonenjoki, pakkoliitos, kunta

Vihreä lappu yhteistyölle

Torstai 22.11.2012 klo 13.34 - Pia P

Sisä-Savon Lehti ja kansalaisopisto järjesti suuren vaalipaneelin 8.10.2012.

Siellä kysyttiin esim. että haluatteko lisätä yhteistyötä Rautalammin kanssa? Olin paneelisteista ainoa, joka ei nostanut kyllä -vihreää lappua. Tästä oli uutinenkin Sisä-Savon lehden verkkosivuilla.

Miksi en halunut lisätä yhteistyötä? Koska se on hyvällä tasolla. Terveydenhuollon kuntayhtymä (Rautalampi ja Suonenjoki) ja Sisä-Savon seutu kuntayhtymä toimivat hyvin

Nyt muut puolueet näyttävät, miten he lisäävät yhteistyötä. Maanantaina Suonenjoen kaupungin valtuustokokouksessa käsitellään terveydenhuollon kuntayhtymästä irtisanoutumista.

Kokouksessa voitanee nähdä mitä suonenjokelainen yhteistyön lisääminen tarkoittaa. Monen päättäjän vihreä lappu vaihtuu valtuustossa "ei lisätä, vaan lopetetaan" -vaihtoehtoon.

Kuntauudistus tulenee voimaan 2017. Hallituspuolueiden päätöksellä olemme silloin osana jossain isommassa kompleksissa. Vaikka Suonenjoella jopa hallituspuolueiden edustajat vastustivat sitä kuntavaalikampanjassa.

Suonenjoen päättäjät haluavat tämän valtuustokauden viimeisinä tekoina, että Kuopio tuottaa terveyspalvelut mahdollisemman nopeasti. Näin lukitsemme vastauksen, että ainoa liittymissuunta on Kuopio.

Arvon rautalampilaiset, luotan Teihin. Älkää suostuko Suonenjoen eroon terveydenhuollon kuntayhtymästä ennen aikojaan. Tämä yksipuolinen ero tulee voimaan vasta 1.1.2018, jos ette muuta halua.

Olisiko nyt aikalisän paikka ja yritetään edes miettiä vaihtoehtoja Kuopiolle? Sitä miettiessä käykää tutustumassa, mitä kuuluu paljon kehutulle EKSOTUKselle. Siinäpä tulevaisuuden kuva pikkupaikkakunille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntayhtymä, liitos, rautalampi, suonenjoki

vaalit ohi...

Sunnuntai 18.11.2012 klo 16.00 - Pia P

... Ja niin loppui esitys.

Kuntapuhdistus tulee. Vuoden 2017 alusta Suomi näyttää ihan erilaiselta. Suonenjoenkin kohdalla lukee jotain muuta. Väestöpohjamme mukaan meidän täytyy aloittaa neuvottelut ja vuonna 2017 olla mukana jossain isommassa. Laki ei tunne -vielä- pakkoa, mutta taloudellisella ohjauksella pystyy saamaan paljon aikaan. Valtionosuuksia leikataan tällä hallituskaudella jo niin paljon, että lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi pitää katsella jo vieraisiin pöytiin.

En oikeasti ymmärrä, miten köyhistä tulee paremmin voivia yhdessä. Vai voiko liitosasiassa olla takana se, että kun pienemmältä viedään palvelut, niin isompi edes saa jotain? Kun Suonenjoen palvelut ajetaan alas, niin edes Kuopio saa jotain. Kuulostaa tosi reilulta näin suonenjokelaisen näkökulmasta. Mutta palvelut löytyvät joka kunnasta -jopa 100 km päästä näin Savossakin.

Mutta kaikki nämä kuulemiskiertämiset ja jopa hallituspuolueen paikallisten ehdokkaiden "ei Kuopioon" ovat teatteriesityksiä.

Suomen liittyessä EU:hun Suomi jaettiin Eu:n tilastotoimiston mukaisiin alueihin - tilastointia, tukipolitiikkaa ja hallinnointia/byrokratiaa varten.

Suomi on siis jaettu EU- luokittelun mukaisiin alueisiin. Entiset läänit ovat korvattu maakunnnilla. Maakunnat on jaettu seutukuntiin.

Seutukunnat ovat useamman kunnan muodostamia alueita, jotka on muodostettu työssäkäyntialueiden ja kuntien välisen yhteistyön perusteella. Suomi jakaantuu 87 seutukuntaan. Seutukunnat muodostavat EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin käyttämän LAU-1.

Siis mitä? Vuonna 1995 osattiin jo ennustaa mitä Suomen hallitus käyttää vuonna 2012 ihan omana keksimänsä kuntauudistuksen perusteluina? Vai voisiko olla niin, että tässä nyt ajetaan läpi sovittua "tilastoyksikköä"= seutukuntaa.

Eu:ssa ei osattu ennakoida, että heidän karttaharjoitukset ei mene ihan suoraan läpi. Esimerkiksi Sisä-Savon seutukunta ei näillä näkyvin onnistu, koska savolaiset ovat niin "itepäisiä".

Miksi tämä teatteriesitys on niin suuren luokan kusetusta? Keskusta allekirjoitti Suomen liittymisen ja on näin kaikkien aluejakojen takana. Kaikki nykyiset hallituspuolueet ovat tämän hyväksyneet.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, lau, liitos