Ps sanoi taas ei Suonenjoella....

Lauantai 15.11.2014 klo 9.36 - pia P

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä esitti maanantaina 10.11. olleessa kaupunginvaltuuston kokouksessa seutuyhtymä -osakeyhtiön perustamisen hylkäämistä.

Suonenjoen Perussuomalaiset ovat yrittäjien ja yritysten puolelella- Suonenjoki tarvitsee nykyisiä ja tulevia yrityksiä. Lama voitetaan vain yrittäjyydellä ja ahkeruudella. Miksi vastustimme perustettavaa osakeyhtiötä?

Meillä on jo olemassa oleva ja toimiva elinkeino -seutyhtymä. Eli mitään uutta ei ole tulossa. Samat asiat ja palvelut löytyvät jo nyt Suonenjoelta. Maksamme niistä nyt ja jatkossa noin 250 000 euroa. Joka vuosi.

Suonenjoki laittaa 240 000 euroa osakepääomaan. Siis rahamäärä otetaan velkaa ja annetaan se osakepääomaan. Suonenjoki ei saa näitä rahoja koskaan takaisin, koska osakepääoma ei ole talletustili, jossa rahat pysyvät tallessa. Osakepääoman huvetessa pumpataan lisää (kunnallista) rahaa tai mennään konkurssiin. Hyvin harva osakeyhtiö loppun niin, että saa sijoitetun pääoman takaisin. Jonkun rippeen voi saada erotessa. Myydessä voi saada takaisin moninkymmenkertaisesti, mutta kuka ostaa kuntaosuuden käytetystä kehitysyhtiöstä?

Toinen syy oli miksi vastustimme, oli kunnallisen elinkeino- osaston päätöksen teon avoimuuden ja läpinäkyvyyden häviäminen. Osakeyhtiötä ohjaa eri lait kuin kuntayhtymiä. Päätöksen tekijät allekirjoittavat salassapitosopimukset ja tiedottaminen on vain yhtiön käsissä.

Osakeyhtiön hallitus valitaan nyt kuntien johdosta. Ei minkään äänestystuloksen tai muun demokraattisen mallin mukaan. Jatkossa hallitus täydentää itse itseään. Eli tulevat vaalit tms. ei muuta yhtiön hallituksen koostumusta. Varsinaista kuntademokratiaa.

Hallitusta muodostaessa pitäisi huomioida myös tasa-arvolaki.

Kolmas seikka on, että meillä on lakisääteinen kuntaliitosselvitys Kuopion ja Sillinjärven kanssa menossa. Nyt olemme tekemässä kesken selvitystä hallintohimmeliä toiseen suuntaan. Nilakan kunnat eivät ole Kuopion suuntaan menossa. Suonenjoen valtuusto päätti yksimielisesti  Suonenjoen neuvottelusuunnan.

Neljäs seikka palaa takaisin rahaan. Samassa kokouksessa päätettiin nostaa kuntaveroprosenttia ennätyskorkeaksi 22%, koska ei keksitty mitään rahan käyttöä vähentävää asiaa. Mutta neljännesmiljoonan käytön lisäys oli hyvin helppoa.

Tänä vuonna menee seutuyhtymän käyttömenoihin 250 000 e ja osakeyhtiön perustamiseen 240 000 e. Sinun verorahojasi- no, oikeasti lainarahaa ne on. Siis Sinun lapsiesi ja lapsenlapsiesi maksettavaksi nämäkin jäävät. 

Suonenjokea taas....

Lauantai 18.10.2014 klo 19.32 - Pia P

Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto ja Tervo muodostavat yhdessä Sisä-Savon elinkeinoseutuyhtymän. Seutuyhtymä hoitaa alueen elinkeinon, markkinoinnin ja erilaisia hankkeita yms. kuten alaan kuuluukin.

Yhtymä tarjoaa Rautalammille oman ja Tervo ja Vesannolle yhteisen elineinoasiamiehen. Suonenjoella ei ole erikseen palkattua tai nimettyä. Suonenjoen elinkeinoasiamiehen työt hoitaa seutuyhtymän toimitusjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja ja Suonenjoen kaupungin valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat yhdessä. Vain muutama heistä  on edes joskus ollut yrittäjä. Maatalous-, metsä- . puualan ei kuulu tämän seudun  elinkeinoalaan. Kasvinviljelyä tuetaan muutamilla hankkeilla, joka onkin kohtuullista marjapitäjissä. Matkailu sai uuden hankkeen markkinointiin. Taas. Taas ollaan samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten.

EU -tukihankkeisiin kunnat joutuvat lisäämään puolet omia rahoja.Seutyhtymän hankkeisiin valitaan yllättäen samat vetäjät vaikka aihe vaihtuukin

Suonenjoella työnhinnasta maksaa siis osan elinkeinoseutuyhtymä ja osan kaupunki. Suonenjoen kaupunki maksaa vuosittain noin 250 000 euroa yhtymälle, että saa osa-aikaisen avun omaan elinkeinon työtehtävään. Tämän "kimppakivan" ( tällä hetkellä 7 miestä ja yksi nainen) työnsarka on iso. Kaupunki tukee toimivia yrityksiä. Kovin homma taitaa olla saada kuntalaiset uskomaan mitä hyötyä on,esim. pistää 100 00 euroa pörssiyhtiön pihan asvaltointiin.

No, onneksi meillä Suonenjoella kaikesta huolimatta yritykset investoi tästä "osaamiskeskittymästä"  huolimatta- osan päättäjistä hieman närkästyttäen -ihan itse oman tarpeen mukaan.

Sisä-Savon elinkeinoseutuyhtymän hallitus, valtuusto ja tarkastulautakunta muodostuu kuntavaalien tuloksen perusteella. Keskusta isoimpana saa puheenjohtajan ja monta paikkaa hallitukseen. Yhtymän kuntien ja kaupunkien johtajilla on hallituksessa läsnäolo-oikeus. Samoin maakuntahallituksen ja MYR:n jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Paikat jaetaan siis kuntavaalien perusteella "yhteisesti sopien". Jonkinlaista huumoria oli antaa Tervon perussuomalaisille naispaikka tarkastuslautakuntaa - Tervossa on neljä perussuomalaista miestä valtuustossa - ainoat ehdolla olleet. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, lähinnä hyväksymään talousarvion ja tuloksen.

Pielavesi ja Keitele halutaan mukaan tähän elinkeinoseutuyhtymään.

Elinkeinoseutyhtymä halutaan nyt osakeyhtiöittää, muutos on jo pitkällä. Ja mitä tämä yhtiöittäminen tarkoittaa? Hallitukseen tulee varmaan kiintiöpaikat joka kuntaan. Jos ne nyt nimetään, tulee joka kunnasta suurimman puolueen eli keskustan edustaja. Jos ne nimetään vasta kuntavaalien jälkeen, muutama hallituslainen voi olla muista puolueista.

Jatkossa yhtiön hallitus täydentää itse itseään eli kuntavaalien tulos ei jatkossa vaikuta hallituksen kokoonpanoon.

Kuntaliitoksen painavat päälle, onko tässä vain tarkoitus tehdä suojapaikka Kuopion uhalle. Kuopiolla on oma elinkeinomalli, miksi se ei kelpaa? Jos kaiken muun alojen yhteistyö jo onnistuu, niin miksei elinkeino?

Kuntaliitoksen suojatyöpaikka-aika, viisi vuotta, ei koska yhtymän työntekijöitä. Osakeyhtiö on hitaampi purkaa kuin yhtymät.

Millä tämä markkinoidaan meille kuntapäättäjille? Uusi yhtiö tuo säästöä kun emme maksa kuin käytetyistä palveluista. Puolet maksuista on kiinteää "palvelumaksua" ja puolet käytön mukaan.  Mitä vähemmän käyttää, niin sen halvempi. Miksi me olemme sitten mukana siinä, jos säästämme vain jos emme käytä sitä?

Säästöjen nimissä teemme osakeyhtiön ja ulkoistamme samalla yhtiön päätöksen teon vain muutamalle henkilölle. Kunnallinen ohjaus loppuu, demokratiallinen päätöksenteko loppuu ja kuntavaalien tuloksen vaikutus loppuu, koska hallitus täydentää jatkossa itse itseään. Kaupungille jää vain maksajan osa.

Edelleen 250 000 eurolla saisi Suonenjoki jo pätevän oman elinkeinoasiamiehen ja jäisi rahaa vielä niihin hankkeisiinkin.

En siis arvostele tässä kenenkään ammattitaitoa tai asiaanomistautumista vaan tätä kallista ja epäselvää päätöksentekomallia ja - himmeliä.