Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:701693 kpl

Pikakysely

Tuoko hyvinvointialue parenpaa SoTea?

Valmisteleva perusopetus

Keskiviikko 25.11.2015 klo 15.50 - Pia P

Turvapaikkahakijalapsella on lain perusteella oikeus opiskeluun. Oikeus on 6- 16 vuotiaille eli esikoulu- ja peruskouluikäisillä. Laki ei ole oppivelvollisuus kuten suomalaislapsilla vaan opiskeluoikeus. Tällä on merkitystä silloin kun lapsi ei halua tulla kouluun.

Suonenjoella on lain perusteella -ilmeisesti viranomaispäätöksellä -valmisteltu valmistelevan perusopiskelun toteutussuunnitelmat, esim mihin kouluun ja millaisiin ryhmiin laitetaan turvapaikanhakijat. Valmisteleva perusopetus ei ole lain turvaama opiskelu ns subjektiivinen oikeus vaan se on kunnan - joskin järkevä-  oma valinta/palvelu maahantulleille lapsille.

Suonenjoella on viranhaltijat ilman koulutuslautakunnan, kaupunginhallituksen tai valtuuston päätöstä suunnitellut ei lakisääteisen - palvelun turvapaikanhakijoille. Laki takasi siis vain opiskeluoikeuden perusopetuksessa..

Valmistelevan opiskelun ja peruskoulun kustannukset korvataan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kustannuksia ei siis korvata laskua tms vastaan. 
Tämän hetkisen lain mukaan kuntien oppilaat ilmoitetaan 20.9. valtiolle ja sen perusteella maksetaan valtionosuusmaksut. Suonenjoki on ilmoittanut 20.9.2015  kunnassa olevan perusopetuksessa 740.oppilasta. Tällä luvulla ja siitä saaduilla korvauksilla mennään seuraavaan laskentapäivään tai kun lakia saadaan muutettua. Ilmoituksessa ei luonnollisesti ollut yhtään maahanmuuttajalasta, koska heitä ei ollut silloin vielä Suonenjoella.
Suonenjoella joulukuun alussa alkava  50-60 turvapaikkahakijalapsen valmistelevan opiskelun kustannukset maksaa kunta ilman valtionosuutta.
Jos lakia muutetaan ja jos sitä vielä muutetaan taannehtivaksi, niin silloin voidaan saada näihin kustannuksiin korvausta.

Suonenjoella on ilman luottamushenkilöiden päätöstä suunniteltu ei subjektiivinen palvelu ja sen maksaa kaupunki.

Valmisteva perusopetus on sinällään hyvin järkevää ja siitä saa kaksinkertaisen valtionosuuden kunnan tavalliseen koululaiskorvaukseen verrattuna. Opetusryhmät ovat tosin pieniä ja tarvitaan monen opettajan lisäksi avustajia, tulkkeja, joten edes kaksinkertainen korvaus ei riitä kustannusten kattamisiin - jos sitä edes saataisiin.
Toive tai jonkun "varma tieto" laskentatavan ja -ajan lain muutoksesta ei tuo vielä rahaa kuntaan. Tämän hetken laki määrää tämän hetken tosiasiat. 

En missään tapauksessa vastusta turvapaikkahakijalasten valmistelevaa perusopetusta tai lasten oppioikeutta. Kaikista asioista, myös kustannukista, pitää voida puhua avoimesti.

Toivoisin kiinnitettävän huomiota Suonenjoella asian valmisteluun ja kuka tai millä tämä aiotaan maksaa?

Mihin toimiin asian suhteen aiotaan ryhtyä – eihän Suonenjoen kaupungin talousarvioissa ole varattu vuodelle 2015 tarkoitukseen määrärahaa eikä päätöksiä asiasta ole vielä tehty.  Miten asia on otettu huomioon vuoden 2016 talousarvioesityksessä?

Mitä vaikutuksia tällä on tämän hetkiseen palvelutasoon Suonenjoella? Kestääkö kriisikunnan talous tällaisen?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, opiskeluoikeus, Suonenjoki, valtionosuudet

kaupungin tehtävät

Torstai 11.7.2013 klo 21.18 - Pia P

Kuntien rahatilanne on yksi suurinpia syitä millä kuntaremonttia perustellaan. Kunnat ja kaupungit ovat velkaantuneet. Valtionosuuksien leikkauksia ei voida kattaa menojen pienennyksillä ja/tai verotuloja nostamalla. Kuntien ja kaupunkien rahat ei riitä nykymenoon.

Nyt on alettukin miettiä, mitkä ovat kuntien ydintoimintoja- onko ne vain mitä laki ja asetukset velvoittaa? Vai pidetäänkö ne ennallaan eli kaiken lisäksi kunta harjoittaa verotulojen toivossa elinkeinopolitiikkaa, tukee erilaisilla ratkaisulla yrityksiä. Antaapa kunta yhdistysten ja järjestöjen toimintaan rahaa, ajatuksella kuntalaisten hyvinvointi ja kenties pienenmmät terveysmenot.

Uusi kuntalaki yhdentymisvelvoitteineen on lakimyllyssä eduskunnassa  ja kenties tulla tupsahtaa yleisestä vastustamisesta huolimatta voimaan. Suurin osa kunnista pyyhkäistään kartalta pois. Kuntatasolla laki merkitsee, että keskuskunnat päättävät laajoilla aloilla maakunnan asioista. Ja edelleen koko ajan pienenmillä rahoilla.

Kysymys kuuluukin, että mikä olisi nyt tärkeää tehdä? Mitä pitäisi juuri nyt tehdä, esim. Suonenjoella ennenkuin meidän asioista päätetään 60 km päästä. Luuletteko, että silloin korjataan sivupisteen eli kauimmaista terveyskeskusta? Laitetaanko silloin meidän alueen kouluihin, päiväkoteihin, vanhustenpalvelutaloihin tms. rahaa? Onko uimahallimme laatoituksen kunto ensimmäisellä tehtävien töiden listalla? Monitoimihallin suunnitelmat pölyyttyvät jonkun joskus asiaan uskovan pöytälaatikossa tulevaisuudessa.

Kysymys kuului siis mikä on nyt tärkeintä- mikä on kunnan ydintehtävät ja toiminnat?

Laitetaan ne kuntoon. Satsataan hoitoon ja hoivaan.

En ihmettele enää mihin rahat häviävät, syynä ei ole kalliit mummot ja sossumenot, vaan "aktiivinen elinkeinopolitiikka", jonka varjolla kuntien rahoja laitetaan jakoon satoja tuhansia kerralla. Suonenjoki maksaa valokuidusta yhteensä 2 miljoonaa euroa ja suunnitelma -siis suunnitelma- on yksi tiesuunta, jossa pari on ilmoittanut ottavansa sen!

ps. Vastustan suojellun rakennuksen ostamista kaupungille tonttimaaksi. Kauppa olisi pitänyt olla edes rakennuslupaehdollinen. Taas kerran myyjä sai määritellä hinnan. Satoja tuhansia!

Rakennuksen omistajaa olisi voinut vuosien varrella kehoittaa rakennuksen korjaamiseen. Siihen on jopa uhkasakkokeinotkin olemassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, valtionosuudet, kuntien tehtävät

Purpatusta...

Tiistai 25.6.2013 klo 7.20 - pia p

Nyt on juhannus juhlittu ja päästiin normaaliin päiväjärjestykseen... Ai niin puolet Suomesta on lomalla...

Minulla ei ole lomaa ollenkaan ja olen se kamala äiti, jonka lapsella ei ole yhtään kesälomaa hoidosta. Vähän aikaan sitten tästä oli -taas- iso keskustelu. Miten lomaoikeutta voi kertyä, jos työsuhde alkaa keväällä? No onneksi meillä on paljon reissupäiviä ja ipana on siksi poissa hoidosta. Lapsiparka on mukana töissä - kiertää toreilla ja tapahtumissa. Näkee paljon erilaisia ihmisiä. Suonenjoen päiväkodit ovat hyvin laadukkaita, hoito on hyvää ja hoitohenkilöstä ovat lastenkin mieleen.

Ja me Suomessa puhumme, että meillä ei ole varaa tähän? Ja ei ole varaa maksaa paria satasta vanhemalle, joka on kotona hoitamassa alle 3 vuotiasta lasta? Ei ole varaa hoitaa lapsia, ei ole varaa hoitaa vanhuksia ja ei ole varaa hoitaa hoidontarpeessa olevia... kaikki hyväksi havaitut puretaan. Nyt jo sänkyyn hoidettavia "asuu" yksin kotona, muistisairaat vanhukset hortoilee yksin ulkona kun ei ole valvontaa iltaisin ja öisin.

Kesän aikana olen tavanut paljon ihmisiä, jotka ovat joutuneet työttömiksi tyyliin: se oli tässä nyt. Heippa.. Ei ole tarjottu kultaisia kädenpuristuksia tms. Moni on ollut reilu viisikymppisiä. Ja missä syy? TYöeläkemaksu nousee 53- vuotiaalla 22,5:stä 23,85 %:een. Siis yhdessä yössä työntekijä alkaa maksaa eläkemaksuissa työnantajalle 1,35% enemmän kuin nuorempi. Tämä on hallituksen vastaus työurien pidentämiseen ja eläkeiän myöhentämiseen. Nänä uuden ajan työttömät laitetaan koulutukseen ja heistä on nyt tulossa opettajia ja yrittäjiä. Päivän muotiammatit. Jos et lähde uudelleen koulutukseen, niin menetät työttömyyskorvauksen ja rumennat Suomen tilastot. Parhaimmat pääsee työttömyyskorvauksella entiseen työpaikaansa, tukityöllistettynä.

Yritykset saavat mitä erilaisempia tukia ja avustuksia. Työntekijöistä maksetaan tyyliin nuorisotakuu: ota töihin nuori, niin yritys saa 700 euroa kuussa tukea. Moni yritys toimii täysin tukien varassa ja vaihtaa paikkakuntaa kun tuet loppuvat. ja taas uuden paikkakunnan päättäjät riemuisevat, että saimme uuden yrityksen. Hienoa, saamme työpaikkoja ja töitä. Kukaan muista, että kunta rakentaa hallin ja valtio maksaa yritys- ja konsulttituilla yrityksen menot. Työntekijät täsmäkoulutetaan valtion rahoilla ja he saavat työkkärikorvauksen ja plus 9e/pv "palkkaa" ja loput sossusta- kunnan rahoja. Mitä ihmeen yrittämistä tämä on? Jo olemassa olevat ja itsenäiset yritykset kärsivät näistä tukiyrittäjistä. Tällä hetkellä vasemisto on kunnostautunut puolustamaan yritystukia, onhan se sosialismia parhaillaan. Valtio maksaa yrityksen menot ja työntekijät saavat aatteen palolla tehdä iloisesti töitä.

Tässäpä oli vastaus ensimmäiseen kysymykseen, miten meillä ei ole varaa hoitaa hoidon ja hoivan tarpeessa olevia? Suomen rahat menee erilaisiin tukiin yrityksille, konsulteille ja muille maille. olemmehan sitoutuneet takauksilla Suomen eläkevarannon verran kriisimaiden pankkeja ja niiden sijoittajia. Sijoittajavastuu on oikeasti säästöjen ryöväystä -  pankkitilien rahoja sosialisoidaan.

Suomessa nähdään oikeasti mitä sopeuttaminen ja vahvat hartiat isäntäkunnissa tarkoittaa. Kunnilta loppuu rahat. Valtionosuuksia maksetaan ihan lakisääteisesti eri asioista. Valtiolta saa rahaa koululaisista, että heille järjestetään kunnassa koulu ja opiskelumahdollisuus siinä. Valtiolta maksetaan rahaa vanhuksista, että he saavat hoitoa. Valtio maksaa rahaa kun järjestetään terveyspalvelut. Ja nyt jopa eduskunnan puheissa tuomitaan valtionosuudet. Siis niillä rahoilla järjestetään lakisääteisiä palveluita. Ja ne rahat ei riitä edes niihin. Ei ole olemassa 100% valtionosuusvetoisia kuntia. Kuntien vika, että saavat lakisääteistä rahaa lakisääteisiin palveluihin? Ja nyt kun kehtaavat niitä käyttää lain määräämissä asioihin, niin se on syy kuntaliitoksiin: Isoissa kaupungeissa valtionosuudet ovat pienenpiä ja menot suurempia. Hetkinen mites tämä parantaa liittyvän kunnan ja kuntalaisten elämää? Ja isäntäkunnan menot kasvaa kun palveluiden tarjontamatka kasvaa. Kelan (valtion) maksamien taksikulujen menot kasvaa kun lääkärireissun matka kasvaa...

Kyllä tästä Sote- kuntaliitoshössytyksestä on pakko jotain hyötyä olla- jollekin ainakin? Hallituspuolueiden menestys isoissa  kaupungissa on parempi, näin saadaan kepun ylivalta Suomen kunnissa purettua. Kallis hinta poliittisesta vallanhalusta- uhrataan Suomen pikkukunnat...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtionosuudet, yritystuet