Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:699399 kpl

Pikakysely

Tuoko hyvinvointialue parenpaa SoTea?

kaupungin tehtävät

Torstai 11.7.2013 klo 21.18 - Pia P

Kuntien rahatilanne on yksi suurinpia syitä millä kuntaremonttia perustellaan. Kunnat ja kaupungit ovat velkaantuneet. Valtionosuuksien leikkauksia ei voida kattaa menojen pienennyksillä ja/tai verotuloja nostamalla. Kuntien ja kaupunkien rahat ei riitä nykymenoon.

Nyt on alettukin miettiä, mitkä ovat kuntien ydintoimintoja- onko ne vain mitä laki ja asetukset velvoittaa? Vai pidetäänkö ne ennallaan eli kaiken lisäksi kunta harjoittaa verotulojen toivossa elinkeinopolitiikkaa, tukee erilaisilla ratkaisulla yrityksiä. Antaapa kunta yhdistysten ja järjestöjen toimintaan rahaa, ajatuksella kuntalaisten hyvinvointi ja kenties pienenmmät terveysmenot.

Uusi kuntalaki yhdentymisvelvoitteineen on lakimyllyssä eduskunnassa  ja kenties tulla tupsahtaa yleisestä vastustamisesta huolimatta voimaan. Suurin osa kunnista pyyhkäistään kartalta pois. Kuntatasolla laki merkitsee, että keskuskunnat päättävät laajoilla aloilla maakunnan asioista. Ja edelleen koko ajan pienenmillä rahoilla.

Kysymys kuuluukin, että mikä olisi nyt tärkeää tehdä? Mitä pitäisi juuri nyt tehdä, esim. Suonenjoella ennenkuin meidän asioista päätetään 60 km päästä. Luuletteko, että silloin korjataan sivupisteen eli kauimmaista terveyskeskusta? Laitetaanko silloin meidän alueen kouluihin, päiväkoteihin, vanhustenpalvelutaloihin tms. rahaa? Onko uimahallimme laatoituksen kunto ensimmäisellä tehtävien töiden listalla? Monitoimihallin suunnitelmat pölyyttyvät jonkun joskus asiaan uskovan pöytälaatikossa tulevaisuudessa.

Kysymys kuului siis mikä on nyt tärkeintä- mikä on kunnan ydintehtävät ja toiminnat?

Laitetaan ne kuntoon. Satsataan hoitoon ja hoivaan.

En ihmettele enää mihin rahat häviävät, syynä ei ole kalliit mummot ja sossumenot, vaan "aktiivinen elinkeinopolitiikka", jonka varjolla kuntien rahoja laitetaan jakoon satoja tuhansia kerralla. Suonenjoki maksaa valokuidusta yhteensä 2 miljoonaa euroa ja suunnitelma -siis suunnitelma- on yksi tiesuunta, jossa pari on ilmoittanut ottavansa sen!

ps. Vastustan suojellun rakennuksen ostamista kaupungille tonttimaaksi. Kauppa olisi pitänyt olla edes rakennuslupaehdollinen. Taas kerran myyjä sai määritellä hinnan. Satoja tuhansia!

Rakennuksen omistajaa olisi voinut vuosien varrella kehoittaa rakennuksen korjaamiseen. Siihen on jopa uhkasakkokeinotkin olemassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, valtionosuudet, kuntien tehtävät

vaalit ohi...

Sunnuntai 18.11.2012 klo 16.00 - Pia P

... Ja niin loppui esitys.

Kuntapuhdistus tulee. Vuoden 2017 alusta Suomi näyttää ihan erilaiselta. Suonenjoenkin kohdalla lukee jotain muuta. Väestöpohjamme mukaan meidän täytyy aloittaa neuvottelut ja vuonna 2017 olla mukana jossain isommassa. Laki ei tunne -vielä- pakkoa, mutta taloudellisella ohjauksella pystyy saamaan paljon aikaan. Valtionosuuksia leikataan tällä hallituskaudella jo niin paljon, että lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi pitää katsella jo vieraisiin pöytiin.

En oikeasti ymmärrä, miten köyhistä tulee paremmin voivia yhdessä. Vai voiko liitosasiassa olla takana se, että kun pienemmältä viedään palvelut, niin isompi edes saa jotain? Kun Suonenjoen palvelut ajetaan alas, niin edes Kuopio saa jotain. Kuulostaa tosi reilulta näin suonenjokelaisen näkökulmasta. Mutta palvelut löytyvät joka kunnasta -jopa 100 km päästä näin Savossakin.

Mutta kaikki nämä kuulemiskiertämiset ja jopa hallituspuolueen paikallisten ehdokkaiden "ei Kuopioon" ovat teatteriesityksiä.

Suomen liittyessä EU:hun Suomi jaettiin Eu:n tilastotoimiston mukaisiin alueihin - tilastointia, tukipolitiikkaa ja hallinnointia/byrokratiaa varten.

Suomi on siis jaettu EU- luokittelun mukaisiin alueisiin. Entiset läänit ovat korvattu maakunnnilla. Maakunnat on jaettu seutukuntiin.

Seutukunnat ovat useamman kunnan muodostamia alueita, jotka on muodostettu työssäkäyntialueiden ja kuntien välisen yhteistyön perusteella. Suomi jakaantuu 87 seutukuntaan. Seutukunnat muodostavat EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin käyttämän LAU-1.

Siis mitä? Vuonna 1995 osattiin jo ennustaa mitä Suomen hallitus käyttää vuonna 2012 ihan omana keksimänsä kuntauudistuksen perusteluina? Vai voisiko olla niin, että tässä nyt ajetaan läpi sovittua "tilastoyksikköä"= seutukuntaa.

Eu:ssa ei osattu ennakoida, että heidän karttaharjoitukset ei mene ihan suoraan läpi. Esimerkiksi Sisä-Savon seutukunta ei näillä näkyvin onnistu, koska savolaiset ovat niin "itepäisiä".

Miksi tämä teatteriesitys on niin suuren luokan kusetusta? Keskusta allekirjoitti Suomen liittymisen ja on näin kaikkien aluejakojen takana. Kaikki nykyiset hallituspuolueet ovat tämän hyväksyneet.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, lau, liitos