pia.pentikainen@gmail.com
Pia Pentikäinen
Kuitua, perkele!Tiistai 9.2.2021 - Pia P Kuitua, perkele! Vaikka Savon kuituverkko Oy ansaitsi muutaman kirosanan. Valokuitu on hyvä asia, mutta sillä kuntapuljaaminen ei ole. Vuoden 2012 kuntavaaleissa puhuttiin alkavan valokuituverkon rakentamisesta, sehän oli valtion tahtotila. Suonenjoella moni hihku innosta verkon rakentamisesta. Maalailtiin kuvia, että vanhukset asuvat sen avulla pidenpää yksin kotona. Kuituverkon avulla metsäkoneet korjattaisiin etätuen avulla. Maaseutu ei enää autiotuisi, koska verkko toisi palvelut korpeenkin. Savoon perustettiin kuntien omistama Savon kuituverkko Oy. Vastustin Suonenjoella sitä, koska kuntien yhteiset yritykset ovat harvoin onnistuneet. Poliittisella johdolla ei ole kokemusta eikä kiinnostusta yrityselämästä, eikä sillä ollut väliä, koska piikki on aina auki. Epäonnistumiset maksaa kuntalaiset eli veronmaksajat. Suonenjoella varattiin vuosittain satoja tuhansia euroja verkon rakentamiseen (vastustimme sitäkin). Jotkut ihmiset maaseudulla halusi verkkoa. Eli oli rahaa ja halua ja jopa yritys sitä varten, mutta... ei.. ei tullut koko kunnan verkkoa. Tuli pätkä Iisvedelle ja kunta on joutunut vensklaamaan sopimuksia ja maksuaikatauluja monta kertaa. Kun ei kannata! Minäkin pyysin tarjouksen silloin. Iisvedelle valokuituverkko - tarjous vaihteli 800 - 1600 euron liittymämaksu plus kaapelointi sekä joka kuukausi maksu 50- 100 euroa. Seuraavaksi verkko otettiin Suonenjoen vuokratalo Oy: n asuntoihin - näkyy töllöstä enempi kanavia ja on netti. Hinta sisältyy vuokraan eli asukkaat maksavat sen nousevana vuokrina. Vaikka ei olisi edes telkkua tai tietokonetta. Laajakaista Savoon - hanke sai yli 2 miljoonaa markkinointirahaa maakuntaliitolta- sillä rahalla sai hienoja esitteitä, hanketyöntekijöitä ja matkailuautosta jaettavia pillimehuja ja tuubihuiveja, mutta ei metriäkään verkkoa. Hankkeiden luvattu maa- Suomi! Mistäs nyt tämä perkele tuli? Vuosikausien keikkumisen ja konkursin jälkeen on esitys kunnissa (tulossa päätöksen tekoon), että myydään koko verkko. Uusi ostaja on noin 80 % ulkomaalainen sijoitusyhtiö ja alle 20 % kotimainen sijoitusyhtiö (eläkeyhtiöitä, valtio jne). Taustayhtiöstä löytyy mm Esko Aho eli keskusta tietää mitä tehdään. Mahtavaa - uusi omistaja laajentaa, huoltaa ja jopa -ihan varmasti- laskee hintaa. No ei varmaa! Vastustimme Ikosen Ollin kanssa rahan mättöä toimimattomaan yritykseen ja ollaan oltu oikeassa koko ajan. Viimeinen puljaus on yrittää myydä verkko ulkomaiselle sijoitusyhtiölle kassakaappi - sopimuksella. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Savon kuituverkko, myynti, kuntaomistajat, caruna2 |
Mitäs me sanottiin!Sunnuntai 27.8.2017 klo 10.18 - Pia P On yrittäjiä ja "yrittäjiä"
Kun alkaa yrittäjäksi pitää yleensä olla rahaa, lainaa ja takauksia. Moni laittaa koko omaisuuden pantiksi ja osalla on vielä takaajina sukulaisia ja tuttavia. Yritysidea ja koko toiminta pitää olla kannattava ja tuottava, että saa kulut- palkat sivukustannuksineen, osto, tilat ja lainat maksettua.
Kaikilla tämä ei onnistu - vaikka olisi ollut hyvä idea- vaan tulee konkurssi. Talot, omaisuudet ja takaajien omaisuudet ja välitkin heihin menevät. Yrittäjä maksaa ulosoton kautta kunnes velat on maksettu tai aikaa on kulunut 15 vuotta ja henkilötakauksissa 20 v. Jollakin loppuu elämä.
Sitten on "yrittäjiä" ja "yrityksiä". Mikäs se on olla mukana yrityksessä kun mitään vastuuta ei ole. Lähtökohtaisesti jotkut sanoo, että tuo ei tule tuolla keinolla toimimaan. Yrityksen kannattomuus ei haittaa, enemistö päättäjistä haluaa.
Päättäjistä? Aivan, kyse on laajakaista-yhtiöstä.
Savon kuituverkko oy:lle Suonenjoellakin joka vuosi varattiin rahaa 450 000 euroa.
Kuituverkolle oli siis rahaa, oli tarvetta ja oli tilaajia ja silti "yritys" ei saannut rakennettua sinne minne alunperin oli tarvis. Suonenjoelle rakennettiin tukikelvottomalle alueelle kaupunkin erikoiserikoisjärjestelyllä mittatilauksena Iisvedelle ja kaupungin omaa verkkoa rakensi ja hallinnoi (eli maksamme) Savon kuituverkko.
Ajatelkaa mikä "yritys" : rahapulaan voi hakea lisärahoitusta kunnan pussista ja toimimattoman yrityksen loppulasku menee kuntalaisten piikkiin. Hallituksen jäsenet saavat kokouspalkkiot, mutta eivät vastaa mistään.
Vaikka Suonenjoella olisi saatu alkuperäisille suunnitelmien mukaan vedettyä piuhaa, niin usean kuntalaisen on mahdotonta maksaa 1800 euron liittymismaksua ja omaa osuutta piuhan vedosta sekä 50-100 euron kuukausimaksua. Noista rahamääristä voi päätellä, että yrityksen hallituksen väki ei ole ns normaali palkan tai eläkkeen saajia.
Ikävä sanoa, mutta mitäs me sanottiin! Suonenjoen Perussuomalaisten valtuustoryhmä on edellisellä valtuustokaudella äänestettänyt Savon kuituverkolle varatun raha- osuuden joka budjettikokouksissa. Esitimme, ettei varata. Olemme hävineet 25-2 joka kerta.
Kaikista eniten harmittaa se, että valokuitukaapeli olisi monelle suonenjokelaiselle tarpeellinen ja nyt Savon kuituverkko Oy kämmäilyjen takia se tuskin tulee totetumaan. Emme siis vastusta valokaapelia vaan toimimattoman yrityksen tukemista.
Mitäs me sanottiin!
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuitu, Savon kuituverkko, konkurssi, |
Hyvä valokuitu!Perjantai 13.1.2017 - Pia P Suonenjoen kaupungin valtuusto päätti 19.12.2016 taas varata rahaa valokuidun rakentamiseen vuodelle 2017 150 000 €, vuodelle 2018 100 000 €, vuodelle 2019 100 000 € yhteensä 450 000 €. Perussuomalaiset vastustivat sitä - taas! Ainoana - taas! Miksi vastustamme? Perusteluina rahan varaamiseen oli, että Suonenjoen kaupungin keskustan alueelle pitää rakentaa kaupungin oma valokuituverkko. Kaupunginjohtaja kertoi, että työ tehdään yhteistyössä sähköjohtojen maakaapeloinnin ja Savon kuituverkko OY:n kanssa. Sama kuoppa on oikeasti viisasta rakentamissta. Sama kuoppa olikin tämän asian ainoa hyvä asia. Savon kuituverkolle on varattu rahaa Suonenjoellakin vuosittain satoja tuhansia ja silti se ei ole saannut rakennettua verkkoa minne oli tarkoitus. Kaupungin piti olla tukemassa maaseudun verkon rakentamista, jonne ei kaupallista rakentamista ei tule kannattamattomuuden takia. Suomi oli jaettu tukialuisiin ja ei- tukialuisiin. Ei tukialueet oli piirretty harpilla ympyröitä kaupunkien ja taajamien ympärille ja muutemkin tuen määrässä kaupungit olivat heikommassa asemassa. Maaseutu- kunnat saavat isomman tukipotin valtiolta. Tuella oli tarkoitus saada piuha maaseudulle ja siihen olemme kuullleet hyvät perusteet: yritystoiminta, maanviljely eikä karjatalous ja varsinkaan marjanviljely ei voi jatkua ilman piuhaa ja vanhusväestö voi asua syrjässä pidenpää kun heidän elinvoimaisuutta tarkkaillaan nettikameran kautta. Kuituverkkoa on markkinointu Savoon yli miljoonan hankerahoituksilla. Yli miljoona jo siihen, että kerrotaan, että ottakaa liittymä, jota verkkoa ei nyt sitten rakennettukaan Suonenjoen taajaman ulkopuolelle.... Suonenjoen kaupunki haluaa ihan ikioman verkon keskustan alueelle - syystä että? - Keskustan alueelle ei ole ilmeisesti kaupallisia toimijoita, jolta voisi ostaa tietoverkkopalveluita? Miteköhän kaupalliset toimijat tuumivat siitä, että Suonenjoen kaupunki rakentaa verkon Savon kuituverkko Oy käyttöön? Miksi ei vaikka soneran käyttöön? Hankintalaki: jos kaupunki ostaa (kiinteää tai palveluita) , rakentaa tms jotain tietyn euromäärän ylittävällä summalla on se kilpailuttettava. Tai sitten rikotaan hankinta - lakia! Tavarat ja palvelut 30 000 € on kansallisesti kilpailutettava ja 125 00€ on kilpailutettava EU- alueella.. Savon kuituverkko on lehtijutun mukaan painiskellut talousvaikeuksissa jo kolme vuotta ja tälläisen yhtiön kaupunki haluaa yhteistyökumppaniksi? Montako kertaa voi lykätä, muuttaa ja sumplia sopimuksia kuten Iisveden verkon kohdalla on tehty? Perusteluina on, että syrjemmässä asuvat tarvitsevat valokuitukaapelin kun siellä ei toimi langaton. Nyt ihan oikeasti, miten se netti toimii siellä syrjemmässä paremmin jos se vedetään Suonenjoen keskustan alueelle?Lyhyesti: valokuitu on loistava asia, mutta konkurssikypsän ja rakentamattoman yrityksen tukeminen kuntalaisten rahoilla ei ole oikein. Olemme olleet tässä johdonmukaisia ja koko ajan oikeassa. Ja yksin valtuustossa. Jos valokuituinvestointiin varattu raha muutettaisiin suoraan verotuloihin, niin Suonenjoen kuntaveroprosenttia voitaisiin laskea 0,5 % . Tai käyttää vaikka lasten, nuorten ja vanhuksien hyväksi? Meillä ei ole kuulemma varaa rakentaa monitoimi - hallia, mutta on silti varaa laittaa piuhaan 0,5 miljoonaa? Jos Sinä otat omaan kotiisi/työpaikalle liittymän, se maksaa piuhan vieressä n 1800 € ja kuukaudessa vielä 50-100€. Miksi sitten konkurssikypsä yritys ei mene konkurssiin? Sopimus takaa jatkuvan "piikki auki" eli yhtiössä olevat kunnat ovat sitoutuneet maksamaan kaiken. Valitettavastii. Nyt ei kysytä maksetaanko vaan paljonko maksetaan. Valitettavasti. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, kuituverkko, valokuitu |