pia.pentikainen@gmail.com
Pia Pentikäinen
Mitäs me sanottiin!Sunnuntai 27.8.2017 klo 10.18 - Pia P On yrittäjiä ja "yrittäjiä"
Kun alkaa yrittäjäksi pitää yleensä olla rahaa, lainaa ja takauksia. Moni laittaa koko omaisuuden pantiksi ja osalla on vielä takaajina sukulaisia ja tuttavia. Yritysidea ja koko toiminta pitää olla kannattava ja tuottava, että saa kulut- palkat sivukustannuksineen, osto, tilat ja lainat maksettua.
Kaikilla tämä ei onnistu - vaikka olisi ollut hyvä idea- vaan tulee konkurssi. Talot, omaisuudet ja takaajien omaisuudet ja välitkin heihin menevät. Yrittäjä maksaa ulosoton kautta kunnes velat on maksettu tai aikaa on kulunut 15 vuotta ja henkilötakauksissa 20 v. Jollakin loppuu elämä.
Sitten on "yrittäjiä" ja "yrityksiä". Mikäs se on olla mukana yrityksessä kun mitään vastuuta ei ole. Lähtökohtaisesti jotkut sanoo, että tuo ei tule tuolla keinolla toimimaan. Yrityksen kannattomuus ei haittaa, enemistö päättäjistä haluaa.
Päättäjistä? Aivan, kyse on laajakaista-yhtiöstä.
Savon kuituverkko oy:lle Suonenjoellakin joka vuosi varattiin rahaa 450 000 euroa.
Kuituverkolle oli siis rahaa, oli tarvetta ja oli tilaajia ja silti "yritys" ei saannut rakennettua sinne minne alunperin oli tarvis. Suonenjoelle rakennettiin tukikelvottomalle alueelle kaupunkin erikoiserikoisjärjestelyllä mittatilauksena Iisvedelle ja kaupungin omaa verkkoa rakensi ja hallinnoi (eli maksamme) Savon kuituverkko.
Ajatelkaa mikä "yritys" : rahapulaan voi hakea lisärahoitusta kunnan pussista ja toimimattoman yrityksen loppulasku menee kuntalaisten piikkiin. Hallituksen jäsenet saavat kokouspalkkiot, mutta eivät vastaa mistään.
Vaikka Suonenjoella olisi saatu alkuperäisille suunnitelmien mukaan vedettyä piuhaa, niin usean kuntalaisen on mahdotonta maksaa 1800 euron liittymismaksua ja omaa osuutta piuhan vedosta sekä 50-100 euron kuukausimaksua. Noista rahamääristä voi päätellä, että yrityksen hallituksen väki ei ole ns normaali palkan tai eläkkeen saajia.
Ikävä sanoa, mutta mitäs me sanottiin! Suonenjoen Perussuomalaisten valtuustoryhmä on edellisellä valtuustokaudella äänestettänyt Savon kuituverkolle varatun raha- osuuden joka budjettikokouksissa. Esitimme, ettei varata. Olemme hävineet 25-2 joka kerta.
Kaikista eniten harmittaa se, että valokuitukaapeli olisi monelle suonenjokelaiselle tarpeellinen ja nyt Savon kuituverkko Oy kämmäilyjen takia se tuskin tulee totetumaan. Emme siis vastusta valokaapelia vaan toimimattoman yrityksen tukemista.
Mitäs me sanottiin!
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuitu, Savon kuituverkko, konkurssi, |
Hyvä valokuitu!Perjantai 13.1.2017 - Pia P Suonenjoen kaupungin valtuusto päätti 19.12.2016 taas varata rahaa valokuidun rakentamiseen vuodelle 2017 150 000 €, vuodelle 2018 100 000 €, vuodelle 2019 100 000 € yhteensä 450 000 €. Perussuomalaiset vastustivat sitä - taas! Ainoana - taas! Miksi vastustamme? Perusteluina rahan varaamiseen oli, että Suonenjoen kaupungin keskustan alueelle pitää rakentaa kaupungin oma valokuituverkko. Kaupunginjohtaja kertoi, että työ tehdään yhteistyössä sähköjohtojen maakaapeloinnin ja Savon kuituverkko OY:n kanssa. Sama kuoppa on oikeasti viisasta rakentamissta. Sama kuoppa olikin tämän asian ainoa hyvä asia. Savon kuituverkolle on varattu rahaa Suonenjoellakin vuosittain satoja tuhansia ja silti se ei ole saannut rakennettua verkkoa minne oli tarkoitus. Kaupungin piti olla tukemassa maaseudun verkon rakentamista, jonne ei kaupallista rakentamista ei tule kannattamattomuuden takia. Suomi oli jaettu tukialuisiin ja ei- tukialuisiin. Ei tukialueet oli piirretty harpilla ympyröitä kaupunkien ja taajamien ympärille ja muutemkin tuen määrässä kaupungit olivat heikommassa asemassa. Maaseutu- kunnat saavat isomman tukipotin valtiolta. Tuella oli tarkoitus saada piuha maaseudulle ja siihen olemme kuullleet hyvät perusteet: yritystoiminta, maanviljely eikä karjatalous ja varsinkaan marjanviljely ei voi jatkua ilman piuhaa ja vanhusväestö voi asua syrjässä pidenpää kun heidän elinvoimaisuutta tarkkaillaan nettikameran kautta. Kuituverkkoa on markkinointu Savoon yli miljoonan hankerahoituksilla. Yli miljoona jo siihen, että kerrotaan, että ottakaa liittymä, jota verkkoa ei nyt sitten rakennettukaan Suonenjoen taajaman ulkopuolelle.... Suonenjoen kaupunki haluaa ihan ikioman verkon keskustan alueelle - syystä että? - Keskustan alueelle ei ole ilmeisesti kaupallisia toimijoita, jolta voisi ostaa tietoverkkopalveluita? Miteköhän kaupalliset toimijat tuumivat siitä, että Suonenjoen kaupunki rakentaa verkon Savon kuituverkko Oy käyttöön? Miksi ei vaikka soneran käyttöön? Hankintalaki: jos kaupunki ostaa (kiinteää tai palveluita) , rakentaa tms jotain tietyn euromäärän ylittävällä summalla on se kilpailuttettava. Tai sitten rikotaan hankinta - lakia! Tavarat ja palvelut 30 000 € on kansallisesti kilpailutettava ja 125 00€ on kilpailutettava EU- alueella.. Savon kuituverkko on lehtijutun mukaan painiskellut talousvaikeuksissa jo kolme vuotta ja tälläisen yhtiön kaupunki haluaa yhteistyökumppaniksi? Montako kertaa voi lykätä, muuttaa ja sumplia sopimuksia kuten Iisveden verkon kohdalla on tehty? Perusteluina on, että syrjemmässä asuvat tarvitsevat valokuitukaapelin kun siellä ei toimi langaton. Nyt ihan oikeasti, miten se netti toimii siellä syrjemmässä paremmin jos se vedetään Suonenjoen keskustan alueelle?Lyhyesti: valokuitu on loistava asia, mutta konkurssikypsän ja rakentamattoman yrityksen tukeminen kuntalaisten rahoilla ei ole oikein. Olemme olleet tässä johdonmukaisia ja koko ajan oikeassa. Ja yksin valtuustossa. Jos valokuituinvestointiin varattu raha muutettaisiin suoraan verotuloihin, niin Suonenjoen kuntaveroprosenttia voitaisiin laskea 0,5 % . Tai käyttää vaikka lasten, nuorten ja vanhuksien hyväksi? Meillä ei ole kuulemma varaa rakentaa monitoimi - hallia, mutta on silti varaa laittaa piuhaan 0,5 miljoonaa? Jos Sinä otat omaan kotiisi/työpaikalle liittymän, se maksaa piuhan vieressä n 1800 € ja kuukaudessa vielä 50-100€. Miksi sitten konkurssikypsä yritys ei mene konkurssiin? Sopimus takaa jatkuvan "piikki auki" eli yhtiössä olevat kunnat ovat sitoutuneet maksamaan kaiken. Valitettavastii. Nyt ei kysytä maksetaanko vaan paljonko maksetaan. Valitettavasti. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, kuituverkko, valokuitu |
Kuitua ei sitten pukanutTorstai 29.9.2016 klo 8.17 - Pia P Suonenjoen perussuomalaiset ovat yksin vuodesta toiseen vastustaneet talousarviossa rahoitusta valokuidun rakentamiseen. Rakentaja olisi ollut Savon kuituverkko oy. Vastustuksestamme huolimatta rahaa olisi ollut tarjolla vuosittain vain ko yritykselle 400 000 €.
Emme vastusta valokuitua vaan toimimatonta järjestelyä ko yrityksen kanssa. Vaikka rahaa on ollut tarjolla ja suunnitelmia valmiina, Savon kuituverkko ei ole rakentanut Suonenjoelle. Suunnitelmissa oli Halolanmäki - Rieponlahti ja Lempyyn alueen saaminen valokuidun pariin. Nämä alueet olisi ollut valtion tukikelpoisia.
Suonenjoen Iisveden valokuituverkon rakensi ja maksoi kaupunki ja sen omistussuhdetta - takaisin maksua- hallintaa- lainaohjelmaa on vatkattu moneen kertaan Savon kuituverkon kanssa. Yleensä kaupungin omistama verkko on avattava kaikille yrityksille tai se on yhden yrityksen lainvastainen tukeminen.
Valokuidun tilaaminen Savon kuituverkon kautta maksaa vielä kaikkien verorahoilla annettujen tukien lisäksi yksittäiselle tilaajalle ainakin 1800 € ( jos piuha lähellä rakennusta, joka lisämetristä lisälaskua) ja kuukausihinta on 50- 100 euroa - aivan liian kallista.
Valokuitua Savoon on markkinoitu Savoon yli miljoonan euron hankkeilla. Sitä ollaan oltu valmiina rahoittamaan sadoilla tuhansilla euroilla, valtiolta olisi tullut tukirahaa maaseudun alueen rakentamiseen ja nopean yhteyden tarvitsevat asukkaat ovat olleet innoissaan suunnitelmista. Puuttuu vain se tärkein asia eli tekeminen. Savon kuituverkko ei rakenna verkkoa.
Tästä puuttuu vain, että Savon kuituverkko ilmoittaa olevan talousvaikeuksissa ja pyytäisi kunnilta rahaa tai takauksia lainoilleen.
Toivottavasti olen väärässä edes tässä asiassa.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuitu, tukirakentaminen, Suonenjoki |
Sisä--Savon lehti 14.9 mielipideLauantai 25.8.2012 klo 8.00 - Pia P Valokuitua Täältä Savosta katsottuna Kaamanen ja Karigasniemi tuntuvat syrjäsiltä pikkupaikkakunnilta. Mutta tänä kesänä Sonera rakensi siellä valokuitutyhteyden Ja mitä meillä on? Savossa perustettiin kaupallisille yrityksille kilpailija, Savon Kuituverkko Oy., jolle on kaupungit ja kunnat on maksanut isot pääomat. EU- kilpailutuomioistuimeen on tehty valitus yhden yrityksen suosimisesta. Savon Kuituverkkohan on luotu kilpailemaan Soneran, Dna, Elisan rinnalle. Viimeksi kesäkuussa Savon Kuituverkko on antanut tiedotteen, jossa luvataan palata syksymmällä asiaan kun saadaan lisää rahaa. Ensimmäistä metriä piuhaa ei ole vedetty maahan, mutta rahaa on mätetty, Suonenjokikin ainakin 440 000 euroa. Suonenjoen päättäjät jaksavat hehkuttaa yhden valokuituyrityksen puolesta. Savon Kuituverkko Oy:n ansiosta mummot voivat pitää yhteyttä sukulaisiin -luulin, että on olemassa jo sellainen kuin puhelin. Mummojen hoito onnistuu valokuidun avulla- tarkistetaan liikkuuko se siellä -eikö olisi parenpi ihan ihmiskontakti? Yritykset saavat videokuvaa vaikka metsäkoneen korjauksesta- no, sehän hajoaa aina kotitalon nurkalle? Onpa löytynyt joku yrityskin, joka haluaa tehokkaan yhteyden maaseudulle- no jos se yhteys on niin tärkeä, niin miten se yritys on voinut toimia tähän asti ilman Savon Kuituverkkoa? Valokuitu on kiinteä yhteys. Se ei kulje mukana mökillä, matkalla tms. eli lisäksi joutuu ostamaan.mokkulan tai muun liikkuvan yhteyden. Olen saanut yhteydenottoja ja esitteitä valokuidun hyödyllisyydestä. En ole missään vaiheessa epäillyt sen tarpeellisuutta tai hyödyllisyyttä. Olen vain kritisoinnut tätä kaupungin yhä tiukentuvassa taloustilanteessa rahan käyttöä. Pitäisi priorisoida, onko kunnan tarpeellista luoda ja rahoittaa yrityksiä, josta tulee olemaan vain jollekin hyötyä vai keskitttyä olennaiseen, kuntalaisten peruspalveluihin ja hyvinvointiin? Savon Kuituverkko Oy:n liittymis- ja kuituverkon vetomaksuun harvalla on varaa.. Savolaisesta valokaapelista on jo jotkut hyötynyt Suonenjoella. Sisä-Savon seutuyhtymän Kaista Savoon- hanke tuottaa hienoja esitteitä ja pitää kahvitilaisuuksia (ELY antoi tähän 521 000 euroa). Savon Kuituverkko Oy:n hallituksen jäsenenä kaupunginjohtajammekin saa kokouspalkkioita. Viestintäministeriö alkaa ajamaan kaikille 10 megasta ilmayhteyttä- pitäisikö Savon kuntien nyt perustaa oma teleyhtiö, että tasapuolisuuden nimissä kaikki saa langattoman yhteyden -mitä väliä, jos sellaisia yrityksiä on jo? Pia Pentikäinen Suonenjoen Perussuomalaiset ry puheenjohtaja Ps. Arvaan, että joku vastaa, että kuitua tarjoavat yritykset eivät halua tänne. Silloin olisi voinut olla mallina esm. Rautavaaran tietoverkko -osuukunta. Siellä valokuituyhteydet on toiminut jo vuosia ja laajentuu koko ajan. Meillä seistään vielä käsi ojossa lisärahaa vailla. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuitu, suonenjoki |