Rautalankaa päätökseen

Perjantai 15.4.2016 - Pia P

Moni kuntapäättäjä on tuskaillut ELYn pakolaisten kuntapaikkatarjouksen kanssa. Mitä kaikkea pitäisi huomioida päätöstä tehdessä?

Tässäpä muutama kohta joihin kannattaa (Olisi kannattanut...) huomioida päätöstä tehdessä omassa kunnassa. Ja jos ei tiedä, niin kannattaa kysyä esim viranhaltijalta vaikka koulun opetustiloista lisätarpeesta tai vuokra-asuntojen jonotustilanteesta. Tämä on pintapuolinen raapaisu, eikä varmaan edes tärkeimmät mukana. En siis anna mitään ohjeita suuntaan tai toiseen päätöksen teossa.

Kuntien itsemääräämisoikeus

Kunnat päättävät itse, ottavatko pakolaisia. Valtio tai ELY ei voi (vielä) pakottaa ottamaan pakolaisia. 

Kuntaan voi muuttaa itsenäisesti turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita pakolaisia jos saavat asunnon tai muuttavat vaikka sukulaisen luokse tai voivathan he muuttaa omaan ostettuun asuntoon.

Monessa kunnassa kunnan vuokra-asunnon saamisen edelletys on asunnon tarve. Lisänä voi olla vaatimus työ- tai opiskelupaikka kunnassa.

Demokratia

Kunnalliseen päätöksen tekoon kuuluu oikeus olla eri mieltä. Myös pakolaisten vastaanottamisessa. Jos kuntanne rahkeet tai kyky ei riitä omaan kyllä- äänestykseen, olkaa eri mieltä vaikka kuinka painostetaan. Jos kuntanne on hyvävarainen ja vapaita asunto löytyy sekä työntekijäpula vaivaa, äänestäkää kyllä. 

Pakolaisten opetus 

-  Kunta on velvollinen järjestämään opetuksen 6-16 vuotialle pakolaislapsille. Pakolaislapset siirtyvät oppioikeudesta oppivelvollisuuteen myönteisen päätöksen myötä. Tästä voi tulla esim lastensuojelutoimenpiteitä, jos lapsi ei mene tai häntä ei päästetä kouluun.

- Opetus järjestään aluksi valmistelevana opetuksena (ei pakkoa, mutta on vjisasta), koska moni pakolaislapsi ei saa osaa kirjoitaa, lukea tai länsimaisia kirjaimia. On vaikea olla normiopetuksessa mukana ilman suomen kielen taitoa.

- Opetusryhmän kooksi suositellaan 8-10 oppilasta. Yhdenkin oppilaan ryhmän voi perustaa.. Ryhmä tarvitsee opettajan ja avustajan/avustajia. Kouluista pitää löytyä fyysiset opetustilat luokille.

- kunta saa pakolaislapsien syys- ja kevät lukukauden opetuksen korvausta, jos oppilas on läsnä (koulussa kirjoilla) laskentapäivänä  (oppilasmäärät ilmoitetaan valtiolle juuri silloin) 20.9. Eli jos kuntapaikan myötä tai kuntaan oma toimisesti muuttava oppilas aloittaa vaikka 1.10.2016  tai vaikka 7.1.2017, niin hänestä kunta ei saa koko vuotena korvausta.seuraava laskenta päivä on 20.9.2017, joilloin ilmoitetaan vain silloin läsnä olevat. Ei taannehtivasti. Poikkeuslaki lyhemmistä ajoista on voimassa vain tämän vuoden. Korvaus on kaksinkertainen Verrattuna kantalapseen.

- Opetusministeri valmistelee uutta lakia, että  kaikki alle 25- vuotiaat pakolaiset tulee kunnan valmistelevan opetuksen piiriin. Uusi laki astuisi voimaan 2018 alusta, mutta kuntien pitäisi aloittaa jo vuoden 2016 syksyllä opetus. Kannattaa miettiä mihinkä tiloihin, mistä opettajat ja puuttuva rahoitus tähän? Lakia valmistellaan kuntia velvoittavaksi eli pakolliseksi asiaksi ja kustannusten korvauksesta ei mitään informaatiota. Jos tämä laki tulee voimaan, on kunnilla todella iso urakka edessä - taloudellisesti.

Pakolaislasten päivähoito

- Kuntien tekemä subjektiivisen päivähoidon rajaus ei koske pakolaislapsia, koska päivähoito katsotaan kotouttamista edistäväksi toimeksi.

- Kunnissa pitää olla resusseja eli rahaa uusiin paikkoihin ja henkilökuntaan sekä tiloja uusille ryhmille.  Kuntien pitäisi löytää kielitaitoisia hoitajia päiväkoteihin. 

Lastensuojelu

-Kunnissa pitää löytyä resusseja traumaperäisten oireilun perhetyöskentelyyn, lastensuojelutoimiin vaikka kulttuuriperusteisen lastenkasvatustapojen suomalaistamiseen ja lain noudattamiseen, kulttuurierojen riitojen ratkaisuihin vanhempien ja lasten välillä ja alaikäisten avioliittojen, lasten uskonnollisten silpomisen estäminen. Monessa kunnassa aivan uusia asioita eli lastensuojelun työntekijät tarvitsevat lisäkoulutusta.

Sosiaalipalvelut

- Pakolaiset ja maahnmuuttajat ovat kunnan sosiaalitoimiston palveluiden piirissä. Kotouttaminen tarvitsee suunnitelmia, rahaa, osaamista ja työntekijöitä. Kunnan harkinnanvarainen toimeentulotuki ei siirry kelaan.

Terveydenhuolto

- Vastaanottavan kunnan terveydenhuollossa pitää löytyä resusseja mahdollisten sairauksien hoitamiseen (yhden vaativan tubin hoito maksaa 160 000€ ), lääkäreiltä diagnostiikkakykyä, hammashoito on syytä olla kunnossa. Pakolaisilla on jo todettu tubia, HIViä, loisia, bakteeriperäisiä tauteja sekä vaikenpana hoidettavana mielenterveydelliset ongelmat, esim traumaperäiset oireilu. 

Asunto

Kuntapaikan saanut pakolainen tarvitsee asunnon. Mikä on kunnan vuokra-asuntojen tarjonta?

Perhe

- Pakolaisen myötä tulee perheenyhdistäminen, perhe voi olla isokin?

Syyrilaiset lapsiperheet

- Joka kunnassa esitellään päätöksen teossa, että syyrilaiset lapsiperheet tarvitsevat kuntapaikan. En tiedä miten heitä riittää joka kuntaan. Turvapaikanhakijoista suurin osa irakilaisia, iranilaisia, afgaanilaisia ja somalilaisia nuoria miehiä. Jos ELYn ja kunnan sopimuksessa ei lue VAIN syyrilaisia lapsiperheitä vaan enimmäkseen tms, niin ei ole heitä tulossa. Olisi reilumpi kertoa, että kuntapaikka- sopimuksen perusteella tulijat ovat nuoria lähi-idän tai somalimiehiä. 

Määrä

ELY tarjoaa kunnille pakolaismääriä, joiden pohjalla on 30% myönteisiä turvapaikkapäätöksiä. Toteutuneet ovat 80 -- 98 % eri maittain. Vaikka Suomesta poistuu koko ajan  turvapaikanhakijoita, niin tämä jakokierros ei riitä. Lukekaa se sopimus paljonko se antaa määräksi vuosittan, onko sanat noin tai vähintään. Ja kyllä sieltä on tulossa lisää...

Raha

- Moni perustelee, että valtio maksaa kaiken.

No miksi kuntaliitto vaatii pakolaisten vastaanottamiseen kuntiin lisää rahaa? Miksi hallitus suunnittelee, että kuntarahoitusta pitää lisätä, että kunnat ottaisi pakolaisia? Miksi esim Helsinki varaa 10 miljoonaa kotouttamistoimiin, jos valtio maksaa kaiken? Mitä 3 - 4 vuoden jälkeen kun "valtio maksaa kaiken" loppuu?

Kokemus

Pakolaisten kotouttaminen on haasteellista. Moni maakin on epäonnistunut. Suomessakin on jo asuinalueiden maahanmuuttajakeskittymää, maahanmuuttajien iso työttömyys, iso rikollisten osuus ja nyt uutena terrorismi- ura uhka. Vastaanottavan kunnan pitäisi kyetä paremmin kotouttaa ja saada pakolainen yhteiskunnan jäseneksi, tasavertaiseksi kuntalaiseksi. Erityispalveluiden luominen tai eritysikohtelu ei sopeuta vaan eriyttää. Työtä ja normiarkea on paras kotoutus.

Sosiaalitoimi kotouttajana voi kotouttaa pakolaiset vain sosiaalitoimen asiakkaiksi. Voisihan kysyä miten tämä ehkäistään?

Vastuu pakolaisista

Kenties meillä on vastuu pakolaisista, mutta sillä vastuunkannolla ei majoiteta, ruokita, kotouteta ketään. Pitää olla suunnitelmia ja rahaa. Pelkällä hyvällä tahdolla ei pääse mihinkään, hyvä alku se on.

Vapaaehtoiset

Kunnan vapaaehtoisjärjestöt ovat ainakin aluksi innoissaan ja järjestävät vaikka mitä. Pitää silti muistaa, että vastuu pakolaisista on kunnalla. Kotouttaminen on pitkä prosessi ja jotkut vapaaehtoiset väsyvät tai muuten ei enää osallistu kotouttamiseen. Ketään ei voi pakottaa alkamaan ja jatkamaan vapaaehtoisharrastusta.

Rasismi

Moni pelkää rasismin estävän kotoutumisen. Kotoutuminen on loppujen lopuksi jokaisen tulijan omalla vastuulla. Suomi ei ole helppo maa asua, on kylmä, pimeä/valoisa, osa ihmisistä juroja ja kieli on vaikea sekä täällä on autiota (vähän ihmisiä ja hekin omissa kodeissaan) ja täällä on kallista asua.  Samoin käyttätyminen ja lain noudattaminen on jokaisen omalla vastuulle. Tasa-arvoinen kohtelu kaikkia kohtaan, avoin tiedottaminen ja avoin päätöksenteko ehkäisevät ongelmia. Kuntapäättäjillä  ja viranhaltijoilla on vastuu tästä. Eriarvoinen kohtelu herättää närää monessakin.

Hyvät puolet

Äänekäs joukko on tuonut hyvät puolet yms esille, siksi minun ei tarvitse niitä Teille kertoa. Jokainen arvottaa itse, tuleeko omasta paikkakunnasta vaikka perusteena esityn "paikkakunta paremmaksi paikaksi" pakolaisten vastaanottamisen myötä.

Paperittomat

Osa kielteisen päätöksen saaneista jää Suomeen. Kunnilla on vastuu toimeentulotuesta ja kouluikäisten oppioikeudesta ja lasten ja odottavien äitien terveydenhuollosta vaikka he ovat paperittomana kunnassa. Maasta poistaminen kestää aikansa. Ja voihan sitä lähteä aina uudelle paikkakunnalle. Ensiapumainen terveydenhoito kuuluu kunnan vastattavaksi kaikille paperittomille.

Putkinäköä, omaa napaa ja miettimistä...

Perjantai 19.7.2013 klo 12.01 - Pia P

Hyvän politiikon ja päättäjän ominaisuuksia...

- Ymmärtää, että samaa rahaa se on kunnan, valtion ja eu -tuetkin. Ne rahat tulevat veroista, ei mistään taivaasta. Moni kunnan ylimitoitettuja hankkeita perustellaan, että siihen saa valtion rahaa tai ei siitä tarvitse välittää kun Ely -maksaa sen... Meiltä veronmaksajilta ne rahat ovat siivuna otettu. Eli ei ole ilmaista rahaa. Päättäjän pitäisi ajatella isommilla ajatuksilla kuin vain oma napa tai oma etu tai omat äänestäjät (ei siis heidän etu, vaan he äänestäisivät uudelleen kyseistä henkilöä...).

Samalla tavalla valtion päätökset maksetaan verorahoilla tai ensin lainalla ja lopuksi laina ja korot veroilla. Jos Eurotukiasiat pursuu jo korvista, niin kannattaisi olla edes kiinnostunut, mitä velkoja me jätetään lapsille ja lapsenlapsille. Eikä pelkästään velkoja vaan pakkoalasajetun yhteiskunnan. Kun ei ole rahaa (verojatuottoja...) mihinkään.

- Päättäjä olisi kunnan palveluiden asiakas. Tällä hetkellä monen kuntapäättäjän lapset ovat jo niin isoja, etteivät päiväkoti- tai kouluasiat tunnu tärkeiltä. Niistä on helppo leikata. Moni päättäjä on sen verran varakas, ettei jonota kunnan terveyskeskuksissa tai hammaslääkärissä. Harva päättäjä asuu kunnan tai sen hallinnassa olevissa yhtiön taloissa.

Eläkeläisen ajatukset on oikeasti erilaisia kuin vaikka vuorotyössä käyvän pienten lasten vanhempien. Molempia heidän kaltaisia ja kaiken ikäisiä ja eri ammattiryhmien edustajia tarvitaan hyvään päätöksen tekoon. Jotkut ovat tällä hetkellä  yliedustettuna. Sekin äänestäjien tahto.

Eduskuntatasolle pääsee ne, jolla on rahaa laittaa kampanjointiin tai jolla on verkosto kunnossa, että muut laittavat rahaa kampanjointiin. Todellisuudentaju katoaa kun istuu taksissa ja syö ilmaisia lounaita. Onneksi siellä on monia arkielämän ihmisiä!

- Hyvä päättäjä on kokemut elämänrikkauksia. Hyvässä ja pahassa. Helpon elämän ja siihen kenties poliittisessa putkessa turvattua elämää eläneen ihmisen maailman kuva on erilainen kun polviaa myöten oikeasti tai vertauksellisesti kakassa seisseen ihmisen. Ei käy kyllä kateeksi poliittinenbroileriputki- kieroilua, lehmänkauppoja, salaisia sopimuksia ja sopimuksen rikkomisia. Ajatuksella vain minä tai minun ajama ihminen pääsee "jatkokierroksille".

- Päättäjän olisi hyvä välillä miettiä päätöksen teon motiiveja ja kokonaisuutta. Kaikki ei ole aina niin miten joku ensin vaikuttaa tai kaikki ei ole niin miten annetaan ymmärtää.

- Hyvällä polittikolla on myös ystäviä ja luetettavia henkilöitä lähellä. Hän myös luottaa heihin.

- Hyvä ihminen -myös päättäjät - tekee asioita, joista ei itse hyödy tai saa mainetta. Uskon tässä asiassa karmaan. jossain vaiheessa vaakakupit tasataan.

- Vaakakupista tui mieleen vaakakuppi- taloudenhoito. Nykyisin rahat on tiukasti jaettu omiin hallinnonaloihin. Tuolla on rahaa millä mällätä ja toisella ei ole. Ja kolmas on vuodesta toiseen isojen säästöpaineiden alla ja silti mistään ei saa säästöjä reviittyä kun palvelut ovat lakisääteisiä. Mutta voihan kunnan työntekijöitä ja viranhaltijoita aina syyllistää siitä. Ja niitä mummoja ja sairaita...

Tässä palataan taas alkuun: ne kaikki kunnat rahat ovat samasta taskusta!tai niinkuin tällä hetkellä: osa pankkilainaa. Meillä ei riitä kunnan rahat kaikkeen tähän eli tässä palataan taas edelliseen plokiini -mitkä ovat kunnan ydintehtävät ja -alueet? Tai Suomen valtion?

Vielä ajatuksena ilmaan, edustaako puolueesi Sinun ajatuksia ja arvoja? Ja varsinkin tekeekö Sinun puolueesi omien arvojensa mukaista polittiikkaa? Onko valtakunnallinen ja kunnallinen politiikka samassa veneessä? Tai edes samassa vedessä?

Hyvä politiikko ja päättäjä tarkastelee välillä omia arvojaan ja tekojaan suhteessa omaan puolueeseen. Itse olen hyvin tyytyväinen ja ylpeä Perussuomalainen!