Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:685933 kpl

Pikakysely

Tuoko hyvinvointialue parenpaa SoTea?

Aikuisten maahanmuuttajien opetus Suonenjoella

Lauantai 2.9.2017 - Pia P

Turun terroristiteon jälkiselvittelyssä on ihmetystä ja epäuskoakin herättänyt tieto, että aikuinen mies on opiskellut lasten kanssa samassa koulussa -samoissa luokissa ja ryhmissä.

Turun terroristiepäilty (vasta oikeuden päätöksellä epäilty on syyllinen) oli oman ilmoituksen mukaan Suomeen tullessa 16- v ikäinen (oli tämän hetkisen tiedon mukaan ainakin 22-v) ja siksi hänet laitettiin turvapaikanhakijana oppioikeudella yläkouluun, jossa on 7-10 luokat eli iät 12-17 vuotiaita. Hän oli ihan ilmoitetun iän ja statuksen mukaisessa paikassa- yläkoulussa, näin toimitaan koko Suomessa.

Näin toimitaan myös Suonenjoella, jos on turvapaikanhakija ja alle 17- vuoden ikäinen, on yhtenäiskoulussa, alakouluissa tai esikouluissa oppioikeudella suonenjokelaisten kantalasten parissa. Samoin jos saa oleskeluoikeuden tai turvapaikan, niin alle 17- v ikäinen on oppivelvollisuudella Suonenjoen kouluissa. Paperittomia lapsia on vähänen määrä, he yleensä odottavat perheen kanssa palautusta ja lapsilla on oikeus opetukseen. Kunnan velvollisuus on edesauttaa palautusta.

Alaikäinen saa hyvin helposti ainakin oleskeluluvan, joten järjestelmä houkuttelee valehtelamaan iän. Tutkituista on ollut jopa 65 % vanhempia kuin ovat itse ilmoittaneet, oikeat iät olleet 40- vuoteen asti. Jos hakija on sanonut iäkseen 15- vuotta, niin häntä käsitellään kuten hän olisi 15- vuotta. Piste.  Vain migri voi tutkia iän aikanaan turvapaikkahakemuksesta käsitellessä - ainakin vuoden jono-odotuksen jälkeen.

Mites sitten yli 17- vuotiaat turvapaikanhakijat, oleskeluoikeuden tai turvapaikan saaneiden tms opetus? 

Lainaus suoraan opetushallituksen sivuilta:

"Oppivelvollisuusiän ylittäneet maahanmuuttajat, jotka eivät ole suorittaneet Suomen järjestelmän tasoista perusopetusta, voivat täydentää aikaisempia opintoja ja suorittaa perusopetuksen päättötodistuksen aikuisten perusopetuksessa. Aikuisten perusopetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja jatko-opintovalmiuksia. Aikuisten perusopetusta järjestetään aikuislukioissa, päivälukioiden aikuislinjoilla, kansanopistoissa ja eräissä kansalaisopistoissa."

Aikuisten (yli 17-vuotiaiden) perusopetuspaikat on siis järjestetty aikuisten parissa.

Mites Suonenjoen kaupunki NYT  järjestää yli 17- vuotiaiden nuorten  ja aikuisten maahanmuuttajien ja paperittomien opetuksen?

Kaikki alla oleva löytyy julkisista pöytäkirjoista.

Edellinen koulutuslautakunta on päättänyt 30.5.2017, että aikuisten opetuksen järjestäjä on Suonenjoen aikuislukio ja opiskelupaikka on Suonenjoen yhtenäiskoulu eli yläkoulu, jossa lapset ovat 12-16 v  (muutama 17- v). Päätös koski lukukautta 2017-2018. Eli lukukauden 2018 alussa 1.8.2018 on paikka päättämättä.

Koulutuslautakunta kuntavaalien jälkeen uudella kokoonpanolla 29.8.2017 käsitteli aikuisten opetuksen opetussuunnitelmaa (OPS), joka löytyy peda.suonenjoki nettisivulta kohdasta opetussuunnitelma. Valtakunnallisen opetussuunnitelmaan, joka astuu voimaa 1.1.2018, on lisätty punaisella tekstejä, joka koskee Suonenjokea.

Alla olevat lainaukset ovat suoraan ko julkisestaOPSista - viranhaltijan omia lisäyksiä:

"Aikuisen perusopetuksen opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti siinä oppimisympäristössä, missä järjestetään oppivelvollisten perusopetusta."

"Suonenjoen yhtenäiskoulussa aikuisopetus toteutetaan yläkoulun luokkien yhteydessä. Opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti yläkoulun ryhmissä."

Näin siis toimitaan tällä hetkellä edellisen koulutuslautakunnan päätöksen mukaan. Aikuiset maahanmuuttajat ja paperittomat ovat Suonenjoella lasten kanssa samassa koulussa ja samoissa ryhmissä, koska "se on järkevää" ( lainaus 30.5.2017 koulutus ltk pöytäkirjasta), vaikka järjestäjä on Suonenjoen aikuislukio.

Ja näin siis lukee OPSissa, jota nyt päätetään. Julkisesta pöytäkirjasta näkyy, että OPS palautettiin uudelleen valmisteluun. Ehdotuksen kansisivussa lukee vuosi 2017. Uusi OPS astuu kuitenkin voimaa vasta 1.1.2018. OPS kuvaillaan tilannetta, jossa aikuiset ovat yhtenäiskoulussa ja yläluokkalaisten kanssa samassa, kuten oli päätetty.

Minua ja varmaan Sinua kiinnostaa, missä peruskoulun päättötodistusta aikuiset maahanmuuttajat ja paperittomat opiskelee  1.8.2018 alkaen?

 Uusi OPS pitää tehdä (aivan kuten julkisuudessa on annettu ymmärtää), niin että järjestäjä on Suonenjoen aikuislukio ja päätöksenä, että  tilat ovat lukion puolella ja ryhmässä on -jos on- vain toisen asteen opiskelija-ikäiset. Päätös pitää olla selvä. Aikuiset eivät kuulu lasten pariin opiskelemaan. 

Suonenjoki noudattaa lakia alle 17- vuotiaiden turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kanssa.

Miksi kaupungin pitäisi omilla päätöksillä laittaa aikuiset lasten pariin (ei noudata ohjeita ) kun siihenkin on ihan olemassa oleva järjestelmä?

Jos ja kun Suonenjoella on kielteisen turvapaikkapäätöksen päätöksen saaneita (ns paperiton) aikuisia , niin kaupungin velvollisuus on lain mukaan edesauttaa palauttamista, eikä laittaa lasten kanssa samaan kouluun, eikös vaan?

Jk. Pitäiskö joskus miettiä, mikä olisi hyvä maahanmuuttaja nuorille? Esim. Kuopiossa on maahanmuuttajanuorille jo olemassa oleva opiskelupaikka, ammattitaitoiset opettajat, asianmukaiser tilat ja mikä parasta ...Siitä on suora jatkomahdollisuus jatko-opiskeluun. Suonenjoella jotkut haluavat paapoa nuoria aikuisia maahanmuuttajia pitämällä koulussa lasten parissa. Miksi ei edesautetaisi  itsenäistymään antamalla nuorten olla oman ikäistensä kanssa - eikä lasten parissa?

 

3 kommenttia . Avainsanat: Maahanmuuttajat, perusopetus, aikuiset, lapset, koulu

Pienryhmäopetusta Suonenjoella

Keskiviikko 22.2.2017 klo 23.48 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuusto äänesti joulukuussa budjettikokouksessa kolmannen pienryhmän opettajan ja avustajan palkkaamisesta syksystä 2017 alkaen. Kolmen pienryhmän rahoitus on varattu 2017 kevätlukukauden loppuun.

Suonenjoen demarit teki ko lisäpanostusehdotuksen syksyyn. Esitys ei mennyt läpi, koska suurin osa valtuutetuissa oli sitä vastaan - ihan rahan puutteen takia sekä painotusta on siirretty ennaltaehkäisyyn.. Suonenjoella on muutenkin pienet luokkakoot.

Suonenjoen koulutuslautakunta teki samasta asiasta 21.2. olleessa kokouksessa myönteisen päätöksen, perusteena on, että olosuhteet ovat muuttuneet. Samassa pykäläkohdassa lautakunta päätti hakea lisärahoitusta tällä vuodelle kun ylittävät talousarviossa päätetyt rahamäärät.

Ajatelkaa, jo helmikuussa ensimmäinen ylitys eli lisärahan pyyntö!

Mikäs Suonenjoella on muuttunut? Kuulemma tänne tulleet pakolaiset tarvitsevat pienryhmäopetusta. Siis mitkä?

Kaupungin ja Vanhamäen välinen sopimus päättyi 31.12.2916 ja sen sopimuksen ansiosta voi jo täällä olevat pakolaiset olla alaikäisten yksikössä kunnes täyttävät 18- v ja siirtyvät kaupungin hoivaan. Sopimusta ei ole uusittu tai pidennetty eli sen mukaan ei voi tulla uusia pakolaisnuoria tänne. Sopimus sitäpaitsi koski yli oppivelvollisuusikäisiä eli yli 16- vuotiaita. He eivät kuulu peruskouluun vaan sopimuksen mukaan Vanhamäki vastaa opetuksesta tai he ovat muiden kotouttamispalveluiden piirissä.

Migri kertoi, että Vanhamäen alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikkö loppui syksyllä 2016 eli he eivät voi olla sitkään kautta. Yli 16- vuotiaat turvapaikanhakijatkaan eivät kuulu peruskouluun.

Peruskouluikäisten asumisen peruste pitää olla siis joku muu kuin julkisopimus- tai päätöspohjainen. Moniko heistä on alle 17- vuotias eli yleensä on oppivelvollinen peruskoulussa.

Suonenjoella on tehtynä kotouttamissuunnitelma, joka on oltava, että saa kuntakorvauksia kunnan alueelle otattavista pakolaisista. Suonenjoella ei ole sopimusta otettavista pakolaisista eli meillä ei ole ns. kuntapaikkoja. Suonenjoelle toki saa muuttaa kuka tahansa laillisesti maassa oleva, mutta me emme ole päättäneet valtuustossa esim 30 pakolaisen ottamisesta - vuosittain. Eli tämäkään ei ole syy miksi tarviimme lisää pienryhmiä  syksyllä.

Koululaiset ilmoitetaan vuosittain 20.9 valtiolle ja sen perusteella kunta saa VOS eli valtionosuutta esim koululaisista. Pakolaisista saa 2,5 kertaisen rahoituksen, koska pienryhmä ja erityinen tuki sekä opetuksen järjestäminen on monesti haastavaa. Tähän moni vetoaakin, että valtiolta tulee riittävästi rahaa pakolaisten opetukseen. Mitäs jos ei ole juuri silloin 20.9 kirjoissa ja kansioissa? No ei tipu mitään - ei edes perusrahoitusta. Kaikki opetus ja kaikki erityistarpeet rahoitetaan koulun kirjoissa olevien  rahoituksesta eli rahasummaa on isompi joukko jakamassa. Ja tästä pitäisi repiä se kolmas pienryhmä... 

Mitäs säästetään? Tarvikkeet (kynät, kumit) on vähissä, kotitaloutta on vaikea opettaa kun ei voi ostaa raaka-ainetta - jatkossa katsotaan miten potut keitetään netin kautta, Lopetetaan Lempyyn koulu? Isonnetaan luokkakokoja ja ei palkata sijaisia opettajien poissaoloihin? Käsityötunneilla pyöritellään peukkuja kun ei ole varaa ostaa tarvikkeita, 

Tai sitten pyydetään lisärahoitusta niin kuin nyt tällä kertaa? Eli kaikki pääsee mukaan säästötalkoisiin. Vain, että Suonenjoella joku yksityinen säätiö haluaa saada toimintaansa leveämpää tulorahoituspohjaa (tämä peruste löytyy esityksen pohjatiedoista kun valtuustossa päätettiin aikoinaan sopimusta..)

Kolme kysymystä

- Millä perusteella nyt on tullut ja tulee Suonenjoella alaikäisiä pakolaisia ja ovatko he peruskouluopetuksen piirissä eli alle 16- vuotiaita? Onko heidät otettu huostaa turvapaikkapäätöksen jälkeen ja nyt sijoitetaan Vanhamäelle Lastensuojeluyksikköön valtion maksulla? En oikein muuta syytä / keinoa keksi ilman kunnan päätöstä....

- Miksi koulutuslautakunta ei pysy talousarviossa? Miksi pitää hakea jo helmikuussa lisärahaa? 

- Millä me maksetaan nämä erityistarpeet eli esim kolmas pienryhmä jos sitä tarvitaan varsinkin Vanhamäen tarpeisiin?

Suonenjoen kaupunki- lähinnä kantalapset-  toimii siis maksajana, kukaan ei saa kyseenalaistaa säätiön toimintatapaa eikä kysellä päätöksien perään eikä sitä onko nuoret yleensä peruskouluikäisiä!

Toki säätiön hallitus on kansoitettu keskustalaisissa, joten Suonenjoen kaupunki on helppo yhteistyökumppani. Varsinkin kun opettajapuoli on osin demareita. Yhteinen sävel on helpposoittoinen.

Selvyyden vuoksi, pakolaisnuoret ovat syyttömiä rahahommiin tai epäselvyyksiin. Heille ei saa sanoa näistä rahahuolista yms mitään. Nämä ovat aikuisten ja päättäjien asioita. 

Suonenjoen kaupunginhallituksen 27.2.2017 kokouksen esityslistassa opettajan virka perustetaan, mutta esitys ei sisällä määrärahan varaamista. Eli maksajana on Suonenjoen koululaiset, kun kumit on nyt puolitettu, niin jatkossa ne voi laittaa neljään osaan?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, pienryhmäopetus, pakolaisnuoret, Vanhamäki

Opetusta lisää

Torstai 1.12.2016 - Pia P

Hallituksen säästöt koulutukseen on nostanut älämälöä. Koulutuksesta ei saa leikataan mitään. Kuulemma koko Suomi romahtaa. Lapsilta viedään tulevaisuus.

Onko ammattikorkeakoulun johtajien uudet isot mersut tarpeen? Onko joka opettajan ja johtajan ulkomaan matka tarpeen? Onko joka asia tarpeen? Opettaako opettajat eli onko edes tunnilla paikalla? Onko opettajat motivoituneita työhön? Onko oikeasti joka sentti tehokkaasti ja tarpeellisesti käytetty?

Valtion rahat loppuvat, velanottoa on vähennettävä -kukaan ei kiistä tätä. Jokaiselta sektorilta leikataan, sekin on tosiasia. Kaikkien pitää oppia elämään tosiasian kanssa eikä jäädä valittamaan saamattomia rahoja.

Jospa palattaisiin vähän takaisin päin.... Perusasioihin. Vanhemmat kasvattaa ja opettajat opettaa. Ei kai kaikkia asioita voi sysätä koulun vastuulle. Joillakin perheillä on elämän hallinta hakusessa. Lapset eivät herää -lähde kouluun. Vaatetus on puutteellinen. Kouluruoka on pahaa, mutta kotonakaan ei ole ruokaruokaa. Isojen kaupunkien ruokalatädit tietää, että maanantaisin menee eniten ruokaa kun kotona ei ole viikonloppusin ruokaa tai on syöty mitä sattuu. Läksyt on tekemättä ja oppikirjat kateissa. Netissä pelataan yöt ja aamulla taas uni maistuu.

Auttaako näihin opettajien lisääminen? Luokkakoon pienetäminen?

Tässäpä on ratkaisu: lisätään opetusta ei opettajia. Laitetaan opettajat töihin- opettamaan oppilaita.

Nyt osalla opettajia on opetusvelvollisuus. Tarkoittaa siis montako tuntia ko opettajan pitää olla oppilaiden kanssa luokassa. Muu aika työajasta on suunnittelua, valmistelua, johtamista, yhteydenpitämistä vanhempiin ja ilmeisesti osa oppiaineista tai oppilaista on niin rankkoja, että lepäämiseen. Opetusvelvollisuus voi olla 0 -  20-35 tuntia viikossa, siis meillä on opettajia, jonka aika menee kaikkeen muuhun. Tai he voivat täyttää vähäiset tunnit jälki-istunnon valvomisella - silläkin on nykyisin kauniinpi nimi, mutta suurin osa muistaa tämän vanhanaikaisen nimen.

Koulu loppuu toukokuun lopussa tai kesäkuun lopussa. Opettajien työ ei lopu siihen. Heillä on suunittelua ja valmistelua sekä koulutusta Yleensä juhannukseen asti. Kesäloma loppuu elokuun alussa ja sitten on taas aika suunnittelua, valmistelua ja koulutusta. Koulu alkaa elokuun puolessa välissä. Suurin osa opettajista suunnittelee ja valmistelee nämä "tyhjän koulun" ajan kotonansa tai vielä reissussa ollen.

Tässäpä selvä ehdotus: alakoulun luokan koko 30 :een. Puolet oppilaista aamuvuoroon ja puolet iltavuoroon. Opetustilanteessa on siis 15. Vähimmillään jako voisi olla lukuaineissa. 

Opettajien työaika riittää aamu- ja iltavuoron opetukseen. Viikkoon voi varata tunnit kokeiden korjaamiseen ja suunitteluun. Nyt jakotunnit hoidetaan päivän muutaman koulutunnin aikana lisäämällä opettajia.

Ja nyt paras ehdotus: heikosti oppivimmat tai muuten lisäopetusta tarvitsevat oppilaat olisivat koulussa juhannukseen asti. Mikä luksus tukiopetukseen. Oppilaat saisivat erityisopetusta ja kenties lisäopetus voisi muuttaa elämän suunnan. Tilat (koulut) on valmiina, opettajat ovat töissä (olisivat koululla ei kotona suunnittelessa )  ja ruokahuoltokin ja siivouspalvelut onnistuvat, koska  koulun tukipalveluilla on oikeasti vain normaali kesäloma.

Oppitulokset parantuvat lisäämällä opetusta ja oppimista, ei lisäämällä opettajia.

Entäs yläkoulu? Matematiikan ja kielten opetukseen takaisin tasoryhmät. Nyt on tilanne, että heikommin ja paremmin oppivat eivät opi tarpeeksi kykyynsä nähden. Heikommat eivät pysy matkassa ja tippuvat kokonaan opetuksesta. Paremmin oppiville opetuksen tahti ja taso ei riitä ja siitä tulee turhautumisia. Onko oikein, että tasapäistämisen nimissä kaikki kärsii?

Emu ja esy luokat takaisin. Ennen oli erityismukautettuja luokkia eli kaikki ei pärjää eri syistä normaaliluokassa, syy voi olla oppimisen tai käytöksen erityishaasteet. Nyt kaikki on samassa luokassa ja koulukäyntiavustajat pitäisi olla mukana luokan arjessa. Avustajien käytön ongelma on se, että rahaa heidän palkkaamiseen ei ole, vaadittu koulutustaso ei riitä arjen ongelmiin ja palkkatasokin on huono.

Erityisluokissa oppilaat saisivat itselleen sopivaa opetusta, onko se väärin? Jotkut ajattelee, että omalle luokalle ja itselle sopivan opetuksen saaminen on huono asia? On parempi laittaa tasapäisyyden nimissä kaikki samaan luokkaan ja ihmetellä miksi kukaan ei opi?

Kouluissa on suuria ongelmia, koulukiusaaminen jatkuu ja oppilaat voivat pahoin. Osa opettajista ei jaksa tai kestä työtänsä. Pienetämällä luokkakokoja jakamalla niitä aamu- ja iltavuoroon koulussa voitaisiin tehdä sitä varten se on eli opettaa ja opiskella.

Yksi vaiettu ongelma on kotoutumattomat maahanmuuttajalapset koulussa. Koulupuolella ei ole aina uskallusta tai kykyä tarttua molemmin puoliseen ongelmiin. Vain tasapuolisella ja tasa-arvoisella kohtelulla ja osaamisen arvioinnilla päästään parempaa lopputulokseen. 

Turhista arvioinnista ja suunnitelmista pitäisi päästä eroon.. Miksi esim päiväkoti-ikäisiä arvio ihmiset, jolla ei ole kykyä tai saatua oppia ihmisen arvioon? Ja miksi pitää arvioida? Eikö me rakasteta lapsiamme sellaisena kun he ovat.

Vanhemmat, rakastakaa ja kasvattakaa lapsianne sekä tuottakaa heille joskus pettymyksiä.

Koulu voisi keskittyä siihen mikä heidän tehtävä on, opettakaa lapsiamme! Niinkuin mekin saimme aikoinaan oppimme. Hyvin yksinkertaista, eikös vaan?

Viimeiset vuosikymmenet on menty koulun opetussuunnitelmissa kohti jotain, mikä ei selvästi toimi, koska oppimistulokset, esim pisa-arviota huononevat koko ajan. Ja mikä on ratkaisu? Lisätään sitä jotain millä menty huononpaan suuntaan, olisiko parempi palata siihen opetusaikaan ja tapoihin, jolloin esim kaikki pojat osasivat lukea kun pääsivät peruskoulusta pois? 

Kärjistettynä sanottuna: Kun oppitulokset tutkitusti huonontuvat, niin lisätään sitä hömppäpömppää millä ne huonontuivat?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Opetus, opetusvelvollisuus, entiset hyvät ajat

Rautalankaa päätökseen

Perjantai 15.4.2016 - Pia P

Moni kuntapäättäjä on tuskaillut ELYn pakolaisten kuntapaikkatarjouksen kanssa. Mitä kaikkea pitäisi huomioida päätöstä tehdessä?

Tässäpä muutama kohta joihin kannattaa (Olisi kannattanut...) huomioida päätöstä tehdessä omassa kunnassa. Ja jos ei tiedä, niin kannattaa kysyä esim viranhaltijalta vaikka koulun opetustiloista lisätarpeesta tai vuokra-asuntojen jonotustilanteesta. Tämä on pintapuolinen raapaisu, eikä varmaan edes tärkeimmät mukana. En siis anna mitään ohjeita suuntaan tai toiseen päätöksen teossa.

Kuntien itsemääräämisoikeus

Kunnat päättävät itse, ottavatko pakolaisia. Valtio tai ELY ei voi (vielä) pakottaa ottamaan pakolaisia. 

Kuntaan voi muuttaa itsenäisesti turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita pakolaisia jos saavat asunnon tai muuttavat vaikka sukulaisen luokse tai voivathan he muuttaa omaan ostettuun asuntoon.

Monessa kunnassa kunnan vuokra-asunnon saamisen edelletys on asunnon tarve. Lisänä voi olla vaatimus työ- tai opiskelupaikka kunnassa.

Demokratia

Kunnalliseen päätöksen tekoon kuuluu oikeus olla eri mieltä. Myös pakolaisten vastaanottamisessa. Jos kuntanne rahkeet tai kyky ei riitä omaan kyllä- äänestykseen, olkaa eri mieltä vaikka kuinka painostetaan. Jos kuntanne on hyvävarainen ja vapaita asunto löytyy sekä työntekijäpula vaivaa, äänestäkää kyllä. 

Pakolaisten opetus 

-  Kunta on velvollinen järjestämään opetuksen 6-16 vuotialle pakolaislapsille. Pakolaislapset siirtyvät oppioikeudesta oppivelvollisuuteen myönteisen päätöksen myötä. Tästä voi tulla esim lastensuojelutoimenpiteitä, jos lapsi ei mene tai häntä ei päästetä kouluun.

- Opetus järjestään aluksi valmistelevana opetuksena (ei pakkoa, mutta on vjisasta), koska moni pakolaislapsi ei saa osaa kirjoitaa, lukea tai länsimaisia kirjaimia. On vaikea olla normiopetuksessa mukana ilman suomen kielen taitoa.

- Opetusryhmän kooksi suositellaan 8-10 oppilasta. Yhdenkin oppilaan ryhmän voi perustaa.. Ryhmä tarvitsee opettajan ja avustajan/avustajia. Kouluista pitää löytyä fyysiset opetustilat luokille.

- kunta saa pakolaislapsien syys- ja kevät lukukauden opetuksen korvausta, jos oppilas on läsnä (koulussa kirjoilla) laskentapäivänä  (oppilasmäärät ilmoitetaan valtiolle juuri silloin) 20.9. Eli jos kuntapaikan myötä tai kuntaan oma toimisesti muuttava oppilas aloittaa vaikka 1.10.2016  tai vaikka 7.1.2017, niin hänestä kunta ei saa koko vuotena korvausta.seuraava laskenta päivä on 20.9.2017, joilloin ilmoitetaan vain silloin läsnä olevat. Ei taannehtivasti. Poikkeuslaki lyhemmistä ajoista on voimassa vain tämän vuoden. Korvaus on kaksinkertainen Verrattuna kantalapseen.

- Opetusministeri valmistelee uutta lakia, että  kaikki alle 25- vuotiaat pakolaiset tulee kunnan valmistelevan opetuksen piiriin. Uusi laki astuisi voimaan 2018 alusta, mutta kuntien pitäisi aloittaa jo vuoden 2016 syksyllä opetus. Kannattaa miettiä mihinkä tiloihin, mistä opettajat ja puuttuva rahoitus tähän? Lakia valmistellaan kuntia velvoittavaksi eli pakolliseksi asiaksi ja kustannusten korvauksesta ei mitään informaatiota. Jos tämä laki tulee voimaan, on kunnilla todella iso urakka edessä - taloudellisesti.

Pakolaislasten päivähoito

- Kuntien tekemä subjektiivisen päivähoidon rajaus ei koske pakolaislapsia, koska päivähoito katsotaan kotouttamista edistäväksi toimeksi.

- Kunnissa pitää olla resusseja eli rahaa uusiin paikkoihin ja henkilökuntaan sekä tiloja uusille ryhmille.  Kuntien pitäisi löytää kielitaitoisia hoitajia päiväkoteihin. 

Lastensuojelu

-Kunnissa pitää löytyä resusseja traumaperäisten oireilun perhetyöskentelyyn, lastensuojelutoimiin vaikka kulttuuriperusteisen lastenkasvatustapojen suomalaistamiseen ja lain noudattamiseen, kulttuurierojen riitojen ratkaisuihin vanhempien ja lasten välillä ja alaikäisten avioliittojen, lasten uskonnollisten silpomisen estäminen. Monessa kunnassa aivan uusia asioita eli lastensuojelun työntekijät tarvitsevat lisäkoulutusta.

Sosiaalipalvelut

- Pakolaiset ja maahnmuuttajat ovat kunnan sosiaalitoimiston palveluiden piirissä. Kotouttaminen tarvitsee suunnitelmia, rahaa, osaamista ja työntekijöitä. Kunnan harkinnanvarainen toimeentulotuki ei siirry kelaan.

Terveydenhuolto

- Vastaanottavan kunnan terveydenhuollossa pitää löytyä resusseja mahdollisten sairauksien hoitamiseen (yhden vaativan tubin hoito maksaa 160 000€ ), lääkäreiltä diagnostiikkakykyä, hammashoito on syytä olla kunnossa. Pakolaisilla on jo todettu tubia, HIViä, loisia, bakteeriperäisiä tauteja sekä vaikenpana hoidettavana mielenterveydelliset ongelmat, esim traumaperäiset oireilu. 

Asunto

Kuntapaikan saanut pakolainen tarvitsee asunnon. Mikä on kunnan vuokra-asuntojen tarjonta?

Perhe

- Pakolaisen myötä tulee perheenyhdistäminen, perhe voi olla isokin?

Syyrilaiset lapsiperheet

- Joka kunnassa esitellään päätöksen teossa, että syyrilaiset lapsiperheet tarvitsevat kuntapaikan. En tiedä miten heitä riittää joka kuntaan. Turvapaikanhakijoista suurin osa irakilaisia, iranilaisia, afgaanilaisia ja somalilaisia nuoria miehiä. Jos ELYn ja kunnan sopimuksessa ei lue VAIN syyrilaisia lapsiperheitä vaan enimmäkseen tms, niin ei ole heitä tulossa. Olisi reilumpi kertoa, että kuntapaikka- sopimuksen perusteella tulijat ovat nuoria lähi-idän tai somalimiehiä. 

Määrä

ELY tarjoaa kunnille pakolaismääriä, joiden pohjalla on 30% myönteisiä turvapaikkapäätöksiä. Toteutuneet ovat 80 -- 98 % eri maittain. Vaikka Suomesta poistuu koko ajan  turvapaikanhakijoita, niin tämä jakokierros ei riitä. Lukekaa se sopimus paljonko se antaa määräksi vuosittan, onko sanat noin tai vähintään. Ja kyllä sieltä on tulossa lisää...

Raha

- Moni perustelee, että valtio maksaa kaiken.

No miksi kuntaliitto vaatii pakolaisten vastaanottamiseen kuntiin lisää rahaa? Miksi hallitus suunnittelee, että kuntarahoitusta pitää lisätä, että kunnat ottaisi pakolaisia? Miksi esim Helsinki varaa 10 miljoonaa kotouttamistoimiin, jos valtio maksaa kaiken? Mitä 3 - 4 vuoden jälkeen kun "valtio maksaa kaiken" loppuu?

Kokemus

Pakolaisten kotouttaminen on haasteellista. Moni maakin on epäonnistunut. Suomessakin on jo asuinalueiden maahanmuuttajakeskittymää, maahanmuuttajien iso työttömyys, iso rikollisten osuus ja nyt uutena terrorismi- ura uhka. Vastaanottavan kunnan pitäisi kyetä paremmin kotouttaa ja saada pakolainen yhteiskunnan jäseneksi, tasavertaiseksi kuntalaiseksi. Erityispalveluiden luominen tai eritysikohtelu ei sopeuta vaan eriyttää. Työtä ja normiarkea on paras kotoutus.

Sosiaalitoimi kotouttajana voi kotouttaa pakolaiset vain sosiaalitoimen asiakkaiksi. Voisihan kysyä miten tämä ehkäistään?

Vastuu pakolaisista

Kenties meillä on vastuu pakolaisista, mutta sillä vastuunkannolla ei majoiteta, ruokita, kotouteta ketään. Pitää olla suunnitelmia ja rahaa. Pelkällä hyvällä tahdolla ei pääse mihinkään, hyvä alku se on.

Vapaaehtoiset

Kunnan vapaaehtoisjärjestöt ovat ainakin aluksi innoissaan ja järjestävät vaikka mitä. Pitää silti muistaa, että vastuu pakolaisista on kunnalla. Kotouttaminen on pitkä prosessi ja jotkut vapaaehtoiset väsyvät tai muuten ei enää osallistu kotouttamiseen. Ketään ei voi pakottaa alkamaan ja jatkamaan vapaaehtoisharrastusta.

Rasismi

Moni pelkää rasismin estävän kotoutumisen. Kotoutuminen on loppujen lopuksi jokaisen tulijan omalla vastuulla. Suomi ei ole helppo maa asua, on kylmä, pimeä/valoisa, osa ihmisistä juroja ja kieli on vaikea sekä täällä on autiota (vähän ihmisiä ja hekin omissa kodeissaan) ja täällä on kallista asua.  Samoin käyttätyminen ja lain noudattaminen on jokaisen omalla vastuulle. Tasa-arvoinen kohtelu kaikkia kohtaan, avoin tiedottaminen ja avoin päätöksenteko ehkäisevät ongelmia. Kuntapäättäjillä  ja viranhaltijoilla on vastuu tästä. Eriarvoinen kohtelu herättää närää monessakin.

Hyvät puolet

Äänekäs joukko on tuonut hyvät puolet yms esille, siksi minun ei tarvitse niitä Teille kertoa. Jokainen arvottaa itse, tuleeko omasta paikkakunnasta vaikka perusteena esityn "paikkakunta paremmaksi paikaksi" pakolaisten vastaanottamisen myötä.

Paperittomat

Osa kielteisen päätöksen saaneista jää Suomeen. Kunnilla on vastuu toimeentulotuesta ja kouluikäisten oppioikeudesta ja lasten ja odottavien äitien terveydenhuollosta vaikka he ovat paperittomana kunnassa. Maasta poistaminen kestää aikansa. Ja voihan sitä lähteä aina uudelle paikkakunnalle. Ensiapumainen terveydenhoito kuuluu kunnan vastattavaksi kaikille paperittomille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolaiset, kuntapäättäjät, ELY, opetus, kustannus

Kunnioitusta...

Perjantai 26.2.2016 klo 9.37 - Pia P

Suomessa suurin vauvoista tai myöhemminkin kastetaan kirkon jäseneksi. Uskonopetus jatkuu leikin, kertomusten ja vaikka nukketeatteerin keinoin pyhäkerhoissa, päiväkodeissa pienille lapsillekin. Koulussa usko on oppiaineena ja siitä pidetään kokeita, onko oppi mennyt perille. Yläkoulun puolella moni käy rippikoulun, seurakunnan nuorten illassa nuorisotiloissa, osa tutustuu saapas- ryhmään avun tarvitsejina, onpa liikenteessa tee-busseja jne.

Moni haaveilee kirkkohäistä ja osa toteuttaakin ne. Joulukirkkokin on monelle tärkeä. Aikainaan ympyrä alkaa alusta kun oma lapsi liitetään kasteessa kirkon jäseneksi. Viimeisenä silauksena tässä "uskon urapolussa" on papin siunaus ja viimeinen leposija kirkkomaassa. 

Kirkon jäsenenä ja yritykset pakolla maksavat kirkollisveroa, jolla pidetään yllä tätä uskon järjestelmää eli työntekijöiden palkat, rakennukset (kirkot yms), nuorisotyöstä vanhustyöhön ja tekee kirkko lähetystyötä ulkomailla eli käännyttää pakanoita tai meidän mielestä vääräuskoisia uskomme pariiin.

Joka sunnuntai ja monena muunakin päivänä papit kertovat uskosta. Ja seurakunta sanoo ääneen uskon tunnuksen.

Meidät on tällä massiivisella järjestelmällä opetettu, että alussa Jumala loi maan...

Vähän aikaan löytyi ihminen, joka uskoo tähän eli Laura Huhtasaari. Mitä siitä seurasi... Ei suinkaan uskonvapauden kunnioitusta tai riemua, että edes joku uskoo. Papit ja muut uskon ihmiset eivät nousseet puolustamaan Lauraa sanomalla, että juuri tästä me puhutaan - hyvä Laura! 

Alkoi kauhea ilkkuminen kun hän ei usko/myönnä kehitysteoriaan ja jopa epäily, että onko hän sopiva opettajaksi uskonsa takia.

Laura ei tarvitse puolustajia vaan kaikki tarvitsevat kunnioitusta mielipiteensä tai uskonsa takia. Uskokoon vaikka pikku-ukkoihin tai vaikka Kalevan luomistatarinaan, niin siihen sanotaan vaikka hyvä sille. Miksi pitää alkaa ilkkumaan ja lyttäämään toista ihmistä?

Laura ei tarvitse puolustajia vaan osa suomalaisista tarvitsee käytöstapoja. Tässä ei ole kyseessä Laurasta vaan Suomessa olevasta kiusaamisen ja lyttäämisen tavasta. Jos asenneilmapiiri on tälläinen, niin ei ole ihme, että koulu- ja työpaikkakiusaaminen on yleistä. Joka vitsiohjelmassa tehdään huumoria homoista tms.Ulkonäkö esim lihavuus on varma vitsiaihe. Hönötys, silmät kieroon ja liikkaava kävelytapa - ne vasta naurattaakin. 

Miten Sinä kunnioitat toista ihmistä? Uskon-, sanan-, mielipiteen- ja poliittisen vapauden nimissä? Suvaitsetko ihmisen?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Huhtasaari, uskonvapaus, kirkko, uskon opetus