Valtuuston 17.12. kokouksesta osa 1

Tiistai 18.12.2018 klo 9.36 - Pia P

Suonenjoen kaupungin tämän vuoden viimeinen valtuustokokous pidettiin 17.12.2018.

Kokoukset ovat avoimia ja moni kaupunki lähettää kokoukset netin kautta katsottavaksi, jos ei pääse paikalle.

Suonenjoella kokoukset eivät kiinnosta kaupunkilaisia. Yleisössä on joskus pari henkilöä ja joskus paikkalehden edustaja. Kannattaisi tulla katsomaan kokouksia. 

Kerronpa Teille muutaman kohdan kokouksesta. Aloitetaan lopusta.

Kokouksen lopuksi luetaan mahdolliset valtuustoaloitteet ja ne lähetetään kaunpunginhallitukselle jatkotoimia varten. 

17.12.2018 valtuuston kokouksessa käsiteltiin vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2019-2021 toiminta- ja taloussuunnitelma, eli mitä tehdään ja mitä maksaa ja mistä rahat tulevat. 

Jokainen puolue pitää ryhmäpuheenvuoron eli valtuustopuheen, kaikki innokkaat (muutama) puhuu yleisesti, kaupunginhallituksen puheenjohtaja puhuu ja puhuupi kaupunginjohtajakin. 

Paksu kirjanen käydään läpi alueittain, esim hallintoalueet kerrallaan ja valtuuston puheenjohtaja avaa keskustelun joka alueesta.

Tänä vuonna valtuutettu Ikonen nosti esiin vuokrataloyhtiön asuntoihin tulevan valokuituyhteyden. Se on pakollinen maksu, johon ei saa toimeentulotukea eikä asumistukea eli kaikista köyhimmät maksavat liittymän, vaikkei sitä tarvitse. Kyläverkon maksajaksi laitettiin vuokralla asujat.  

Samoin keskusteltiin teknisen puolen vajaakäytöstä. Minä nostin esiin sosiaali- ja koulupuolen yhteistyön ja kysyin miten aiotaan onnistua tehostetun asumispalvelun alaslaskemisessa, vaikka tarve on iso. 

Ikonen esitti ja minä kannatin, ettei osteta toista alusterää kuorma-autoon. Perusteena oli, että molemmat autot ja lähinnä kuskit haluavat samanlaiset vehkeet. Jos toisen auton kuski on kipeänä, niin toisessa autossakin on alusterä. "Ammattimiehille ammattivarusteet". Hinta 20 000€. Viime vuonna nämä ammattimiehet eivät tarvinneet uuteen auraan tiensuu-lisäsiipeä, hinta 3 000€.

Äänestys oli illan ainoa ja päättyi 25 ostetaan, 2 ei osteta ja yksi poissa. 

20 000€ on iso raha. Sillä saisi puolipäiväinen työntekijän vuodeksi vaikka vanhuspalveluun.

Talousarvion käsittely oli siis lähinnä Ikosen ja minun kyselyitä ja yksi rahan säästöesitys äänestyksellä.

Kunnes tuli  kokouksen loppu ja valtuustoaloitteet... Demarit esitti katuvaloja, myymäläautopysäkkejä, defilaattoreita, lisäparkkipaikkoja Iisveden päiväkotiin. Kristilliset rahaa nuorten harrastuksiin. Keskusta vanhuksille kokoontumistiloja. Kaikki järkeviä ja tarpeellisia, mutta...

Kokousessa oli juuri päätetty tulevan ja seuraavan kolmen vuoden rahat, teot ja mistä rahat. Miksi ei avattu suuta edes asianomaisissa kohdissa? Esitetty mitä oltiin vailla? 

Koko syksy istutaan hiljaa lautakunnissa, kaupunginhallituksen kahden päivän käsittelyssä ja päätöskokouksessa ja istutaan vielä hiljaa valtuuston kokouksessakin. Ja sitten viimeisessä kokouksessa tsädään, tulikin ihan just mieleen, että tarvitaan katuvalot jonnekin. Tai myymäläauto-odottajat tarvitsevat suojakatokset. Koko syksynä se ei tullut mieleen, että olisi saanut asiat talousarvioon mukaan.

Onko niin, että valtuustoaloitteella puolue/ryhmä saa touhupisteet itselleen, mainetta, että esittää tärkeitä asioita? Voidaan kehua vaikuttamista, asioiden ajamista ja nimi lehteen. Kunnon populistitouhua!

En todellakaan halua - enkä tule - tuollaiseksi politiikan irtopisteiden kerääjäksi, näennäistekijäksi. Valtuustoaloitteet ovat tarpeeseen, ei talousarviokäsittelyn lopuksi ilman rahoitusajatusta oman puolueryhmän nostamiseksi. No, jotkut aloitteet ovai puolueen valmiita aloitteita, joita tehdään joka kuntaan esitettäväksi. Paikallisten ei tarvitse miettiä esitystä vaan tulostaa valmis aloite ja vain laittaa omat nimet alle.

Selvyyden vuoksi - valtuustoaloitteet ovat kuntalain mukaisia eikä aiheita ole rajoitettu. En kritisoi aloiteoikeutta vaan harmittelen, ettei asioita oikeasti esitetä silloin ja siellä missä asioita valmistellaan ja päätetään.

Perussuomalaisten Suonenjoen ryhmä on tehnyt valtuustoaloitteita, esim alkoholitarjoilun lopettamiseksi kaupungin rahoilla ( ei mennyt läpi), valtuustopalkkioiden laskeminen säästötoimena ( ei mennyt läpi), tuorelähimarjan käytön lisääminen ( meni läpi, lapset sai tuoreita mansikoita), katuvalojen kesäkäytön lopettaminen ( ei mennyt läpi), liikenneympyrän teko vaaralliseen risteykseen (ei mennyt läpi) ja me too -selvitys ( tehtiin), vauvaraha100€- Suomi100 (meni läpi) jne.

valtuustoaloitetta pukkaa...

Perjantai 28.8.2015 klo 5.01 - Pia P

Kivalta kuulostavia valtuustoaloitteita on mukava tehdä puolueensa valtuustoryhmän nimissä. Suosikkiaiheet on tietysti lapset, vanhukset tms, mitkä herättävät ajatuksen, että puolue pitää myös ns. "Heikommista" huolen.

Moni puolue muistaa lähettää valtuustoaloitteensa myös paikkalehteen julkaistavaksi- ajatuksella, että "Tietääpähän ihmiset, että täällä ajetaan kaikkien asioita..."

Valtuustoaloite menee ao. lautakunnan tai suoraan hallituksen käsittelyyn. Viranhaltija tekee työtänsä eli selvittää, onko asia mahdollinen ja paljon se maksaa toteutuessaan. Ja sen jälkeen lautakunta tai hallitus päättää jollakin tavalla asian kokouksessa, mistä löytyy pöytäkirja.

Kuntalainen tai muu asiasta kiinnostunut voi lukea päätöksen esim. kunnan nettisivuilta.

Suurin osa valtuustoaloitteista on menoja lisääviä ja aloitteessa ei kerrota, millä haluttu asia aioitaan kustantaa.

Hienolta kuulosta asia tyrmätään yleensä lautakunnassa siihen, ettei ole rahaa tai ei haluta nostaa jonkun toisen esim. käyttäjäkunnan kustannuksia.

Aloitteet käsitellään vielä valtuustossa, jonka jälkeen aloitteen tekijät voivat kertoa, että kaikkemme teemme, mutta kun lautakunnat eivät hyväksy tätä. Ja asia jää siihen. Tosiasia on, että suurin osa aloitteista jää toteutumatta.

"Parhaimmassa" tapauksessa (lue pikkumaaseutukunnat/ kaupungit, yleensä keskusta) aloitteen tekijät ovat lautakunnissakin enemistöedustajia eli itse itsensä tyrmäävät ja sen jälkeen vielä arvostelevat omat tyrmääjät eli lautakunnan julkisuudessa. 

Mutta julkisuus on positiivistä - kaikkensa ne yrittää...

Tässäpä on valtuustoaloite vapaasti käyttöön - mitä esim. Suonenjoen Perussuomalaiset on noudattanut: 

Valtuustoaloite pitää olla lähtökohtaisesti kunnan menoja vähentävät tai toimintaa tehostava. Mikäli aloite lisäisi menoja, siinä pitää olla huomioitu taloudellinen puoli ja ehdotus miten menolisäys katetaan.

Jk. Odotan mielenkiinnolla, miten Suonenjoen keskusta kattaisi "uimahalli ilmaiseksi alle 18- vuotiaille" - aloitteensa menoerän 5200 €/ vuosi vai tyrmätäänkö aloite taksojen tarkastuskäsittelyssä.

Ensimmäisessä käsittelyssä vapaa-ajan lautakunta ei ottanut kantaa itse aloitteeseen. Selvityksen mukaan aloite nostaisi muiden käyttäjien uimahallikäyntiä 4€sta 4.70€on ja eläkeläisten uimahallin käyntimaksun 3€sta 3,90€on .

Kolme valtuustoaloitetta

Tiistai 21.5.2013 - Pia P

SUONENJOEN KAUPUNGIN VALTUUSTOLLE 20.5.2013

1. VALTUUSTOALOITE

Valtuutettujen kokouspalkkioiden sopeuttaminen

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä on huolissaan Suonenjoen kaupungin taloudenhoidosta. Suonenjoen kaupunki on nimetty kriisikuntien joukkoon valtakunnallisessa vertailussa.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän mielestä päättäjien pitää näyttää esimerkkiä vaatiessa säästöjä eri hallintoaloilta.

Suonenjoen Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokouspalkkioita ja puheenjohtajiston palkkioita lasketaan 10 prosenttia mahdollisemman pian osana kaupungin taloustilanteen kohentamiseksi.

2. VALTUUSTOALOITE

Katuvalojen kesäyökäyttö

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä kiinittää huomion katuvalojen kesäkäyttöön. Suonenjoella kesäyöt ovat valoisia ja siten Perussuomalaisten mielestä kesäöinä ei tarvitse käyttää katuvaloja.

Katuvalaistuksen käyttö turhaan on kallista kaupungille ja rasittaa luontoa turhan energian kulutuksen ja lamppujen uusimisen tarpeen takia.

Suonenjoen Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että tekninen lautakunta ja/tai -osasto käy läpi mahdollisemmen pian Suonenjoen katuvalojen kesäyökäytön ja tekee toimenpiteet pian.

3. VALTUUSTOALOITE

Lähiruoka Suonenjoen kaupungin ruokapalveluissa

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä kiinittää huomiota lähiruuan ja tuoreruuan - marjojen ja hedelmien- väheiseen käyttöön Suonenjoen ruokapalveluissa.

Suonenjoen kaupungin imago on mansikka. Mansikkamme tunnetaan maailmalla, mutta emme käytä sitä oman kaupungimme ruokapalveluissa. Esimerkiksi päiväkodista kerrottiin, että tuoreita mansikoita ei ole ollut edes joka vuosi tarjolla.

Suonenjoen kaupungin strategiassa on maininta lähiruuan käytöstä. Helpoiten sitä voidaan lisätä tuorelähiruuan käytöllä.

Ruokalistaa voidaan muuttaa sesongin mukaan sopeutuvaksi ja ostamalla paikallisilta tuottajilta. Kilpailutuslaki ei koske pieniä eriä.

Kustannuksia tuorelähiruuan käyttö sesongin mukaan ei lisää, koska sesonkina marjat ovat edullisimmillaan. Lyhyt kuljetusmatka on edullinen.

Suomalainen marja on hyvänmakuinen, puhdas ja turvallinen käyttää tuoreena.

Suonenjoen Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Suonenjoen kaupunki alkaa käyttämään oman paikkakunnan tuoreita mansikoita, herukoita, vadelmia ja luonnon marjoja sesongin mukaan joukkoruokailussa.

Suonenjoen kaupunki pitää ohjeistaa kaupungin ostopalveluruokailutuottajia ja muita sopimuskumppaneita käyttämään tuorelähiruokaa sesongin mukaan.

SUONENJOEN PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ