Hyvä nuoret!

Sunnuntai 17.3.2019 - Pia P

Nuoret osoittavat  mieltä ilmastomuutoksen takia. Moni on ollut ja tulee olemaan pois koulusta perjantait, että pääsee osoittamaan mieltänsä toreille ja kaduille. Nuoret vaativat tekoja!

Aivan loistavaa! Siitähän se lähtee.... Ilmastoteko olisi mennä takaisin minun lapsuuteeni 1970- luvun alkuun.

Se oli aika hiilineutraalia aikaan!

Lapsuusajan kotinani oli kaksio Helsingissä ja toisessa huoneessa asui 3 henkilöä vuokralla ja toisessa huoneessa me nelihenkinen perhe. Ja ajatelkaa, miten järkevää  kuin 7 ihmistä asui ahtaasti siinä pikkuasunnossa. Maaseudulla pikkutalossa saattoi asua monta sukupolvea ja sedät ja täditkin samassa talossa, yöllä tupa oli täynnä sänkyjä.

Eli hillijalanjälki pienenee kun asumme ahtaammin, vähemmän taloja ja vähemmän esim lämmityksen vaatimaa energiaa. Nuoret -ei omia huoneita.

Minun lapsuudessa ei ollut kännyköitä, tietsikoita, tabletteja yms yhteydenpito eikä some maailmassa olo aparaatteja, niitä ei oltu edes keksitty silloin... Eli paljon paljon vähemmän kaivannaisteollisuuden tuotteita akkuihin, elektroniikkaan ja paljon paljon vähemmän sähkön tarvetta. Ei syytä huoleen, monella oli lankapuhelin tai ainakin samalla kylällä oli puhelin. Mikäs sen mukavampaa kuin kertoa päivän syömiset, mitä vaatteita on laittanut päälle suu mutrussa ja peppu pönöllä naapurin puhelimessa puhuessa vain yhdelle kavereille. Tykkäyksiä sai livemaailmassa. televisioita ei ollut kaikilla. Joillakin oli ja se oli mustavalko - tv. Maaseudulla mentiin naapuriin katsomaan töllöä.

Meillä oli jonkinlainen oma auto, joskus lainattiin toisten autoja tai mentiin julkisilla. Niillä autoilla kuljettiin kun se oli kulkukuntoinen. Yleensä se oli rikki. Ensinmäinen kunnon auto ostettiin kun oli 10- vuotias. Eli maailma pelastuu kun 3/4 suomalaisista luopuu autoista. Vain rikkaille saa jäädä autot. Koskee siis mopoautoja yms. Polkupyörä kehiin!

Uusia vaatteita saatiin lapsilisäpäivinä, jota oli neljä kertaa vuodessa. Yhdet uudet housut ( parit vuodessa) ja kengät. Monella oli onneksi isompia serkkuja tms sukulaisia, joilta sai käytettyjä eli hienommin kierrätyvaatteita.  Eipä ollut halpavaate - liikkeitä, eipä ollut ostereita, eipä ostettu joka viikko jotain uutta kivaa piristykseksi.

Vielä yläasteikäisenä ulkomaan matkailu oli harvinaista. Kävin ensinmäistä kertaa Kanarialla kun olin 20- vuotias. Omaa rahaa sai kun oli kesätöissä.

Ruokana oli perusruoka, pottuja, kastikkeita ja soppaa. Suklaavanukasta tehtiin itse maissijauhoista. Limsaa sai ehkä hyvällä tuurilla lauantaina saunan jälkeen 0,3 litran pullosta puolet- kuin jaoin veljeni kanssa pullon. Viikkoraha oli 5 mk eli 0,85 €. Kulutusjuhla oli tuntematon sana.

Olen niin tyytyväinen, että nuoret vaativat tekoja. Tervetuloa lapsuuteeni eli eläkää samalla tavalla. Todella pienellä hiilijalanjäljellä!

Suomalainen yhteiskunta on rakennettu jatkuvalle kasvulle eli kun lopetamme kuluttamisen romahtaa hyvinvointiyhteiskunta. Eli samalla luovumme opintotuista, työttömyystuista, toimeentuloista jen. Nuoret vaativat ilmaista toisen asteen koulutusta ja samalla ilmastonmuutoksen lopettamista. Mahdoton yhtälö.

Kerron vielä, mitä itse pelkäsin lapsena:aurinko kasvaa ja räjähtää (sekin aika vielä tulee...) - ahdistuin ajatuksesta, miten ihmiset kärventyneitä hengiltä. Sen jälkeen on tullut uhkakuvat happosateista, otsoonikadosta, merivirtojen kääntymisestä, taudit (AIDS, ebola, sars, influenssa, tehdyt taudit), maapallon napojen kääntymistä ja varsinkin sodasta sekä ydinaseista ja niiden vahinkokäytöstä.

Nyt näin aikuisena tiedän, että asia mikä ratkaisee ja mihin voidaan vielä vaikuttaa, on joiden alueiden ihmisten määrän räjähdysmäinen kasvu. Nälkä ja toive paremmasta elämästä saa ihmiset liikkeelle.

Pitää muistaa, että maapallo jatkaa olemassa oloaan, vaikka me ihmiset häviäisimme. Olemme vain osanen kokonaisuudessa. Ja asumme täällä Suomessa ilmaston lämpiämisen takia jääkauden jälkeen.

Pienryhmäopetusta Suonenjoella

Keskiviikko 22.2.2017 klo 23.48 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuusto äänesti joulukuussa budjettikokouksessa kolmannen pienryhmän opettajan ja avustajan palkkaamisesta syksystä 2017 alkaen. Kolmen pienryhmän rahoitus on varattu 2017 kevätlukukauden loppuun.

Suonenjoen demarit teki ko lisäpanostusehdotuksen syksyyn. Esitys ei mennyt läpi, koska suurin osa valtuutetuissa oli sitä vastaan - ihan rahan puutteen takia sekä painotusta on siirretty ennaltaehkäisyyn.. Suonenjoella on muutenkin pienet luokkakoot.

Suonenjoen koulutuslautakunta teki samasta asiasta 21.2. olleessa kokouksessa myönteisen päätöksen, perusteena on, että olosuhteet ovat muuttuneet. Samassa pykäläkohdassa lautakunta päätti hakea lisärahoitusta tällä vuodelle kun ylittävät talousarviossa päätetyt rahamäärät.

Ajatelkaa, jo helmikuussa ensimmäinen ylitys eli lisärahan pyyntö!

Mikäs Suonenjoella on muuttunut? Kuulemma tänne tulleet pakolaiset tarvitsevat pienryhmäopetusta. Siis mitkä?

Kaupungin ja Vanhamäen välinen sopimus päättyi 31.12.2916 ja sen sopimuksen ansiosta voi jo täällä olevat pakolaiset olla alaikäisten yksikössä kunnes täyttävät 18- v ja siirtyvät kaupungin hoivaan. Sopimusta ei ole uusittu tai pidennetty eli sen mukaan ei voi tulla uusia pakolaisnuoria tänne. Sopimus sitäpaitsi koski yli oppivelvollisuusikäisiä eli yli 16- vuotiaita. He eivät kuulu peruskouluun vaan sopimuksen mukaan Vanhamäki vastaa opetuksesta tai he ovat muiden kotouttamispalveluiden piirissä.

Migri kertoi, että Vanhamäen alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikkö loppui syksyllä 2016 eli he eivät voi olla sitkään kautta. Yli 16- vuotiaat turvapaikanhakijatkaan eivät kuulu peruskouluun.

Peruskouluikäisten asumisen peruste pitää olla siis joku muu kuin julkisopimus- tai päätöspohjainen. Moniko heistä on alle 17- vuotias eli yleensä on oppivelvollinen peruskoulussa.

Suonenjoella on tehtynä kotouttamissuunnitelma, joka on oltava, että saa kuntakorvauksia kunnan alueelle otattavista pakolaisista. Suonenjoella ei ole sopimusta otettavista pakolaisista eli meillä ei ole ns. kuntapaikkoja. Suonenjoelle toki saa muuttaa kuka tahansa laillisesti maassa oleva, mutta me emme ole päättäneet valtuustossa esim 30 pakolaisen ottamisesta - vuosittain. Eli tämäkään ei ole syy miksi tarviimme lisää pienryhmiä  syksyllä.

Koululaiset ilmoitetaan vuosittain 20.9 valtiolle ja sen perusteella kunta saa VOS eli valtionosuutta esim koululaisista. Pakolaisista saa 2,5 kertaisen rahoituksen, koska pienryhmä ja erityinen tuki sekä opetuksen järjestäminen on monesti haastavaa. Tähän moni vetoaakin, että valtiolta tulee riittävästi rahaa pakolaisten opetukseen. Mitäs jos ei ole juuri silloin 20.9 kirjoissa ja kansioissa? No ei tipu mitään - ei edes perusrahoitusta. Kaikki opetus ja kaikki erityistarpeet rahoitetaan koulun kirjoissa olevien  rahoituksesta eli rahasummaa on isompi joukko jakamassa. Ja tästä pitäisi repiä se kolmas pienryhmä... 

Mitäs säästetään? Tarvikkeet (kynät, kumit) on vähissä, kotitaloutta on vaikea opettaa kun ei voi ostaa raaka-ainetta - jatkossa katsotaan miten potut keitetään netin kautta, Lopetetaan Lempyyn koulu? Isonnetaan luokkakokoja ja ei palkata sijaisia opettajien poissaoloihin? Käsityötunneilla pyöritellään peukkuja kun ei ole varaa ostaa tarvikkeita, 

Tai sitten pyydetään lisärahoitusta niin kuin nyt tällä kertaa? Eli kaikki pääsee mukaan säästötalkoisiin. Vain, että Suonenjoella joku yksityinen säätiö haluaa saada toimintaansa leveämpää tulorahoituspohjaa (tämä peruste löytyy esityksen pohjatiedoista kun valtuustossa päätettiin aikoinaan sopimusta..)

Kolme kysymystä

- Millä perusteella nyt on tullut ja tulee Suonenjoella alaikäisiä pakolaisia ja ovatko he peruskouluopetuksen piirissä eli alle 16- vuotiaita? Onko heidät otettu huostaa turvapaikkapäätöksen jälkeen ja nyt sijoitetaan Vanhamäelle Lastensuojeluyksikköön valtion maksulla? En oikein muuta syytä / keinoa keksi ilman kunnan päätöstä....

- Miksi koulutuslautakunta ei pysy talousarviossa? Miksi pitää hakea jo helmikuussa lisärahaa? 

- Millä me maksetaan nämä erityistarpeet eli esim kolmas pienryhmä jos sitä tarvitaan varsinkin Vanhamäen tarpeisiin?

Suonenjoen kaupunki- lähinnä kantalapset-  toimii siis maksajana, kukaan ei saa kyseenalaistaa säätiön toimintatapaa eikä kysellä päätöksien perään eikä sitä onko nuoret yleensä peruskouluikäisiä!

Toki säätiön hallitus on kansoitettu keskustalaisissa, joten Suonenjoen kaupunki on helppo yhteistyökumppani. Varsinkin kun opettajapuoli on osin demareita. Yhteinen sävel on helpposoittoinen.

Selvyyden vuoksi, pakolaisnuoret ovat syyttömiä rahahommiin tai epäselvyyksiin. Heille ei saa sanoa näistä rahahuolista yms mitään. Nämä ovat aikuisten ja päättäjien asioita. 

Suonenjoen kaupunginhallituksen 27.2.2017 kokouksen esityslistassa opettajan virka perustetaan, mutta esitys ei sisällä määrärahan varaamista. Eli maksajana on Suonenjoen koululaiset, kun kumit on nyt puolitettu, niin jatkossa ne voi laittaa neljään osaan?