Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:695223 kpl

Pikakysely

Tuoko hyvinvointialue parenpaa SoTea?

Rahalla valtaa

Lauantai 1.12.2018 klo 0.50 - PiaP

Perussuomalaiset esitti jo vuonna 2016 lakialoitetta, että vaalikampanjoinnin tehtäisiin rahakatto. Ylisuuret rahakampanjat rikkovat jo demokratian perusajatusta, että tavallinen ihminen voisi olla ehdokas.   
.
Liitot ja muut edunajamisjärjerjestöt ja johonkin päin kallellaan olevat yritykset ja säätiöt rahoittavat "oikeamielisen kampanjoita". Otetaanko vaalituki vastaan ja sitten päätökset ohjautuvat rahoittajille mieleiseksi? Onko rikkaiden tai reippaasti tuettujen edustajien eduskunta erilainen kun tavallisten ihmisten? Ajetaanko eduskunnassa rahoittajien vai suomalaisten etuja?
.
Pieni- ja normaalituloisen ehdokkaan mahdollisuudet päästä eduskuntaan ovat heikkoja, koska laajan näkyvyyden vaalikampanja on hyvin kallis. Hyvätuloisen ehdokkaan on helpompi rahoittaa omaa vaalityötä. Ehdokkaaksi ryhtyvä ottaa ison riskin taloudellisesti, varsinkin jos ottaa lainarahaa vaalityöhön. Enemmistöllä eduskuntavaalien ehdokkaista ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käyttää vaaleihin kymmeniä tuhansia, jopa lähemmäksi sataa tuhatta euroja.
 .
Kallis kampanja ei takaa vaaleissa valintaa, mutta vaalirahailmoitusten perusteella on pääteltävissä, että suurilla kampanjasummilla usein päästään eduskuntaan. Tosin ei aina.
.
Pystyykö tavallinen ihminen olemaan ehdokas ja voiko hän päästä läpi? Onneksi rahan valtaa nakertaa netti, vaalityö on jo muuttunut ja tulee muuttumaan. Järkevää ja ekologisempaa vaalityötä voi tehdä netissä, silti vaalitoreilla on kiva tavata äänestäjiä! Kenties juuri Sinulle sopivin ehdokas ei olekaan se eniten mainostava!
 .
 
Viime eduskuntavaaleissa Pohjois-Savossa vaalirahoitusilmoitusten mukaan eniten rahaa käytti  Kokoomuksesta Markku Eestilä (70 970,00€), Sari Raassina (35 129,49€), Pekka Ravi (64 368,46€), Keskustasta Hannakaisa Heikkinen (58 311,05€), Hannu Hoskonen (64 198,40€), Elsi Katainen (48 397,00€), Eero Reijonen (61 886,07€), Markku Rossi (42 116,17€), Anu Vehviläinen (46 830,00€), Kristillisdemokraateista Sari Essayah (35 626,61€) ja  Sdp Riitta Myller (32 974,00€) ja Merja Mäkisalo-Ropponen (31 960,00€).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Raha, eduskuntavaalit, ehdokas

Eduskuntavaaliehdokkaita

Tiistai 29.5.2018 klo 18.01 - Pia P

Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirihallitus asetti eduskuntavaaliehdokkaita 27.5.2018 kokouksessa.

Eduskuntavaaliehdokkaaksi valittiin

Grönlung Tiina, Varkaus

Kärkkäinen Ilpo, Sonkajärvi

Punkki Pia, Kuopio/Maaninka

Reijonen Minna, Kuopio/Nilsiä

Uljonen Henri, Siilinjärvi

Voutila Samuli, Kuopio.

Aivan loistavia, päteviä ehdokkaita. He ovat hyvin sitoutuneita työhön Savo-Karjalan ja savokarjalaisten sekä koko Suomen hyväksi.

Maakuntavaalien siirto ennustettiin jo etukäteen. Pohjois-Savossa Perussuomalaiset on maakuntavaaleihin valmiina, jos ne joskus tulevat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pohjois-Savo, Perussuomalaiset, eduskuntavaalit

Kaksi äitiä

Torstai 22.2.2018 - Pia P

Eduskunnassa käytiin keskustelua uudesta äitiyslaista. Syntyvälle lapselle voitaisiin ilmoittaa kaksi äitiä.

Keskustelussa ja varsinkin somessa löytyi monta vastuullista isää, jotka olivat huolissaan kun miehiltä viedään jatkossa "isyyden ilot". 

Mitenkä on päästy tilanteeseen, että maailmaan putkahtavalla lapsella onkin kaksi äitiä? Aloitetaan alusta . Naispari haluaa lapsen. Siihen tarvitaan mieheltä saatavaa spermaa. Sitä saa maksullisesta lääkäasemalta tai suoraan luovuttajalta.

Luovuttaja voi olla nimetön, kaveri tai kuka tahansa. Luovuttaja voi saada korvauksen tai sitten ei.

Olennainen asia on, että miehen vehje ja sen käyttäjä ei ole edes tekohetkellä paikalla. Hyvin harva lesbo haluaa perinteistä yhdyntää, vaikka lopputulos olisi lapsi. 

Naisparin lapsi on siis saatu alullle lääkäriasemalla tutkimuspöydällä kohdevalojen alla tai kotona ns. muumi- mukimenetelmällä. Eli sperma saadaan luovuttajalla astiassa (muki) ja se ruiskutetaan naisen sisään ruiskulla. 

Naisparin lapsi kasvaa aikansa kohdussa ja putkahtaa maailmaan. Syntymän ihmeen aikana on paikalla myös toinen nainen. Nainen, joka on elänyt parisuhteessa odottavan äidin kanssa. Hieronut kipeitä jalkoja ja tuonut suklaata kaupasta mieliteoissa. Kuunnellut ekat sydänäänet ja ollut ostamassa vauva-tavaroita- vaunut ja sitterit.

Mutta tämä toinen nainen ei olekaan vanhempi vaan olemassa olevan lain mukaan ulkopuolinen henkilö. Jotta tämä toinen nainen pääsee vanhemmaksi, hänen pitää adoptoida lapsi. Se on pitkä prosessi. Jos ei adoptoi lasta, niin lapsella on vain yksi äiti. Harva kertoo edes isän nimeä rekistereihin. Lapsi ei peri toista äitiä ja toinen nainen ei ole tasavertainen vanhempi lain edessä.

Uudessa äitiyslaissa tämä toinen nainen olisi heti äiti, ei vasta adoption jälkeen. Aika hyvä juttu vai mitä?

Nyt sitten moni on huolestunut kun isät jää laissa syrjään. Mitenköhän ne on ollut huomioitu kahden naisen liitossa nyt?

Kautta aikojen isäksi on joskus rekisteröity ihan eri mies kuin siittäjä. Joko vahingossa tai tarkoituksella. Nykyjään luovutetuilla sukusolulla tehdyn lapsen vanhemmat ovat ne ketkä lapsen synnyttävät. Kukaan ei ole vaatinut luovutetun munasolun antajaa lapsen äidiksi. Kukaan ei ole vaatinut luovutetun sperman antajaa isäksi.

Suomessa on mielipiteen vapaus. Ilmeisesti vain silloin kun ollaan samaa mieltä. Hirvittää tässäkin asiassa kun arvostellaan puhujaa. 

Suomi tarvitsee vauvoja ja rakkautta! Ja jospa kaikki isät ja äidit huolehtisivat omista lapsista kunnolla?

Miksi näistä sitten keskustellaan ja vedetään bataattia nenään?

Tällä hetkelläkin tehdään ihan muissa asioissa isoja päätöksiä vailla kansalaisen huomiota- ne vaikuttavat moneen asiaan. Me vaan vouhkataan muutamaa perhettä koskevaa lakialoitetta.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusi äitiyslaki, kaksi äitiä, eduskunta, isyys

Rahalla saa, muttei pääse

Tiistai 28.4.2015 - Pia P

Eduskuntavaaleissa paloi rahaa ja paljon. Puolueet, puolueen piirit ja yhdistykset, ammattiliitot yms sekä -ja varsinkin - ehdokkailla paloi rahaa.

Moni ehdokas laittoi paljon rahaa, osa jopa omaa rahaakin. Joilakin oli oma rahoitus 100€ ja muualta tullut rahoitus kymmeniä tuhansia. Jotkut ehdokkaat ottivat lainaakin vaalityöhön.

Mutta  pääsikö rahalla läpi? Ei aina. Onko vika ehdokkaassa, puolueessa vai runsaassa samantyyppisten ehdokkaiden tarjonnasta, ettei esim. 60 000 eurolla päässyt läpi Savo- Karjalassa?

Miten on mahdollista, että jotkut pääsee läpi eduskuntaan alle kymppitonnilla ja toinen ei lähes sadalla tuhannella?

Siihen ei varmasti löydy kattavaa vastausta. Sopiva puolue, asiapitoinen kamppanja ja uskottava polittiinen työ auttaa läpimenoa pienelläkin rahalla.  Siihen ei auttanut rahan lisäksi söpö puolueenjohtaja eikä stailattu kampanja. Monestakin paistoi läpi teennäisyys kun oli mietitty kohderyhmää yms. puhetapaa myöten -jopa vaatetuskin taisi olla stylistin maun mukaan.

Haluaisin nostaa vaalirahoituksesta pari seikkaa ylös....

Miksi ay-liitot antavat vaalirahoitusta siis tukea ehdokkaille? Ammattiliitot keräävät rahaa jäsenmaksuilla. Olisi hyvin reilua, että jäsen voisi raksia kyllä/ei haluan, että ehdokkaita tuetaan ja vieläpä kysymys "kyllä" jälkeen, mitä puoluetta.

Tiedän,että vaalitukiasiatkin päätetään jossain ammattiliitton instanssissa valituilla edustajilla. Kun on näin päätetty aina ennenkin... Tai joskus on näin päätetty, niin jatkossakin.

En hyväksy minkään liiton tms vaalitukia. 

Toinen asia mikä tuli mieleen vaalirahoista, että miettiiköhän kuntalaiset miten jollakin paikkakunnilla on varaa vaalikahviloihin ja yleensä mittaviin kampanjoihin? Kunnallisista luottamustehtävistä maksetaan luottamuspalkkioita ja siitä maksetaan ns. puoluevero eli joku prosenttimäärä (10-20%) kaikista palkkioista menee kunnallisen puolueyhdistyksen tilille. Eli kuntalaisten verorahoja siellä vaaliteltoilla, kahviloissa nautitaan. Jos on paljon valtuutettuja, on paljon luottamuspaikkoja ja siitä seuraa paljon luottamuspalkkioita. Ja siitä taas paljon vaalirahaa -vaikka reippaasti tarjotta isompaa ääneen reilusti kahvia kaikille.

Kolmantena kehoitan kaikkia käymään tutkimassa vaalirahoitus sivua. Ja miettimään onko hyvä asia, että joku voi laittaa kymmeniä tuhansia rahaa.

ja joku vaikka erityisen hyvä kansanedustaja -ehdokas ei saa tukea mistään, ei saa naamansa esille (tunnettavuus) eikä saa asiaansa esille, kun ei ole rahaa. Ja ei pääse läpi.

Mietinnän paikka on, että esim. Savo-Karjalan vaalipiirissä keskusta ja sen ehdokkaat laittoivat savon sanomien mainoksiin arvioiden 200 000 €. Perussuomalaisten piiri laittoi 400 €, PS puolue 800 €,  PS ehdokkaat noin 15 000 €. Ei ole kauhian vaikea arvata kummasta edelleen kirjoitetaan postiivisempia, kattavampia ja näkyvämpiä juttuja ao. lehdessä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaalirahoitus, eduskuntavaalit, puoluetuki

Perussuomalaisten jäsenvaalit

Maanantai 9.6.2014 - Pia P

Perussuomalaisten paikallisyhdistysten hallitukset valitsivat oman alueensa eduskuntavaaliehdokas-ehdokkaat

Nämä ehdokas-ehdokkaat menevät jäsenäänestykseen, joissa valitaan osa ehdokkaista. Osa valitaan ylimääräisessä yleisessä kokouksessa. Istuvat kansanedustajat saavat paikan vaaliehdokkaaksi suoraan, mikäli haluavat.

Jokainen perussuomalaisen  puolueen jäsen voi äänestää ehdokkaista kenet haluaa eduskuntavaaliehdokkaaksi. Puoluehallituksessa on osaan valintoihin vielä "viimeisen sanan mahdollisuus."

Näin demokraattinen puolue toimii. Puoluekokouksessa jokaisella jäsenellä on mahdollisuus äänestää suoraan puoluesihteeristä puolueen varapuheenjohtajista  ja puheenjohtajaksi asti.

Olen mukana kisassa: eduskuntavaaliehdokas-ehdokkaana Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirin alueella. Vaalipiiri on Savo -Karjala ensimmäistä kertaa.

Isäni puolelta olen Savosta ja äitini puolelta Karjalasta, se antaa minulle jo hyvän alun yhteiseen vaalipiiriin. Olen asunut Helsinki -Rovaniemi akselilla, joten olen nähnyt muutakin kuin tutut pihapiirit. Muualla asumisen perusteella voin sanoa, että maaseutua ja pikkupaikkakuntia kannattaa puolustaa. Isoissa kaupungeissa on omat ongelmansa ja ilonsa. Toivoisin, että jokainen voisi asua ja tehdä töitä siellä missä "oma paras elämä" on. Tähän voi vaikuttaa politiikalla ja polittiisilla päätöksillä.

Politikkona olen tylsä: en ole julkku, olen hetero, on lapsia ja käyn töissä. En ole ajanut kännissä eikä minulla ole tuomioita mistään muustakaan.  Lapset (5) ovat 4-24v ikäisiä eli kaikkea on koettu ja kaikkea vielä  koetaan -elämän riemuja ja suruja. Olen aikoinaan lomittajana seissy paskassa, mutta olen myös  kätellyt iltapuku päällä "herroja".

Perussuomalaiset puolue on minun valintani, en ole ollut muissa puolueissa, en edes sitoutumattomana ja tämä on minun ainoa puolue. Liityin puolueeseen syksyllä 2008.

Luottamustoimiani ovat esim, kaupunginvaltuutettu, Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen ja kuntatalousryhmän jäsen, sosiaalilautakunnan jäsen, terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen jäsen ja Perussuomalaiset Naiset ry:n hallituksen jäsen.

Hyvä Perussuomalainen puolueen jäsen -käytä äänioikeuttasi!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pia Pentikäinen, Perussuomalaiset, Eduskuntavaalit

Nyt ne sit erosi....

Sunnuntai 6.4.2014 klo 12.02 - Pia P

Pääministeri ilmoitti sitten mitä on odotettukin. Hän on saanut paremman paikan jostain muualta. Eikun hän ilmoitti, että on valmis vastaamaan puhelimeen "vapaana miehenä" kun soitto tulee. Saksan täti tiukka oli varmaankin nyökännyt. Olin ensin ihan varma, että pestikutsu kolahti. Mutta sitten tuli mieleen, että ytimen kutsuja on ennenkin tulkittu reippaalla kädellä. Eli on tehty tarvittavat teot ja odotettu, että kutsu käy. Esimerkiksi Herra Pöö vei Suomen Euroon tiukalla tahdilla ja kädellä, kun hänelle oli luvattu Eu:n pressan virka. Mitä jäi käteen... Vuosien jälkeen homma pelotella telkussa ihmisiä. Pöön myötä demarit sai historian huonoinman vaalituloksensa. Ei mennyt homma ihan putkeen. Pohjatietona, että Suomi oli jo luvannut liittyä yhteisvaluuttaan heti Suomen äänestettyä EU -liittymisestä. Tätä ei muistettu tosin kertoa Suomen kansalle silloin. EU: sta äänestettiin Suomessa kesken neuvotteluiden, niinhän se on nykyisin eduskuntavaaleissa. Luvataan höttöä ja tulloo mitä tulloo. Vaalilupauksia ovat höttöä ...

Onneksi Perussuomalaiset pitivät ja pitävät sanasa. Me olemme oikeita vastuunkantajia, luvattiin, että emme hyväksy muiden maiden pankkien tukemista ja se on pitänyt. Sen voi sanoa suoraan, eikä viestitellä sukan väreillä.

Toisen kokoomusherran "onnen kyyneleet" taisivat olla ihan jotain muuta... Hän tajusi, että taitaa mennä komissaarin paikka nenun edestä. No, kyllä verkosto pitää omistaan huolen. Monta hyvää ja tosihyväpalkkaista pestiä tulee auki Eu:ssa tai Suomessa. Suomessa voidaan jopa keksiäkin sopiva virka tai homma, jos meinaa tippua taviksen tasolle leipäjonoon. Esimerkiksi eräs vihreä ex- ministeri antoi ministerinä rahaa kirkon ulkomaan avulle projektiin ja nyt hän voi laskuttaa niitä projektirahoja hyvän eläketukensa lisäksi. Meinasi kiireessä unohtua firman perustaminenkin, vaikka sopimukset oli jo tehty.

Nyt tulee tiukka ennustusosuus: Syksyllä meillä on eduskuntavaalit. Demarit ja Kokoomus uusien puheenjohtajien johdolla on taas kisassa mukana. Kukaan ei muista kahta vastuunkantajia- he ovat jossain mukavissa viroissa- ei tosin niissä mihin luulivat pääsevänsä, mutta jossain kuitenkin "maistamassa uutta elämää". Vasemmisto yrittää imuun vastuunkannolla, mutta työläisväestö (se mitään jäljellä tällä alasajolla...)ei  innostu edelleenkään hipsterimieheen. Kun taas vasemmiston johtohenkilöt haluavat mielummin edustaa henkilöitä, jolla on tonnien kello ranteessa eikä mitään lökäpöksy- rasvanahkaduunaria.

Keskustakin on taas eduskuntavaaleissa tiukasti mukana. Heidän puheenjohtaja myi SOTE -ratkaisussa maakunta- kotikuntamallin mahdollisesta hallituspaikasta. Herra itse osti taas puolueenpuheenjohtajan paikan rahalla -hän hoiti keskustan velat pois. Mutta tuo maakuntamallista luopuminen ei käy keskustalaisille. Maakunnallisessa hallinnossa on niin monta kepupaikkaa, ettei välilypsysasemasta haluta luopua. Joka portaassa, missä on luottamushallintoa voidaan lypsää 1. kotiinpäin omaksi tai läheisten eduksi 2. itselle kokouspalkkioita ja lisää luottamuspaikkoja. Tästä lypsyasemaverkosta hyötyy muutkin puolueet, muttei samassa mittakaavassa. Joka julkisen puolen hommassa on polittinen luottamushallinto. Osa sinne valituista edustajista ei ymmärrä siitä hallinnon alasta tai päätettävästä asiasta mitään eikä näköjään ei tiedä tai muista mitä on päätetty. Kaipa ne on sopivia joojoo- henkilöitä. Äänestävät niinkuin sanotaan. Mitä itua on istua kokouksissa vuosia sanomatta muuta kuin "paikalla" ? Sillä taikasanalla saa kokouspalkkion... Voipi olla, että keskustakin saa uuden puheenjohtajan, nykyinen käy paremmin muille kuin keskustalaisille.

Mutta se miksi tämä kaikki Ero- touhu? Ettei vaan heti eduskuntavaalien jälkeen tulisi EU:n ja rahoitussektorin suunnalta emäsytky? Suomen kansan se pistäisi polvilleen. Mallioppilaasta tuleekin oikeasti maksaja ja joka laitetaan ruotuun. Loputkin Suomen kansasta huomaa, että ne vakuudet olikin höttöä (kaikki ei myönnä sittenkään...)  Nyt on jo kerrottu, että Suomi saa todellakin rahaa lainoista, mutta harva muistaa kertoa, että ne tuottorahat annetaan Kreikalle ei Suomen kansalle...

Toivottavasti olen väärässä tässä laskun lankeemisessa. Mutta velat maksetaan, joko lainaaja (ei tässä tapauksessa) tai takaaja. Jos ovat eri rahoitussektorien luottotappioita, niin senkin maksaa osaltaan suomalaiset... "Täti tiukan" vakuuttelut ovat yleensä tarkoittaneet muuta eli viime aikojen puheet ovat hyvin huolestuttavia kun hän  vakuuttaa, ettei anneta lainoja  anteeksi ja Suomi ei maksa toisten velkoja. Ennen syksyä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallitus, eduskuntavaalit, uudet vaalit, vastuunkanto

Mielenkiintoiset ajat...

Keskiviikko 19.2.2014 klo 6.47 - Pia P

Toissa viikolla valtionvarainmininisteri (sdp) sanoi, että 3 miljardin euron sopeuttaminen on jaksotettava tulevan hallituksen kaudelle asti. Hetken kakisteltuaan pääministeri (kok) oli samaa mieltä - mitäpä me sopeutetaan, seuraavat tehköön nämäkin teot. Tosiasiallinen sopeutustarvehan huitelee jo tällä hetkellä 9 miljardissa eurossa.

Pääministeri (kok) aikoi esittää kutsun oppositiolle ja oli loukkaantunut kun oppositio ei vastanut kyllä hänen ideaan. Siis ennen kuin kutsu lähti... Julisti, että oppositio ei ole kiinnostunut Suomen tulevaisuudesta.

Keskusta ilmoitti viime viikolla, että hoitakoon hallitus homman kun se on sen homma. Nyt eilen keskusta ilmoitti silmät sädehtien, että kyllä haluamme mukaan seuraavan hallituksen säästötalkoisiin nyt sovitulla tavalla. Demarit taas ilmoitti, että he eivät suostu omaan ehdotukseensa.

Mitä tapahtui?

Ollaanko nyt lähellä hallituksen hajoittamista? Onko uusi hallitus tulossa kokoomus -keskusta ja pikkupuolueet. Perussuomalaisten kantaa odotetaan eli jos nyt luvataan, ettei Ps tarvitse hyväksyä kaikille muille käyvää kreikka... ööh olkoon vitospakettia, niin Ps kelpaa hallitukseen?

Jos Ps ei hyväksy nytkään lisäaputukirahan mättämistä Saksan pankeille, niin ne jäävät nytkin hallituksen ulkopuolelle? Siis Suomen hallituksen, ei Kreikan tai muun valtion... Eikös olekin kummallisia kynnysasioita edellisissä Suomen hallitusneuvotteluissa? Luulisi, että Suomen  hallitus olisi kiinnostunut alusta pitäen Suomen asioista ja Suomen pelastamisesta, mutta eu oli ja on tärkeämpi ja me tavikset elämme tämän politiikan ratkaisuja kurjistuvassa Suomessa.

Politiikka on arvovalintoja, Haluammeko, että Euroopalla ja varsinkin Saksalla menee hyvin vai haluammeko, että Suomella ja suomalaisilla menee hyvin? Talous kasvaa muualla, muttei Suomessa. Olemme itse kohta tukipaketteja vailla - kunhan vielä eläkevarantomme on imuroitu takuu- vakuuksiin. Mutta pääasia, että euro pelastuu? Sekin tosian tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteen, mutta toivottavasti hetken huuma - ajatus koko Euroopan pelastamisesta- täyttää köyhempien ja keskituloisten ruokapussit ja lämmitää talot tai kojut... Rikkaat ovat suojaneet elämänsä myös eläkkeellä.

Tai sitten menee pupu pöksyyn ja ei tapahdu mitään julkisuudessa. Demarit ja kokoomus nokittelevat toisia, kaiken syy on oppositiossa -varsinkin perussuomalaisissa.

Kokoomuksella ja demareilla on omissa puolueissa ankara kisa seuraavasta puheenjohtajasta. Eihän siinä kerkiä miettiä Suomen tulevaisuutta kun on oma palli heiluu.

Edellisetkin kehysriihen kuntatason 3,4 milj euron leikkaukset on toteuttamista vaille valmiit. Tosin puuttuu edelleen tieto tai ajatus, mistä voi kunnilta leikata. Siis lakisääteisistä asioista.

On niin helppoa heitellä lukuja ilmaan, mutta on niin vaikea toteuttaa sitä. Kaikki tietää mitä pitää tehdä, mutta harva tietää miten se tehdään. Ja heitä ei kuunnella...

Selvyyden vuoksi, minulla ei ole mitään sisäpiirin tietoa hallitusneuvotteluista. Ihan veikkaamalla mennään : )

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset, hallitus, vaalit, eduskunta