Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:693214 kpl

Pikakysely

Tuoko hyvinvointialue parenpaa SoTea?

Mietitääs vähän ...

Tiistai 27.4.2021 - Pia P

Sisä-Savon lehdessä oli lehtijuttu (27.4.21) oli Iisveden palvelukodista. Lehtijuttu oli suora mainos, vailla mitään taustatyötä julkaistuun aiheeseen. Ymmärrän hyvin asian, mitä vähänmän tilaajia, niin sen vähemmän rahaa palkata tutkivia toimittajia tai käyttää työaikaa asioiden taustoihin. 

Mitä olisin kaivannut juttuun? Esimerkiksi miksi päättäjät ovat samaa yritystä mainostamassa ja kaupungin päättäjänä ostamassa palveluita siltä? Tai lähinnä estämässä lakisääteistä kilpailutusta, kuten lehtijuttu kertoi. Yritys maksaa parenpaa kokouspalkkioita kun Suonenjoen kaupunki ja lehtijutun perusteella rahalla saa vastinetta!

Lehdessä Suonenjoen valtuuston puheenjohtataja arvosteli valtuuston päätöstä kilpailuttaa vanhuspalvelua tuottavat yritykset tai kertoi, että lähinnä tätä yritystä ei haluta kilpailuttaa.

Kilpailutuspäätös oli sosiaalilautakunnan päätös, jonka valtuusto vahvisti yksimieleisesti. Kilpailutusvaatimus tulee laista. Kilpailutus on tasapuolista ja tasa-arvoista kunnan toimintaa. Kunnan ostamamat palvelut yrityksiltä on kilpailutettava.

Minkälainen lehtijuttu saataisiin, jos joku kaupunginhallituksen jäsen saisi monta tonnia kokouspalkkiota vaikka Attendolta ja haluaisi, että kaupungin on ostettava ilman kilpailutusta Attendon palveluita? 

Niinpä.

Miksi muuten vasemmalle kallellaan olevien puolueden melestä kaupunki ei saa ostaa yrityksiltä palveluita, koska ne maksavat omistajilleen osinkoina rahaa, mutta on hyväksyttävää ostaa palveluita (kun itse yrityksen hallituksessa ja) kun saa itse palkkioina rahaa?

Mikä on ratkaisu? Suonenjoen kaupunki ei nimeä edustajia Iisveden palvelukodin hallitukseen. Piste.

Selvyyden vuoksi- yrityksen johtamisjärjestelyt eivät määrää hoidon ja hoivan tasoa. Kukaan ei missään ole kiistänyt miten hyvää työtä Iisveden palvelukoti tekee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, raha, kilpailutus

Hyvä hoiva

Torstai 7.2.2019 klo 0.38 - Pia P

MitoitusIMG_3319.JPG

Vellovassa yksityisten hoivayritysten hoivan ja työntekijöiden puutteesta keskustelussa on nostettu esiin paikallinen yritys/säätiö Suonenjoella.

Kerron tästä hieman enemmän näin julkisesti, koska tarinassa on monta hyvää opetusta.

Suonenjoella on siis säätiön omistama hoivakoti. Säätiön hallitus muodostuu seurakunnan ja luottamushenkilöiden kesken. Suurin osa hallitusväestä on ollut vuosikausia hallituksessa. Puolueista keskusta, demari ja kokoomus hallinnoi tätä, paikkajako on sovittu jossain muualla kuin puolueiden välisissä neuvotteluissa. Itse rakennus on Iisveden vanha seurakuntatalo, joka on muutettu hoivakodiksi.

Suonenjoella oli toinenkin politiikkkojen hallinnoima yhdistys, joka hoiti vanhuksia Hoivakodissaan. Lehdestä saimme lukea miten rahat oli loppu ja koko yritys loppuu. Silloin olisi pitänyt AVIlle tehdä valitus, Hallituksen puheenjohtaja kertoi lehdessä, ettei ole rahaa edes palkkoihin ja ruokiin. Lehdessä avautumisen syy oli saada lisää rahaa kaupungilta toiminnan pyöritykseen. Onneksi se yhdistysyritys on nyt taitavimpiin käsissä, eikä kaupunki joutunut edes maksamaan takausvelkoja, niilläkin uhkailtiin keskusteluissa. Lisää rahaa tai 400 000€ kaatuu kaupungille maksettavaksi. Mahdollisessa konkurssipesällä olisi ollut omaisuuttakin, josta voidaan hakea takaisin. Outo oli ajatus- yhdistys yrittää ja kaupunki maksaa tappion...

Pystyssä oleva Iisveden hoitokoti on nostettu esimerkiksi - varsinkin säätiön hallituksen väen ansiosta, kuinka hyvä paikka joku voi olla. Tiedän, että hoiva, ruoka, henkilökunta ja paikka on kunnossa. Asukkaat tykkäävät asua siellä. Mitoitus on 0,7 eli yli suositusten. 

Miksi sitten kirjoitan tästä, muutenkin kuin kehuakseni?

Iisveden hoitokodin paikkahinta on sovittu noin 128- 130€/vrk ja se ei osallistu kilpailutuksen, koska se on ns inhouse-yritys, kaupunki omistaa osan. Hoivapaikkoja on noin 28-30 + plus muutama lyhythoitopaikka.

Kilpailutetuissa paikoissa vuorokausi maksaa noin 80-86€/vrk. Ja kaupungin omissa paikoissa noin 90€/vrk ilman pääoma (rakennus- ja lainakulut) ja ilman hallinnon kuluja (jyvitys sostoimisto ja luottamushenkilöt sosltk).

Ajatelkaa, jos jokainen Suonenjoen hoivapaikka saisi tuon puuttuvan summan lisää hoivamaksuun! Olisi lisää hoitajia, olisi isot hoitajien mitoitusluvut. Emme edes keskustelisi ulkoistamisesta, jos julkinen puoli saisi noin paljon lisää rahaa vanhustenhoivaan. 

Suonenjoen kaupungin veronmaksajia tässä pitäisi kiittää, on hienoa, että olette maksaneet näin paljon tähän paikkaan. Vuodessa "ylimääräistä"  julkiseen verrattuna 40€/ vrk x 30 paikkaa x365vrk on 438 000 euroa vuodessa ja yksityiseen verrattuna 50€/vrk x 30 paikkaa x 365 vrk on 547 000 euroa vuodessa.

Eli suonenjokelainen veronmaksaja tukee juuri tätä hoivayritystä muihin paikkoihin verrattuna  0,5 % ylimääräisellä  kuntaverolla vuosittain.

Vuodessa puoli miljoonaa euroa " ylimääräistä"! Sillä saisi esim 12 hoitajaa julkiselle puolelle. jos hoivapaikkoja on 30, niin mitoitusero on 0,7 ja 0,5 välillä 6 työhenkilöä. Ihan varmasti näkyy arjessa 6 työntekijää enempi.

Kaikkea voi laskea!

Voiko siis säätiön puheenjohtaja kehua julkisesti miten viisaita ratkaisuja joskus on tehty kun tälläinen on perustettu? Kyllä, vanhuksien kannalta loistava asia. Tietysti voi kysyä, että miten muut paikat saavat puristettua hintaa noin alas? Pitäiskö muidenkin paikkojen hinta nostaa 40% ylemmäs?

Paikka ja hoiva on siis loistava, kuka sinne pääsee? Kannattaisi tutkia sitäkin. Jonotusaika on ainakin pitkä - suurin osa vanhuksista ei kerkiä sinne.

Mutta miksipä hoivakotia julkisuudessa kehutaan? Siksi, että sinne halutaan lisää paikkoja eli jotkut poliitikot neuvottelee (painostaa) taas kaupunkia. Säätiölle lisää rahaa! 

Ps. Miksi kunnat ulkoistavat palveluita? Ei ilkeyttään vaan siksi kun valtionosuuksina leikataan koko ajan ja säästöjä on löydettävä joka paikasta. Yksityinen voi tarjota halvemmalla palvelua.

PSS. Minusta jokaisen pitäisi saada päättää itse asumispaikkana, myös vanhana. Palveluseteli antaisi valinnanvapauden (saisi itse valita paikan) -eikä enää määrättäisi ihmistä jonnekin hoivapaikkaan.

Korjaus:

Kirjoitukseni ei ollut tarkoitus olla negatiivinen vaan monessa paikassa kehun paikkaa, henkilökuntaa ja hoivaa.

Reijo Kytölä kertoi minulle tekstini asiavirheen- kiitos hänelle-, jotka näin julkisesti korjaan:

Säätiön toiminta ei ole ns"inhouse" eli sidoksissa kaupunkiin vaan normaali yritys, joka saa ja voi osallistua kilpailutukseen. Jostakin syystä sosiaalipuolella ei oteta sitä kilpailutukseen vaan perustellaan juuri omana toimintana.

Hoivakodissa on monen tasoista ja hintaista paikkaa tarjolla. Niistä on tehty eri hintaista sopimuksia. On satasenkin paikkoja. Suonenjoen valtuuston hyväksymä talousarviossa on vain yksi hinta. Otin sen laskelmieni pohjaksi. Jostain syystä 128-130€/vrk on vain hyväksytty.

Säätiön hallintoa ja toimintaa ohjaa säätiölaki. Säätiön hallitus valitaan säätiön sääntöjen mukaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, hoivakoti, mitoitus, raha, kunta

Rahalla valtaa

Lauantai 1.12.2018 klo 0.50 - PiaP

Perussuomalaiset esitti jo vuonna 2016 lakialoitetta, että vaalikampanjoinnin tehtäisiin rahakatto. Ylisuuret rahakampanjat rikkovat jo demokratian perusajatusta, että tavallinen ihminen voisi olla ehdokas.   
.
Liitot ja muut edunajamisjärjerjestöt ja johonkin päin kallellaan olevat yritykset ja säätiöt rahoittavat "oikeamielisen kampanjoita". Otetaanko vaalituki vastaan ja sitten päätökset ohjautuvat rahoittajille mieleiseksi? Onko rikkaiden tai reippaasti tuettujen edustajien eduskunta erilainen kun tavallisten ihmisten? Ajetaanko eduskunnassa rahoittajien vai suomalaisten etuja?
.
Pieni- ja normaalituloisen ehdokkaan mahdollisuudet päästä eduskuntaan ovat heikkoja, koska laajan näkyvyyden vaalikampanja on hyvin kallis. Hyvätuloisen ehdokkaan on helpompi rahoittaa omaa vaalityötä. Ehdokkaaksi ryhtyvä ottaa ison riskin taloudellisesti, varsinkin jos ottaa lainarahaa vaalityöhön. Enemmistöllä eduskuntavaalien ehdokkaista ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käyttää vaaleihin kymmeniä tuhansia, jopa lähemmäksi sataa tuhatta euroja.
 .
Kallis kampanja ei takaa vaaleissa valintaa, mutta vaalirahailmoitusten perusteella on pääteltävissä, että suurilla kampanjasummilla usein päästään eduskuntaan. Tosin ei aina.
.
Pystyykö tavallinen ihminen olemaan ehdokas ja voiko hän päästä läpi? Onneksi rahan valtaa nakertaa netti, vaalityö on jo muuttunut ja tulee muuttumaan. Järkevää ja ekologisempaa vaalityötä voi tehdä netissä, silti vaalitoreilla on kiva tavata äänestäjiä! Kenties juuri Sinulle sopivin ehdokas ei olekaan se eniten mainostava!
 .
 
Viime eduskuntavaaleissa Pohjois-Savossa vaalirahoitusilmoitusten mukaan eniten rahaa käytti  Kokoomuksesta Markku Eestilä (70 970,00€), Sari Raassina (35 129,49€), Pekka Ravi (64 368,46€), Keskustasta Hannakaisa Heikkinen (58 311,05€), Hannu Hoskonen (64 198,40€), Elsi Katainen (48 397,00€), Eero Reijonen (61 886,07€), Markku Rossi (42 116,17€), Anu Vehviläinen (46 830,00€), Kristillisdemokraateista Sari Essayah (35 626,61€) ja  Sdp Riitta Myller (32 974,00€) ja Merja Mäkisalo-Ropponen (31 960,00€).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Raha, eduskuntavaalit, ehdokas

Tosielämän pilotti

Keskiviikko 28.3.2018 klo 7.02 - Pia P

Maakunnissa pitäisi valmistua - henkisesti ja fyysisesti- tulevaan SoTeen. Suunnitellut pilotit eivät vastaa kysymykseen eikä tuo tulevaisuudesta tosikuvaa.

Maakunnat vuokraavat olemassa olevat SoTe- kiinteistöt ehkä 3 vuodeksi käyttöönsä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on Suomen eniten SoTe- kiinteistöjä eli se tarkoittaa, että kuntien vastuulle palautuu muutaman vuoden jälkeen paljon kiinteistöjä. Joku pilottihanke voisi keksiä mitä kaikkea niillä voisi tehdä. Maakunnalle ylimääräiset rakennukset rasittavat kuntien taloutta.
Laskelmissa on, että Pohjois-Savon SoTe -rahoitus laskee 32 miljoonaa euroa, 15% vähenmän rahaa kuin nyt. Toki laskelmat vaihtuvat, mutta valtakunnallinen tavoite 3 miljardia tuo ihan varmasti Pohjois-Savoon oman reilun säästötavoitteen.
Oikeanlainen pilottihanke Pohjois-Savon maakuntaan eli mitä pitäisi oikeasti miettiä,  olisi mistä säästetään, mitä lopetetaan tai mikä supistetaan. Kohde on sama , hoivaa ja hoitoa tarvitseva pohjoissavolainen. Tuottaja on jatkossa yksityinen (SoTe- rahoista voittoa maksava) ja julkinen.
Valinnanvapauden myötä jokainen joka siirtyy yksityiselle puolelle, vähentää rahoitusta oman kunnanterveyskeskukselta. Rahoituksen vähetessä pitää sanoa irti lääkäreitä, hoitajia ja sulkea tiloja tai supistaa aukiolo- aikatauluja.
 Yksityispuoli vetoaa ajatuksella paremmasta  ja nopeammasta lääkäriin pääsyyn. Lainsäädäntö "käypä hoito" määrittelee hoidon rajat ja ne koskevat kaikkia hoitopaikkoja. Jatkossa kaikkia maakunnan rahoittamia asiakkaita hoidetaan yhtä huonosti/hyvin ja yhtä nopeasti/hitaasti, koska samat laita ja ohjeet koskevat kaikkia maakunnan valitsemia toimijoita.
On itsepetosta kuvitella, että yksityispuolen nopea ja tehokas (rahalla saa..) hoitoketju säilyisi, koska maakunta antaa ohjeet hoitoon pääsyyn, esim aikarajat ovat samat jatkossa -oli lääkäripaikka yksityinen tai julkinen.(Rahalla saa jatkossakin hoitoa..)
Oikeanlainen henkilökohtainen pilottihanke olisi jokaisen miettiä mitä pystyy maksamaan jatkossa hoidosta ja hoivasta. Esimerkiksi lääkärikäyntien asiakasmaksut vahvistetaan vasta syksyllä 2018. Julkisuuteen ei kerrota muutakuin, "ei ajatella nousevan". Hoidon kriteerejä ollaan koko ajan kiristämässä. Valmistelutyöstä putkahtelee esille, esim. ettei hoideta yli 70- vuotiaita, lonkkaleikkauksen ei pääse, jos on masentunut. Ja vielä karumpaa, tehohoitoa rajoitetaan, jos hengissä pysyminen ei ole varmaa tai on jo muuten sairas.
Tällä hetkellä suunnitellaan  erilaisilla ryhmillä tms minkälainen tuleva Pohjois-Savon maakunta on. Sen muuten päättää oikeasti vain tuleva  maakuntapäättäjä valintansa jälkeen. Nyt suunnitellaan ja valmistellaan.
Nyt putkahtelee juttuja julkisuuteen kunnan ulkoistettujen terveyskeskusten toiminnasta. Asiakas ei saanut lääkäriaikaa terveyskeskuslääkärIle, mutta olisi saanut ajan saman firman yksityislääkärille. Joka todennäköisesti on sama henkilö. Toisesta palvelusta yksityinen firma saa rahaa... Ja toisesta kunnolla rahaa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SoTe , maku, Pohjois-Savo, pilotti, kokeilu, rahaa, miljoonia

Asiakkaiden houkutusta

Tiistai 30.1.2018 - Pia P

Nyt:

Olet sairas ja tarvitset lääkäriä. Yrität soittaa terveysasemalla. Sitä ennen Sinun pitää tietää monelta SAAT soittaa ja mihin alueeseen kuulut. Terveysasemalle ei soitella mihin aikaan vaan, esim ruokatunnilla vaan sinne soitetaan vain silloin kun sinne saa soittaa.

Pari päivää menee siihen, että et hoksaa juuri oikeana aikana soittaa. Seuraavaksi numero on varattu - olette edelleen jonossa. Tai sitten TK (terveyskeskuksessa) on takaisin soittipalvelu. Sanelet nauhalle nimesi ja vaivasi - ja mietit kuinka moni senkin kuuntelee... Seuraavaksi alkaa jännittävin vaihe: milloin soitetaan takaisin! Istut vessassa puhelin kourassa, et voi vastata kenellekään, ettei puhelin ole varattu kun soitto tulee. Suihkussakin pitäisi käydä, muttei uskalla. Alat pesemään hampaita ja puhelin pirahtaa pari kertaa ja loppuu. Et kerennyt edes sylkäsemään vaahtoa suusta, mutta kyllä! Takaisin oli soitettu. Nyt vannoi istuvan paikallasi puhelin kourassa, ettet missaa soittoa. Kuumeessa silmät lurpsahtaa kiinni, mutta havahdut. Lääkäriin on päästävä.

Puhelin soi ja jee, nyt kerkiät vastaamaan. Olet siis samassa vaiheessa 3 tunnin päästä kun jos joku olisi heti vastanut.

Nyt alkaa vaikea vaihe: kuinka vakuutat portin vartijalle (puhelimen henkilö), että Sinun on päästävä lääkäriin? Mikäli kuumetta on ollut alle 3 päivää, niin ei onnistu. Mikäli kävelet, niin ei onnistu. Mikäli pystyt puhumaan, niin ei onnistu. Mikäli sanot tulevasi autolla, niin ei onnistu.... Ilman lääkärin koulutusta oleva näkemättä Sinua osaa sanoa, tarvitsetko lääkäriä. Lääkäri tutkii ja laittaa tutkimuksiin selvittääkseen vaivasi ja puhelinvastaaja osaa sanoa heti puhelimessa, oletko niin sairas, että pääsetkö lääkärille. Kunnioitusta herättävää diagnosointi. Ai niin, he eivät saa sitä tehdä, mutta saavat päättää kuka pääsee lääkäriin.

Jos saat ajan, niin jipii! Se voi olla hätähädässä samana päivänä tai muutaman kuukauden kuluessa. Todennäköisemmin et saa aikaa, ainakaan suurissa kaupungeissa. 

Seuraavaksi lääkäri tutkii Sinua ja yritä keksiä vaivaa. Jos olet sanonut syyn, niin se ei ehkä kelpaa. Millon muka ihminen tietää mikä hänessä on vikana. Lääkäri määrää tutkimukset, esim jos koskee olkapäähän kuvataan pää. Ja jos selkä on kipeä, niin se on vain kipeä. Syynä on tupakanpoltto, liikkumattomuus, alkoholi ja ylipaino. Vaikka kyseessä olisi raitis ja savuton hoikka postinjakaja, nuo syyt  käy kaikkiin sairauksiin. Lihavan ihmisen yskän syy on tietysti ylipaino. Paise varpaassa on tupakin syytä. Syyn selvittäminen harvemmin hoitaa vaivan, voi toki estää uusiutumisen.  Lääkäri voi sanoa "pöhinää pönttöön", " kipinää elämää" ja "yritä jaksaa". Jos osaa suomea.

Kun olet ulkona TK on sinulla maksulappu kädessä ja oletkin terve. Vaikka yskittää niin, että silmissä sumenee. Tai polvi kestä kävellä. Usko nyt. Jos odotat leikkausta, kutsu ensimmäiselle sairaalalääkärille kestää puoli vuotta. Siitä puoli vuotta eteenpäin voi olla leikkaus.

Päivytysvastaanotossa ollaan jonossa jopa puoli vuorokautta -vauvasta vaariin. Kovaääniset humalaiset pääsee yleensä nopeimmin. Eli pitäis riipaista känni, niin pääsee jonon ohi?

Julkinen puoli saa rahoituksen valtiolta ja kunnilta sekä murto-osan asukkailta. Menot kasvavat koko ajan ja  on hyvin ymmärrettävää, että moni ymmärtää rahamäärien rajallisuuden. Ei ne ilkeyksissään pidä hoitoon pääsyä vaikeana.

Tosiasia on, että Suomessa hoidetaan sairaat -maksukyvystä riippumatta. Ja osa TK toimii erinomaisesti, esim Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä.

Nyt:

Soitat pörriäiseen, että tarvitset lääkäriajan. Jos olet vakuutusasiakas, sanotaan tervetuloa. Jos olet työterveyden asiakas, sanotaan tervetuloa. Jos olet omalla rahalla maksava, sanotaan tervetuloa,

Seuraavaksi kysytään kenelle -lääkärin erikoisala ja nimi- tai milloin. Voit valita netistäkin suoraan kenelle ja milloin.

Jos on maksaja tiedossa tai rahaa riittää, saat koko paketin. Kaikki tutkimukset, hoidot ja jopa hieronna. Pääset heti leikkaukseen ja kuntoutukseen.

Yksityisellä puolella on nettilääkäri. Silmätulehdus todennetaan selfiellä ja kas, resepti on 10 min päästä apteekissa. 

Ja kela (Suomen valtio) maksaa osan näistä yksityispuolen kuluista.

Eli on valinnanvapautta, siitä päästääkin tulevaisuuteen.

Tuleva SoTe: 

Julkinen ja yksityinen kilpailee asiakkaista ja asiakas saa itse valita kerran vuodessa missä haluaa asioida. Valinnanvapaus.

Kun nykytilanne on tuollainen julkisella puolella, niin on kova työ alkaa markkinoimaan itseään. Hakemaan asiakkaita kun tähän asti on suunnilleen torjuttu. Palkataanko markkinointi-ihmisiä sairaanhoitajien tilalle? Meneekö osa budjetista markkinointiin eikä terveydenhoitoon? Millon nähdään ensinmäinen tv- mainos: " Sairas! Tule öllölän terveysasemalla, ämpäri kaupan päälle!' Tai jos et käy vähään aikaan, niin tulee kutsu postin kautta vuosihuoltoon: "Rassataan hampaat ja luomen poisto kaupan päälle."

Moni kannattaa -hyvin ymmärrettävistä syistä- terveydenhuollon valinnanvapautta. Jos paikkakunnalla tai lähellä on yksityinen toimija, niin moni siirtyy sinne. Onhan ajatus siitä, että sinne pääsee ja saa hoitoa hyvinkin houkutteleva.

Jäljelle jäävä julkinen terveyskeskus joutuu vähenevien asiakkaiden (ei tule maakunnalta rahaa) takia irtisanomaan työntekijöitä, etsimään pienempiä tiloja ym sopeuttamaan toimintoja. Mitä huonommaksi palvelu ja saatavuus menee, niin sitä vähemmäksi asiakas menevät. Itseään ruokkiva kierre.

 Yksityispuolen asema kasvaa kun asiakasmäärät kasvavat.

Saako hoitoa sitten ihan mihin vaan ja miten vaan? Saako käydä vaikka kerran viikossa lääkärin luona? Tutkitaanko joka vaiva ja varsinkin sen luulo?

SoTe - uudistuksen tarkoitus on SÄÄSTÄÄ rahaa ( 3 miljardia euroa), sivujuonena eli ihmisille täkynä, että lääkärille pääsy helpottuu. 

Mistä luvattu säästö oikeasti tulee? Lopettamalla terveysasemia. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on Suomen eniten SoTe-  kiinteistöjä. Niistä pitää päästä eroon. Tällä hetkellä maakunnan karttoihin on piirretty pylpyröitä, missä on TK, sairaala, sosiaalitoimisto jne.

Ne ovat tämän hetken suunnitelmia, kukapa kertoisi etukäteen mitä tapahtuu, muuten kuin sivulauseessa. Vaaleilla valittavat tekevät aikanaan päätökset -mistä ja mikä lopetetaan.

Mites pörriäinen pärjää maakunnan antamissa raameissa? Yhteiskunta määrää budjetin ja lisäpalvelut saa omalla rahalla - kuten tähän asti. Pörriäistä kiinnostaa terveet, hyvä kuntoiset ja maksukykyiset ihmiset. Köyhät, sairaat, moniongelmaiset saavat jäädä julkiselle puolelle, esim luottotietojen tarkistuksella.

Mikäs muuttuu? Romutamme julkisen terveydenhuollon, tuemme yksityissektoria - veronkiertoa, ulkomaille valuvaa rahaa, pääomasijoittajien varallisuuden kasvua jne. Kaikki ihan lain rajoissa. Ja kenties koko uudistuksen tarkoitus? Suomen terveydenhuollon ja sosiaalipuolen rahat sijoittajille. Juuri heille, jotka tukevat kahta hallituspuoluetta suuresti? Hallitus tekee sitten sopivat päätökset.

Suomen julkinen terveydenhuolto on hieno asia, nyt halutaan siitä rahat sijoittajille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terveyskeskus, SoTe , rahan jakoa

Valitetaan - Suonenjoki

Perjantai 24.2.2017 klo 15.26 - Pia P

Haku
Työpaikkailmoitus. työpaikan nimi on 14.3.2917 - se tarkoittaa hankekoordinaattoria!
Suonenjoen Soitto - hanke on saannut myös vastusta - päätöksen teon mallin (ei löydy selvää päätöstä)  ja osan alueen asukkaiden puolelta. Suurin osa kaupunkilaisista ei taida edes tietää mitä tässä hankkeessa on kysymyksestä ja osa tykkää siitä, koska saadaan siihen EU- rahaa.
Suonenjoen soitto - hanke on metsäsoitin - kierrätysmateriaalista tehtyjä eli urkupillejä, patoja yms. - puisto Suonenjoki- joen laavulle ja siellä on tarkoitus järjestää konsertteja ja tapahtumia. Laavu on polulla eli pitäisi rakentaa esteetön reitti yms. Alue on kaavassa luonnosuojelullisesti arvokas alue. Soittimet ovat noin parin metrin kokoisia.  Suomussalmella ko soittimien ääni kokemuksen mukaan kumisee kilometrien päähän. Helsingin taiden yössä kävijöiden mukaan metsäsoittimet ujelsivat ja rämisivät tuulessa. Suonenjoella äänen arvellaan olevan rauhallinen. 
 Kaupunginhallituksen esityslistassa 27.2.2017 pykälä 50 esitetään, että koska Suonenjoen Soittoon liittyvän hankkeen oikaisupyyntö on tullut määräajan jälkeen, niin sitä ei oteta käsittelyyn.
Esityslistan mukaan asia on hyväksytty 19.12.2016 olleessa kaupunginvaltuuston kokouksessa talousarvion yhteydessä. Päätös on esityslistan mukaan :" toimintaympäristön toiminnallisena tavoitteena osalistuminen hankkeeseen" 
No onhan tavoitteena osallistua melkein sama kuin päätetään osallistua tai osallistutaan? 
No jos asia tulkitaan, että se on päätös. Mitäpä siitä seuraa? Valtuuston päätöksestä on oikeus tehdä kunnallisvalitus hallinto-oikeudelle 14 vrk päätöksen tiedoksisaannosta. 
Eli jos joku olisi hoksanut tämän olleen päätöksen ja olisi tehnyt valituksen, niin koko talousarviokohta olisi jäännyt hyväksymättä valitusprosessin ajaksi. Mokoman rivin takia. Kuntalain mukaan seuraavan vuoden talousarvio pitää olla hyväksytty edellisen vuoden loppuun mennessä. Kokous oli 19.2. eli vuosi olisi loppunut kesken. Suonenjoki olisi rikkonut kuntalakia.
Vain valtuusto voi muuttaa talouarviossa olevia asioita eli jos tämä oli valtuuston päätös, niin vain valtuusto voi sitä muuttaa- .ei vapaa-ajanlautakunta tms. Eli kaupunginhallituksen esityslistassa oleva ohjaus vielä lisää rikkoo ajatusta, että tämä oli päätös.
Jos tämä on kaupunginhallituksen mukaan päätös, joka on siis tehty talousarvion mukana, niin mitä tästä seuraa? Talousarviot pitää jatkossa kysellä jokiasesta kohdasta mitä tämä tarkoittaa ja mitä tällä päätetään. Talousarvion hyväksymisvaltuustot kestävät vuorokausia, koska ei voi jättää  mitään epämääräistä, kuten "suunnitellaan osallistumista". Joka tälläinen asia pitää muuttaa - joko pois tai päätetään - toki kunnon esittelyn jälkeen. Mikäli muutokset eivät mene läpi äänestyksessä, pitää tehdä kunnallisvalitus asian tarkentamiseksi.
Suonenjoki taitaa kulkea muutenkin rimaa hipoen talouaarvion hyväksymisvaltuustoissa. Valitusoikeus alkaa pöytäkirjan julkaisemisesta. Eli kokous oli 19.12.2016, pöytäkirja tuli julkiseksi 21.12.2016 ja valitusaika  alkoi 22.12.2016 ja päättyi 5.1.2017. Suonenjoella siis valitusaika jatkuu vielä sen jälkeen kun talousarvio on oltava kuntalain mukaan hyväksyttynä.
Hallinto-oikeudet eivät ole mitää pikaoikeuslaitoksia eli laiton tila voisi jatkua kuukausia. Mitään talousarviossa olevia asioita voisi tehdä, koska ei olisi määrärahoja hyväksyttynä. Ei kai me tälläistä haluta? 
Kysyn siis vielä kerran, että ohjaako Suonenjoen kaupunki oikeasti lukemaan "suunnitellaan osallitumista" päätökseksi ja avaa siten tälläisen pandoran lippaan lukemaan talousarviota "silmä kovana" mahdollisten epäselvien lauseiden varalta?
Ei kyllä kuulosta mukavalle päätöksen teolle. 
Asiat pitää olla hyvin esiteltyjä ja päätökset selviä.
Minulla on ehdotus miten asia pitää hoitaa kunnallisen päätöksenteonlain mukaan, mutta katsotaan ensin mitä kaupunginhallitus päättää maanantaina 27.2.2017.
Paikallislehdessä voi olla julkaistuna  mielipidepalstalla kirjoitukseni vasta ti 28.2. Kirjoitin sen ennen kaupunginhallituksen esityslistan julkaisemista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, valitus, kuntalaki, hankkeet, EU- raha

Suomi100- Suonenjoki

Maanantai 14.11.2016 - Pia P

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä

Valtuustoaloite

Ehdotamme, että Suomi100 - vuotisjuhlan kunniaksi Suonenjoen kaupunki muistaa vuonna 2017 aikana syntyneitä suonenjokelaisia 100 euron lahjalla. 

Suonenjoki on hyvin lapsiystävällinen kaupunki hyvien palveluiden ja päivähoidon sekä koulujen ansiosta. Suonenjoella on erinomaiset harrastusmahdollisuudet lapsille ja aikuisille. Olkaamme ylpeitä niistä!

Suomi100 - juhlallisuudet kohdistuvat yleensä aikuisiin ja jo yhden juhlan hinnalla saamme kohdennettua rahat vauvaperheiden huomioimiseen. 

Suomen itsenäisyysjuhla ja lapset ovat Suonenjoella tärkeitä, joten uskomme, että muidenkin puolueiden on helppo kannattaa aloitetamme.

Kustannuvaikutus on1.1.-31.12.2017 aikana yhteensä alle 7000 euroa.

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi100, Suonenjoki, vauvaraha, juhla

Rahastusta vaalipaneeleilla

Torstai 8.9.2016 klo 12.54 - Pia P

Kansalaisopisto toimii vapaa sivistyslain pohjalta. Tarkoituksena on järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. 
 
Kansalaisopiston toiminnan rahoittaa valtio, kunta ja osalla kurssilla on maksu osallistujille kustannusten kattamiseen.

Sisä-Savon lehti ja Sisä-Savon kansalaisopisto ovat järjestäneet monien vuosien ajan vaalipaneeleita eri vaalien yhteyteen.
 
Nyt Sisä- Savon kansalaiopiston rehtori ilmoitti sähköpostilla että kuntavaalipaneeliin osallistuminen maksaa 100 € per puolue per paikkakunta (neljä paikkakuntaa). Puolueiden pitäisi osalllistua "kansalaisopiston rahoitustalkoisiin" maksamalla kurssimaksun. Kurssimaksulla saa osallistua vaalipaneeliin, joka kestää noin 2 tuntia. 
 
Kurssimaksun pitäisi maksaa suoraan puolue, jonka laskutustiedot annettaisiin kanslaisopistolle. Laskun muodostuminen perustuu sopimukseen ja laskun voi lähettää tilaajalle sen sopimuksen pohjaLta. Mitenköhän kansalaisopiston laskut käsitellään, jos ajatus on, että voidaan yksipuolisella ilmoituksella lähettää lasku jonnekin? Normaalisti tälläiset laskut tulisi yrityksissä bumerangina takaisin, koska palveluntarjoalla ei ole yksipuolista laskunteko oikeutta.
 
Muuten kurssimaksut ovat henkilökohtaisia eli kursille haluava ja päässyt osallistuja maksaa opetuksesta ja ohjauksesta. Nyt rehtori katsoo, että puolueiden pitää osallistua kansalaisopiston rahoitukseen?
 
Monelle poliittiselle yhdistykselle tuo summa ei ole iso, kun katsoo kuinka paljon ne saavat "puolueveroa" luottamushenkilöistä.
Monelle pienelle poliittiselle yhdistykselle tai ehdokasliittoutumalle  tuo summa voi olla liian iso ja yksitäiset ehdokkaat voivat joutua sen maksamaan itse jos haluaa osallistua vaalipaneeliin. Missä on eri puolueiden ehdokkaiden tasavertaisuus? Miten edesautamme tuemme demokratian kehittymistä, esim pienten puolueiden ja uusien ryhmien esiin tulemista kuntalaisille?
Kansalaisopiton rehtorilla menee lehtitiedon mukaan kaksi viikkoa työaikaa paneeleiden järjestämiseen ja ne ovat kuulemma kalliita.
Toivoisinkin nyt eri puolueiden olla lisäämättä rehtorin työtaakkaa sekä olla aiheuttamatta kustannuksia opistolle. Olemmehan me vastuullisia emmekä halua aiheuttaa harmia, lisätöitä kuukausipalkkalaiselle tai kahvitusta jonka kustannus on yli 600€ per paikkakunta (lehtitiedon mukaan ei riitä kahvimaksuun ).
Suonenjoen Perussuomalaiset osallistuu mielellään vaalipaneeliin, jonka järjestää joku muu, esimerkiksi puolueet yhdessä tai joku järjestö. Voimme maksaa siitä 100 euroa.
-----
Viime eduskuntavaalien aikaan rehtori rasittui omien sanojen mukaan niin paljon vaalipaneeleiden järjestämisestä, että jouduin kertomaan hänen käytöksestään hänen esimiehelle eli koulutoimen johtajalle.
Sisä-Savon kansalaisopiston rehtori Kirsti Häkkinen uhkaili, kiristi ja löi puhelimen kiinni kesken puheeni. Savo-Karjalan Perussuomalaisten yksi vaalipaneeliin osallistuja jouduttiin vaihtamaan päällekkäisyyksien vuoksi - hyvissä ajoin kuitenkin. Vaihdos ei mennyt kirjatuksi kansalaisopiston puoletlta Rehtori uhkasi estää vaihdetun ehdokkaan tulemisen ja kertoa vaalipaneelissa, ettei Perussuomalaiset kunnioita Sisä-Savoa yhtään. Heille olisi kelvannut vain tunnetut ehdokkaat (kansanedustaja), koska sillä tavalla paneeli olisi arvokkaampi. 
Huomattuaan, että virhe oli heidän puolella, Häkkinen kertoi, että työmäärä ja paine paneeleista on niin kova.
Tällä kurssimaksullako vähennetään osallistuvien määrää eli työpaine helpottuu?
Vai onko tämä "kuittalua" siitä, että myös kansalaisopisto joutuu osallistumaan Suomen ja Sisä-Savon kuntien heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuvaan säästötalkoisiin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sisä-Savon kansalaisopisto, vaalipaneeli, rahastus, maksu

Sossusta rahaa

Torstai 1.9.2016 klo 18.44 - Pia P

Selvitin jo keväällä 2016 Suomessa laittomama olevan henkilön oikeudesta toimeentulotukeen. Sosiaalijohtaja vastasi, että kysymys on absurdi, koska sellainen ei ole mahdollista kun kielteisen oleskeluluvan tai kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet poistuvat Suomesta.

Tinkasin vastausta ja Suonenjoen sen aikanen sosiaalijohtaja vastasi, että jos henkilöllä ei ole muita varoja tai tuloja, niin hän voi hakea kunnan tarjoamaa toimeentulotukea.

Kysyin vielä, että millä varmistetaan ettei ko henkilö hae toimeentulotukea toisesta kunnasta vaikka seuraavana päivänä, niin vastaus oli ettei millään. Ei ole olemassa mitään rekisteriä paperittomien henkilöiden varalle ja henkilön nimen oikeellisuuttahan ei voida mistään todentaa.

Minulle siis naureskelttiin keväällä ja nyt järjen vastaisesti apulaisoikeusasiamies Milja Sakslin kertoi, että Suomessa myös laittomasti oleskelevalla on oikeus Suomen sosiaaliturvaan.

Suomesta ei tarvitse lähteä pois, vaikka ei saa turvapaikkaa tai oleskelulupaa vaan saa vielä toimeentulotukea eli rahaa olemalla täällä...

Tajuatteko minkälainen vetovoimatekijä tämä on maailmalla? Suomi jakaa rahaa kaikille täällä oleville ja tuleville? Tervetuloa maailma?

Apulaisoikeusasiamiehen kanta perustuu hänen perustuslain tulkintaan.

Jos tämä tulkinta jää voimaan, niin vaihtoehtoina on Suomen perustuslain muuttaminen tai suomalaisten perusturvan supistaminen/lopettaminen tai kuntien toimeentulomenojen jyrkkä kasvu ja siten kuntatalouden romahtaminen.

Mites perustuslakia muutetaan? Pikainen muutos vaatii eduskunnan 5/6  kansanedustajien myönteinen päätös. Onnistuuko? Ei. Hitaanpi keino on kahden eri eduskunnan päätös ja määräenemistö pitää olla 100 lain muutoksen myönteistä edustajaa. Onko todennäköistä? Ei.

Kun kannatat ja äänestät demaria, vihreitä, vasemmistoa tai rkp, niin ajat samalla suomalaisten perusturvan alasajoa. Pieni toive on keskustan ja kokoomuksen järkeen, koska he ymmärtävät vähäsen rahan päälle.

Perussuomalaiset nostavat tämänkin esiin. Minä jo keväällä Suonenjoella.

Jos suomalainen joutuu hakemaan toimeentulotukea, niin hän joutuu toimttamaan monelta kuukaudelta pankkitiliotteet, kuitit ja laskut. Tulot ja varat selvitetään tarkasti ja jopa tilille tullut synttärilahjaraha huomioidaan tulona. Pääsääntöisesti kaikki omaisuus pitää myydä ennen toimeentulotuen saamista.

Mutta jos paperiton ja laitomasti Suomessa oleskeleva ulkomaalainen hakee toimeentulotukea, niin hän saa kun ilmoittaa: "no money",  niin silloin sosiaalivirkailija kirjoitaa hakemuksen ja päättää rahasta ja antaa maksulapun, että voi nostaa rahat käteen? Ja sama toisen kunnan sossussa?

Miten niinkuin noin omasta mielestä menee?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toimeentulotuki, paperiton, sossu, raha

Tuhmat kunnat

Tiistai 10.5.2016 klo 17.10 - Pia P

Kuntaministeri (kesk) on antanut noottia kunnille, koska kunnat eivät ota turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita pakolaisia vastaanottokeskuksista tarpeeksi nopeasti ja tarpeeksi paljon. Osa kunnista on kieltäytynyt ottmasta sopimuksella pakolaisia. Kiintiöpakolaisten vastaanottokin on jo ollut vaikeaa.Kuntaanhan voi pakolainenkin muuttaa myös omatoimisesti jos ja kun saa asunnon sieltä.

Vastaanottokeskuksissa on paljon väkeä- lähinnä nuoria irakilaisia miehiä odottamassa kuntapaikkaa. Moni pakolainen toivoisi sen olevan Helsinki tai edes suuri kaupunki. Todellisuus voi olla jotain muuta eli muutaman tuhannen asukkaan pikkukunta "kaakana kaekasta" (suom kaukana kaikesta).

Kuntia on vakuteltu, että valtio maksaa kaiken. Tosin jo eduskunta ja kuntaliitto tietoää kertoa, että korvaukset eivät todellakaan riitä. Lisänä on tulossa kuntia velvoittavana alle 25- vuotiaiden  opetusvelvollisuus, korvauspuoli on taas epävarma.

Miksi kunnat eivät ota pakolaisia? Moni kunta on talousvaikauksissa. Kunnissa on päivähoitojono, koulu- ja päivähoitotilat ovat täpötäynnä, vuokra-asunto jonot ovat pitkiä, työttömyydestä on isot menot yms. Lastensuojelutilanne on vähintääkin haastava useimmassa kunnassa. Kunnat ovat velkaisia ja kunnallisverokin on työssäkäyvien mielestä korkealla. Kaikissa kunnissa ei ole ollut ennen pakolaisia, joten ei ole kokemusta, eikä olemassa olevia palvelupolkuja, henkilöstöä tai henkilöstön osaamista ja tähän lisänä liian pieni valtion tuki.

Moni kuntapäättäjä miettii myös sitä, että onko oikein, että kuntapalveluja leikataan ja maksuja lisätään ja samaan aikaan lisätään menoja vain yhdelle ryhmälle? Onko oikein, että päivähoidon aikarajaus koskee lähtökohtaisesti vain suomalaislapsia? Onko oikein, että opetustunteja vähennetään ja kouluja lopetaan ja samaan aikaan lisätään perusopetuksen palveluja vain yhdelle ryhmälle? Samaan suuhun ei oikein mahdu kuntien säästöjen vastustaminen ja pakolaisten vastaanottamispuheet, paitsi utopiapuoleiden edustajilla.

Kunnat saavat nyt siis moitteita jos ei ota pakolaisia, vaikka valtio maksaa? Mistäs valtion raha tulee? Vero- ja velkarahoista. Joka ikinen suomessa palkkaa, eläkettä, tukea saava tai jotakin tavaraa ostava tai palvelua käyttävä (alv) ja meidän lapsenlapset monessa alenevassa polvessa maksavat nämä kunnille tarjottavat pakolaisten vastaanottomenot. Vaikka oma asuinkuntasi ei ota pakolaisia, niin verorahoilla tuet naapurikuntaisi pakolaisten vastaanottoa. 

Jos koet, että olet vastuunkantaja ja tuet pakolaisten vastaanottoa, on paras keino siihen tehdä paljon töitä ja kuluttaa rutkasti. Vain palkkaverojesi määrällä on todellista merkitystä pakolaiskriisissä. On niin helppo olla hyväntekijä toisten rahoilla.

Jos olet huolissasi kotouttamisen heikkoudesta, ole Sinä se tekijä. On niin helppo vaatia muita tekemään ja maksamaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntapaikat, pakolaiset, kunnat, raha

Pari ajatusta....

Lauantai 19.9.2015 - Pia P

90- luvun lamassa verotuksessa poistui lapsvähennys ja yksihuoltajavähennys - korvauksena lapsilisä nostettiin huimasti. Seuraavaksi lapsilisää laskettiin huimasti.
Sen jälkeen on poistunut yleisvelkojen korkojen vähennysoikeus, jäljelle on jäänyt asuntolainan koron koko ajan pienevä vähennysoikeus. Työmatkakustannuksiin on tullut iso omavastuu verotuksessa.
Tällä hetkellä verotuksessa saa vähentää vain liittojen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut ja puolueille menevät luottamuspalkkioiden "puolueverot", esim. luottamushenkilöiden kokouspalkkioista tilitetään 10-30% puolueille (paikallisyhdistykselle tai piirijärjestöille) ja se vähennetään automaattisesti maksajan ilmoituksen mukaan verotuksessa. Eli puolueet saavat piilotukea vielä verotuksen kautta, kun luottamushenkilö ei joudu "omasta pussista" maksamaan puolueveroa.

Jospa nämä kaksi "pyhäälehmää" poistettaisiin? Miksi kaikkien suomalaisten on osallistuttava ammattiliittojen ja puolueiden toimintaa verovähennyksien suoman edun kautta?

Ammattiliitot korostavat sopimisen vapautta, eikö ole todellista sopimusvapautta, että jäsen itse maksaa jäsenmaksunsa eikä sitä kompensoida verorahoilla?

Liitot ja kassat maksavat n 5 % ansiosidonnaisesta, muut maksetut rahat menevät organisaation pyörittämiseen.eli mistä ihmeestä tulee sanonta "liiton rahoilla" - hienoa mielikuvamarkkinointia?

---

Olin aikoinaan kotiavustaja ja töihini kuului kodeissa tapahtuva arkityöt, esim. siivous, lapsen hoito.

Ihmettelin kerran toimistolla, että miksi selvästi terve kätinen ja touhuun pystyvä mies istuu sängyllä ja katsoo kun naiset siivoavat hänen kotinsa. Kysyin, että eikä henkilöä voisi ottaa mukaan siivoukseen kun ei näytä olevan fyysistä vikaa? Vaikka mattoja ulos kantamaan. Arvaatte varmaan mitä mies teki kun kerroin hänen olevan terve kätinen... Vastaus oli, että heidän ei tarvitse siivota, se on meidän tehdäVä. 

Toiminta on nyt muuttunut kuntouttavksi eli asiakas itse osallistuu oman kodin siivoukseen ja maksaakin siitä.

Nyt meillä on taas ihmisryhmä, jonka ei tarvitse tehdä mitään. Auttajat ja vapaaehtoiset petaavat sängyt, siivoavat ja antavat ruuankin valmiiksi nenän eteen. Ajatus on, että ovat rajalla tuhansien kilometrien matkan jälkeen muuttuneet hoidettavksi ja huollettavksi. Kaikki näkevät, että he ovat hyvin terveen oloisia.

Kirjoitan siis turvapaikanhakijoista. Mikä ihme meitä suomalaisia vaivaa?

Me haluamme hoitaa jotakin, mutta emme sellaisia, jotka tarvitsevat hoitoa ja hoivaa. Tällä hetkellä on menossa massiivinen suomalaisten muuttoaalto - laitospaikat puretaan lakisääteisesti ja joko se olemassa oleva asumispaikka muutetaan kevyemmäksi hoivan paikaksi tai asukas sitten palautetaan kotiin. Tällä hetkellä i ei edes oteta asumaan hoivan pariin huonokuntoisia vanhuksia tai muita apuja tarvitsevia - vammaisia, päihdeongelmallisia, mielenterveydellisiesti ja fyysisesti sairastavia.

Kirjoitetaan nyt sivujuonena eläkeläisten asumistuesta. Kun laitospaikka muutetaan tuetuksi asumiseksi, haetaan "asuntoon" valtion asumistukea asunnon vuokrapapetin perusteella. Siis tällä tavalla saadaan kuntien menoja siirrettyä valtiolle. Eläkeläisten asumistukimenot räjähti käsiin, ei suinkaan eläkeläisten tulojen vähentymisen takia vaan kuntien - ihan laillisten- kikkailujen takia. Nyt on ollaan lopettamassa koko erillinen eläkeläisten asumistukijärjestelmä ja jää jäljelle vain yleinen asumistuki. Sinällään ihan viisasta yksinkertaistaa byrokratiaa, mutta yleinen at laskee eläkeläisten asumistukea. Tästä nousi ihan syystäkin mekkala ja huoli. Eläkeläisten asumistuen leikkaa kuntien maksukikkailu, ei suinkaan hallituksen ilkeys. Mitäpä tapahtuu sitten tuetuissa asumispaikoissa? Vuokra on edelleen olemassa, asukkaalle jääs vähemmän rahaa ja jos eläke ei riitä kaikkiin menoihin, niin silloin haetaan toimeentulotukea, jonka maksaa vielä tällä hetkellä kunta.  Järjestelmässä kärsii tavallisissa vuokra-asunnoissa asuvat ja ei toimeentulotukea saavat eläkeläiset, koska tuki tulee olemaan joillekin pienempi.

Erillinen asumistuki eläkeläisille tehtiin inhimillisistä seikoista aikoinaan. Monella naisella oli hyvin pieni eläke ja leskeksi jäätyään asumistuen avulla ei tarvinnut heti muutaa kenties isosta ja kalliista asunnosta pois. Asumistuki jäi normaaliksi tulon lisäykseksi ja sen avulla pystytään pitämään asuntoa, johon muuten ei olisi varaa. Jätän ilmaan ajatuksen mietittäväksi, onko tarpeellista, että velkarahalla pyörivä valtio mahdollistuttaa asumisen jossakin mihin omat tulot ei riitä. Miksi meillä on näin kalliit asunnot ja yleensä asumisen hinta, että valtio maksaa siitä osan? Kuka hyötyy?

Takaisin itse juttuun---

Miksi me paapotaan selvästi terveitä nuoria ihmisiä? Sängyt pedattu, leivät voideltu ja ruoka valmiina lautasella. Entä jos ja kun joku saa kansalaisuuden ja muuttaa omaan kotiinsa. Onko siellä palvelija, napatanssija ja pullan tuoja, unohtamatta niitä kuuluisia villasukan kutojia? Eikä ole vähän kornia, että ensin levitetään punainen matto jollekin ryhmlle ja kun vapaaehtoiset väsyvät, niin se on sitten " pärjätkää ihan ite", niin kuin suomalaiset on tottunut.

Rahan loppumisen takia ei tule olemaan kielikursseja, työpaikkoja eikä sosiaaliturvaakaan - ei kantasuomalaisilla eikä edes maahanmuuttajilla.

" Meillä oli unelma, johon meillä ei ollutkaan varaa..."

Nyt sitten joku parahtaa, ettei voi sotkea samaan asiayhteyteen maahanmuuttajia ja vanhuksia. Miksi ei? Onko maksajat eri?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jäsenmaksu, eläkeläisten asumituki, veroraha, lasku

Joku maksaa aina

Tiistai 12.5.2015 - Pia P

Eduskuntavaalien jälkeen alkoi hallituksen muodostaminen. Tällä kertaa vaalitulos vaikutti ja kolme suurinta eli kolme eniten ääniä saaneet puolueet alkoivat keskustella ja sopia hallitusohjelmasta. Moni jurputtaa kun kerrankin demokratia oikeasti puhuu. Kuulemma vaalivoittaja oli se, kuka sai eniten lisäpaikkoja- no ei ole, voittaja on se, joka sai eniten ääniä.

Nyt on jo alkanut kova poru tulevista leikkauksista ja muista säästötoimenpiteista. Vaikka hallitusohjelmaa ei ole vielä julkistettu. Työttömistä on kova huoli ja heiltä ei saa leikata mitään. Parempi huoli olisi, miksi meillä on näin paljon työttömiä ja miten heidät saadaan palkkatöihin Ja vielä sellaisella palkalla, jolla elää.  Eläkeläisiltä ei saa leikata mitään. No meillä on paljon hyvin toimeentuleviakin eläkeläisiä, joilla suuret pääoma ja eläketulot. Ei kaikki eläkeläiset ole köyhiä ja sairaita eikä huollettavia. Lapsiperheiltä ei saa leikata mitään. No kaikki lapsiperheet eivät todellakaan tarvitse esim. lapsilisiä.

Paljon on porua, että yleensä leikataan ja vieläpä niin paljon. No, ihan siksi kun ne on niin ilkeitä ja pahoja? Ihan kiusallaan?

Vai voisko olla syy, että rahat on loppu ja velkaa joudutaan ottamaan liian paljon elämiseen ja jopa kaikkeen kivaan? 

Jos haluamme pelastaa kansainvälisiä pankkeja, joka tekee roisia voitonhakua rahoittamalla ylivelkaisia maita, pitää olla valmis se maksamaan. Joka repimällä se raha omalta kansalta tai ottamalla velkaa, että voimme maksaa muiden maiden velkoja. Velkaa, joka jää lastenlapsille maksettavaksi. 

Jos haluamme, että korkea sosiaaliturvamme on kaikille käytettävissä, niin joko sitä leikataan kaikilta- myös kantasuomalaislta- , että meillä on varaa tähän tai sitten otamme velkaa lisää. Tarkoitan tällä Suomessa ulkomaisten työssä kävijöiden perheiden kotimaassa saaviin etuuksiin, esim. Kotihoitotuki, lapsilisät ja työttömyystuki kun täällä työt loppuvat.

Jos  haluamme antaa vuosittain, tutkitusti usein toimimattomaan, kehitysapuun yli miljardin vuodessa, niin sekin on jostain pois ja otamme sen velkaa. 

Jos haluamme pelastaa maailman ilmaston kurittamalla tekemällä omaa kansaa ja Suomen teollisuutta ja taloutta alasajavaa sopimuksia, pitää senkin joku maksaa. Sen maksaa kuluttajat ja työttömäksi joutuvat työntekijät kun toimintoja siirretään maihin, jotka eivät sovi itseään taloudellisesti kurittavia sopimuksia.

Suomessa on ilmaisia asioita vähän. Joku aina maksaa. Monelle on helppo vaatia ja haluta vaikka mitä, kun yhteiskunta, valtio ja kunta maksaa sen tai vastaa siitä. Mutta joku maksaa sen! Verorahoilla tai lainaraha. Tai jostakin se on pois.

Meillä alkaa olla valintojen aika. Mistä voimme luopua, mistä voimme nipistää -Sinä ja minä?

Luovunko minä helatorstain vapaasta? Olenko valmis, että minulle yhteiskunnalta tulevaa rahaa leikataan? Olenko valmis, että virkamiehiä vähennetään johtajatasolta? Olenko valmis, että kehitysavusta leikataan? Olenko valmis, että esim isot, voittoa tuottavat yritykset eivät saa vuodesta toiseen isoja kehitysrahoja? Esimerkkejä voi miettiä ja listata loputtomiin.

Vai sanotko: eeei, minulta ei saa viedä mitään, saavutetut edut on pidettävä?

Maksakoon tulevat sukupolvet Sinun yltäkylläisen elämäsi  ja halusi? 

jk. Miksi yltäkylläinen-sana? Jos vertaamme elämäntasoamme moneen muuhun maahan, niin ei meillä ole hätää, vaikka nipistetään.

Miksi ajattelen, että Sinulta ja minulta on varaa nipistää? Luet tätä netistä eli Sinulla mahdollisuus,todennäköisesti omasta laitteesta, tietoverkkoon. Sinulla on todenäköisesti koti, mahdollisuus kulkea omalla autolla tai joukkoliikenteellä, omistat vaatteita ja tavaroita ja saat jostain rahaa - työstä, eläkkeestä tai tuesta. 

Tämän jorinan voi tiivistää näin: meidän pitää ymmärtää mistä päätöksen teon raha tulee ja mihin se menee. Joku maksaa aina.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talous, politiikka, raha

Tökkäys ampiaispesään....

Perjantai 30.1.2015 - Pia P

Viime päivinä on tullut keskuteluun työttömyysturva. Ansiosidoinnainen halutaan kaikille työssöoloehdon täyttäville, mutta kesto lyhenesi puoleen nykyisestä. Suomesta loppuu raha.

Olen jo kymmeniä vuosia kritisoinnut työttömyysturvassa ja ammattiliitoissa paria asiaa. Ja nämä ovat vain minun mielipiteitä.

: Miksi liiton ja kassajäsenyyden saa vähentää verotuksessa? Miksi kaikkien pitää osallistua verotuksen kautta vapaaehtoiseen jäsenyyden kulujen maksuun? Verovähennysoikeuksia on koko ajan lopetettu tai pienennetty. Esim. lainan korot, asuntolaionen korot, työmatkavähennys, lapsivähennys

- Miksi ansiosidonnainen on sidottu liiton tai kassan jäsenyyteen? Miksi meillä pitää olla erillisiä käsittelykierroksia - osalle kelassa ja osalle jossain muualla? Ja vielä kierros lausunnon takia työkkärissä. Työvoimatoimiston kautta tulee ensin "työvoimapoliittinen lausunto", jossa päätetään oletko kelvolliinen hakemaan työttömyyskorvausta. Sitten seuraava instanssi päättää mitä ehkä olet saamassa.. Pelkällä puhelimeen vastaamattomuudella voi saada työkkäristä karenssin, vaikka kaksi viikkoa sen takia, että "on kieltäytynyt toimenpiteistä".

- Miksi puhutaan liiton rahoista? Liittojen kassat ja työttömyyskassat maksavat ansiosidonnaisesta 5,5 % ansiosidonnaisen kustannuksista. Siis 94,5 % ansiosidonnaisesta maksaa veronmaksajat ja työnantajat. Liitot saavat aivan aiheetonta kunniaan tästä.

- Mihin liiton loppujäsen maksu menee? Liittojen henkilökunnan palkkoihin, järjestelmän pyörittämiseen ja huveihin. Katsokaas verotiedoista paljonko liittopomot hankkivat? Katsokaa miten Levillä ammattiliitot rellestää, yrittävät ohjata Kittilän kuntaakin.

- Ravintolatyöläisenä Lapissa ja Helsingissä olen nähnyt paljon liitojen herrojen ja rouvien touhua. Ammattiylpeyden ja siihen liittyvä salaisuuksien pitäsen takia en avaa tätä enempää. En kuulu mihinkään ammattiliittoon tämän takia, Riittävä avaus? No. lisää ehkä joskus muistelmissa.

- Miksi työnantajien pienellä pakolla oletetaan hoitavan liittojen prosenttimäärisen kuukausimaksun laskeminen ja sen tilittämisen? Sehän on työntekijän ja liiton välinen sopimus, miksi sen kustannuksia aiheuttavan puolen pitää hoitaa työnantaja?

- Isoissa yrityksissä ammattiliiton edustajalla on oikeus tehdä "omia hommia" eli hoitaa liiton asioita osa- tai koko päiväisesti työaikana. Työnantaja antaa työtilan ja välineet, esimerkiksi tietokoneen käyttöön.

- Paikallinen sopiminen ei onnistu tänä päivänä. Jos yrityksellä menee huonosti, se lomauttaa tai irtsanoaa väkeään. Jos yrityksellä menee hyvin, niin se maksaa osinkoja enempi. Tai satsaa investointeihin. Suomessa työntekijä joustaa työpaikoilla, ei palkoilla.

- Miksi liitot ovat sidoksissa puolueisiin? Liitot vetävät puoluiden koulutuksia yms. Ainakin vasemman puolen puolueiden. Aina ei erota kumpi puhuu, poliitikko vai liiton edustaja.

-  Miksi jotkut eduskuntavaaliehdokkaat saavat vaalitukea liitoilta, osa jopa yli 10 000 e? Haluatako Sinä, etttä sinun esim. työntekijäpuolen jäsenmaksuilla tuetaan vain vasemmiston ja demarien ehdokkaita, viime vuosina vain paria Perussuomalaista? En ole löytänyt vaalirahoitusilmoituksista vihreiden tai KD saavan vaalitukea liitoilta.

En vastusta tai halua lopettaa ammattiliittoja. Ne ovat tehneet hyvää ja tarpeellista työtä Suomessa.

Haluan vain tasa-arvoisen ja oikeasti vapaaehtoisen suhtautumisen niihin. Siis irroitetaan ansiosidoisen työttömyyskorvauksen maksu (liiton) kassajäsenyydestä. Lopetetaan liittojen ja kassojen veromähennysoikeus verotuksessa. Jokainen huolehtikoon omista jäsenmaksujen maksamisesta.

Edelleen nämä ovat vain minun mielipiteitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ansiosidonnainen, työttömyys, raha, ammattiliitot

Lusikka soppaan...

Perjantai 3.10.2014 klo 12.46 - Pia P

Jätevesilaki

Mikä meni väärin?

1. Ympäristön suojeleminen on hyvä asia, mutta mittasuhteet ja kohteet eivät aina kohtaa.

Pellon vieressä mäen päällä asuintalo, jossa toimiva jätevesijärjestelmä  Kolmen sakokaivon (säännöllinen tyhjennys) ja imeytyskenttä. Vieressä pelto, johon vedetään lietelantaa raakana ja pilaantuneena käymisen jälkeen karsean hajuisena lieruna.  Vesitö löytyy pellon alareunasta. Kummasta valuu vesistöön sitä ihteään? Kumpi joutuu lakiin perustuvan pakon takia ostamaan  ja asentamaan vähintään 15 000 euroa maksavan järjestelmän?

Miksi toimivia järjestelmiä piti ja pitää muuttaa?

2. Raha ja kuinka sitä tehdään.

Keskustan nykyinen puheenjohtaja omisti yrityksen, jonka tuotteesta tuli markkinoiden suurin toimittaja. Puoluekaverit järjestivät sopivan lain yritykselle. Puoluekaverit järjestivät sopivasti rahaa lain markkinointiin kuntiin, ns.jätevesineuvojat. Muut silloiset hallituspuolueet "suojelivat luontoa" ajamalla yhteistyöllä tämän lain voimaan.

Nyt keskusta kyseenalaistaa lain eduskunnassa, härskiyden huippu!

Keskustan velat maksoikin uusi puheenjohtaja, hyvä diili.

3. Laitteiston toimimattomuus

Laitteistoja myydään CE -merkinnällä. On kuulemma hyväksyttyjä. SYKE (Suomen ympäristökeskus) irtisanoutuu toimivuuden testaamisesta ja kertoi, että CE -merkintä tarkoittaa, että pöntöt kestää maanpaineen ja pakkasen. Ei siis kerro, että ne toimii.

Toimivuus on vain laitteen omistajan vastuulla, ei valmistajan tai myyjän.

Täydellinen kupla.

Laki pakottaa ostamaan hyvin kalliilla  ja asentamaan jotain, minkä itse joutuu vastaamaan, että se toimii. Vaikka ennestään olisi toimivat järjestelmät.

4. Nykyinen  "lypsylehmä"

Valtio maksaa tuulivoimasta suuria energiatukeja. Suurimpia tuen nostajia löytyy ihan keskustan lähipiiristä. Oli jopa neuvomassa miten tuet kanavoidaan "oikein".

Ei se tuulivoima pelastanut Suomen energiavajetta eli

5. Tulevan hallituksen "lypsylehmä" on...

Paikalliset voimalaitokset saanee tukea kotimaisen polttoaineen käyttämiseen. Eli kuka toimittaa pienvoimaloita?  Risupaketti 2 tulossa. .Arvatkaas kuka omistaa pienvoimaloita tekevän yrityksen?

1 kommentti . Avainsanat: jätevesilaki, lypsylehmä, tuki, raha,