Hallinto-oikeuden päätös

Keskiviikko 13.6.2018 klo 9.33 - Pia P

Aikuisten maahanmuuttajien opetus Suonenjoella

Lauantai 2.9.2017 - Pia P

Turun terroristiteon jälkiselvittelyssä on ihmetystä ja epäuskoakin herättänyt tieto, että aikuinen mies on opiskellut lasten kanssa samassa koulussa -samoissa luokissa ja ryhmissä.

Turun terroristiepäilty (vasta oikeuden päätöksellä epäilty on syyllinen) oli oman ilmoituksen mukaan Suomeen tullessa 16- v ikäinen (oli tämän hetkisen tiedon mukaan ainakin 22-v) ja siksi hänet laitettiin turvapaikanhakijana oppioikeudella yläkouluun, jossa on 7-10 luokat eli iät 12-17 vuotiaita. Hän oli ihan ilmoitetun iän ja statuksen mukaisessa paikassa- yläkoulussa, näin toimitaan koko Suomessa.

Näin toimitaan myös Suonenjoella, jos on turvapaikanhakija ja alle 17- vuoden ikäinen, on yhtenäiskoulussa, alakouluissa tai esikouluissa oppioikeudella suonenjokelaisten kantalasten parissa. Samoin jos saa oleskeluoikeuden tai turvapaikan, niin alle 17- v ikäinen on oppivelvollisuudella Suonenjoen kouluissa. Paperittomia lapsia on vähänen määrä, he yleensä odottavat perheen kanssa palautusta ja lapsilla on oikeus opetukseen. Kunnan velvollisuus on edesauttaa palautusta.

Alaikäinen saa hyvin helposti ainakin oleskeluluvan, joten järjestelmä houkuttelee valehtelamaan iän. Tutkituista on ollut jopa 65 % vanhempia kuin ovat itse ilmoittaneet, oikeat iät olleet 40- vuoteen asti. Jos hakija on sanonut iäkseen 15- vuotta, niin häntä käsitellään kuten hän olisi 15- vuotta. Piste.  Vain migri voi tutkia iän aikanaan turvapaikkahakemuksesta käsitellessä - ainakin vuoden jono-odotuksen jälkeen.

Mites sitten yli 17- vuotiaat turvapaikanhakijat, oleskeluoikeuden tai turvapaikan saaneiden tms opetus? 

Lainaus suoraan opetushallituksen sivuilta:

"Oppivelvollisuusiän ylittäneet maahanmuuttajat, jotka eivät ole suorittaneet Suomen järjestelmän tasoista perusopetusta, voivat täydentää aikaisempia opintoja ja suorittaa perusopetuksen päättötodistuksen aikuisten perusopetuksessa. Aikuisten perusopetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja jatko-opintovalmiuksia. Aikuisten perusopetusta järjestetään aikuislukioissa, päivälukioiden aikuislinjoilla, kansanopistoissa ja eräissä kansalaisopistoissa."

Aikuisten (yli 17-vuotiaiden) perusopetuspaikat on siis järjestetty aikuisten parissa.

Mites Suonenjoen kaupunki NYT  järjestää yli 17- vuotiaiden nuorten  ja aikuisten maahanmuuttajien ja paperittomien opetuksen?

Kaikki alla oleva löytyy julkisista pöytäkirjoista.

Edellinen koulutuslautakunta on päättänyt 30.5.2017, että aikuisten opetuksen järjestäjä on Suonenjoen aikuislukio ja opiskelupaikka on Suonenjoen yhtenäiskoulu eli yläkoulu, jossa lapset ovat 12-16 v  (muutama 17- v). Päätös koski lukukautta 2017-2018. Eli lukukauden 2018 alussa 1.8.2018 on paikka päättämättä.

Koulutuslautakunta kuntavaalien jälkeen uudella kokoonpanolla 29.8.2017 käsitteli aikuisten opetuksen opetussuunnitelmaa (OPS), joka löytyy peda.suonenjoki nettisivulta kohdasta opetussuunnitelma. Valtakunnallisen opetussuunnitelmaan, joka astuu voimaa 1.1.2018, on lisätty punaisella tekstejä, joka koskee Suonenjokea.

Alla olevat lainaukset ovat suoraan ko julkisestaOPSista - viranhaltijan omia lisäyksiä:

"Aikuisen perusopetuksen opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti siinä oppimisympäristössä, missä järjestetään oppivelvollisten perusopetusta."

"Suonenjoen yhtenäiskoulussa aikuisopetus toteutetaan yläkoulun luokkien yhteydessä. Opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti yläkoulun ryhmissä."

Näin siis toimitaan tällä hetkellä edellisen koulutuslautakunnan päätöksen mukaan. Aikuiset maahanmuuttajat ja paperittomat ovat Suonenjoella lasten kanssa samassa koulussa ja samoissa ryhmissä, koska "se on järkevää" ( lainaus 30.5.2017 koulutus ltk pöytäkirjasta), vaikka järjestäjä on Suonenjoen aikuislukio.

Ja näin siis lukee OPSissa, jota nyt päätetään. Julkisesta pöytäkirjasta näkyy, että OPS palautettiin uudelleen valmisteluun. Ehdotuksen kansisivussa lukee vuosi 2017. Uusi OPS astuu kuitenkin voimaa vasta 1.1.2018. OPS kuvaillaan tilannetta, jossa aikuiset ovat yhtenäiskoulussa ja yläluokkalaisten kanssa samassa, kuten oli päätetty.

Minua ja varmaan Sinua kiinnostaa, missä peruskoulun päättötodistusta aikuiset maahanmuuttajat ja paperittomat opiskelee  1.8.2018 alkaen?

 Uusi OPS pitää tehdä (aivan kuten julkisuudessa on annettu ymmärtää), niin että järjestäjä on Suonenjoen aikuislukio ja päätöksenä, että  tilat ovat lukion puolella ja ryhmässä on -jos on- vain toisen asteen opiskelija-ikäiset. Päätös pitää olla selvä. Aikuiset eivät kuulu lasten pariin opiskelemaan. 

Suonenjoki noudattaa lakia alle 17- vuotiaiden turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kanssa.

Miksi kaupungin pitäisi omilla päätöksillä laittaa aikuiset lasten pariin (ei noudata ohjeita ) kun siihenkin on ihan olemassa oleva järjestelmä?

Jos ja kun Suonenjoella on kielteisen turvapaikkapäätöksen päätöksen saaneita (ns paperiton) aikuisia , niin kaupungin velvollisuus on lain mukaan edesauttaa palauttamista, eikä laittaa lasten kanssa samaan kouluun, eikös vaan?

Jk. Pitäiskö joskus miettiä, mikä olisi hyvä maahanmuuttaja nuorille? Esim. Kuopiossa on maahanmuuttajanuorille jo olemassa oleva opiskelupaikka, ammattitaitoiset opettajat, asianmukaiser tilat ja mikä parasta ...Siitä on suora jatkomahdollisuus jatko-opiskeluun. Suonenjoella jotkut haluavat paapoa nuoria aikuisia maahanmuuttajia pitämällä koulussa lasten parissa. Miksi ei edesautetaisi  itsenäistymään antamalla nuorten olla oman ikäistensä kanssa - eikä lasten parissa?

Vaalipaneelit

Keskiviikko 22.3.2017 - Pia P

Ennen vaaleja on paljon erilaisia vaalipaneeleita ja vaalikoneita. Aiheet ovat yhdistysten, lehtien, järjestöjen  yms mukaan maan ja taivaan väliltä - eläinsuojelusta kehitysapuun...

Moni järjestö kokee, että vaalien alla voi lisätä omaa julkisuutta, tiedon levitystä, vaikuttamista, etujen ajamista eli lobbaamista. Suomessa kuntatasolla ei liiku raha järjestön ja ehdokkaan välillä. Ehdokkaat hyötyvät vaalien aikaan näkyvyyden saamisena. 

Äänestäjät hyötyvät varsinkin vaalikoneista kun voi kotona tutkailla ehdokkaiden eroja - paitsi, että kaikki eivät vastaa netin kautta vaalikoneisiin. Ehdokkaat eivät osaa, kerkiä, viitsi, ei saa tietoa (esim salasanoja) tai muista vastata ko vaalikoneeseen. 

Vaalipaneelien yleisö tahtoo olla vain muita ehdokkaita, puolueen jäseniä ja 99% tietää mitä tai ketä äänestää seuraavissa vaaleissa. Yleisöön mahtuu aina yksi aktiivinen kuntalainen, jolla on paljon asiaa ja vähän asiaan liittyviä kysymyksiä.

Suonenjoella oli 15.3.2017 OAJ (opettajien ammattijärjestön) ja koulun vanhenpainyhdistyksen järjestämä vaalipaneeli. Vaihtelua tavalliseen paneeliin oli, että vastaajat vaihtuivat kysymysten välillä. 

Paneelista oli lähetetty etukäteiskysymykset, johon paras ja suosituin vastaus oli aina "kyllä, kaikkea lisää."

OAJ on nimensä mukaan opettajien etujen ajava järjestö. Tarkoituksenahan on lisätä opettajien määrää, vakituisia työpaikkoja, palkkaa, etuja sekä vähentää työmäärää. Aivan samalla tavalla kuin muutkin liitot. Yksikään liitto ei toimi toistepäin tai sitten sillä ei olisi kauaa jäseniä.

OAJ on voimakas järjestö. Esim opettajia ei saa lomauttaa silloin kun oppilaan eivät ole koulussa, esim kesäkuussa. Kikyä ei lisännyt työaikaa siten, että oppillaat olisi saanut enenmän opetusta vaan se lisättiin opettajien saamaan koulutukseen. Opettajilla on opetusvelvollisuus, esim teknisten opettaja on vain 24h/ vk oppilaita opettamassa, muu aika on sitä valmistelevaa ja korjaavaa aikaa. Opettajilla on kesäkuu ja  puolet elokuusta sitä valmistelvaa ja korjaavaa aikaa ja jonka voi olla myös kotona. Kesäloma on vain heinäkuu ja sen päälle joululoma ja talviloma. Opettajien palkkakehitys on ollut huima kun vertaa vaikka 20 vuoden takaista.

OAJ on onnistunut hyvin edunajamisessa. Suonenjoellakin koulutuslautakunnan alainen  henkilömäärä on lisääntynyt 15 viidessä vuodessa ja silti koko ajan sanotaan, että on leikattu ja supistettu. Niin vain lapsilta koulukirjoista, tarvikkeitsa ja opetustunneista. Vuonna 2016 varattiin talousarvioon 30 000€ koulujen, päivähoidon ja oppilaiden tarvitsemiin tietokoneisiin ja sillä rahalla ostettiin opettajille omat tietokoneet!

Suonenjoella haluttiin lisää kaikkea ja paljon. Harva mietti miten se kaikki rahoitetaan - yhdessäkään kysymyksessä ei pohdittu, miten mielihalut rahoitetaan - syömävelalla, muilta sektoreita pienetämällä tai nostetaan veroprosenttia? Paneelissa ei pohdittu, että miksi vuodesta toiseen koultuslautakunnan menot kasvaa ja budjettissa ei pysytä Harva miettii voisiko koulua ajatella lasten ja nuorten kannalta eikä vain opettajien? Harva miettii koulussa olevia muita  ammattiryhmiä- siistijöitä, kouluravintolan henkilökuntaa tai huoltomiehiä? Palkka on vaalipaneelin vetäjän palkkaan verrattuna huomattavasti (hyvin huomattavasti) pienempi ja läsnäolo on 100% työpaikalla. Töitä ei valmistella kotona kesäkuussa vaan silloin vahataan lattioita koululla.

OAJ:n Suonenjoen paikallinen puheenjohtaja asuu Kuopiossa. Suonenjoen koulumenot maksaa suonenjokelaiset veronmaksajat kuntaverossa, joka edelleen Suomen korkeinpia. Onko oikein, että muualla asuva haluaa nostaa Suonenjoen menoja ajaessaan oman ammattiryhmänsä etuja? Hän ei ole täällä maksaja.

Toinen harmaa kysymys on, että vaalipaneelin vetäjä on itse kuntavaaleissa ehdolla Kuopiossa. Puoluesidonnaisuus tulee välillä esille voimakkaasti. Ja se ei ole Perussuomalainen!

Lapset hometiloihin!

Maanantai 16.5.2016 klo 15.18 - Pia P

Iisveden koulu menee peruskorjaukseen lukukaudeksi 2016-17. Koulu ja koulun yhteydessä oleva päiväkoti siirretään väistötiloihin remontin ajaksi.

Päiväkodin pienimmät, alle 4- vuotiaat, sijoitetaan seurakunnan nuorisotaloon. Loput lapset sijoitetaan ns vanhan lukion tiloihin Suonenjoen keskustan alueelle. Kouluikäiset on korkeammassa puolella ja yli 4-vuotiaat esikouluikäisiin sijoitetaan ns tapulin puoleinen siipeen.

Vanha lukiorakennus on ollut tyhjillään neljän vuoden ajan satunnaiskäytöllä kansalaisopiston ryhmien käytössä. Lukiorakennus on 50- luvun kivirakennus.

Lukion siirron yhtenä syynä oli sisäilmaongelmat, henkilökunnan sairastuminen ja home - epäilyt. Ilmanvaihtokoneisto oli tarvinnut jo silloin uusimisen.

Iisveden koulun ja päiväkodin henkilökunta ja lasten vanhemmat oli kutsuttuna 11.5.2016 ensimmäistä kertaa väistötiloihn esittelyyn.  Tutustumisen jälkeen pidettiin infotilaisuus, jossa kerrottiin kutsun mukaan "terveysviranomaisten" tutkimuksesta ja myös muista asioista.

Tilaisuudessa kerrottiin työtehoseuralta ostetun tutkimuksen tulokset. Tutkimuskartoitus oli tehty tammikuussa ja näytteet oli otettu helmikuussa 2016. Tutkimustulokset kertoi homelöydöstä, kosteusvauriosta, riittämättömästä ilmanvaihdosta ja isosta kuitumääristä (katossa yläpuolelta pinnoittamattomat akustiikkalevyt).
Tutkimus oli valmistunut toukokuussa.
Tutkimustuloksen johdosta ilmastohormit oli nuohottu ja jotakin osia pinnoitettu ja ilmastointia säädetty. Kosteusvaurio oli korjattu. 

Tilaisuutta veti rakennustoimikunnan puheenjohtaja Jouko Hänninen. Puheenvuorot käytti myös Suonenjoen viranhaltijoita ja rehtori ja päiväkodin johtaja. Kaikkien mielestä tilat ovat sopivat. Muistutettiin, että remontti kestää vain 10 kk ja toisen koulun oppilaat olivat kärsineet vuosia homeesta. Lapsia voidaan myös siirrellä.

Keskustelun aikana kysyin, että miksi korjauksien jälkeen ei ole tehty  uusia mittauksia, että onnistuiko korjaus, niin vastaus oli, että korjattu on ja jos tulee ongelmia tai lapsi sairastuu, niin sitten reagoidaan. Ja tehdään lisäratkaisuja ilmanvaihtoon.

Päiväkodin tiloiksi suunniteltua ei oltu lattialampömitattu, vaikka lapset tulevat nukkumaan patjoilla ja leikkivät paljon lattialla.

Puheenjohtaja halusi kirjata loppukommentiksi, että kaikki ovat tyytyväisiä tiloihin ja tehtyihin remontteihin.Julkisesti olin ainoa, joka ei hyväksynyt ns tapulin siiven käyttöä päiväkodin väistötilana.

Juankoskella ei alettu edes korjaamaan rakennusta päiväkodiksi kun se oli homerakennus. Savon Sanomat teki monta juttua tästä.  Nyt Suonenjoella siirretään lapset hometiloihin, jonka korjauksena on tehty ilmastointilaitteen nuohous. 
---
Tekninen lautakunta oli päättänyt 4.11.2015 kokouksessa pykälä 3, että Iisveden väistötila on vanha lukio. Rakennustoimikunnan suunnitelma oli, että ilmastointikanavat nuohotaan.

Eli toimenpide (nuohous) oli tiedossa jo lokakuussa ja mittaus tehtiin helmikuussa 2016  ja vanhemmille esiteltiin se toimenpide mittaustulosten johdosta  korjaustoimenpiteenä toukokuussa 2016. 

Painostuksen tilojen hyväksyntää on käytetty, että kaupungilla ei ole rahaa, muutkin lapset ovat olleet hometiloissa, vain lukion xxxxxx sai astman ja vahva lupaus, että ongelmiin tartutaan ja muita tiloja ei ole.

Tosiasia on, että tutkimus tehtiin 2016 helmikuussa ja silloin löytyi ongelmia. Tutkimus kertoi sen päivän tilanteen, se ei kerro onnistuiko remontti ja mikä on tilanne syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Tutkimus ei ennusta Eli se ei kerro tulevaa. 

Miksi ei ole edes esitetty vaihtoehtoisia tiloja?

Kuka päättäjistä kantaa vastuu jos tulee lasten tai työntekijöiden sairastumisia tai jopa elinikäinen sairaus? 

Päivitys:

Poistin vanhan lukion työntekijän ammatin. Kunnioitan henkilön yksityisyyttä.

Tilaisuudessa koulutusjohtaja kertoi vanhan lukion sairastuneen työntekijän tunnistettavasti ammatista ja hänen terveystietoja. Lisäkommentti oli, että hän ei saanut oireitaa vaikka oli viereisessä huoneessa. Miltä työntekijöistä -päiväkodin ja koulun- tuntui kun koulutusjohtaja kertoi salassa pidettäviä asioita ja miten hän vähätteli oirehtelijaa/oireita? Miten suhtaudutaan mahdollisiin uusiin ongelmiin ja valittajiin? 

Opetellaan tunteita koulussa

Keskiviikko 30.3.2016 klo 8.01 - Pia P

Koulussa opetellaan terveystiedon tunneilla tunteita uuden opetussuunnitelman mukaan. Haastatellun mukaan näin puututaan rasismiin.

Mistä koululaisiin tulee rasismi? Pitäiskö kysyä mitä on rasismia?  Lasketaanko rasismiin jos ei hyväksy eriarvoista kohtelua?

Miltä koululapsesta tuntuu kun turvapaikkahakijoille tarjotaan kouluruokana riistakäristystä muiden puuropäivänä- eivät kuulemma joidenkin suomalaisten aikuisten mielestä ole tottunut puuroon. Ai käryä ja muussia syödään Lähi-Idässä... (tositarina).

Miltä peruskoululapsesta tuntuu kun vieressä istuva partainen mies on saman ikäinen kun hän itse koulun mukaan ja miehen facebook sivujen (oma ilmoitus) hän on 20- vuotias? Turvapaikanhakija on järjestelmämme mukaan sen ikäinen kun hän itse haluaa (tositarina). Nämä lapsoset hakevat kavereita tyttökoululaisista (tositarina). 

Miltä koululapsesta tuntuu kun joku lapsista saa töniä, huudella ja haukkua. kaikkien muiden pitää ymmärtää kun hän on maahanmuutaja. Miksi kaikkia ei kohdella samanarvoisesti, miksi kaikkia ei edes kielletä? (tositarina).

Miltä koululapsesta tuntuu kun heikon suomen kielitaidon omaava oppilas saa parempia numeroita kuin toinen. On tosiasia, että maahanmuuttajilla on parempi todistus kun heidän oppitasonsa edellyttää. On väärin myös heitä kohtaan, koska jossain vaiheessa jatko-opiskelua alkaa vaikeudet (tositarina),

Miltä koululapsista tuntuu kun opettajan aika menee maahanmuuttajien kanssa? osa maahanmuuttajista tarvitsevat paljon tukea (Tositarina).

Tuleeko rasismiksi luokiteltu "en hyväksy tälläistä" vasta maahanmuuttajien kanssa olemisen myötä? Oikeasti, onko "rasismia" jos ei edes kohtaa maahanmuuttajia? Tekeekö hyvää tarkoittavat  aikuiset lapsista "rasistisia"? Onko lapset rasistia vasta kun kohtaavat itse maahanmuuttajia? Jospa kokemus muuttaa käsitystä eikä syynä ole ennakkoluulot tai vanhempien puheet?

Mitä on kun jotkut maahanmuuttajat sylkevät suomalaislapsia naamalle, haukkuvat valko- tai spermanaamoiksi? Tönivät ja rikkovat tahalleen tavaroita? (tositarina).

Jospa me aikuiset kohdeltaisiin kaikkia lapsia samanarvoisesti, samoilla säännöillä ja tasa-arvoisesti? Lakataan näkemästä rasismia kaikkialla? Kaipa lapsilla on oikeus kokea pahaa mieltä eriarvoisesta kohtelusta, ilman että sitä sanotaan rasismiksi?

ps.tunteiden ilmaisu on hieno asia. Hyvä kun sellaista opetellaan koulussakin. Muta miksi syynä on se rasismi... Eikö meillä ole enää mitään muuta?

Koulukiusaaminen on hyvin vakava, vuosikymmenien jatkunut asia. Kaikkeen ja kaikkiin kohdistuvaan kiusaamiseen on puututtava. On niin väärin, että nyt nostetaan vain yksi ryhmä, joihin ei hyväksytä mitään, ei edes normaalia koulusääntöjä, koska se luokitellaan rasismiksi. 

Miten meni noin omasta mielestä?

Lauantai 5.3.2016 - Pia P

Suonenjoen koulutuslautakunnan kokouksessa 23.2. käsiteltiin tekemääni oikaisupyyntöä päätöksestä, jossa hyväksyttiin yhteistyössopimus Suonenjoen kaupungin ja Vanhamäki- säätiön kanssa. Oikaisupyyntöni peruste oli, että sopimus rikkoo Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä, jonka mukaan Vanhamäen turvapaikkahakijoista ei tule kaupungille kuuluvia toimia.

Vastoin valtuuston päätökstä.... Osa II koulutuslautakunnan päätös päätös

Torstai 4.2.2016 - Pia P

Vain neljä kuukautta kesti, että tuli jatko-osa Vanhamäki- asiaan. Neljä kuukautta sitten Suonenjoen kaupungin valtuusto päätti myönteisen kannan maahanmuuttoviraston ja Vanhamäki -säätiön väliseen sopimukseen.

Päätöskeskustelun aikana keskustalainen Pekka Kauppinen piti etukäteen kirjoitetun kannatuspuheen, jossa kehui miten hyvä sopimus on: "Kaupungille ei tule mitään kustannuksia ja kaupunki saa verotuloja". Kauppisen puhetta ei ole kirjattu pöytäkirjaan, koska se oli esityksen mukainen.  Olin ainoa, joka esitti ettei oteta kantaa ja perustelut löytyvät https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20151646-6.HTM

Suurin osa teki päätöksen "myönteisen vaikutuksen ja kustannuksia tuottamattoman" - esittelyn pohjalta. Joidenkin ajatuksia on vaikea arvailla.

Päätöksen pohjana oleva esittely vaihtui monta kertaa asian valmistelun aikana ja valmistelussa jäi epäselväksi kirjauksia, mutta päätöksen pohja oli, ettei kaupungin tarvitse tehdä Vanhamäki -vastaanottokeskuksessa asiassa mitään eikä se maksa kaupungille mitään.

Ja nyt neljän kuukauden jälkeen Suonenjoen koulutuslautakunta tekee sopimuksen, jota ei näköjään julkisteta sähköisesti kaiken kansan luettaksi Suonenjoen kaupungin nettisivuille pöytäkirjan liitteenä. https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20161677-10.HTM

Koulutuslautakunta sai sopimuksen tutustuttavaksi ja päätöksen teon pohjaksi vasta kokouksessa. Miksi sopimusta, joka on vain pöytäkirjan liitteenä. ei julkaista netissä ao kohdassa?

Sopimuksen allekirjoittajana on kaupungin puolelta keskustalainen koulutuslautakunnan puheenjohtaja Markku Tiihonen ja koulutoimen johtaja ja Vanhamäki säätiön puolelta hallituksen puheenjohtaja keskustalainen Esko Airaksinen ja säätiön johtaja.

Itse päätöskohta §10 oli kirjoitettu epäselvästi ja jopa erheyttävästi, eikä sitä oltu korjattu kokouksessakaan tai pöytäkirjaan kirjattavaksi oikein. Kuulemma liitteessä oleva teksti on oikein.

Yli oppioikeusikäisille turvapaikanhakijoille saa ja voi järjestää valmistavaa opetusta, mutta sitä ei korvata uuden lain mukaan yli 16 -vuotiaille  eikä edes lakia koskevien ikäisten kustannuksia kuukausittain. Syksyllä 2016 ilmoitetaan kuukausittain oppioikeusikäisten 6-16- vuotiaiden turvapaikkahakijoiden läsnäolo ja yli neljä kuukautta olleista ja alle 8 kuukautta olleista kaupunki saa puolet korvausta. Ei siis kuukausittain. Ja vain 6-16 v ikäisistä tulee korvausta valtiolta määräaikaisen lain perusteella.

Lautakunnat koostuvat maallikkojäsenistä.Heiltä ei voida vaatia asiaan paneutumista lakia selvittämällä tai kaikkia taustoja tutkimalla  Lautakuntatyöskentely kävisi raskaaksi jos joka pykälä pitäisi selvittää itse  juurta jaksaen. Olisi suotavaa, että viranhaltijan esitykset ovat, viimeistään kokouksessa ja pöytäkirjaan tallennettuna, oikein ja selvästi ymmärrettävissä.

En usko, että tässä on viranhaltija tarkoituksella erheytetty lautakuntaa vaan esitys on ollut epäselvä.

Valtuusto päätti kantansa, että ajatuksella, että kustanuksia ei tule. Vastoin valtuuston kantaa tehty sopimus sisältää, että Vanhamäki -säätiö maksaa laskua vastaa

- 2-4 henkilön (opettajat ja avustajat) palkat sivukuluineen. Laskutuksen ulkopuolelle jää: henkilöt pitää etsiä, palkata, tehdä ja sopia työsopimus ja mahdolliset poissaolojen sijaiset löytää yms eli tämä on kaupungin henkilöstöhallinnon kuluja

- Koulukirjat ja tarvikkeet. Laskutuksen ulkopuolelle jää kirjojen ja tarvikkeiden valinta, tilaus, laskujen käsittely, maksaminen ja edelleen laskutus ja laskun valvonta. Tämä on kaupungin reskontran ja laskutuspalvelun kuluja

- Sopimuksessa ei oltu huomioitu laskutuksen kustannuksia ja työkustannuksia. Laskutus vaatii monen eri kaupungin työntekijöiden työtä. Palkkahallinnon, laskutuksen, viranhaltijoiden, käsittelijöiden yms.

- Sopimuksessa ei oltu huomioitu miten paljon koulutoimen palveluita ja työtunteja aiheutuu täsät sopimuksesta kaupungille. Vastoin valtuuston päätöstä.

Olen käsittänyt, että "konttoriväki" Suonenjoen kaupungilla on vedetty viimeiseen asti tiukille ja työtehtäviä on tarpeeksi. On jotenkn outoa, että yksi lautakunta voi lisätä omalla päätöksellään kaupungille tehtäviä ja kustannuksia. Vastoin valtuuston päätöstä.

Jos on tekemisen puutetta tai muuten väljää työajan käytössä, niin henkilöstömitoitusta ja työtehtäviä voinee harkita Suonenjoen kaupungin henkilöstössä. (Tämä oli tämän jutun ainoa vitsi...)

Vanhamäki voi jatkaa kaupunginvaltuustollekin esiteltyä tapaa, että palkkaa itse suoraan tarvitsemansa henkilökunnan sekä ostaa/hankkii itse suoraan mitä tarvitseekaan.

Näin hyvin perusteltuna jää vain yksi vaihtoehto. Teen oikaisupyynnön koulutuslautakunnalle.

____

Esitän oikaisuvaatimuksen 19.1.2016 olleeseen koulutuslautakunnan kokouksen pykäkä 10 kohtaan

Oikaisupyynnön tekijä on kunnan jäsen.

Suonenjoen kaupungin valtuuston päätöksessä 28.9.2015 pykälä 35 päätettiin myönteinen kanta maahanmuuttoviraston ja Vanhamäki -säätiön väliselle sopimuksekseen.. Päätöksen esittelykohdassa todettiin, että

"pakolaisnuoret ovat ohittaneet peruskouluiän ja eivät tarvitse kaupungin koulupalveluita."

Valtuusto teki tämän ja valtuustokäsittelyn aikana kerrotun, että kaupungille ei tule mitään kuluja tai toimia tästä sopimuksesta, myönteinen kanta -päätöksen.

Koulutuslautakunnan 19.1.2016 kokouksen pöytäkirjassa pykälä 10 todetaan, että ”kunta voi järjestää valmistavaa opetusta turvapaikkahakijoille”. Lain mukaan kunta on velvollinen järjestämään opetusta vain 6-16 - vuotilaille turvapaikkahakijoille,

Pöytäkirjan päätöksessä kerrottu uuden lain mukainen kulujen korvaavuus ei koske yli 16 -vuotiaiden opetusta.

Jos kunta haluaa järjestää ei-subjektiivista palvelua, esim valmistavaa opetusta ei - oppioikeusikäisille turvapaikanhakijoille, on syytä kertoa päätöksen pohjaksi myös oikea kustannusten korvattavuus sekä lainmukaisuus oikein ja selvästi..

Liitteessä oleva sopimus on tehty vastoin Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä.

Liitteessä oleva sopimus on kaupungin sopimukseksi epätarkka. Sopimustekstiin on kirjoitettu, että kuluja laskutetaan sanalla mm eli muun muuassa. Epätarkka kirjaus ei anna tarpeeksi selvää kuvaa mitä sopimus koskee.

Liitteenä olevassa sopimuksessa on jätetty Suonenjoen kaupungin maksettavaksi asiaan liittyvä henkilöstöhallinnan, hankintapalveluiden, kaupungin osto- ja myyntireskontran ja laskutuspalvelun kustannukset. Lisäksi viranhaltijoille on jo nyt tullut lisää työtä ja siten kaupungille kustannuksia työajan käytöstä vastoin valtuuston päätöstä.

Vaadin oikaisuvaatimuksena koulutuslautakunnan päätöksen § 10 19.1.2016 kumoamista ja sopimuksen purkamista valtuustopäätöksen § 35 28.9.2015 sisällön ja  hengen vastaisena.

Kunnioittavasti

Pia Pentikäinen

Turvapaikkahakijalasten koulukorvaukset -uusi laki

Tiistai 19.1.2016 - Pia P

Tämäkin on ihan oma tutkimaani asiaa kun mistään ei saa valmista tietoa...

Turvapaikkahakijalapsille kuuluu Suomen lain mukaan oppioikeus koulussa. Laki koskee oppivelvollisuus ikäisiä eli 6 v esikoulussa ja 7-16 v peruskoulussa. Opetus on aloitettava viivyttämättä. Esikoulu on "pelkkä" esikoulu, eikä esim koko tarhapäivää turvapaikkahakijalapselle.

Moneen kuntaa tuli syksyllä 2015 kouluikäisiäkin turvapaikkahakijalapsia ilman kunnan päätöstä vastaanottokeskuksesta. VOK perustamisen yhteydessä ilmoitettiin, ettei kuntaan tule mitään kustannuksia, siksi ei tarvitse kysellä lupaa. No sitten huomattiin, että lapsille kuuluu kunnan järjestämä kouluopetus, terveydenhuolto ja lastensuojelu, vaikka osa jopa valtuutetuista ja koulutuslautakunnan jäsenistä oli sitä mieltä, ettei kuulu. Sitten huomattiin, että sehän maksaa. Seuraavaksi kerrottiin, että valtio maksaa kaiken. Jossakin huomattiin (esim. minä), että valtion maksua VOS (valtionosuusjärjestelmä) varten lapset olisi pitänyt ilmoittaa 20.9.2015, että valtio olisi maksanut ko oppilaista kunnalle rahaa. Siis ilmoituspäivä oli aikaisemmin kuin suurin osa oli edes Suomessa!

Seuraavaksi alettiin sorvaamaan uutta lakia maksatukseen, että kunnat saisivat kustannuksista korvausta valtiolta. Uuden lainlisäyksen myötä moni lehti ja henkilökin julistaa:  Nyt korvataan kaikki kustannukset kunnille!

No, korvataanko kaikki? No ei tietenkää.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091705

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_120+2015.aspx

Tässäpä tiivistys:
Laki on määräaikainen eli vuoden 2016 voimassa ja on takautuvasti voimassa eli koskee myös 21.9.2015 jälkeen tulleista oppioikeusikäisistä.

Laskentapäivien välissä 20.9.2015- 20.9.2016                                                                                     kunnan saama korvaus turvapaikkahakijalapsen opetuksen järjestämisestä ilmoitetaan 20.9.2016 ja maksetaan kun

sama oppilas on läsnä opetuksessa:

0-4 kk kunta ei saa mitään
Yli 4 kk - 8 kk kunta saa puolet korvauksesta
Yli 8 kk laskentapäivänään mennessä kunta saa koko summan

Turvapaikkapäätöksiä on tehty koko ajan ja kesällä 2016 pitäisi olla viime vuonna tulleiden päätökset tehty. Eli osa saa hylkäävän päätöksen turvapaikkaan, arvioitu määrä kielteisiä on 70%. 
---

Mitä kustannuksia tulee maksaa tuolla korvauksella? Tila, kirjat, kouluruoka ja suurinpana kustannuksena pienryhmissä tapahtuva opetus. Opettajajia ja avustajia tarvitaan ainakin puolet enemmän kuin "tavisluokassa", Palkkakustannus on yhdestä opettajasta 50 000- 55 000 € vuodessa. Nyt joku älähtää, ettei todellakaan saa tuollaista palkkaa. Siinä onkin työantajamaksut mukana eli todellinen palkkakustannus kunnalle ja se on kuntien ilmoittama.

----

Paljonko on kunnan saama korvaus:

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 194,08 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 2,49

Tästä voi tarkistaa oman kunnan oppilasmäärän ja tähän tulee ilmoitus turvapaikkahakijalasten määrästä 20.9.2016. VOS:a varten
http://vos.uta.fi/rap/

Suomennettuna ja lyhyesti yleisesti: Opetuksen järjestäjälle myönnetään maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen rahoitusta vuonna 2015 n. 15 100 euroa oppilasta kohden.  Lainlisäyksen perusteella korvausta voi saada 4-8 kuukautta opetusta saaneista (läsnä olleista) oppilaista siis puolet tästä summasta. Jos esim. oppilas muutetaan tai muuttaa toiseen kuntaan alle 4 kk opiskelun jälkeen, niin kunta ei saa mitään korvausta vaan se menee kunnan piikkiin.

----

Millon kunta saa rahaa valtiolta tähän?

20.9.2015 jälkeen tulleet turvapaikkahakijalapset ilmoitetaan laskentapäivänä 20.9.2016 ja maksatus on seuraavan kuukauden 11. päivään mennessä eli kunta saa rahaa tästä lokakuun 2016 alussa.

Siis Suonenjoellakin palkattiin opettajia ko tarkoitukseen marraskuussa 2015 ja opetus alkoi 2015 joulukuussa ja rahaa kaupunki saa lokakuussa 2016.
----

Avoinna oleva asia on turvapaikkahakijalapsen koulukyydit. Kunnan on järjestettävä oppivelvollisille tarvittaessa koulukyyti, mutta nämä ko lapset ovat oppioikeutettuja. Tarviiko kunnan järjestää kyyti? Kuka pohtii tälläisiä kunnalle suuria kustannuksia tekeviä asioita kun samaan aikaan joudutaan joka paikasta kouluissa säästämään kaikesta muusta?

----

Ajatelkaas mikä rahamäärä, veroina meiltä ja velkana meidän lapsille, liikkuu tässä. Yksi turvapaikkahakija-  oppilas maksaa vuodessa 15 000€ ja hänen ylläpitonsa vastaanottokeskuksessa n 15 000 € vuodessa.  Lisäksi päätöksen käsittelykulut. 

Kuka ja millä ihmeellä tämä maksetaan? Samaan aikaan leikataan opetuksesta kunnissa ja valtion puolelta, kun ei ole rahaa. Paitsi tähän.

----

Mikäs on seuraava "taloudellinen murhe" tässä turvapaikkahakijoiden koulukustannus -asiassa?

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille kuuluu lasten oppioikeus siis laittomasta maassa olijankin-  /paperittomankin -niin kauan kun he ovat kunnassa ja sitä ei korvaa  - vielä- mikään järjestelmä eli se menee kokonaan kunnan piikkiin. Palautusprosessit ovat pitkiä ja hitaita...

http://www.paperittomat.fi/wp-content/uploads/2014/04/paperittomanlapsen_oikeusperusopetukseen_julkaisu_VALMIS.pdf

Kyläkoulun lakkauttaminen

Torstai 19.11.2015 klo 22.46 - Pia P

Suonenjoen Lempyyn kyläkoulun lakkauttamista kaupungin säästöjen takia on paljon puhutta ja se on silti hyvin vaiettu asia. Moni kuntalainen puhuu koulun kohtalosta, mutta päättäjät eivät. 

Olen itse koululautakunnan varajäsenenä kokouksessa esittänyt, että koulun lakkauttamista selvitetään. Ehdotustani kannatettiin ja siitä myös jätettiin eriävä mielipide. Tätä ei ole kirjattu pöytäkirjaa, koska se oli esityslistan mukainen. Koulun lakkauttaminen on siis virallisesti esillä, kuten paikkalehdestäkin on voinut lukea.

Suonenjoen valtuuston päättäessä ettemme liity Kuopio- Siilinjärvi liitokseen tiesi päätös kovia ratkaisuja -säästöjen, leikkauksien ja korotusten piirissä. Minusta päätöksen seurausta ei oikein ymmärretty kun asialle taputettiin valtuustossa. Suonenjoen kaupungilla on menneiltä hyviltä vuosilta velkaa ja kattamatonta alijäämää huomattava summa. Tämä alijäämä pitäisi saada pois, ettemme ole kriisikuntamenettelyn takia taas selvityksessä, että ottaako joku kunta meidät - kun itse emme osaa hoitaa kaupungin taloutta.

Suonenjoella on ollut hyvät ajat ja silti velkaisuus on huipussa ja tuloverotuskin tapissa ja mittavat investoinnit on tehty vasta viime vuosina. Kysyn vaan miten onnistuttu hupuloimaa rahat ja tehty silti velkaa? 

Olen ajatellut, ettei mikään ole pyhää ettei siitä saa keskustella tai ehdotella - kaikki kivet ja kannot pitää kääntää säästöjen takia ja koko ajatus- ja toimintamalli pitää muuttaa kuntataloudessa, koska huonot ajat jatkuvat. Tästä syystä esitin Lempyyn koulun jatkon miettimistäkin, kaikesta pitää saada ja uskaltaa puhua. Lisäksi esim koulun lakkauttamisen todelliset säästöt pitää laskea oikein ja kertoa avoimesti. Ei ole enää tuhlattavaa rahaa kunnan käytössä. Enää ei ole rahaa ostaa purettavia rakennuksia. 

Suonenjoen kaupunki tarjoaa tällä hetkellä paljon ei lakisääteisiä palveluita ja etuuksia kaupunkilaisille. Ja tulee jatkossakin tarjoamaan. Mitäpä virkaa on kunnalla, joka on vain pakollisten eli lakisääteisten asioiden hoitaja - tyyliin minimiopetus koulussa ja jonkinlainen terveydenhuolto. Kadut olisi kinttupolkuja, ei hiihtolatuja, ei puistoja, ei kulttuuripalveluja, ei uimarantoja jne. Niissäkin liikkuvat suuret rahat. Osa avustuksista hyödyttää avoimesti kaikkia ja osa vain suppeaa ryhmää. Avustuksista ja ei lakisääteisistä palveluista löytyisi vielä huomattava summa säästettävää tai paremmin kohdennettavaa. Moni asia on vain imagollisesti tai ilmeisesti päättäjille henk.koht niin tärkeä, ettei haluta lopettaa jonkun tukemista.

Iisveden koulu on menossa remonttiin, joten koululaiset tarvitsevat väistötilan. Vaikka nämä turvapaikanhakijat lähtisivät ennen koulupaikkaansa, niin vaikka viikon päästä voi olla missä vaan minkä kokoinen hätämajoituskeskus ja siellä lapsia, joille on järjestettävä opiskelutilat. Turvapaikanhakijalapset on otettava huomioon koulutilamietinnöissä. Asiasta puhumattomuus ei ratkaise tai hävitä tosiasiaa, vaikka osa Suonenjoen päättäjistä luulee niin.

Valtionosuuksissa kunta saa koululaisista tukea per oppilas rahaa, jolla opetus pitää järjestää - koululaiset eivät siis ole pelkästään "kunnan kukkarolla". 

Mistä saadaan samanlaiset siis samanarvoiset säästöt kuin koulun lakkauttaminen? Esimerkiksi huonosti hoidetun  kilpailutuksen takia koulukyydistys maksaa nyt 150 000 € enemmän kuin aikaisemmin. Samoin sosiaalipuolen lakisääteiset kuljetukset kistannukset ovat nousussa. Panostetaan lakisääteisten kuljetusten kilpailutuksiin, järkeistämiseen ja hoitamiseen. Se vaatii osaamista. Tätä taustaa nähden Lempyyn koululaisten kyydityskustannusarviota toiseen kouluun voi miettiä onko se realistinen arvio.

Suonenjoen työttömistä maksettavasta "sakkomaksusta" saadaan myös säästöä kun asia hoidetaan . Myöntämällä, ettei kaikille ole töitä ja kaikki ei pysty töihin. Kuntouttavaa työtoimintaa pitää lisätä ja sillä saadaan valtiolle meneviä rahoja takaisin omaan käyttöön.

Suonenjoen Perussuomalaiset ovat miettineet kantaansa Lempyyn koulun jatkosta. Vaakakupissa on kaupungin säästöpaineet, koulun huono kunto ja toisessa vaakakupissa on Lempyyn kyläläisten tahto ja innostus ja ylpeys omasta kyläkoulusta ja Suonenjoen muutostilasssa oleva koulutilakysymys.

Olemme avoimia ja kerromme reilusti kantamme Lempyyn koulun lakkauttamiseen.

Suonenjoen Perussuomalaiset ja valtuustoryhmä eivät ole lakkauttaneet yhtään kyläkoulua ja emme halua lakkauttaa nytkään. Vastustamme Lempyyn koulun lakkauttamista.

Koulu hollituvan tapaan

Torstai 8.10.2015 klo 18.39 - Pia P

Maahanmuuttovirasto on avanut SPR:n ja muiden toimijoiden turvin turvapaikkahakijoiden vastaanottokeskuksia ja hätämajoituspaikkoja eri puolille Suomea. Kunnalta ei ole tarvinnut edes kysyä lupaa, jos toiminta on "ei kunnan omistamassa" kiinteistössä tai tiloissa. Aina ei ole edes keretty kertomaan kuntaan, että tälläinen on tulossa. Keskuksia on avattu jopa kunnan vastustuksesta huolimatta.

Osalla turvapaikkahakijoilla on lapsia ja jotkut alaikäiset tulevat yksin.

Oppivelvollisuusikäisille lapsille ja nuorille on järjestettävä opetusta lain mukaan- kuusivuotiaille esikoulussa ja 7-16 vuotiaille peruskoulussa.

Monessa kunnassa on nyt siis tilanne, että on järjestettävä lain mukaan opetusta vastaanottokeskuksien oppivelvollisille lapsille. Ei ole varmaa saako maahanmuuttovirasto antaa edes henkilötietoja eteenpäin koululle tai opetustoimeen, koska osa on vainon takia turvaa hakemassa. Turvapaikkahakijan yksityisyys on hyvin korkea.

Maahanmuuttovirasto siirtelee hakijoita ja osa tulla tupsahtaa keskellä yötäkin kuntaan. Osa voidaan siirtää pois jonnekin muualle tai jotkut voivat lähteä itse pois- muuttaa itse vaikka tuttavan luokse, muuttaa pois maasta tai muuten hävitä yllättäen.

Tilanne on siis, että meillä on kunnissa  x määrä oppivelvollisia eskarissa ja peruskoulussa ja heidän oloaikakin opetuksessa on x. Henkilötkin voivat olla x. Heidän tieto-taidotkin on x, osalle pitää opettaa kynän pitämistä kädessä ja osa osaa jo vaikka mitä, mutta suomen kieli puuttuu lähes kaikilta. Opetuskin tapahtuu kielellä x. Oppilaiden terveydentila ja tarttuvat tauditkin on x. Samoin ruokarajoitteet ja allergiat on x.

Miten kunta järjestää opetuksen näillä tiedoilla? Varataan luokkahuone ja opettaja ja katsotaan tilanne joka aamu? Opetus tapahtuu oppilaiden ehdoilla, mutta tapahtuu kuitenkin. Hollitupa tyyliin - ovet on auki ja tervetuloa kuka oletkin minkä aikaan oletkin täällä!

Voin vaan kuvitella  byrokratian vaatimat kiemurat tälläisessä tilanteessa, Voipi tulla harmaita hiuksiakin. Koulutoimen budjettia tehdään tällä hetkellä ja kustannukset ovat jotain x ja x välillä. Valtio maksaa ajassa x takaisin x määrä.

Muuttuja on selvillä eli se on x. Y:kin on selvillä eli maksaja ja se olet Sinä veromarkoilla ja lainarahalla.

Ennen kuin joku vetää x ja y nenuun, niin en ole missään vaiheessa vastustanut oppivelvollisikäisten turvapaikkahakijoiden oikeutta opetukseen. Tässä jutussa on jopa ratkaisuehdotuskin.