SoTe -vaalilupaus

Torstai 20.5.2021 - Pia P

Vaaleissa on tapana perustella äänestäjille, miksi on ehdolla ja vakuuttaa ns vaalilupauksilla mitä tulee tekemään - jos vaan äänestetään ehdokasta.

Nyt kuntavaaleissa jotkut ehdokkaat ovat luvaneet pitää Suonenjoen puolia ja taata, että hyvät SoTe palvelut pysyvät ennallaan -vaikka maakunnallinen SoTe- laki tulisi.

Sellainen lupaus on vaalihöpinää. Suomen hallitus tekee lain. joka menee läpi eduskunnassa hallituksessa olevien puolueiden ansiosta. Tulevassa laissa Suonenjoen kaupungin valtuutettu ei päätä mistään, ei voi vaikuttaa mihinkään ja eikä puolusta mitään - vaikka olisi kuinka kokenut. Laki vie kaiken päätösvallan terveydenhuollon ja sosiaalipuolen asioista. SoTe ei kuulu mitenkään kunnan päätösvaltaan.

Tulevalla maakunnalla tai hyvinvointi- alueilla (mikä nimi sattuu tulemaan)  on maakuntavaaleilla valittu oma hallinto ja omat päättäjät. Pohjois- Savon kaikista kunnista äänimäärät ei riitä siihen, että kunnasta olisi edes edustajaa maakuntavaltuustossa. Kuntaliiton arvion mukaan ulos jää ainakin Rautavaara, Tervo ja Vesanto.

Isot kaupungit jyrää. Suurin osa päättäjistä tulee Kuopiosta, sen lisäksi Varkaus, Iisalmi ja Siilinjärvi. Kuopiossa on puolet maakunnan asukkaista eli ei tarvitse kovinkaan nero olla, että sieltä ne päättäjät tulevat. Kuopio vie ja muut piipittää.

Tulevassa SoTe laissa on jo nyt monta ongelmaa tiedossa eli rahat ei riitä, päätösvalta siirtyy ministeriöön (suunnitelmat pitää hyväksuyttää ministeriössä), yliopistollisia sairaaloita ei ole huomioitu rahoituksessa jne. Lisäksi kaikki maakunnat ei pärjää rahallisesti pitkään eli tulee maakunta -liitoksia. Pelkkä palkkojen harmonisointi on monien miljoonien kulu. 

Pohjois- Savon maakunta sairas, ikääntyvä ja täällä on eniten mielenterveydellisitä ongelmista kärsivä kansa ja se ei parane sillä, että on käytetään vähemmän rahaa hoivaan ja hoivaan.

Kuopion alaisuuteen on yritetty aikaisemminkin. Linkki on vuoden 2013 YLEn juttuun.

https://yle.fi/uutiset/3-6794848

Kuopio-kumppanuus olisi kelvannut

Suonenjoen ja Kuopion kumppanuushanke, jota viriteltiin vahvasti muutama vuosi sitten, on sekin hieman telakalla, xxx harmiksi.

- Kaikki työ tehtiin, mitä oli tehtävissä. Kunnallisvaalit varmaan sotkivat tätä tilannetta. Minä olisin kovasti toivonut, että meillä olisi ollut Kuopion kanssa yhteinen terveydenhuollon järjestelmä jo tämän vuoden alusta, mutta se ei nyt ollut mahdollista. Nythän kunnat joutuvat kyllä merkittävälläkin tavalla osallistumaan tähän (kuntauudistuskeskusteluun) ja siinä yhteydessä varmasti mennään eteenpäin.

Ollako vai eikö olla SoTe?

Tiistai 15.1.2019 klo 23.53 - Pia P

Eduskunta keskustelee turvapaikkahakijoiden yms raiskauksista yms. Töllö on täynnä asiasta keskusteluohjelmaa, jossa kehutaan toisia ja halutaan lisää rahaa virkakoneistoon. 

Onko se  päivien ykköspuheen aihe "hyväksyttävä"  eli kunniakas syy siihen, että SoTe -lait eivät valmistu? Hallitus voi vedota siihen, että lasten turvallisuus meni edelle, vaikka oikeasti syy on kyvyttömyys tehdä kunnollisia ja tarpeellisia perustuslain kestäviä lakeja.

Ei huono peruste pelastaa kasvonsa. Edellinen hallitus äänesti omia esityksiä vastaan (kaatoi itse SoTe-lait eduskunnassa vaalikauden lopuksi)  ja nykyinen pelastaa lapset tms. (kun ei saa lakeja edes äänestyskuntoon).

Vai hierotaanko kaiken kohun takana lakipaketti läpi? Ihmiset puhuu vain maahanmuuton ongelmista.  Media pyörittää raiskauksia yms viikkotolkulla lööpeissä ja ohjelmissa. Ja tsädään, SoTe -lakipaketit onkin eduskunnan äänestyksessä ja hallituksen ylivoimalla menee läpi. Se olisi paska juttu.

Tosin siniset piipittivät tänään jonkun selän takana, että he kaatavat hallituksen jos ei suostuta Perussuomalaisten maahanmuutto-ehdotuksiin. Juuri niihin samoihin, minkä takia he erosivat  Perussuomalaisista. Hui kun on pelottavaa uhata hallituserolla, mutta epätoivon ( ihan varmasti huono vaalimenestys) voisi olla tehoava keino edes joihinkin äänestäjiin.

Vaalit on lähellä kun joka puolueen olkapäältä löytyy pikkuruinen ukkeli, joka kuiskuttelee puhumaan persua.

Liian monta lasta on jo uhrattu ja liian monta lasta uhrataan vielä kun ei saada oikeita päätöksiä ja tekoja aikaan. Äitinä sydämeni on jo särkynyt.

Pakkoliitos

Sunnuntai 11.3.2018 klo 3.37 - Pia P

Kaksi äitiä

Torstai 22.2.2018 - Pia P

Eduskunnassa käytiin keskustelua uudesta äitiyslaista. Syntyvälle lapselle voitaisiin ilmoittaa kaksi äitiä.

Keskustelussa ja varsinkin somessa löytyi monta vastuullista isää, jotka olivat huolissaan kun miehiltä viedään jatkossa "isyyden ilot". 

Mitenkä on päästy tilanteeseen, että maailmaan putkahtavalla lapsella onkin kaksi äitiä? Aloitetaan alusta . Naispari haluaa lapsen. Siihen tarvitaan mieheltä saatavaa spermaa. Sitä saa maksullisesta lääkäasemalta tai suoraan luovuttajalta.

Luovuttaja voi olla nimetön, kaveri tai kuka tahansa. Luovuttaja voi saada korvauksen tai sitten ei.

Olennainen asia on, että miehen vehje ja sen käyttäjä ei ole edes tekohetkellä paikalla. Hyvin harva lesbo haluaa perinteistä yhdyntää, vaikka lopputulos olisi lapsi. 

Naisparin lapsi on siis saatu alullle lääkäriasemalla tutkimuspöydällä kohdevalojen alla tai kotona ns. muumi- mukimenetelmällä. Eli sperma saadaan luovuttajalla astiassa (muki) ja se ruiskutetaan naisen sisään ruiskulla. 

Naisparin lapsi kasvaa aikansa kohdussa ja putkahtaa maailmaan. Syntymän ihmeen aikana on paikalla myös toinen nainen. Nainen, joka on elänyt parisuhteessa odottavan äidin kanssa. Hieronut kipeitä jalkoja ja tuonut suklaata kaupasta mieliteoissa. Kuunnellut ekat sydänäänet ja ollut ostamassa vauva-tavaroita- vaunut ja sitterit.

Mutta tämä toinen nainen ei olekaan vanhempi vaan olemassa olevan lain mukaan ulkopuolinen henkilö. Jotta tämä toinen nainen pääsee vanhemmaksi, hänen pitää adoptoida lapsi. Se on pitkä prosessi. Jos ei adoptoi lasta, niin lapsella on vain yksi äiti. Harva kertoo edes isän nimeä rekistereihin. Lapsi ei peri toista äitiä ja toinen nainen ei ole tasavertainen vanhempi lain edessä.

Uudessa äitiyslaissa tämä toinen nainen olisi heti äiti, ei vasta adoption jälkeen. Aika hyvä juttu vai mitä?

Nyt sitten moni on huolestunut kun isät jää laissa syrjään. Mitenköhän ne on ollut huomioitu kahden naisen liitossa nyt?

Kautta aikojen isäksi on joskus rekisteröity ihan eri mies kuin siittäjä. Joko vahingossa tai tarkoituksella. Nykyjään luovutetuilla sukusolulla tehdyn lapsen vanhemmat ovat ne ketkä lapsen synnyttävät. Kukaan ei ole vaatinut luovutetun munasolun antajaa lapsen äidiksi. Kukaan ei ole vaatinut luovutetun sperman antajaa isäksi.

Suomessa on mielipiteen vapaus. Ilmeisesti vain silloin kun ollaan samaa mieltä. Hirvittää tässäkin asiassa kun arvostellaan puhujaa. 

Suomi tarvitsee vauvoja ja rakkautta! Ja jospa kaikki isät ja äidit huolehtisivat omista lapsista kunnolla?

Miksi näistä sitten keskustellaan ja vedetään bataattia nenään?

Tällä hetkelläkin tehdään ihan muissa asioissa isoja päätöksiä vailla kansalaisen huomiota- ne vaikuttavat moneen asiaan. Me vaan vouhkataan muutamaa perhettä koskevaa lakialoitetta.  

Valitetaan - Suonenjoki

Perjantai 24.2.2017 klo 15.26 - Pia P

Suonenjoen yhdistys - yritys

Torstai 7.4.2016 - Pia P

Savon Sanomissa oli 15.3.2016 juttu Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys ry taloudellisesta tilanteesta. Jutun mukaan yhdistyksen ylläpitämä Päivärinteen vanhustenkoti toiminta vaikeutuu, koska Suonenjoen kaupunki ei osta riittävästi tehostetun palveluasumisen paikkoja. 

Kaupungin ja vanhustenkotiyhdistyksen välillä on ostopalvelusopimus, joka tarkoittaa, että kaupunki ostaa paikkoja tarvittaessa. Sopimus sallii jopa nolla paikkaa, jos tarvetta ei ole.

Tällä hetkellä kaupunki ostaa sieltä  kahdeksan paikkaa ja vanhustenkotiyhdistys haluaisi ostopaikkoja olevan 16, että toiminta kannattaisi.

Miksi Suonenjoen kaupunki ei osta lisää paikkoja niin, että yhdistyksen toiminta jatkuisi? Koska jo edellisellä hallituskaudella demareiden johdolla säädettiin paljon mainostettu vanhuspalvelu - laki, joka antaa oikeuden asua jokaisen vanhuksen kotona tai kuten ministeri kehui, että "ketään vanhusta ei enää makuuteta hoitolaitoksen sängyssä."

Suonenjoen kaupunki noudattaa siis lakia, että laitospaikkoja puretaan. Ostosopimukset joustavat alaspäin ja uusia paikkoja ei osteta, koska se laki määrää niin. Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunta antoi jo moitteita liioista laitoispaikoista. Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunta on tehnyt johdonmukaista työtä, että lain mukaisesti saamme laitospaikkoja pois.

Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys hoitaa vanhustenkotia yhdistystoiminnan pohjalta. Yhdistyksessä on hallitus ja hallituksen puheenjohtaja. Itse toimintaa pyörittää ammattihenkilökunta. Suonenjoen kaupungin päättäjien sydämessä on ilmeisesti erityinen kolo ko yhdistykselle, koska vuosien aikana yhdistys saanut jo erilaisia ja erinäköisiä helpotuksia ja etuuksia yhdistyksen toimintaa. Missä muualla tai mikä muu toimija olisi saanut lehtijutun mukaan kaupungilta ilman vastatakauksia 470 000€ takauksen lainalleen. Nykyisin laki estää kaupunkia takaamaan tälläisiä lainoja tai yleensä yrityksiä. Onko Suonenjoella muilla hoivoyrittäjillä näin riskitöntä lainan ja toiminnan  takausta? Kaupunki maksaa lainan jos toiminta ei kannata.

Miksi kaupunki on vuosien aikana auttanut yhdistyksen toimintaa? Esimerkiksi aikoinaan  kilpailutuksessa yhdistys hävisi, mutta silti ostopaikat jäivät ko yhdistykseen. Kilpailutuksen voittaja sai kilpailutuksen määrän paikkoja itselleen. Siinäpä syy, miksi Suonenjoella on niin paljon vanhusten laitospaikkoja. Itse kilpailutus oli sen ajan päättäjien oma keksintö, koska olemassa olevia hoivapaikkoja ei tarvitse ottaa kilpailutukseen. Ei ole hyvä asia, että laitoshoidossa olevia muutetaan parin vuoden välein sinne missä hoidetaan halvimmalla.

Suonenjoen Seudun vanhainkotiyhdistys siis vaatii lehtijutun myötä, että oman toimintansa turvakseen Suonenjoen kaupungin pitää rikkoa lakia nostamalla ostopaikkojen määrää tai siirtämällä toisista hoitopaikoista vanhuksia heidän yhdistyksen hoivan pariin? Mitäköhän se toinen yritys/yrittäjä tuumaisi siitä, että sopimuspaikkoja muutetaan, koska jollakin toisella menee huonosti?

Sen verran Savon Sanomien lehtijuttu herätti mielenkiintoa, että tilasin yhdistysnetistä yhdistyksen nimenkirjoittajat. Sieltä oli vanhustenkoti- yritystoimintaa harjoittavan yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnajohtaja nimettynä nimenkirjoittajana. 

Googlasin (laitoin netin hakuun) Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen varapuheenjohtaja nimen. Löysin nimen Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunnan tarkastuskertomuksesta, jossa hän oli lautakunnan puheenjohtaja. Olavi Huttunen on myös Suonenjoen SDP valtuutettu.

Suonenjoen kaupungin lakisääteistä tarkastuslautakunnan jäseniä ei löydy suoraan kaupungin nettisivuilta eikä kyllä löydy lautakunnan pöytäkirjojakaan..

Demari Olavi Huttunen on siis Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana vaatimassa Suonenjoen kaupunkia lisämään laitospaikkoja edustamalleen yhdistykselle ja toisessa luottamustehtävässään puheenjohtajana hän on jo antanut moitteita kaupungille kun se ei ole riittävän nopeasti purkanut laitospaikkoja. 

Yllä oleva kappale on puhtainta maaseudun politiikkaa. Kaupungin tai kunnan rahoilla paikkaillaan puolueiden valtahallinnassa olevia yhdistystä, säätiötä tms. Pysähtyneisyyden aika kunnissa on taannut toiminnan ennallaan, lehdenkin mukaan "pitkillä perinteillä". Kuntalaisille tämä on ilmeisesti käynyt, koska samat henkilöt sinne valtuustoon vaaleissa äänestetään. Kansan tahto- tai sitten kukaan ei ole selvittänyt näitä?

Korostan, että Olavi Huttusen toiminta kahden näin eri intressin luottamushenkilönä on täysin laillista kunhan hän jäävää itsensä tarpeellisissa kohdissa. Eri asia onko näin ristiriidassa oleva toiminta "hyvän maun mukaan". Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksessa on varmaankin muita suonenjokelaisia politiikkoja, kenties valtuutettuja?

Aika ristiriitaista, mutta lain sallimaa jos osaa siis jäävätä oikeissa kohdissa. Sitähän ei voi todentaa mitenkää, koska yhdistyksen pöytäkirjat evät ole julkisia ja tarkastuslautakunnan pöytäkirjat pitää pyytää erikseen kaupungintalolla luettvaksi, koska niitä ei ole netissä. 

Mielenkiintoisemmaksi tekee asian yhdistyslaki... "Hallituksen jäsenet ovat vastuussa yhdistyksen toiminnasta omalla omaisuudella..." Kumman etu menee edelle - yhdistys vai kaupunki? Yhdistyksen hallituksen jäsen toivoo varmaankin, että kaupunki pelastaa yhdistyksen ja siten myös oman henk.koht vastuun. Käytetäänkö taas jotain konstia, että talousvaikeuksissa oleva yhdistys saa kaupungin rahaa tai muuta tukea toimintansa jatkoon? Ja milloin tämä tuodaan kaupungin päätettäväksi ja mikä tätä hoitaa ja päättää- hallitus, valtuusto? Sosiaalilautakunta ei ole vastuussa minkään yhdistysten toiminnasta vaan, että esim. Suonenjoen vanhukset hoidetaan asianmukaisesti. Suonenjoen tarkastuslautakunta varmaan hoitaa tehtävänsä ja valvoo, että kaupunki jatkaa oman tarkastukertomuksen mukaista laitospaikkojen purkua?

Laitospaikkoja valvoo AVI (aluehallintovirasto), joka seuraa hoitajien ammatitaustaa, hoitajamitoitusta, toimintaa yms. Ostajan ja palveluntuottajan välillä on sopimus, joka määrittelee paikkamäärän, sopimusajan, palveluntason, hinnan yms.

Yhdistyksen työntekijät saanevat työpaikan muualtakin. Vanhukset hoidetaan ihan varmasti muuallakin. Mutta hyvät yhdistyksen hallituspaikat voi mennä? Ja ehkä kaupunki oman vastuuttoman toimintansa takia joutuu maksamaan takauksen, mutta voi saada jotain takaisin, koska yhdistys omistaa "Päivärinteen" kerrostalon.

Voihan yhdistys saada toimintansa kannattavaksi ja siten toiminta jatkuu. Suonenjoen kaupunki ei saa tällä kertaa millää konstilla tukea yhdistyksen toimintaa. Onneksi on lait.

Mitenköhän Suonenjoen muut hoivokotiyritykset suhtautuu tälläiseen kaupungin tukipolitiikkaa?

Suonenjokelaisille voi tulla maksettaa lehden mukaan 470 000 €. Se on paljon rahaa.

Savon Sanomille kiitos kun toi tämänkin asian esiin ja keskusteluun.

Turvapaikkahakijalasten koulukorvaukset -uusi laki

Tiistai 19.1.2016 - Pia P

Tämäkin on ihan oma tutkimaani asiaa kun mistään ei saa valmista tietoa...

Turvapaikkahakijalapsille kuuluu Suomen lain mukaan oppioikeus koulussa. Laki koskee oppivelvollisuus ikäisiä eli 6 v esikoulussa ja 7-16 v peruskoulussa. Opetus on aloitettava viivyttämättä. Esikoulu on "pelkkä" esikoulu, eikä esim koko tarhapäivää turvapaikkahakijalapselle.

Moneen kuntaa tuli syksyllä 2015 kouluikäisiäkin turvapaikkahakijalapsia ilman kunnan päätöstä vastaanottokeskuksesta. VOK perustamisen yhteydessä ilmoitettiin, ettei kuntaan tule mitään kustannuksia, siksi ei tarvitse kysellä lupaa. No sitten huomattiin, että lapsille kuuluu kunnan järjestämä kouluopetus, terveydenhuolto ja lastensuojelu, vaikka osa jopa valtuutetuista ja koulutuslautakunnan jäsenistä oli sitä mieltä, ettei kuulu. Sitten huomattiin, että sehän maksaa. Seuraavaksi kerrottiin, että valtio maksaa kaiken. Jossakin huomattiin (esim. minä), että valtion maksua VOS (valtionosuusjärjestelmä) varten lapset olisi pitänyt ilmoittaa 20.9.2015, että valtio olisi maksanut ko oppilaista kunnalle rahaa. Siis ilmoituspäivä oli aikaisemmin kuin suurin osa oli edes Suomessa!

Seuraavaksi alettiin sorvaamaan uutta lakia maksatukseen, että kunnat saisivat kustannuksista korvausta valtiolta. Uuden lainlisäyksen myötä moni lehti ja henkilökin julistaa:  Nyt korvataan kaikki kustannukset kunnille!

No, korvataanko kaikki? No ei tietenkää.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091705

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_120+2015.aspx

Tässäpä tiivistys:
Laki on määräaikainen eli vuoden 2016 voimassa ja on takautuvasti voimassa eli koskee myös 21.9.2015 jälkeen tulleista oppioikeusikäisistä.

Laskentapäivien välissä 20.9.2015- 20.9.2016                                                                                     kunnan saama korvaus turvapaikkahakijalapsen opetuksen järjestämisestä ilmoitetaan 20.9.2016 ja maksetaan kun

sama oppilas on läsnä opetuksessa:

0-4 kk kunta ei saa mitään
Yli 4 kk - 8 kk kunta saa puolet korvauksesta
Yli 8 kk laskentapäivänään mennessä kunta saa koko summan

Turvapaikkapäätöksiä on tehty koko ajan ja kesällä 2016 pitäisi olla viime vuonna tulleiden päätökset tehty. Eli osa saa hylkäävän päätöksen turvapaikkaan, arvioitu määrä kielteisiä on 70%. 
---

Mitä kustannuksia tulee maksaa tuolla korvauksella? Tila, kirjat, kouluruoka ja suurinpana kustannuksena pienryhmissä tapahtuva opetus. Opettajajia ja avustajia tarvitaan ainakin puolet enemmän kuin "tavisluokassa", Palkkakustannus on yhdestä opettajasta 50 000- 55 000 € vuodessa. Nyt joku älähtää, ettei todellakaan saa tuollaista palkkaa. Siinä onkin työantajamaksut mukana eli todellinen palkkakustannus kunnalle ja se on kuntien ilmoittama.

----

Paljonko on kunnan saama korvaus:

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 194,08 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 2,49

Tästä voi tarkistaa oman kunnan oppilasmäärän ja tähän tulee ilmoitus turvapaikkahakijalasten määrästä 20.9.2016. VOS:a varten
http://vos.uta.fi/rap/

Suomennettuna ja lyhyesti yleisesti: Opetuksen järjestäjälle myönnetään maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen rahoitusta vuonna 2015 n. 15 100 euroa oppilasta kohden.  Lainlisäyksen perusteella korvausta voi saada 4-8 kuukautta opetusta saaneista (läsnä olleista) oppilaista siis puolet tästä summasta. Jos esim. oppilas muutetaan tai muuttaa toiseen kuntaan alle 4 kk opiskelun jälkeen, niin kunta ei saa mitään korvausta vaan se menee kunnan piikkiin.

----

Millon kunta saa rahaa valtiolta tähän?

20.9.2015 jälkeen tulleet turvapaikkahakijalapset ilmoitetaan laskentapäivänä 20.9.2016 ja maksatus on seuraavan kuukauden 11. päivään mennessä eli kunta saa rahaa tästä lokakuun 2016 alussa.

Siis Suonenjoellakin palkattiin opettajia ko tarkoitukseen marraskuussa 2015 ja opetus alkoi 2015 joulukuussa ja rahaa kaupunki saa lokakuussa 2016.
----

Avoinna oleva asia on turvapaikkahakijalapsen koulukyydit. Kunnan on järjestettävä oppivelvollisille tarvittaessa koulukyyti, mutta nämä ko lapset ovat oppioikeutettuja. Tarviiko kunnan järjestää kyyti? Kuka pohtii tälläisiä kunnalle suuria kustannuksia tekeviä asioita kun samaan aikaan joudutaan joka paikasta kouluissa säästämään kaikesta muusta?

----

Ajatelkaas mikä rahamäärä, veroina meiltä ja velkana meidän lapsille, liikkuu tässä. Yksi turvapaikkahakija-  oppilas maksaa vuodessa 15 000€ ja hänen ylläpitonsa vastaanottokeskuksessa n 15 000 € vuodessa.  Lisäksi päätöksen käsittelykulut. 

Kuka ja millä ihmeellä tämä maksetaan? Samaan aikaan leikataan opetuksesta kunnissa ja valtion puolelta, kun ei ole rahaa. Paitsi tähän.

----

Mikäs on seuraava "taloudellinen murhe" tässä turvapaikkahakijoiden koulukustannus -asiassa?

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille kuuluu lasten oppioikeus siis laittomasta maassa olijankin-  /paperittomankin -niin kauan kun he ovat kunnassa ja sitä ei korvaa  - vielä- mikään järjestelmä eli se menee kokonaan kunnan piikkiin. Palautusprosessit ovat pitkiä ja hitaita...

http://www.paperittomat.fi/wp-content/uploads/2014/04/paperittomanlapsen_oikeusperusopetukseen_julkaisu_VALMIS.pdf

Uusi laki turvapaikkahakijalasten koulukustannuksiin

Lauantai 5.12.2015 - Pia P

Turvapaikkahakijalasten koulukustannuksiin on suunniteltu uutta lakia, joka pitäisi tulla voimaan 1.1.2016. Soitin pari viikkoa sitten opetusvirastoon ja sieltä sanottiin, että voimassa olevaa lakia aina noudatetaan eli toivotaan, että lakia muutetaan. Voimassa olevan lain mukaan vain 20.9 laskennoissa olevista lapsista saa korvausta valtiolta.

Uuden lain mukaan valtio maksaa koululaisen kuntaosuuden 2,5 kertaisena, jos turvapaikkahakijalapselle on järjestetty opetusta yli 8 kuukautta. Puolet summasta saa, jos opetusta on järjestetty yli 4 kuukautta.

Jihuu, rahhoo on tulossa valtiolta kunnille. Kuntapäättäjät kiittävät. Maksajahan on silti sama, suomalainen veron- ja velanmaksaja.

Kun olen tälläinen peruspessimisti ja änkyrä yms, niin tarkastellaan maksutapaa tarkemmin.

Esimerkiksi Suonenjoella 50 turvapaikkahakijalasta aloitti koulun 1.12.2015. Jotta heistä saadaan ehkä tulevan lain mukaan rahaa siis kattamaan kustannuksia opiskelun kuluihin, niin heidän oltava Suonenjoella koulussa yli 8 kuukautta eli ollaan lokakuun alussa 2016. Mikäli koulun lomakuukaudet -milloin ei järjestetä opetusta - lasketaan mukaan ollaan elokuun alussa 2016.

Summasta saa puolet, jos opetusta järjestetään yli 4 kuukautta.

Jos oppilas ei ole silloin "laskentapäivänä" Suonenjoen koulussa, niin hänestä ei saa valtiolta takautuvasti rahaa. Miksi hän ei olisi koulussa?

- Esimerkiksi turvapaikkapäätös on voinut tulla, se on hyvin todennäköistä Mikäli perhe saa kielteisen päätöksen, he lähtevät pois Suomesta. Mikäli se on myönteinen, he muuttavat johonkin kuntaan. Maahanmuuttovirasto on luvanut, että ensi kesään mennessä on kaikki tänä vuonna jätetyt turvapaikkahakemukset käsitelty.

- SPR tai maahanmuuttovirasto voi siirtää milloin vaan oppilaan perheineen toisen kunnan vastaanottokeskukseen, koska on jo huomattu, ettei kaikki uskontosuuntaukset tai erimaalaiset tule toimeen keskenään.

- Voi olla, että oppilas ei halua tulla kouluun, heitähän ei voi pakottaa sinne. Oppioikeus takaa oikeuden tulla kouluun, mutta heidän ei tarvitse tulla sinne. Kunta on lain mukaan velvollinen järjestää opetuksen.

- Turvapaikkahakijaperhe on vapaa liikkumaan, joten he itse voivat muuttaa esimerkiksi sukulaistensa luokse toiseen kuntaan.

Onhan samoin mahdollista, että lapsi on yli 8 kuukautta samassa koulussa ja kunta saa korvaukset. Se olisi olisi hyvä myös lapselle.

Suonenjoella valtion korvauksesta puolet saa huhtikuun puolella koulussa olevista joulukuun alussa aloittaneista tulijalapsista.

VOS(valtion osuusjärjestelmä) mukaan maksettava Suonenjoella korvaus 7000 € (oppilaasta saatu korvaus) x 2,5 kertaisena eli 17 500 € kertaa 50 oppilasta on 875 000 €. Huhtikuun puolella  oppilaat ollut puolet vaaditusta ajasta eli 437 500€ on tulossa. Tämä summan pitäisi kattaa kustannukset myös sinne 8 kuukauden loppuun, joilloin tulisi täysi tuki eli se 875 000€. Jos he enää ovat laskennoissa mukana. Jokainen oppilas joka tippuu yli 8 kuukauden laskennoista pois tiputtaa loppusummaa. 

Kuten tästä laskemisesta näkyy, valtio ei maksa turvapaikkahakijalasten todellisia koulukustannuksia- vaikka lakia muutettaisiin. Kustannuksia ei makseta laskua vastaan. Uudessa laissa on "heikkouksia", mutta sillä saadaan asiaan perehtymättömät päättäjät ja viranhaltijat tyytyväiseksi ja hiljaiseksi, kun sanotaan, että edellisen lain 20.9. jälkeen tulleista tulijalapsista saa rahaa.

Tällä summalla pitää saada siis katettua turvapaikkahakijalasten opettajat, avustajat, tulkit, ruuat, tilat, kirjat, opettajien sijaiset sairastapauksissa yms. 

Suonenjoen turvapaikkahakijalapsista eskari -ikäistet aloittaa tammikuun alussa 2016. Oppioikeus koskee heitäkin. Kopolan päiväkodissa aloittaa 10 eskaria lisää. Samat laskelmat myös heistä. Ja samat laskelmat jokaisesta uudesta tulijalapsesta.

Suonenjoen kaupungin pitää varata "omaa rahaa" tähän. Ja jos joku viisas tietäisi, että paljonko. Eikä sillä tietysti ole väliä kun lapset pitää saada olla koulussa.

Suuri haaste on myös se, että vastaanottokeskuksen väki vaihtuu eri syiden takia ja sinne tulenee uusiakin kouluikäisiä lapsia.

Vuoden 2016 tilinpäätös näyttää kaikki - koulukustannuksetkin, jos on eritelty-, totuuden. Sitä tutkaillaan keväällä 2017.  

Lusikka soppaan...

Perjantai 3.10.2014 klo 12.46 - Pia P

Jätevesilaki

Mikä meni väärin?

1. Ympäristön suojeleminen on hyvä asia, mutta mittasuhteet ja kohteet eivät aina kohtaa.

Pellon vieressä mäen päällä asuintalo, jossa toimiva jätevesijärjestelmä  Kolmen sakokaivon (säännöllinen tyhjennys) ja imeytyskenttä. Vieressä pelto, johon vedetään lietelantaa raakana ja pilaantuneena käymisen jälkeen karsean hajuisena lieruna.  Vesitö löytyy pellon alareunasta. Kummasta valuu vesistöön sitä ihteään? Kumpi joutuu lakiin perustuvan pakon takia ostamaan  ja asentamaan vähintään 15 000 euroa maksavan järjestelmän?

Miksi toimivia järjestelmiä piti ja pitää muuttaa?

2. Raha ja kuinka sitä tehdään.

Keskustan nykyinen puheenjohtaja omisti yrityksen, jonka tuotteesta tuli markkinoiden suurin toimittaja. Puoluekaverit järjestivät sopivan lain yritykselle. Puoluekaverit järjestivät sopivasti rahaa lain markkinointiin kuntiin, ns.jätevesineuvojat. Muut silloiset hallituspuolueet "suojelivat luontoa" ajamalla yhteistyöllä tämän lain voimaan.

Nyt keskusta kyseenalaistaa lain eduskunnassa, härskiyden huippu!

Keskustan velat maksoikin uusi puheenjohtaja, hyvä diili.

3. Laitteiston toimimattomuus

Laitteistoja myydään CE -merkinnällä. On kuulemma hyväksyttyjä. SYKE (Suomen ympäristökeskus) irtisanoutuu toimivuuden testaamisesta ja kertoi, että CE -merkintä tarkoittaa, että pöntöt kestää maanpaineen ja pakkasen. Ei siis kerro, että ne toimii.

Toimivuus on vain laitteen omistajan vastuulla, ei valmistajan tai myyjän.

Täydellinen kupla.

Laki pakottaa ostamaan hyvin kalliilla  ja asentamaan jotain, minkä itse joutuu vastaamaan, että se toimii. Vaikka ennestään olisi toimivat järjestelmät.

4. Nykyinen  "lypsylehmä"

Valtio maksaa tuulivoimasta suuria energiatukeja. Suurimpia tuen nostajia löytyy ihan keskustan lähipiiristä. Oli jopa neuvomassa miten tuet kanavoidaan "oikein".

Ei se tuulivoima pelastanut Suomen energiavajetta eli

5. Tulevan hallituksen "lypsylehmä" on...

Paikalliset voimalaitokset saanee tukea kotimaisen polttoaineen käyttämiseen. Eli kuka toimittaa pienvoimaloita?  Risupaketti 2 tulossa. .Arvatkaas kuka omistaa pienvoimaloita tekevän yrityksen?

Saako valittaa? No, ei Suonenjoella

Perjantai 12.9.2014 klo 17.18 - Pia P

Alla suora lainaus Suonenjoen kaupungin vastauksesta uuden kuntalain luonnokseen. Vastaus löytyy Suonenjoen kaupungin nettisivujen alta kohta päätökset -> kaupunginhalliitus 25.8.2014 §158

"16 luku Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus

Po. säännökset eivät ole uudessa laissa muuttumassa.

Suonenjoen kaupunki esittää tässä yhteydessä harkittavaksi, voidaanko muutoksenhakua rajoittaa esimerkiksi maankäyttöön tai vastaavaan kunnan elinvoimaisuutta tukevaan toimintaan tai investointiin liittyvissä asioissa. Aiheettomat muutoksen haut aiheuttavat kohtuuttomasti viivästymisiäesimerkiksi kaavoitusprosesseissa ja samalla aiheutuu myös ylimääräisiä kustannuksia kunnalle sekä mahdollisesti hankkeiden kokonaan hautautumisia."

Suomennettuna vanha kuntalaki ja uusi kuntalaki- luonnos mahdollistuttaa valittamisen kuntapäätöksissä. Valitusoikeus kuuluu demokratiaan.

Suonenjoella kaupunki - virkamiehen esityksestä enemistö kaupunginhallituksssta- halusi ostaa ylihintaisen puolisuojellun purkukuntoisen rakennuksen yksityiseltä yritykseltä.  Tontille olisi tarkoitus rakentaa kerrostalo - ehkä, jos löytyy rakentaja-, mikäli puolisuojelumerkintä saadaan purettua ja kaava muutettua. Jos merkintää ei saada vaihdettua, niin kaupungilla on hyvin kallis entisöintiprojekti tiedossa.

Tästä kaupasta tehtiin valitus hallinto- oikeuteen. Se oli ainoa keino puuttua täysin konkurssikypsän kaupungin tuhlaavaan rahanjakopolitiikkaan. Keskusta -vetoiset pikkukaupungit tykkäävät ostella kaikkea kivaa tuolta ja tältä.

Kiinteistön kauppasumma  olisi melkein  500 000 e kun kaupan mukana annettava metsämaan arvo otetaan huomioon ja siihen vielä purku- ja kaavamuutoskustannukset. Kaupunki on näköjään maksanut oman maun mukaiset maaperätutkimukset vuosi sitten (lähde savon sanomat) kaupan tueksi. Yleensä maaperätutklmukset maksaa maanomistaja.

Nyt Suonenjoki haluaa siis rajoittaa koko Suomen kansalaisten valitusoikeutta kunnallisessa päätöksen teossa. Tai sitten Suonenjoen kaupunki haluaa valitusoikeuden muille, mutta tehdäänkö Suonenjoen pyynnöstä kuntalakiin lisäpykälä, että valitusoikeus ei koske Suonenjokea?

Alkaa olla oman navan ympärillä pyörimistä? 

Vanhuspalvelulain hehkutusta...

Torstai 3.1.2013 klo 18.29 - Pia P

Tuula Väätäinen (sdp) kehoittaa kaikkia ottamaan huomioon uuden "historiallisen" vanhuuspalvelulain (S-S paikallislehti 28.12.12).

Suonenjoen kohdalla se tarkoittasi mitoituksen kohdalla hoitajien irtisanomista. Suonenjoella on nyt enemmän hoitajia vanhusta kohden kuin mitä asetus vaatii. Tällä hetkellä vain 10 % kunnista ei pääse 0,5 hoitajan tavoitteeseen. Minimistä taitaa tulla maksimi eli moni kunta voi tiputtaa hoitajamääriä.

Olisin ymmärtänyt tämän hehkutuksen, jos olisitte saaneet läpi peruspalveluministerinne vaatimuksen 0,7 hoitajasta. Olisin hehkuttanut mukana, jos olisitte ajaneet läpi riittävän rahoituksen kunnille vanhustenhoitoon.

Olisi ollut hienoa, jos olisitte saaneet omaishoidon tuen siirrettyä Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi. Nyt se on hyvin epätasa-arvoinen, tuen saaminen riippuen kunnan/kaupungin rahatilanteesta.

Kunnat ja kaupungit olisivat tarvinneet tiedon vanhustenhoidon järjestämiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjätahosta. Asetusta, jota kutsuttu jo vanhuspalvelulaiksi, ollaan sorvaamassa laiksi vasta vuonna 2015. Kaikkien kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät kuntajakoselvitykset ja niihin liittyvät päätökset 1.4.2014 mennessä. Vuonna 2015 Suonenjoki on siis jo jossain SOTE- yhteisössä jonkun kanssa.

Sdp voi ratsastaa tällä vanhus -keppihevosella vielä vuoden 2015 eduskuntavaalien ylitse, ennen kuin kaunis ajatus vanhuspalvelulaista ja sen paremmasta sisällöstä kompromissien ja rahan puutteen takia romutetaan kokonaan.

Seuraavaksi SDP voisi hehkuttaa ALV korotuksella, kelan etuuksien heikkenemisellä (esim. matkakorvauksien omavastuuosuuksen korottaminen, lapsilisien indeksin jäädyttäminen, lääkekorvauksien leikaaminen), pakollisella YLE -verolla, maksujen korotuksella, palkkaveron nostamisella, kuntien valtionosuuksien leikkaamisella ja vastoin vaalilupauksienne eurokriisimaiden tukemisella. Saatteko nekin korulauseilla kuulostamaan sille, että me kaikki hyödytään niistä historiallisesti?