Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

puh 046 593 7968

Suonenjoki

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:119855 kpl

Pikakysely

Äänestätkö eduskuntavaaleissa?

Uutiset

1.12.2018Tue Pian vaalityötä!Lue lisää »22.3.2017Suonenjoen PS ehdokkaatLue lisää »17.11.2016PSnostaaSykettaLue lisää »

Hyvä hoiva

Torstai 7.2.2019 klo 0:38 - Pia P

MitoitusIMG_3319.JPG

Vellovassa yksityisten hoivayritysten hoivan ja työntekijöiden puutteesta keskustelussa on nostettu esiin paikallinen yritys/säätiö Suonenjoella.

Kerron tästä hieman enemmän näin julkisesti, koska tarinassa on monta hyvää opetusta.

Suonenjoella on siis säätiön omistama hoivakoti. Säätiön hallitus muodostuu seurakunnan ja luottamushenkilöiden kesken. Suurin osa hallitusväestä on ollut vuosikausia hallituksessa. Puolueista keskusta, demari ja kokoomus hallinnoi tätä, paikkajako on sovittu jossain muualla kuin puolueiden välisissä neuvotteluissa. Itse rakennus on Iisveden vanha seurakuntatalo, joka on muutettu hoivakodiksi.

Suonenjoella oli toinenkin politiikkkojen hallinnoima yhdistys, joka hoiti vanhuksia Hoivakodissaan. Lehdestä saimme lukea miten rahat oli loppu ja koko yritys loppuu. Silloin olisi pitänyt AVIlle tehdä valitus, Hallituksen puheenjohtaja kertoi lehdessä, ettei ole rahaa edes palkkoihin ja ruokiin. Lehdessä avautumisen syy oli saada lisää rahaa kaupungilta toiminnan pyöritykseen. Onneksi se yhdistysyritys on nyt taitavimpiin käsissä, eikä kaupunki joutunut edes maksamaan takausvelkoja, niilläkin uhkailtiin keskusteluissa. Lisää rahaa tai 400 000€ kaatuu kaupungille maksettavaksi. Mahdollisessa konkurssipesällä olisi ollut omaisuuttakin, josta voidaan hakea takaisin. Outo oli ajatus- yhdistys yrittää ja kaupunki maksaa tappion...

Pystyssä oleva Iisveden hoitokoti on nostettu esimerkiksi - varsinkin säätiön hallituksen väen ansiosta, kuinka hyvä paikka joku voi olla. Tiedän, että hoiva, ruoka, henkilökunta ja paikka on kunnossa. Asukkaat tykkäävät asua siellä. Mitoitus on 0,7 eli yli suositusten. 

Miksi sitten kirjoitan tästä, muutenkin kuin kehuakseni?

Iisveden hoitokodin paikkahinta on sovittu noin 128- 130€/vrk ja se ei osallistu kilpailutuksen, koska se on ns inhouse-yritys, kaupunki omistaa osan. Hoivapaikkoja on noin 28-30 + plus muutama lyhythoitopaikka.

Kilpailutetuissa paikoissa vuorokausi maksaa noin 80-86€/vrk. Ja kaupungin omissa paikoissa noin 90€/vrk ilman pääoma (rakennus- ja lainakulut) ja ilman hallinnon kuluja (jyvitys sostoimisto ja luottamushenkilöt sosltk).

Ajatelkaa, jos jokainen Suonenjoen hoivapaikka saisi tuon puuttuvan summan lisää hoivamaksuun! Olisi lisää hoitajia, olisi isot hoitajien mitoitusluvut. Emme edes keskustelisi ulkoistamisesta, jos julkinen puoli saisi noin paljon lisää rahaa vanhustenhoivaan. 

Suonenjoen kaupungin veronmaksajia tässä pitäisi kiittää, on hienoa, että olette maksaneet näin paljon tähän paikkaan. Vuodessa "ylimääräistä"  julkiseen verrattuna 40€/ vrk x 30 paikkaa x365vrk on 438 000 euroa vuodessa ja yksityiseen verrattuna 50€/vrk x 30 paikkaa x 365 vrk on 547 000 euroa vuodessa.

Eli suonenjokelainen veronmaksaja tukee juuri tätä hoivayritystä muihin paikkoihin verrattuna  0,5 % ylimääräisellä  kuntaverolla vuosittain.

Vuodessa puoli miljoonaa euroa " ylimääräistä"! Sillä saisi esim 12 hoitajaa julkiselle puolelle. jos hoivapaikkoja on 30, niin mitoitusero on 0,7 ja 0,5 välillä 6 työhenkilöä. Ihan varmasti näkyy arjessa 6 työntekijää enempi.

Kaikkea voi laskea!

Voiko siis säätiön puheenjohtaja kehua julkisesti miten viisaita ratkaisuja joskus on tehty kun tälläinen on perustettu? Kyllä, vanhuksien kannalta loistava asia. Tietysti voi kysyä, että miten muut paikat saavat puristettua hintaa noin alas? Pitäiskö muidenkin paikkojen hinta nostaa 40% ylemmäs?

Paikka ja hoiva on siis loistava, kuka sinne pääsee? Kannattaisi tutkia sitäkin. Jonotusaika on ainakin pitkä - suurin osa vanhuksista ei kerkiä sinne.

Mutta miksipä hoivakotia julkisuudessa kehutaan? Siksi, että sinne halutaan lisää paikkoja eli jotkut poliitikot neuvottelee (painostaa) taas kaupunkia. Säätiölle lisää rahaa! 

Ps. Miksi kunnat ulkoistavat palveluita? Ei ilkeyttään vaan siksi kun valtionosuuksina leikataan koko ajan ja säästöjä on löydettävä joka paikasta. Yksityinen voi tarjota halvemmalla palvelua.

PSS. Minusta jokaisen pitäisi saada päättää itse asumispaikkana, myös vanhana. Palveluseteli antaisi valinnanvapauden (saisi itse valita paikan) -eikä enää määrättäisi ihmistä jonnekin hoivapaikkaan.

Korjaus:

Kirjoitukseni ei ollut tarkoitus olla negatiivinen vaan monessa paikassa kehun paikkaa, henkilökuntaa ja hoivaa.

Reijo Kytölä kertoi minulle tekstini asiavirheen- kiitos hänelle-, jotka näin julkisesti korjaan:

Säätiön toiminta ei ole ns"inhouse" eli sidoksissa kaupunkiin vaan normaali yritys, joka saa ja voi osallistua kilpailutukseen. Jostakin syystä sosiaalipuolella ei oteta sitä kilpailutukseen vaan perustellaan juuri omana toimintana.

Hoivakodissa on monen tasoista ja hintaista paikkaa tarjolla. Niistä on tehty eri hintaista sopimuksia. On satasenkin paikkoja. Suonenjoen valtuuston hyväksymä talousarviossa on vain yksi hinta. Otin sen laskelmieni pohjaksi. Jostain syystä 128-130€/vrk on vain hyväksytty.

Säätiön hallintoa ja toimintaa ohjaa säätiölaki. Säätiön hallitus valitaan säätiön sääntöjen mukaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, hoivakoti, mitoitus, raha, kunta

Rahalla valtaa

Lauantai 1.12.2018 klo 0:50 - PiaP

Perussuomalaiset esitti jo vuonna 2016 lakialoitetta, että vaalikampanjoinnin tehtäisiin rahakatto. Ylisuuret rahakampanjat rikkovat jo demokratian perusajatusta, että tavallinen ihminen voisi olla ehdokas.   
.
Liitot ja muut edunajamisjärjerjestöt ja johonkin päin kallellaan olevat yritykset ja säätiöt rahoittavat "oikeamielisen kampanjoita". Otetaanko vaalituki vastaan ja sitten päätökset ohjautuvat rahoittajille mieleiseksi? Onko rikkaiden tai reippaasti tuettujen edustajien eduskunta erilainen kun tavallisten ihmisten? Ajetaanko eduskunnassa rahoittajien vai suomalaisten etuja?
.
Pieni- ja normaalituloisen ehdokkaan mahdollisuudet päästä eduskuntaan ovat heikkoja, koska laajan näkyvyyden vaalikampanja on hyvin kallis. Hyvätuloisen ehdokkaan on helpompi rahoittaa omaa vaalityötä. Ehdokkaaksi ryhtyvä ottaa ison riskin taloudellisesti, varsinkin jos ottaa lainarahaa vaalityöhön. Enemmistöllä eduskuntavaalien ehdokkaista ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käyttää vaaleihin kymmeniä tuhansia, jopa lähemmäksi sataa tuhatta euroja.
 .
Kallis kampanja ei takaa vaaleissa valintaa, mutta vaalirahailmoitusten perusteella on pääteltävissä, että suurilla kampanjasummilla usein päästään eduskuntaan. Tosin ei aina.
.
Pystyykö tavallinen ihminen olemaan ehdokas ja voiko hän päästä läpi? Onneksi rahan valtaa nakertaa netti, vaalityö on jo muuttunut ja tulee muuttumaan. Järkevää ja ekologisempaa vaalityötä voi tehdä netissä, silti vaalitoreilla on kiva tavata äänestäjiä! Kenties juuri Sinulle sopivin ehdokas ei olekaan se eniten mainostava!
 .
 
Viime eduskuntavaaleissa Pohjois-Savossa vaalirahoitusilmoitusten mukaan eniten rahaa käytti  Kokoomuksesta Markku Eestilä (70 970,00€), Sari Raassina (35 129,49€), Pekka Ravi (64 368,46€), Keskustasta Hannakaisa Heikkinen (58 311,05€), Hannu Hoskonen (64 198,40€), Elsi Katainen (48 397,00€), Eero Reijonen (61 886,07€), Markku Rossi (42 116,17€), Anu Vehviläinen (46 830,00€), Kristillisdemokraateista Sari Essayah (35 626,61€) ja  Sdp Riitta Myller (32 974,00€) ja Merja Mäkisalo-Ropponen (31 960,00€).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Raha, eduskuntavaalit, ehdokas

Hallinto-oikeuden päätös

Keskiviikko 13.6.2018 klo 9:33 - Pia P

Voitin hallinto-oikeudessa.
Hallinto-oikeus ei muuta päätöstä vaan asian niin vaatiessa palauttaa päättäneille lautakunnalle tms asian uutta päätöstä varten.
Suonenjoen kaupunginvaltuusto teki 28.9.2015 päätöksen, että kannattaa 16-18 vuotiaiden turvapaikkahakijanuorten asumisyksikköä Suonenjoelle, Vanhamäki- säätiön lastensuojeluyksikköön. Päätöstä perusteltiin mm. että kaupungille ei tulisi kustannuksia. Valtuuston kokouksessa olin ainoa, joka vastusti päätöstä. Perusteet vaihtuivat monta kertaa esityslista vaiheessa ja loppuesityskin oli vain lienee, ehkä yms toive-ajattelua.
Vaikka valtuuston päätöksen pohjana oli, että kaupungille ei tule kustannuksia, niin vanhamäki-säätiö ja koulutuslautakunta teki sopimuksen valtuuston päätöksen vastaisesti. Koulutuslautakunta päätti sopimuksella 19.1.2016 palkata yli 17- vuotiaiden turvapaikanhakijan Vanhamäen ohjaajan opettajaksi eli kaupungin työntekijäksi,  Sopimuksen myötä  yhden ohjaajan palkka ja työsopimus olis huomattavasti parantunut - räätälöity sopimus siis. Vanhamäki olisi valinnut kaupungin työntekijän. Tapanahan on, että jos kaupunki palkkaa, niin kaupunki valitsee.  Lisäksi kaupunki olisi hoitanut materiaalitilaukset yms. Kaupungille olisi tullut henkilöstöhallinto, reskontra yms kustannukset omaan piikkiin. Nuorilla päätös olisi näkynyt vain vähempinä opetustuntina, koska opettajilla on paljon vähemmän opetustunteja kuin ohjaajilla. Vanhamäki olisi laskua vastaan maksanut vain opettajan palkan ja tilatut materiaalit, oheiskulut ja mahdollinen perintä jäi sopimatta.
Minut kutsuttiin jopa vierailulle Vanhamäelle tutustumaan toimintaan. Siellä esitettiin kysymys, että miksi olen rasisti. Jos vastustaa epäselviä päätöksiä ja kaupungille kuulumattomia kuluja, niin R-kortti heilahtaa. Keskustelu oli hyvin lämminhenkinen ja sopuisa. Kiitos kutsusta. Tosin evakkoihin vetoaminen oman palkan korotuksen toiveesta oli mauton.
Tein päätöksestä oikaisupyynnön. Koulutuslautakunta käsitteli oikaisupyynnön ja mm äänesti keskenään kunnallislain vastaisesti esitykset "palautetaan uudelleen käsittelyyn" ja "hylätään välillä". Päätös oli, että hylätään. Kokousmenettely oli suorastaan farssi, mutta sopimus oli ilmeisesti pakko saada voimaan. 
Tein  kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeudesta tuli päätös 6.6.2018, että Suonenjoen koulutuslautakunnan päätös kumotaan ja asian on käsiteltävä uudelleen. Jo pelkkä väärä  kokousmenettely palautti asian.
Olen ollut Suonenjoen koulutuslautakunnan puheenjohtaja kuntavaalien 2017 jälkeen. Olen saanut läpi päätöksen, että oppivelvollisuus iän ylittäneet turvapaikanhakijat tai aikuisopiskelija mm oleskeluluvan saaneet eivät ole enää yläkouluikäisten ryhmissä. Minusta peruskouluun kuuluu vain peruskoulu-ikäiset, oli nuoret ketä tahansa.
Pääpointti oli, että pakolaisnuoriin ja suvaitsevaisuuden vedoten halutaan jollekin kantaväestöön kuuluvalle parempi palkka ja työehtosopimus. Ei mene minun oikeustajuun. 
Päätös oli minulle ilmainen. Hallinto-oikeuteen valitus maksaa 250 € , jos asian "voittaa", niin sitä ei peritä. Pitää olla aika varma tai no rikas, jos tekee kunnalllisvalituksen.
Hallinto.IMG_1736.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhamäki, Suonenjoki, koulutuslautakunta, turvapaikanhakijat

Eduskuntavaaliehdokkaita

Tiistai 29.5.2018 klo 18:01 - Pia P

Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirihallitus asetti eduskuntavaaliehdokkaita 27.5.2018 kokouksessa.

Eduskuntavaaliehdokkaaksi valittiin

Grönlung Tiina, Varkaus

Kärkkäinen Ilpo, Sonkajärvi

Punkki Pia, Kuopio/Maaninka

Reijonen Minna, Kuopio/Nilsiä

Uljonen Henri, Siilinjärvi

Voutila Samuli, Kuopio.

Aivan loistavia, päteviä ehdokkaita. He ovat hyvin sitoutuneita työhön Savo-Karjalan ja savokarjalaisten sekä koko Suomen hyväksi.

Maakuntavaalien siirto ennustettiin jo etukäteen. Pohjois-Savossa Perussuomalaiset on maakuntavaaleihin valmiina, jos ne joskus tulevat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pohjois-Savo, Perussuomalaiset, eduskuntavaalit

Pakkoliitos

Sunnuntai 11.3.2018 klo 3:37 - Pia P

Maakuntalakiin on tulossa arviointi - menettely. Jos maakunta ei pärjää valtion antamilla rahoilla, niin se liitetään toiseen maakuntaan.
Samaan aikaan kunnille jää niin vähän rahaa, etteivät ne pysty hoitamaan edes lakisääteisiä asioita (päivähoito, perusopetusta jne.), saatikka muita palveluita tai rakentamaan mitään (ei saa lainaa). Kuntiin ei tule pakkoliitoksia vaan ne pyytävät nöyrästi liitosta toiseen kuntaan. Uusissa maakunnissa moni pikkukunta tulee häviämään.
Alunperin arvioitiin, että SoTe -alueiksi riittäisi 5 erva- aluetta eli erikoissairaanhoidon ympärille olisi rakennettu perusterveydenhuolto.
Keskusta halusi kuitenkin ihan oman mallin eli 18 maakuntaa. Siis 18 puoli-itsenäistä maakuntaa, jolle valtio antaa rahaa x määrän, jolla pitäisi saada SoTe -hoidettua. Maakunta saa itse päättää miten ja mistä ostavat lakisääteiset palvelut. Maakunnat antavat palvelulupauksen, jolla he määrittelevät esim miten kaukana palvelut on. Kuulostaa niin mahtavalle. Onkohan rima niin korkealla, ettei itse yllä sinne vai onko lupaukset niin ympäri pyöreitä, että kuulostaa hyvälle, muttei oikeasti tarkoita mitään.
Rahan x määrän riittämättömyyden takia joudutaan supistamaan toimintoja eli lakkauttamaan terveysasemia. Samoin käy kun julkinen terveysasema ei kiinnosta ihmisiä vaan he hakeutuvat yksityiseen pörriäiseeen. Julkiselta puolelta pienenee rahoitus eli se kutistuu. Reuna-alueet tyhjentyvät palveluista. 
Uuden maakunnan päättäjät ovat isoista kaupungeista, niin on helppo lakkauttaa, supistaa jne "syrjäseudun" palveluita. Tuleehan tilalle terveysbussi kerran viikossa! 
Jotkut sanovat, että tulevissa vaaleissa pikkupaikkakunnalla pitää äänestää kaikkien samaa eli keskittää äänet. Mikä hyöty on siitä, jos se on hallituspuolueen edustaja? Hänhän tottelee mitä käsketään tehdä.
Tottelevaisuus näkyi Rautalammilla. Keskusta halusi selvittää yksityistämisen kuntavaalien alla. Oltiin torhakoita ja ärhäköitä oman kunnan puolustajia. Nyt vaalien jälkeen saatiin lukea paikkalehdestä miten Rautalammin keskusta on sitoutunut tulevaan maakuntamalliin. Yllätys? No, äänestäjät ainakin uskoivat, koska keskustan ylivalta jatkuu.
Sama on Suonenjoella. Keskusta kannattaa maakuntamallia ja SoTea, vaikka se ihan varmasti heikentää meidän paikkakunnan palveluita. Suonenjoen toimiva terveyskeskus romutetaan tulevassa mallissa. Tuleva maakunta vie 60% rahoistamme (SoTen järjestämisen rahat), päätösvallan monestakin asiasta ja katsomme vain vierestä mitä tapahtuu meidän terveyskeskukselle ja sosiaalipuolella. Ja keskusta äänestää kaikesta kyllä. Koska tämä on heidän puolueen ainutlaatuinen tilaisuus saada oma maakuntamalli läpi.
Palataan alkuun. Nyt on tarkoitus tulla siis 18 maakuntaa ja siellä vaaleilla valitut maakuntavaltuutetut ovat järjestämässä ja päättämässä maakunnan asioista. Ja jos homma ei onnistu, niin liitetään toiseen maakuntaan. Aatelkaa mikä ruljanssi on taas sovittaa kaikki uudelleen? Sitten vaalit käydään jo kahden maakunnan aluelle. Seuraavat jo kenties kolmen pakko-yhteenliitetyn aluelella.
Ketä oikeasti kiinnostaa maakuntavaalit, vaikka ne ovatkin hyvin tärkeät ihmisten elämään liittyvät vaalit? Kuka edes ymmärtää mistä äänestetään? Kuka edes ymmärtää miksi tälläinen himmeli pitää rakentaa?
Ai niin, se oli vastakiristys siitä, että Kokoomuksen taustarahoittajat saavat lakiin SoTe -valinnanvapauden. Suomalainen terveydenhuolto on kymmenien miljardien bisnes ja kyllä sille rahalle on ottajia.
Nyt romutetaan rahan ja vallan jaon takia paljon hyvääkin.
Onneksi PS on muistuttanut, että pk-sektori ( pien- ja keskisuuret yrityksen, esim yksityiset hierojat, jalkahoitajat ja pienet hoivakodit yms)  pitää ottaa mukaan valinnanvapauteen eikä vain tehdä mallia pörrriäisen ehdoilla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maakunta, pakkoliitos, laki

Kaksi äitiä

Torstai 22.2.2018 - Pia P

Eduskunnassa käytiin keskustelua uudesta äitiyslaista. Syntyvälle lapselle voitaisiin ilmoittaa kaksi äitiä.

Keskustelussa ja varsinkin somessa löytyi monta vastuullista isää, jotka olivat huolissaan kun miehiltä viedään jatkossa "isyyden ilot". 

Mitenkä on päästy tilanteeseen, että maailmaan putkahtavalla lapsella onkin kaksi äitiä? Aloitetaan alusta . Naispari haluaa lapsen. Siihen tarvitaan mieheltä saatavaa spermaa. Sitä saa maksullisesta lääkäasemalta tai suoraan luovuttajalta.

Luovuttaja voi olla nimetön, kaveri tai kuka tahansa. Luovuttaja voi saada korvauksen tai sitten ei.

Olennainen asia on, että miehen vehje ja sen käyttäjä ei ole edes tekohetkellä paikalla. Hyvin harva lesbo haluaa perinteistä yhdyntää, vaikka lopputulos olisi lapsi. 

Naisparin lapsi on siis saatu alullle lääkäriasemalla tutkimuspöydällä kohdevalojen alla tai kotona ns. muumi- mukimenetelmällä. Eli sperma saadaan luovuttajalla astiassa (muki) ja se ruiskutetaan naisen sisään ruiskulla. 

Naisparin lapsi kasvaa aikansa kohdussa ja putkahtaa maailmaan. Syntymän ihmeen aikana on paikalla myös toinen nainen. Nainen, joka on elänyt parisuhteessa odottavan äidin kanssa. Hieronut kipeitä jalkoja ja tuonut suklaata kaupasta mieliteoissa. Kuunnellut ekat sydänäänet ja ollut ostamassa vauva-tavaroita- vaunut ja sitterit.

Mutta tämä toinen nainen ei olekaan vanhempi vaan olemassa olevan lain mukaan ulkopuolinen henkilö. Jotta tämä toinen nainen pääsee vanhemmaksi, hänen pitää adoptoida lapsi. Se on pitkä prosessi. Jos ei adoptoi lasta, niin lapsella on vain yksi äiti. Harva kertoo edes isän nimeä rekistereihin. Lapsi ei peri toista äitiä ja toinen nainen ei ole tasavertainen vanhempi lain edessä.

Uudessa äitiyslaissa tämä toinen nainen olisi heti äiti, ei vasta adoption jälkeen. Aika hyvä juttu vai mitä?

Nyt sitten moni on huolestunut kun isät jää laissa syrjään. Mitenköhän ne on ollut huomioitu kahden naisen liitossa nyt?

Kautta aikojen isäksi on joskus rekisteröity ihan eri mies kuin siittäjä. Joko vahingossa tai tarkoituksella. Nykyjään luovutetuilla sukusolulla tehdyn lapsen vanhemmat ovat ne ketkä lapsen synnyttävät. Kukaan ei ole vaatinut luovutetun munasolun antajaa lapsen äidiksi. Kukaan ei ole vaatinut luovutetun sperman antajaa isäksi.

Suomessa on mielipiteen vapaus. Ilmeisesti vain silloin kun ollaan samaa mieltä. Hirvittää tässäkin asiassa kun arvostellaan puhujaa. 

Suomi tarvitsee vauvoja ja rakkautta! Ja jospa kaikki isät ja äidit huolehtisivat omista lapsista kunnolla?

Miksi näistä sitten keskustellaan ja vedetään bataattia nenään?

Tällä hetkelläkin tehdään ihan muissa asioissa isoja päätöksiä vailla kansalaisen huomiota- ne vaikuttavat moneen asiaan. Me vaan vouhkataan muutamaa perhettä koskevaa lakialoitetta.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusi äitiyslaki, kaksi äitiä, eduskunta, isyys

Olen ehdolla Suonenjoella

Perjantai 31.3.2017 - Pia P

Asun Suonenjoella.

Minulla ei ole yhtään sukulaista täällä. En ole käynnyt koulua enkä ole ollut töissä tällä paikkakunnalla. En  viettänyt lapsuutta enkä nuoruutta täällä.

En kuulu liittoon enkä yrittäjäyhdistykseen ja PS puolueyhdistyskin on melkein oma tekemä. En kuulu uskonnolliseen yhteisöön. En ole ollut hoitaja, opettaja tms joten minulla ei ole entisiä tai nykyisiä hoidettavia tai opetettavia.

En ole ollut ennen 2011 vaaleja ehdolla, joten minulla ei ollut entisiä äänestäjiä.

Olen ollut matkatöissä ja kierrän PerusNaisten hommissa ympäri Suomea. Eli minua ei näe työaikana ja vielä vähenmän viikonloppuisin täällä.

Minulla ei ole siis mitään minkä perusteella joku äänestäisi minua-  ei sukua, ei uskon sisaruksia,  ei koulu- tai työkavereita enkä saa edes järjestöjen vaaliraha-avustusta tai jäsenten tukea.

1.8.2017 tulee kymmenen vuotta siitä kun muutin Suonenjoelle. 

10 vuoden aikana olen ihastellut ja muistanut kehua Suonenjokea ympäri Suomea. Kaupunkimme on kaunis, palvelut loistavia ja tarjonta erinomaista - elokuvateatteri, uimahalli, jäähalli, juna-asema, hierojaa, parturi- kampaajaa yms,  loistavat ladut ja uimapaikat sekä hyvät kaupat, erityisesti palvelevaa kenkäkauppaa olen kehunut. Koulut ja päiväkodit ovat pieniä ja kunnossa olevia.  Suonenjoella pääsee lääkäriin, sekään ei onnistu joka paikassa.

Olen asunut Helsinki Rovaniemi akselilla ja kokemusta on monesta paikkakunnasta -lasten päivähoidosta, kouluista, liikenneyhteyksistä kunnan ulkoilualueisiin.

Olen toista kertaa ehdolla Suonenjoen valtuustoon. Sain vuoden 2011 vaaleissa 104 ääntä. Olen kiitollinen, nöyrä ja onnellinen niistä  äänistä. Ääniä en ole saannut sen takia, että minua pitää jonkun äänestää. Minua on äänestetty siksi että saa äänestää.

Olen toiminut kuten sanoin. Avoimesti, tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti. Taloudellisuus ja vaihtoehtojen etsintä on myös tärkeää. 

Pidetään huoli kaikista Suonenjoella. 

Seison ylpeästi selkä suorana politiikassa, samalla nöyränä äänestäjilleni ja kaikille kuntalaisille. 

Lupaan jatkaa samalla linjalla. Äänestä 76 Suonenjoki tai jotain muuta loistavaa Perussuomalaista ehdokasta!

Kiitos myös plokini lukijoille! 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntavaalit, suonenjoki, ehdokas, Perussuomalainen

SoTen ulkoistus

Lauantai 11.3.2017 klo 7:46 - Pia P

Moni kunta, varsinkin pikku kunta, miettii miten turvata oma terveysasema ja sairaanhoito tulevassa SoTe- uudistuksessa. Tähän saumaan onkin moni yksityinen lääkärifirma iskenyt.  

Kunnat tekevät päätöksiä itsenäisesti. Yksikertaisestettuna menetelmä on, että kunnanjohtaja tekee esityksen hallitukselle ja jos se hyvväksytään, niin asia menee valtuustolle. Asian esittelyssä käytetään esim henkilöitä jostain firmasta kertomaan lisää tai konsulttipalveluita tutkimaan asiaan.

Ajatellaas esimerkiksi, että pikkupaikkakunta saa yhteydenoton firmalta, joka maalailee niitä kuuluisia pikku piruja kunnan katoavista lääkäripalveluista SoTe- uudistuksen jälkeen. Kunnanjohtajakin on ikävästi jätetty syrjään ns päättävistä pöydistä eikä ole tullut tarpeeksi monta kutsua maakuntatason pähkäilyporukkaan.

Firma kertoo kuinka hyvin ja ihanasta sekä halvalla lääkärihommat hoidetaan, jos kunta ostaa ne palvelut sieltä. Moni unohtaa tutkailla ne pienellä painetut sopimusehdot. Tai sitten arvonlisäverosta ei puhuta mitään - kuten eräs paikkakunta sai huomata... Konsteja on moneja.

Eduskunnan suurin puolue on keskusta ja pääministeri (keskusta) ajaa SoTe- uudistusta. Moni maakunta on keskustavetoinen eli maakuntatason päättäjistä suurin osa on keskustalaisia. Moni pikkupaikkakunta on keskustavetoinen. On niin ihmeellistä, että miksi pikkupaikkakunnat eivät luota omiinsa? Luota oman puolueen vetämään hankkeeseen vaan alkavat ulkoistamaan juuri ennen lain voimaan tuloa? Voiko voimakkaanpaa epäluottamusta antaa omalle porukalle kun olla hyväksymättä mitä on tulossa? Onko silloin kunnan enemistö eli ketkä sanovat että kyllä ulkoistamiselle väärässä puolueessa?

Jos lopputulos on, että sopimus tehdään ja lääkäripalvelut ulkoistetaan ostamalla ne yksityisestä firmasta, niin mitä siitä seuraa? Olemassa olevat sopimukset puretaan. Olemassa olevat lääkärit, hoitajat, tukipalveluhenkilöstö joko irtisanotaan tai sitten -ehkä osa- siirtyy uudelle toimijalle. Kaikkien työsopimus ei jatku, koska jostakin se säästö pitää syntyä. Säästöosuuteen lasketaan kunnalle tarjottu halvempi hinta ja firman voitto-osuus sekä hallinnonkulut, mitkä on tullut yhteistyöhyödystä kunnan kanssa toiminnasta.  Henkilöstökulut ovat isoimmat eli niistä on helppo säästää.

SoTe- uudistus junnaa eteenpäin ja astuu voimaan vuonna 2019. Mitäs silloin tapahtuu? Kunnilta poistuu järjestämisoikeus SoTe- palveluihin. Järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle. Maakunta takaa eli järjestää maakunnan jokaiselle asukkaalle esim lääkäripalvelut. Se on ihan lakiperusteinen velvoite. 

Uudistuksen myötä verotus ja valtionosuudet muuttuu. Kunnilta lähtee n 60% tuloista pois, koska niiltä poistuu järjestämisvastuu SoTe-palveluihin. 

Pikkupaikkakunta on juuri ulkoistanut lääkäripalvelut ja sopimus takaa palvelut paikkakunnnalla kun pelättiin, että säästötoimien takia loppuu terveysasema. Kuulostaa tosi hyvälle! 

Mutta millä paikkakunta meinaa maksaa sitä sopimusta kun verotulot ja valtionosuudet pienevät huimasti? Lopputuloilla olisi tarkoitus pirää koulut pystyssä, tiet kunnossa jne! Kun kaikki - ihan kaikki- tulot laitetaan sopimukseen, jää vielä vuosittain 20% velkaa....  Kunta olisi nopeasti konkursissa.

Voipi olla, että lakiin tulee sopimuksen purkupakko eli kaikki sopimukset puretaan ja sitten aloitaan puhtaalta pöydältä. Eli iso härdelli ja henkilöstön irtisanominen olisi ollut turhaa. 

Tai kuten nyt annetaan ymmärtää, niin sopimus siirtyy maakunnalle ja lääkäripalvelut ostetaan sopimuksen mukaisesti ko firmalta ja maakunta maksaa hinnan? Siis hetkinen mikäs ero siinä on nykyiseen tilanteeseen? Miksi sama olemassa oleva ei jatkuisi entisellään? Varsinkin kun maakunnassa on jo linjattu, että olemassa olevia hyödyntäen. Harva pikkupaikkakunta on nytkään järjestänyt terveyspalveluita yksin vaan ovat mukana esim kuntayhtymissä. 

Eli ainoa mahdollinen postiivinen juuri nyt ulkoistamisessa asia on myös mahdollinen nykyisessä mallissa? Mitä hyötyä SoTe- uudistuksen takia tehtävässä  ulkoistamisessa olisi? Yksityinen firma saa sopimuksen eli heille töitä ja  rahaa. Mitä haittaa siitä olisi? Eniten murehdittaa olemassa olevan henkilökunnan kohtalo ja vuosien epävarmuus tulevasta. Vaikka sopimusta ei tehtäisi, on se jo monen ihmisen elämään vaikuttanut -epävarmuus tulevasta on suuri huoli. En tiedä onko haitta se, että uskotaan niitä pirujen maalailijoita, ehäpä se on surullista kun luullaan tekevän jotain hyvää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SoTe, ulkoistaminen, pikkupaikkakunta

Valitetaan - Suonenjoki

Perjantai 24.2.2017 klo 15:26 - Pia P

Haku
Työpaikkailmoitus. työpaikan nimi on 14.3.2917 - se tarkoittaa hankekoordinaattoria!
Suonenjoen Soitto - hanke on saannut myös vastusta - päätöksen teon mallin (ei löydy selvää päätöstä)  ja osan alueen asukkaiden puolelta. Suurin osa kaupunkilaisista ei taida edes tietää mitä tässä hankkeessa on kysymyksestä ja osa tykkää siitä, koska saadaan siihen EU- rahaa.
Suonenjoen soitto - hanke on metsäsoitin - kierrätysmateriaalista tehtyjä eli urkupillejä, patoja yms. - puisto Suonenjoki- joen laavulle ja siellä on tarkoitus järjestää konsertteja ja tapahtumia. Laavu on polulla eli pitäisi rakentaa esteetön reitti yms. Alue on kaavassa luonnosuojelullisesti arvokas alue. Soittimet ovat noin parin metrin kokoisia.  Suomussalmella ko soittimien ääni kokemuksen mukaan kumisee kilometrien päähän. Helsingin taiden yössä kävijöiden mukaan metsäsoittimet ujelsivat ja rämisivät tuulessa. Suonenjoella äänen arvellaan olevan rauhallinen. 
 Kaupunginhallituksen esityslistassa 27.2.2017 pykälä 50 esitetään, että koska Suonenjoen Soittoon liittyvän hankkeen oikaisupyyntö on tullut määräajan jälkeen, niin sitä ei oteta käsittelyyn.
Esityslistan mukaan asia on hyväksytty 19.12.2016 olleessa kaupunginvaltuuston kokouksessa talousarvion yhteydessä. Päätös on esityslistan mukaan :" toimintaympäristön toiminnallisena tavoitteena osalistuminen hankkeeseen" 
No onhan tavoitteena osallistua melkein sama kuin päätetään osallistua tai osallistutaan? 
No jos asia tulkitaan, että se on päätös. Mitäpä siitä seuraa? Valtuuston päätöksestä on oikeus tehdä kunnallisvalitus hallinto-oikeudelle 14 vrk päätöksen tiedoksisaannosta. 
Eli jos joku olisi hoksanut tämän olleen päätöksen ja olisi tehnyt valituksen, niin koko talousarviokohta olisi jäännyt hyväksymättä valitusprosessin ajaksi. Mokoman rivin takia. Kuntalain mukaan seuraavan vuoden talousarvio pitää olla hyväksytty edellisen vuoden loppuun mennessä. Kokous oli 19.2. eli vuosi olisi loppunut kesken. Suonenjoki olisi rikkonut kuntalakia.
Vain valtuusto voi muuttaa talouarviossa olevia asioita eli jos tämä oli valtuuston päätös, niin vain valtuusto voi sitä muuttaa- .ei vapaa-ajanlautakunta tms. Eli kaupunginhallituksen esityslistassa oleva ohjaus vielä lisää rikkoo ajatusta, että tämä oli päätös.
Jos tämä on kaupunginhallituksen mukaan päätös, joka on siis tehty talousarvion mukana, niin mitä tästä seuraa? Talousarviot pitää jatkossa kysellä jokiasesta kohdasta mitä tämä tarkoittaa ja mitä tällä päätetään. Talousarvion hyväksymisvaltuustot kestävät vuorokausia, koska ei voi jättää  mitään epämääräistä, kuten "suunnitellaan osallistumista". Joka tälläinen asia pitää muuttaa - joko pois tai päätetään - toki kunnon esittelyn jälkeen. Mikäli muutokset eivät mene läpi äänestyksessä, pitää tehdä kunnallisvalitus asian tarkentamiseksi.
Suonenjoki taitaa kulkea muutenkin rimaa hipoen talouaarvion hyväksymisvaltuustoissa. Valitusoikeus alkaa pöytäkirjan julkaisemisesta. Eli kokous oli 19.12.2016, pöytäkirja tuli julkiseksi 21.12.2016 ja valitusaika  alkoi 22.12.2016 ja päättyi 5.1.2017. Suonenjoella siis valitusaika jatkuu vielä sen jälkeen kun talousarvio on oltava kuntalain mukaan hyväksyttynä.
Hallinto-oikeudet eivät ole mitää pikaoikeuslaitoksia eli laiton tila voisi jatkua kuukausia. Mitään talousarviossa olevia asioita voisi tehdä, koska ei olisi määrärahoja hyväksyttynä. Ei kai me tälläistä haluta? 
Kysyn siis vielä kerran, että ohjaako Suonenjoen kaupunki oikeasti lukemaan "suunnitellaan osallitumista" päätökseksi ja avaa siten tälläisen pandoran lippaan lukemaan talousarviota "silmä kovana" mahdollisten epäselvien lauseiden varalta?
Ei kyllä kuulosta mukavalle päätöksen teolle. 
Asiat pitää olla hyvin esiteltyjä ja päätökset selviä.
Minulla on ehdotus miten asia pitää hoitaa kunnallisen päätöksenteonlain mukaan, mutta katsotaan ensin mitä kaupunginhallitus päättää maanantaina 27.2.2017.
Paikallislehdessä voi olla julkaistuna  mielipidepalstalla kirjoitukseni vasta ti 28.2. Kirjoitin sen ennen kaupunginhallituksen esityslistan julkaisemista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, valitus, kuntalaki, hankkeet, EU- raha

Tottelematon virkahenkilö

Tiistai 1.11.2016 klo 22:46 - Pia P

Suonenjoen kaupungin koulutuslautakunta päätti kansalaisopiston toimintasuunnitelman yhteydessä, että Sisä-Savon kansalaisopisto järjestää rehtorin vetovastuulla kuntavaalipaneelit keväällä 2017. Samassa päätettiin, että paneeliin osallistuminen olisi maksanut 100 € per puolue. Vaalipaneelit järjestettäisiin Sisä-Savon alueella eli Tervo, Vesanto, Rautalampi ja Suonenjoki.

Savon Sanomat teki jutun historiallisesta ratkaisusta, että vaalipaneeli olisi maksullinen ja taustotti juttua esim kannanotoilla miten opetussuunnitelma tehdään tai miten määräytyy opettaja - oppilas-suhde tälläisessä kansalaisopiston opetustarjonnassa.

Suonenjoella moni luottamushenkilö heräsi tähän maksullisuuteen ja tapaan ilmoittaa siitä. Kirjoitin paikkalehteen jutun aiheesta. Kansalaisopiston rehtori ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja vastasi lehdessä kertoen miten kallis ja isotöinen projekti vaalipaneelien järjestäminen on. Vastauksessa oli hinnoiteltu ja kellotettu mm kynien ostot paneleihin. Kokonaiskustannus oli 10 000 euroa, pelkkää rehtorin palkkaa menee parissa viikossa viisi tonnia.

Sitten kansalaisopiston rehtori ilmoitti yllättäen lehdessä, ettei hän järjestä niitä paneeleita. On kuulemma muuta tekemistä, esim opiston juhlat.

Herääkin kysymys, että jos koulutuslautakunta on päättänyt, että kuntavaalipaneelit järjestetään ja sen tekee rehtori, niin miten rehtori voi ilmoittaa ettei hän niitä järjestä? Onko tämä puolivallatonta toimintaa tai peräti lautakunnan päätöksen noudattamatta jättämistä? Miten rehtori voi edes ilmoittaa, ettei hän järjestä niitä? Eikö tuollainen päätös pitäisi ensin tehdä koulutuslautakunnassa?

Miten koulutusjohtaja esimiehenä  ja koulutuslautakunta suhtautuu viranhaltijaan, joka ei noudata lautakunnan päätöksiä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, vaalipaneeli, kuntavaalit

Vastaava mesu

Torstai 9.6.2016 klo 21:36 - Pia P

Kunnan ja kaupungin päättäjät valitsevat halvimman tarjouksen perusteella erinäisiä rakennusliikkeitä remonttiurakoihin.

Seuraavaksi MOLin (työvoimatoimisto) sivuilla haetaan vuokratyövoimafirmaan palkkattavaksi vastaavaa mestaria..

Eli voittajafirma ostaa vastaavan mestarin työpanoksen vuokratyöfirman kautta. Tietääköhän päättäjät näin hetkellisestä sitouttamisesta. Yksi urakka ja heippa?

Tämä on täysin laillista ja nykypäivää. Pätkätyöt. Pätkätyöläisille vuokratyöfirmassa.

Jospa rakennusurakoissa otettaisiin yhtenä kilpailutuksen ehtona, että vastaava mestari pitäisi nimetä ja hänen ammattitaitonsa- osaaminen kerrottaisiin tarjouksessa? Hän on kuitenkin keskeinen henkilö urakan kannalta

Miten voidaan varmistaa työntekijöiden ammattitaito jos heitä ei ole edes olemassa kun tarjous jätetään - puolin ja toisin? 

Kokonaisedullinen tarkoittaa, että pelkän halvimman tarjouksen sijaan kilpailutuksessa huomioidaan laatu, paikallisuus (verorahat paikkakunnalle) ja tunnettavuus - tiedetään edes kuka urakassa on vastaava mestari.

Jospa rakentamisen laatu näin parantuisi. Jotain tarttis tehdä kun rakentamisen laatu ja lopputuloksen onnistuminen heikkenee koko ajan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntaurakointi, rakentamisen laatu, "yritys ilman työntekijöitä"

Tuhmat kunnat

Tiistai 10.5.2016 klo 17:10 - Pia P

Kuntaministeri (kesk) on antanut noottia kunnille, koska kunnat eivät ota turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita pakolaisia vastaanottokeskuksista tarpeeksi nopeasti ja tarpeeksi paljon. Osa kunnista on kieltäytynyt ottmasta sopimuksella pakolaisia. Kiintiöpakolaisten vastaanottokin on jo ollut vaikeaa.Kuntaanhan voi pakolainenkin muuttaa myös omatoimisesti jos ja kun saa asunnon sieltä.

Vastaanottokeskuksissa on paljon väkeä- lähinnä nuoria irakilaisia miehiä odottamassa kuntapaikkaa. Moni pakolainen toivoisi sen olevan Helsinki tai edes suuri kaupunki. Todellisuus voi olla jotain muuta eli muutaman tuhannen asukkaan pikkukunta "kaakana kaekasta" (suom kaukana kaikesta).

Kuntia on vakuteltu, että valtio maksaa kaiken. Tosin jo eduskunta ja kuntaliitto tietoää kertoa, että korvaukset eivät todellakaan riitä. Lisänä on tulossa kuntia velvoittavana alle 25- vuotiaiden  opetusvelvollisuus, korvauspuoli on taas epävarma.

Miksi kunnat eivät ota pakolaisia? Moni kunta on talousvaikauksissa. Kunnissa on päivähoitojono, koulu- ja päivähoitotilat ovat täpötäynnä, vuokra-asunto jonot ovat pitkiä, työttömyydestä on isot menot yms. Lastensuojelutilanne on vähintääkin haastava useimmassa kunnassa. Kunnat ovat velkaisia ja kunnallisverokin on työssäkäyvien mielestä korkealla. Kaikissa kunnissa ei ole ollut ennen pakolaisia, joten ei ole kokemusta, eikä olemassa olevia palvelupolkuja, henkilöstöä tai henkilöstön osaamista ja tähän lisänä liian pieni valtion tuki.

Moni kuntapäättäjä miettii myös sitä, että onko oikein, että kuntapalveluja leikataan ja maksuja lisätään ja samaan aikaan lisätään menoja vain yhdelle ryhmälle? Onko oikein, että päivähoidon aikarajaus koskee lähtökohtaisesti vain suomalaislapsia? Onko oikein, että opetustunteja vähennetään ja kouluja lopetaan ja samaan aikaan lisätään perusopetuksen palveluja vain yhdelle ryhmälle? Samaan suuhun ei oikein mahdu kuntien säästöjen vastustaminen ja pakolaisten vastaanottamispuheet, paitsi utopiapuoleiden edustajilla.

Kunnat saavat nyt siis moitteita jos ei ota pakolaisia, vaikka valtio maksaa? Mistäs valtion raha tulee? Vero- ja velkarahoista. Joka ikinen suomessa palkkaa, eläkettä, tukea saava tai jotakin tavaraa ostava tai palvelua käyttävä (alv) ja meidän lapsenlapset monessa alenevassa polvessa maksavat nämä kunnille tarjottavat pakolaisten vastaanottomenot. Vaikka oma asuinkuntasi ei ota pakolaisia, niin verorahoilla tuet naapurikuntaisi pakolaisten vastaanottoa. 

Jos koet, että olet vastuunkantaja ja tuet pakolaisten vastaanottoa, on paras keino siihen tehdä paljon töitä ja kuluttaa rutkasti. Vain palkkaverojesi määrällä on todellista merkitystä pakolaiskriisissä. On niin helppo olla hyväntekijä toisten rahoilla.

Jos olet huolissasi kotouttamisen heikkoudesta, ole Sinä se tekijä. On niin helppo vaatia muita tekemään ja maksamaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntapaikat, pakolaiset, kunnat, raha

Rautalankaa päätökseen

Perjantai 15.4.2016 - Pia P

Moni kuntapäättäjä on tuskaillut ELYn pakolaisten kuntapaikkatarjouksen kanssa. Mitä kaikkea pitäisi huomioida päätöstä tehdessä?

Tässäpä muutama kohta joihin kannattaa (Olisi kannattanut...) huomioida päätöstä tehdessä omassa kunnassa. Ja jos ei tiedä, niin kannattaa kysyä esim viranhaltijalta vaikka koulun opetustiloista lisätarpeesta tai vuokra-asuntojen jonotustilanteesta. Tämä on pintapuolinen raapaisu, eikä varmaan edes tärkeimmät mukana. En siis anna mitään ohjeita suuntaan tai toiseen päätöksen teossa.

Kuntien itsemääräämisoikeus

Kunnat päättävät itse, ottavatko pakolaisia. Valtio tai ELY ei voi (vielä) pakottaa ottamaan pakolaisia. 

Kuntaan voi muuttaa itsenäisesti turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita pakolaisia jos saavat asunnon tai muuttavat vaikka sukulaisen luokse tai voivathan he muuttaa omaan ostettuun asuntoon.

Monessa kunnassa kunnan vuokra-asunnon saamisen edelletys on asunnon tarve. Lisänä voi olla vaatimus työ- tai opiskelupaikka kunnassa.

Demokratia

Kunnalliseen päätöksen tekoon kuuluu oikeus olla eri mieltä. Myös pakolaisten vastaanottamisessa. Jos kuntanne rahkeet tai kyky ei riitä omaan kyllä- äänestykseen, olkaa eri mieltä vaikka kuinka painostetaan. Jos kuntanne on hyvävarainen ja vapaita asunto löytyy sekä työntekijäpula vaivaa, äänestäkää kyllä. 

Pakolaisten opetus 

-  Kunta on velvollinen järjestämään opetuksen 6-16 vuotialle pakolaislapsille. Pakolaislapset siirtyvät oppioikeudesta oppivelvollisuuteen myönteisen päätöksen myötä. Tästä voi tulla esim lastensuojelutoimenpiteitä, jos lapsi ei mene tai häntä ei päästetä kouluun.

- Opetus järjestään aluksi valmistelevana opetuksena (ei pakkoa, mutta on vjisasta), koska moni pakolaislapsi ei saa osaa kirjoitaa, lukea tai länsimaisia kirjaimia. On vaikea olla normiopetuksessa mukana ilman suomen kielen taitoa.

- Opetusryhmän kooksi suositellaan 8-10 oppilasta. Yhdenkin oppilaan ryhmän voi perustaa.. Ryhmä tarvitsee opettajan ja avustajan/avustajia. Kouluista pitää löytyä fyysiset opetustilat luokille.

- kunta saa pakolaislapsien syys- ja kevät lukukauden opetuksen korvausta, jos oppilas on läsnä (koulussa kirjoilla) laskentapäivänä  (oppilasmäärät ilmoitetaan valtiolle juuri silloin) 20.9. Eli jos kuntapaikan myötä tai kuntaan oma toimisesti muuttava oppilas aloittaa vaikka 1.10.2016  tai vaikka 7.1.2017, niin hänestä kunta ei saa koko vuotena korvausta.seuraava laskenta päivä on 20.9.2017, joilloin ilmoitetaan vain silloin läsnä olevat. Ei taannehtivasti. Poikkeuslaki lyhemmistä ajoista on voimassa vain tämän vuoden. Korvaus on kaksinkertainen Verrattuna kantalapseen.

- Opetusministeri valmistelee uutta lakia, että  kaikki alle 25- vuotiaat pakolaiset tulee kunnan valmistelevan opetuksen piiriin. Uusi laki astuisi voimaan 2018 alusta, mutta kuntien pitäisi aloittaa jo vuoden 2016 syksyllä opetus. Kannattaa miettiä mihinkä tiloihin, mistä opettajat ja puuttuva rahoitus tähän? Lakia valmistellaan kuntia velvoittavaksi eli pakolliseksi asiaksi ja kustannusten korvauksesta ei mitään informaatiota. Jos tämä laki tulee voimaan, on kunnilla todella iso urakka edessä - taloudellisesti.

Pakolaislasten päivähoito

- Kuntien tekemä subjektiivisen päivähoidon rajaus ei koske pakolaislapsia, koska päivähoito katsotaan kotouttamista edistäväksi toimeksi.

- Kunnissa pitää olla resusseja eli rahaa uusiin paikkoihin ja henkilökuntaan sekä tiloja uusille ryhmille.  Kuntien pitäisi löytää kielitaitoisia hoitajia päiväkoteihin. 

Lastensuojelu

-Kunnissa pitää löytyä resusseja traumaperäisten oireilun perhetyöskentelyyn, lastensuojelutoimiin vaikka kulttuuriperusteisen lastenkasvatustapojen suomalaistamiseen ja lain noudattamiseen, kulttuurierojen riitojen ratkaisuihin vanhempien ja lasten välillä ja alaikäisten avioliittojen, lasten uskonnollisten silpomisen estäminen. Monessa kunnassa aivan uusia asioita eli lastensuojelun työntekijät tarvitsevat lisäkoulutusta.

Sosiaalipalvelut

- Pakolaiset ja maahnmuuttajat ovat kunnan sosiaalitoimiston palveluiden piirissä. Kotouttaminen tarvitsee suunnitelmia, rahaa, osaamista ja työntekijöitä. Kunnan harkinnanvarainen toimeentulotuki ei siirry kelaan.

Terveydenhuolto

- Vastaanottavan kunnan terveydenhuollossa pitää löytyä resusseja mahdollisten sairauksien hoitamiseen (yhden vaativan tubin hoito maksaa 160 000€ ), lääkäreiltä diagnostiikkakykyä, hammashoito on syytä olla kunnossa. Pakolaisilla on jo todettu tubia, HIViä, loisia, bakteeriperäisiä tauteja sekä vaikenpana hoidettavana mielenterveydelliset ongelmat, esim traumaperäiset oireilu. 

Asunto

Kuntapaikan saanut pakolainen tarvitsee asunnon. Mikä on kunnan vuokra-asuntojen tarjonta?

Perhe

- Pakolaisen myötä tulee perheenyhdistäminen, perhe voi olla isokin?

Syyrilaiset lapsiperheet

- Joka kunnassa esitellään päätöksen teossa, että syyrilaiset lapsiperheet tarvitsevat kuntapaikan. En tiedä miten heitä riittää joka kuntaan. Turvapaikanhakijoista suurin osa irakilaisia, iranilaisia, afgaanilaisia ja somalilaisia nuoria miehiä. Jos ELYn ja kunnan sopimuksessa ei lue VAIN syyrilaisia lapsiperheitä vaan enimmäkseen tms, niin ei ole heitä tulossa. Olisi reilumpi kertoa, että kuntapaikka- sopimuksen perusteella tulijat ovat nuoria lähi-idän tai somalimiehiä. 

Määrä

ELY tarjoaa kunnille pakolaismääriä, joiden pohjalla on 30% myönteisiä turvapaikkapäätöksiä. Toteutuneet ovat 80 -- 98 % eri maittain. Vaikka Suomesta poistuu koko ajan  turvapaikanhakijoita, niin tämä jakokierros ei riitä. Lukekaa se sopimus paljonko se antaa määräksi vuosittan, onko sanat noin tai vähintään. Ja kyllä sieltä on tulossa lisää...

Raha

- Moni perustelee, että valtio maksaa kaiken.

No miksi kuntaliitto vaatii pakolaisten vastaanottamiseen kuntiin lisää rahaa? Miksi hallitus suunnittelee, että kuntarahoitusta pitää lisätä, että kunnat ottaisi pakolaisia? Miksi esim Helsinki varaa 10 miljoonaa kotouttamistoimiin, jos valtio maksaa kaiken? Mitä 3 - 4 vuoden jälkeen kun "valtio maksaa kaiken" loppuu?

Kokemus

Pakolaisten kotouttaminen on haasteellista. Moni maakin on epäonnistunut. Suomessakin on jo asuinalueiden maahanmuuttajakeskittymää, maahanmuuttajien iso työttömyys, iso rikollisten osuus ja nyt uutena terrorismi- ura uhka. Vastaanottavan kunnan pitäisi kyetä paremmin kotouttaa ja saada pakolainen yhteiskunnan jäseneksi, tasavertaiseksi kuntalaiseksi. Erityispalveluiden luominen tai eritysikohtelu ei sopeuta vaan eriyttää. Työtä ja normiarkea on paras kotoutus.

Sosiaalitoimi kotouttajana voi kotouttaa pakolaiset vain sosiaalitoimen asiakkaiksi. Voisihan kysyä miten tämä ehkäistään?

Vastuu pakolaisista

Kenties meillä on vastuu pakolaisista, mutta sillä vastuunkannolla ei majoiteta, ruokita, kotouteta ketään. Pitää olla suunnitelmia ja rahaa. Pelkällä hyvällä tahdolla ei pääse mihinkään, hyvä alku se on.

Vapaaehtoiset

Kunnan vapaaehtoisjärjestöt ovat ainakin aluksi innoissaan ja järjestävät vaikka mitä. Pitää silti muistaa, että vastuu pakolaisista on kunnalla. Kotouttaminen on pitkä prosessi ja jotkut vapaaehtoiset väsyvät tai muuten ei enää osallistu kotouttamiseen. Ketään ei voi pakottaa alkamaan ja jatkamaan vapaaehtoisharrastusta.

Rasismi

Moni pelkää rasismin estävän kotoutumisen. Kotoutuminen on loppujen lopuksi jokaisen tulijan omalla vastuulla. Suomi ei ole helppo maa asua, on kylmä, pimeä/valoisa, osa ihmisistä juroja ja kieli on vaikea sekä täällä on autiota (vähän ihmisiä ja hekin omissa kodeissaan) ja täällä on kallista asua.  Samoin käyttätyminen ja lain noudattaminen on jokaisen omalla vastuulle. Tasa-arvoinen kohtelu kaikkia kohtaan, avoin tiedottaminen ja avoin päätöksenteko ehkäisevät ongelmia. Kuntapäättäjillä  ja viranhaltijoilla on vastuu tästä. Eriarvoinen kohtelu herättää närää monessakin.

Hyvät puolet

Äänekäs joukko on tuonut hyvät puolet yms esille, siksi minun ei tarvitse niitä Teille kertoa. Jokainen arvottaa itse, tuleeko omasta paikkakunnasta vaikka perusteena esityn "paikkakunta paremmaksi paikaksi" pakolaisten vastaanottamisen myötä.

Paperittomat

Osa kielteisen päätöksen saaneista jää Suomeen. Kunnilla on vastuu toimeentulotuesta ja kouluikäisten oppioikeudesta ja lasten ja odottavien äitien terveydenhuollosta vaikka he ovat paperittomana kunnassa. Maasta poistaminen kestää aikansa. Ja voihan sitä lähteä aina uudelle paikkakunnalle. Ensiapumainen terveydenhoito kuuluu kunnan vastattavaksi kaikille paperittomille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolaiset, kuntapäättäjät, ELY, opetus, kustannus

Miten meni noin omasta mielestä?

Lauantai 5.3.2016 - Pia P

Suonenjoen koulutuslautakunnan kokouksessa 23.2. käsiteltiin tekemääni oikaisupyyntöä päätöksestä, jossa hyväksyttiin yhteistyössopimus Suonenjoen kaupungin ja Vanhamäki- säätiön kanssa. Oikaisupyyntöni peruste oli, että sopimus rikkoo Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä, jonka mukaan Vanhamäen turvapaikkahakijoista ei tule kaupungille kuuluvia toimia.

Koulutuslautakunnan esityslistan mukaan pohjaesityksenä oli koulutusjohtajan esitys, että oikaisupyyntöni hylätään. Pöytäkirjan mukaan käydyssä keskustelussa asiaa esitettiin palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesitys sai kannatusta, joten asiasta äänestettiin ja tulos oli 5-4.  Pöytäkirjan mukaan koulutusjohtajan esitys voitti äänestyksen ja siten oikaisupyyntöni hylättiin. Kaksi lautakunnan jäsentä jätti eriävän mielipiteen päätöksestä.
Oliko niin pakko runnoa Vanhamäki-sopimusta läpi, että jäi alkeellisemmat kokouskäyttäytymiset noudattamatta? Jo sopimuksen esittely, käsittely ja sen sisältö on kiistanalainen ja nyt siitä tehty oikaisuvalitus käsitellään "mutkat ja kurvit suoriksi" tyyliin?
Kun esitetään asian palauttamista uudelleen valmisteluun, niin ensin käsitellään palauttamisasia. Nyt pöytäkirjassa ei näy, että joku olisi edes vastustanut asian palauttamista. Eli oli esitetty ja kannatettu asian palautamista, mutta kukaan ei esittänyt, että jatketaan käsittelyä ja siitä olisi sitten äänestetty. 
Kenties "käsittelyyn palauttaminen" olisi päättynyt äänestyksessä nyt äänestetyn luvuin, että asian käsittelyä jatketaan. 
Jos asian palauttamisäänestyksen jälkeen olisi joku ehdottanut, että hyväksytään oikaisuvaatimukseni ja joku olisi kannattanut sitä, niin olisi asiasta äänestetty. Äänestys olisi käyty esityslistan pohjaesityksen hylätään ja kokouksen osallistujien hyväksytään välillä.
Tämä on jossitelua, koska kokouksen kulku ei noudattanut kuntalakia.
Nyt kokouksen äänestys käytiin pohjaesityksen ja asian palauttamisen välillä ja se ei ole mahdolllista - paitsi Suonenjoella. 
Luulisi, että lautakunnan puheenjohtaja ja esittelijä pitäisi tarkasti huolen, että edes oikaisuvaatimuskäsittelyt käsitellään oikein. Toivoisin, että päätöksien pohjatiedot ovat esittelyssä ja virheelliset tiedot on korjattanu pöytäkirjoissa oikeaksi. Päätös pitää pohjautua asiaan liittyviin lakeihin ja tosiasioihin. Lautakunnan jäsenten pitää luottaa esittelyihin.
Pöytäkirjassa on esityskohdassa kirjattu em epäonnistunut kokouksen kulku. Lautakunnan päätökseen olisi pitänyt antaa perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyyn vaatimukseen kuntalain mukaan. Mitään perustelua hylkäämiseen ei ole kirjattu päätökseen.
Suonenjoen koulutuslautakunta tekee siis kuntalain vastaisen kokouksen kulun perusteella päätöksen, mikä ei ole edes kuntalain vaatimusten mukainen. Miten meni noin omasta mielestä?
Olen hyvin huolissani Suonenjoen päätöksen teon tasosta ja oikeellisuudesta.
Suonenjoen keskustalla on niin kova painen/hinku/tarve saada Vanhamäen opetustoimi Suonenjoen kaupungin vastuulle, että runnotaan kaikki laki yms pykälät nurin ja ei edes ymmärretä sitä itse?
Halutun sopimuksen allekirjoittajina on Suonenjoen kaupungin puolelta koulutusjohtaja ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja, joka on keskustalainen. Vanhamäen puolelta on allekirjoittajana Vanhamäen johtaja ja Vanhamäki- säätiön puheenjohtaja, joka on keskustalainen.
Miksi näin? Miten korkeita  politiikkoja pitää olla mukana, että kaupunkikin runnoo kaikki halutut läpi? Mahtaa olla hyvät hallituksen kokouspalkkiot, puolue saa "kymmenykset" niistä.....


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, koulutuslautakunta, sopimus, oikaisuvaatimus, Vanhamäki

Vastoin valtuuston päätökstä.... Osa II koulutuslautakunnan päätös päätös

Torstai 4.2.2016 - Pia P

Vain neljä kuukautta kesti, että tuli jatko-osa Vanhamäki- asiaan. Neljä kuukautta sitten Suonenjoen kaupungin valtuusto päätti myönteisen kannan maahanmuuttoviraston ja Vanhamäki -säätiön väliseen sopimukseen.

Päätöskeskustelun aikana keskustalainen Pekka Kauppinen piti etukäteen kirjoitetun kannatuspuheen, jossa kehui miten hyvä sopimus on: "Kaupungille ei tule mitään kustannuksia ja kaupunki saa verotuloja". Kauppisen puhetta ei ole kirjattu pöytäkirjaan, koska se oli esityksen mukainen.  Olin ainoa, joka esitti ettei oteta kantaa ja perustelut löytyvät https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20151646-6.HTM

Suurin osa teki päätöksen "myönteisen vaikutuksen ja kustannuksia tuottamattoman" - esittelyn pohjalta. Joidenkin ajatuksia on vaikea arvailla.

Päätöksen pohjana oleva esittely vaihtui monta kertaa asian valmistelun aikana ja valmistelussa jäi epäselväksi kirjauksia, mutta päätöksen pohja oli, ettei kaupungin tarvitse tehdä Vanhamäki -vastaanottokeskuksessa asiassa mitään eikä se maksa kaupungille mitään.

Ja nyt neljän kuukauden jälkeen Suonenjoen koulutuslautakunta tekee sopimuksen, jota ei näköjään julkisteta sähköisesti kaiken kansan luettaksi Suonenjoen kaupungin nettisivuille pöytäkirjan liitteenä. https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20161677-10.HTM

Koulutuslautakunta sai sopimuksen tutustuttavaksi ja päätöksen teon pohjaksi vasta kokouksessa. Miksi sopimusta, joka on vain pöytäkirjan liitteenä. ei julkaista netissä ao kohdassa?

Sopimuksen allekirjoittajana on kaupungin puolelta keskustalainen koulutuslautakunnan puheenjohtaja Markku Tiihonen ja koulutoimen johtaja ja Vanhamäki säätiön puolelta hallituksen puheenjohtaja keskustalainen Esko Airaksinen ja säätiön johtaja.

Itse päätöskohta §10 oli kirjoitettu epäselvästi ja jopa erheyttävästi, eikä sitä oltu korjattu kokouksessakaan tai pöytäkirjaan kirjattavaksi oikein. Kuulemma liitteessä oleva teksti on oikein.

Yli oppioikeusikäisille turvapaikanhakijoille saa ja voi järjestää valmistavaa opetusta, mutta sitä ei korvata uuden lain mukaan yli 16 -vuotiaille  eikä edes lakia koskevien ikäisten kustannuksia kuukausittain. Syksyllä 2016 ilmoitetaan kuukausittain oppioikeusikäisten 6-16- vuotiaiden turvapaikkahakijoiden läsnäolo ja yli neljä kuukautta olleista ja alle 8 kuukautta olleista kaupunki saa puolet korvausta. Ei siis kuukausittain. Ja vain 6-16 v ikäisistä tulee korvausta valtiolta määräaikaisen lain perusteella.

Lautakunnat koostuvat maallikkojäsenistä.Heiltä ei voida vaatia asiaan paneutumista lakia selvittämällä tai kaikkia taustoja tutkimalla  Lautakuntatyöskentely kävisi raskaaksi jos joka pykälä pitäisi selvittää itse  juurta jaksaen. Olisi suotavaa, että viranhaltijan esitykset ovat, viimeistään kokouksessa ja pöytäkirjaan tallennettuna, oikein ja selvästi ymmärrettävissä.

En usko, että tässä on viranhaltija tarkoituksella erheytetty lautakuntaa vaan esitys on ollut epäselvä.

Valtuusto päätti kantansa, että ajatuksella, että kustanuksia ei tule. Vastoin valtuuston kantaa tehty sopimus sisältää, että Vanhamäki -säätiö maksaa laskua vastaa

- 2-4 henkilön (opettajat ja avustajat) palkat sivukuluineen. Laskutuksen ulkopuolelle jää: henkilöt pitää etsiä, palkata, tehdä ja sopia työsopimus ja mahdolliset poissaolojen sijaiset löytää yms eli tämä on kaupungin henkilöstöhallinnon kuluja

- Koulukirjat ja tarvikkeet. Laskutuksen ulkopuolelle jää kirjojen ja tarvikkeiden valinta, tilaus, laskujen käsittely, maksaminen ja edelleen laskutus ja laskun valvonta. Tämä on kaupungin reskontran ja laskutuspalvelun kuluja

- Sopimuksessa ei oltu huomioitu laskutuksen kustannuksia ja työkustannuksia. Laskutus vaatii monen eri kaupungin työntekijöiden työtä. Palkkahallinnon, laskutuksen, viranhaltijoiden, käsittelijöiden yms.

- Sopimuksessa ei oltu huomioitu miten paljon koulutoimen palveluita ja työtunteja aiheutuu täsät sopimuksesta kaupungille. Vastoin valtuuston päätöstä.

Olen käsittänyt, että "konttoriväki" Suonenjoen kaupungilla on vedetty viimeiseen asti tiukille ja työtehtäviä on tarpeeksi. On jotenkn outoa, että yksi lautakunta voi lisätä omalla päätöksellään kaupungille tehtäviä ja kustannuksia. Vastoin valtuuston päätöstä.

Jos on tekemisen puutetta tai muuten väljää työajan käytössä, niin henkilöstömitoitusta ja työtehtäviä voinee harkita Suonenjoen kaupungin henkilöstössä. (Tämä oli tämän jutun ainoa vitsi...)

Vanhamäki voi jatkaa kaupunginvaltuustollekin esiteltyä tapaa, että palkkaa itse suoraan tarvitsemansa henkilökunnan sekä ostaa/hankkii itse suoraan mitä tarvitseekaan.

Näin hyvin perusteltuna jää vain yksi vaihtoehto. Teen oikaisupyynnön koulutuslautakunnalle.

____

Esitän oikaisuvaatimuksen 19.1.2016 olleeseen koulutuslautakunnan kokouksen pykäkä 10 kohtaan

Oikaisupyynnön tekijä on kunnan jäsen.


Suonenjoen kaupungin valtuuston päätöksessä 28.9.2015 pykälä 35 päätettiin myönteinen kanta maahanmuuttoviraston ja Vanhamäki -säätiön väliselle sopimuksekseen.. Päätöksen esittelykohdassa todettiin, että

"pakolaisnuoret ovat ohittaneet peruskouluiän ja eivät tarvitse kaupungin koulupalveluita."

Valtuusto teki tämän ja valtuustokäsittelyn aikana kerrotun, että kaupungille ei tule mitään kuluja tai toimia tästä sopimuksesta, myönteinen kanta -päätöksen.

Koulutuslautakunnan 19.1.2016 kokouksen pöytäkirjassa pykälä 10 todetaan, että ”kunta voi järjestää valmistavaa opetusta turvapaikkahakijoille”. Lain mukaan kunta on velvollinen järjestämään opetusta vain 6-16 - vuotilaille turvapaikkahakijoille,

Pöytäkirjan päätöksessä kerrottu uuden lain mukainen kulujen korvaavuus ei koske yli 16 -vuotiaiden opetusta.

Jos kunta haluaa järjestää ei-subjektiivista palvelua, esim valmistavaa opetusta ei - oppioikeusikäisille turvapaikanhakijoille, on syytä kertoa päätöksen pohjaksi myös oikea kustannusten korvattavuus sekä lainmukaisuus oikein ja selvästi..

Liitteessä oleva sopimus on tehty vastoin Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä.

Liitteessä oleva sopimus on kaupungin sopimukseksi epätarkka. Sopimustekstiin on kirjoitettu, että kuluja laskutetaan sanalla mm eli muun muuassa. Epätarkka kirjaus ei anna tarpeeksi selvää kuvaa mitä sopimus koskee.

Liitteenä olevassa sopimuksessa on jätetty Suonenjoen kaupungin maksettavaksi asiaan liittyvä henkilöstöhallinnan, hankintapalveluiden, kaupungin osto- ja myyntireskontran ja laskutuspalvelun kustannukset. Lisäksi viranhaltijoille on jo nyt tullut lisää työtä ja siten kaupungille kustannuksia työajan käytöstä vastoin valtuuston päätöstä.

Vaadin oikaisuvaatimuksena koulutuslautakunnan päätöksen § 10 19.1.2016 kumoamista ja sopimuksen purkamista valtuustopäätöksen § 35 28.9.2015 sisällön ja  hengen vastaisena.

Kunnioittavasti

Pia Pentikäinen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, koulutuslautakunta, oppioikeus, kustannukset,

Maahanmuuttajia kuntaan...

Lauantai 30.1.2016 klo 18:13 - Pia P

Pohjois-Savon ELY on lähestynyt kuntia, jotta alueella tuleville myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille löydettäisiin kuntapaikkoja. ELY neuvottelee nyt 285 henkilön kuntapaikasta, joka on 35% tällä hetkellä alueella olevien turvapaikanhakijoiden määrästä. Suonenjoen neuvottelut on 21.3.2016, siihen osallistuu ELYn väkeä, kunnan johtoa ja luottamushenkilöitä.

Kuntapaikkojen neuvotteluissa myönteisten päätösten määrä on alakanttiin arvioitu, kenties on helpompi lisätä paikkoja kuntiin kun on ensimmäinen ryhmä saatu hyväksyttyä. Kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen on hidasta, vaikeaa ja jopa mahdotonta. Suomeen jää paljon ihmisiä, joilla ei ole kuntapaikkaa. Lisäksi Suomeen on tulossa tänäkin vuonna paljon uusia turvapaikanhakijoita, joten vastaanottokeskuksia tarvitaan edelleen.

Suonenjoki on hoitanut  turvapaikkahakijalasten opiskelun lain perusteella. Kustannuksia tulee joka kuukausi lisää ja ne ovat selvillä, mutta korvauksen määrä selviää vasta syksyllä 2016. Silloin vasta ilmoitetaan opiskelussa olleet 6-16 vuotiaat turvapaikkahakijalapset. Vain aikarajojen, yli 4 kk ylittäneistä saadaan puolet vuosikovauksta ja yli 8 kk läsnä olleista koko vuoden korvaus. Jos oppilas on vaikka 3,5 kk, niin kunta ei saa yhtään rahaa valtiolta. Loppusyksystä 2016 maksetaan korvauksia tästä koulukustannuksesta. Samalla tavalla turvapaikkahakijoiden terveydenhuoltokustannuksien korvaus on "pitkässä viiveessä".

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen on sanonut, että valtion pakolaisista maksama korvaus kattaa arviolta vain 60 % todellisista kustannuksista" (Lapin aluekehitytspäivät Rovaniemi syyskuu 2015). Moni kunta on joutunut rahapulassa perumaan tai pienentämään kiintiötä eli kannattaisi uskoa kokemusta mielummin kuin luuloa, että valtion raha riittää kustannuksiin.

Suonenjoella on siis jo tällä hetkellä iso velvoite ja kustannus järjestää opiskelua kaupungissa oleville turvapaikkahakijalapsille. Lisäksi kielteisen päätöksen saaneille ja paperittomille kouluikäisille kuuluu oppioikeus, jonka kunta, esim. Suonenjoki,on lain mukaan hoidettava, mutta siitä ei saa korvausta uudenkaan lain perusteella. Harvassa kunnassa on 4,2, % kunnan väkiluvusta vastaanottopaikkoja (7500 asukasta ja VOK paikkoja 320)  ja nyt pitäisi ottaa vielä erikseen lisää maahanmuutajia kuntalaiseksi. Eikö Suonenjoen taakan kanto ole jo täytetty tässä kriisissä?

Suonenjoen valtuustossa päätettiin kanta vastanottokeskuksesta syyskuussa 2015. Olin valtuutetuista ainoa, joka ei kannattanut sitä. Joulukuun 2015 valtuustossa esitin, että meidän on keskusteltava julkisesti ja avoimesti tarjoammeko kuntapaikkaa maahanmuuttajille ja miten me varaudumme siihen. Oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat voivat muuttaa tai jäädä myös omatoimisesti kuntaa, jos kunta tai yksityinen tarjoaa asuntoa. Kotouttamiseen on panostettava, oli tulotapa mikä tahansa.

Me kaikki tiedämme miksi pitäisi ottaa maahanmuuttajia kuntaa, kukaan ei kiistä sitä. Me tiedämme, että turvaa on tarjottava, mutta osa silti laittaa oman kunnan asukkaat etusijalle.
Kuntapaikan tarjoamishaluiset voisivat avoimesti kertoa myös millä rahalla ja miten katamme kustannukset? Valtion korvaukset eivät kata tutkitusti kaikkia kustannuksia ja niitäkin maksetaan vain kolme vuotta. Lisäksi perheen yhdistäminen tuo mukana monta uutta kuntalaista maahanmuuttajan mukana.

Suonenjokelaisille on tärkeää itsenäisen kaupungin säilyttäminen. Onko oikein, että kriisiytyvä kunta säästöpakotteessa vielä lisää vapaaehtoisesti -vaikka hyvää tarkottaen- menoja ottamalla sopimuksella maahanmuuttajija ja leikkaa, supistaa ja pientää kantasuonenjokelaisilta? Vai nostetaanko kuntaveroa?

Maahanmuutajasopimuksen teko on vielä vapaaehtoista kunnalla, se on kunnan oma päätösvallan alainen asia. Suonenjoella ei ole varattu tähän rahaa  ja maahanmuutajien vastaanoton aloittaminen on niin merkittävä asia, ettei kaupunginhallitus voi tehdä sopimusta tästä vaan kaupunginvaltuustoon pitää päättää tämä. Avoimen kansalaiskeskustelun jälkeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ELY, Maahanmuuttaja, kuntapaikka, Suonenjoki

"Suonenjoki -lisä" lasten kotihoitoon

Perjantai 2.10.2015 - Pia P

Kela maksaa kotihoidon tukea 9 kk -3 v lapsesta, joka hoidetaan kotona. Lapsen mahdolliset sisarukset voivat olla hoidossa subjektiivisen päivähoidon turvin samaan aikaan kunnan tarjoamaasa päivähoidossa.

Kelan hotihoidon tuki ei ole kaikille perheille realistinen vaihtoehto tuen pienuuden takia vaan lapset viedään hoitoon ja vanhemmat menevät töihin, opiskeluun tms.

Kelan sivuilta löytyy tieto :

Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitoraha on

  • yhdestä alle 3-vuotiaasta 342,53 e/kk

  • muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista kustakin 102,55 e/kk

  • yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 65,89 e/kk kustakin.

On taloudellisesti kannattavampaa olla työtön ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden ansiosta viedä lapset päivähoitoon.

Moni kunta ja kaupunki maksaa kelan maksaman kotihoidon lisäksi ns. kuntalisää tekemään kotihoidon tuesta houkuttelevammaksivaihtoehdoksi päivähoidolle.

Ehdotan, että Suonenjoen kaupunki selvittää mahdollisemman nopeasti kuntalisän vaikutukset, hyödyt ja kustannukset sekä sen tuomat säästöt.

Suonenjoki -lisä” toisi perheiden kaipaaman vaihtoehdon lapsen päivähoitotarjontaan.

Esitän, että asia valmistellaan pikaisesti kaupungin vuoden 2016 budjettiin.. Summa voi olla esim. 200 euroa kuukaudessa per perhe, kun perheen kaikki alle esikouluikäiset lapset hoidetaan kotona kotihoidontukea saavan lapsen lisäksi.

Suonenjoki -lisä ” voisi olla määräaikainen tai voimassa kunnes uusi päivähoitolaki tulee voimaan. Määrärahakin voisi olla vuosittain sidottu, niin ”Suonenjoki -lisä” ei tee määrärahaylityksiä.

Tiedän, että tällä ”Suonenjoki- lisällä” saadaan kustannuksia laskettua päivähoidon puolella ja purettua päivähoidon jonoa.

Päiväkotipaikka maksaa keskimäärin tuhat euroa kuussa per lapsi ja vanhemmat maksavat siitä tulojen mukaan 0 – 283 euroa kuukaudessa.

Monessa kunnassa onnistuu kuntalisän maksaminen, joten uskon sen onnistuvan Suonenjoellakin. ”Suonenjoki -lisä” olisi kaupungillekin imagollisesti hyvä asia tänä säästämisen ja leikkaamisen aikana.

2 kommenttia . Avainsanat: kuntalisä, kotihoidontuki, Suonenjoki

Suonenjoki valtuustossa vastaesitys

Maanantai 28.9.2015 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuuston 28.9.2015  esityslistasta leike:

"35 Suonenjoen kaupungin kannanotto Maahanmuuttoviraston tiedusteluun alaikäisten (16- 17-vuotiaiden) nuorten tukiasumisyksikön perustamisesta Suonenjoen Vanhamäelle

Ehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle päätettäväksi,

että Suonenjoen kaupunki suhtautuu myönteisesti alaikäisten (16 -17-vuotiaden) nuorten tukiasumisyksikön perustamiseen Vanhamäelle, jota ylläpitäisi Vanhamäki-säätiö."

----------

Arvoisa puheenjohtaja,

Teen vastaehdotuksen;

Suonenjoen kaupunki päättää, ettei kannata nuorten tukiasumisyksikön perustamiseen Vanhalle mäelle, jota ylläpitää Vanhamäki – säätiö.

Perusteluina on että, koska se ei ole esittelynkään mukaan Suonenjoen kaupungin asia ja Suonenjoen kaupungin kannalla ei ole esittelyn mukaan väliä, niin mitä väliä on kaupungin kannalla. Maahanmuuttovirasto tekee esittelynkin mukaan itsenäiset päätökset kunnan kannasta huolimatta – suuntaan tai toiseen. Kuntademokratiaa halveksitaan tällä hetkellä.

Toinen perustelu on, että näin muuttuvasti ja epäselvästi pohjustettu asia on päätöksen tekemisen kannalta huono asia. Esittelyssä oli paljon lienee, ehkä ja konditionaalimuotoja. Eli päätöksen pohjan asian voivat muuttua nopeastikin.

Kolmas perustelu on, että Suonenjoen kaupunki ei tiedä mihin myönteinen kanta vaikuttaa. Moni täällä ajattelee, että jos nyt suostumme tähän, niin se on siinä. Taitaa olla niin päin, kun suostumme tähän, niin se tarkoittaa jatkossa kyllä.

Neljäs perustelu on, että Suonenjoen kaupingin taloudellinen tilanne on niin huono, että meillä ei ole varaa lisätä mihinkään sektorille tulevia kuluja. Turvapaikkahakijoiden jatkopäätökset ja jatkotoimenpiteet ovat täysin avonaisia.

Toivoisin, että termistö olisi kaikilla hallussa. Tänne on tulossa turvapaikanhakijoita, ei pakolaisia.

______

Suonenjoen valtuustoosa kukaan ei kannattanut esitystäni, joten asia ei mennyt edes äänestykseen. Jätin eriävän mielipiteen ja kirjallisen vastalauseen pöytäkirjaan liitettäväksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, vastaesitys, turvapaikanhakija, kuntapaikka

Rahalla saa, muttei pääse

Tiistai 28.4.2015 - Pia P

Eduskuntavaaleissa paloi rahaa ja paljon. Puolueet, puolueen piirit ja yhdistykset, ammattiliitot yms sekä -ja varsinkin - ehdokkailla paloi rahaa.

Moni ehdokas laittoi paljon rahaa, osa jopa omaa rahaakin. Joilakin oli oma rahoitus 100€ ja muualta tullut rahoitus kymmeniä tuhansia. Jotkut ehdokkaat ottivat lainaakin vaalityöhön.

Mutta  pääsikö rahalla läpi? Ei aina. Onko vika ehdokkaassa, puolueessa vai runsaassa samantyyppisten ehdokkaiden tarjonnasta, ettei esim. 60 000 eurolla päässyt läpi Savo- Karjalassa?

Miten on mahdollista, että jotkut pääsee läpi eduskuntaan alle kymppitonnilla ja toinen ei lähes sadalla tuhannella?

Siihen ei varmasti löydy kattavaa vastausta. Sopiva puolue, asiapitoinen kamppanja ja uskottava polittiinen työ auttaa läpimenoa pienelläkin rahalla.  Siihen ei auttanut rahan lisäksi söpö puolueenjohtaja eikä stailattu kampanja. Monestakin paistoi läpi teennäisyys kun oli mietitty kohderyhmää yms. puhetapaa myöten -jopa vaatetuskin taisi olla stylistin maun mukaan.

Haluaisin nostaa vaalirahoituksesta pari seikkaa ylös....

Miksi ay-liitot antavat vaalirahoitusta siis tukea ehdokkaille? Ammattiliitot keräävät rahaa jäsenmaksuilla. Olisi hyvin reilua, että jäsen voisi raksia kyllä/ei haluan, että ehdokkaita tuetaan ja vieläpä kysymys "kyllä" jälkeen, mitä puoluetta.

Tiedän,että vaalitukiasiatkin päätetään jossain ammattiliitton instanssissa valituilla edustajilla. Kun on näin päätetty aina ennenkin... Tai joskus on näin päätetty, niin jatkossakin.

En hyväksy minkään liiton tms vaalitukia. 

Toinen asia mikä tuli mieleen vaalirahoista, että miettiiköhän kuntalaiset miten jollakin paikkakunnilla on varaa vaalikahviloihin ja yleensä mittaviin kampanjoihin? Kunnallisista luottamustehtävistä maksetaan luottamuspalkkioita ja siitä maksetaan ns. puoluevero eli joku prosenttimäärä (10-20%) kaikista palkkioista menee kunnallisen puolueyhdistyksen tilille. Eli kuntalaisten verorahoja siellä vaaliteltoilla, kahviloissa nautitaan. Jos on paljon valtuutettuja, on paljon luottamuspaikkoja ja siitä seuraa paljon luottamuspalkkioita. Ja siitä taas paljon vaalirahaa -vaikka reippaasti tarjotta isompaa ääneen reilusti kahvia kaikille.

Kolmantena kehoitan kaikkia käymään tutkimassa vaalirahoitus sivua. Ja miettimään onko hyvä asia, että joku voi laittaa kymmeniä tuhansia rahaa.

ja joku vaikka erityisen hyvä kansanedustaja -ehdokas ei saa tukea mistään, ei saa naamansa esille (tunnettavuus) eikä saa asiaansa esille, kun ei ole rahaa. Ja ei pääse läpi.

Mietinnän paikka on, että esim. Savo-Karjalan vaalipiirissä keskusta ja sen ehdokkaat laittoivat savon sanomien mainoksiin arvioiden 200 000 €. Perussuomalaisten piiri laittoi 400 €, PS puolue 800 €,  PS ehdokkaat noin 15 000 €. Ei ole kauhian vaikea arvata kummasta edelleen kirjoitetaan postiivisempia, kattavampia ja näkyvämpiä juttuja ao. lehdessä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaalirahoitus, eduskuntavaalit, puoluetuki

Erityisiä liitoksia

Torstai 16.4.2015 - Pia P

Kolme pointtia Siilinjärvi - Kuopio - Suonenjoki "Erityisestä kuntajakoselvityksestä"

1. Lähtökohta

Valtio velvoitti erityisiin kuntajakoselvityksiin erinäisiä isojen kaupunkien ympärillä olevia kaupunkeja. Kätilönä tässä ajatuksessa oli jyväskyläläinen ministeri ja apurina kuopiolainen pätkätyöläinen (sivuhuomautuksella, hän nyt on kunta-asiantuntijana taas eduskuntavaaliehdokaana).

Samoin huonolla olevasta kuntataloudesta pääsi mukaan selvityskierrokselle.

Isot keskuskaupungit haluavat ympärillä olevat veroeurot mukaan omaan päätöksen tekoon.

Kahden selvitysmiehen palkkiot maksoi valtio. Selvityskunnat ja - kaupungit maksoivat omat luottamushenkilöiden kokouspalkkiot ja matkakorvaukset. Kokouksia oli hyvin monta eri kokoonpanoilla, joten aikaa ja rahaa kului.

2, Lopputulos

Erityisen kuntajakoselvityksen selvitysmiehet saivat lopputuloksen, että kannattaa tehdä liitos. Missään tai kukaan selvittäjä ei ole tullut vielä muuhun lopputulokseen, joten loppulauselma ei aiheuttanut suurtakaan yllätystä.

Samalla kerrottiin, että toimeksiantoon kuului valmiin sopimuksen teko, joten sekin on nyt julkaistu. Seuraavaksi sopimus kerrotaan kuntalaisia. Tämä kierros oli ensin vain "muodollisena", jossa kuntalaisten vastauksien lukemiseen oli varattu muutama päivä ja kenties sopimuksen muutosneuvotteluihin 10 min?

Selvityksessä otettiin kantaa hyvinkin tarkkoihin yksityiskohtiin, esim. terveyskeskuksiin, hammaslääkärivastaanoton päiviin ja lukioverkkoon. Se oli hyvin outoa kesken SOTE ja koulu-uudistuksein aikana. Molemmat kaatuivat. Jos auki olevat asiat eli ne asiat joiden päätösvalta ei ole nykyisten tai tulevien kuntien vallassa jätettäisiin pois, olisi selvitys hyvin ohkainen paperipino.

Selvityksen pohjalta selvitysmiehet tekivät liitossopimus -esityksen. Ensin valtuutetuille sanottiin, että se on se. Piste. Äänestä voi vain kyllä tai ei sopimukselle. Nyt ohjausryhmän kokouksessa sanottiin, että aina voi neuvotella. Silti lopputulos taitaa olla sama. Sopimus on hyvin Kuopion mieleen eli heillä ei ole tarvetta neuvotella siitä.

Itse sopimus on hyvin avoin pohja. Siinä ei oteta kantaa mihinkään vaan yhdistyshallitus tekee lopulliset päätökset. Yhdistyshallitus tehtäisiin heti valtuustojen hyväksyessä sopimuksen ja olisi olemassa kuntavaaleihin 2017 asti. Yhdistyshallitukseen olisi tulossa 7 kuopiolaista, 5 siilinjärveläistä ja 3 suonenjokelaista. Demokraattiset päätökset tehdään enemmistöllä. Kova paikka mehdollisilla suonenjokelaisilla liitoshallituslaisilla neuvotella edes jotakin Suonenjoelle.

3, Erityisen erityistä

- Virallisen kapulakielen esimerkiksi käy "erityinen kuntajakoselvitys" , joka tarkoitaa oikeasti kuntaliitosselvitystä lopputulos tietäen. Jakaminen onkin yhdistämishalua.

- Yhdistyshallitus käyttää ylintä valtaa, joka menee yli valtuustojen. Mielenkiintoinen perustuslaillinen kohta, mutta jos itse valtuustot antavat vallan pois, niin se on mahdollista. Eli jos sopimus hyväksytään valtuustossa, valtuutetut antavat oman valtansa pois. Suonenjoen päätösvaltaa käyttää sen jälkeen 3 suonenjokelaista ja 12 toispaikkakuntalaista.

- Liitoshallitus voi aloittaa liittyvien kuntien YT- neuvottelut. Eli Suonenjoen ja Siilinjärven kuntatyöntekijät voidan vaikka irtisanoa. Viiden vuoden suoja-aika alkaisi kuntatyöntekijöillä vasta 1.1.2017. Yhdistyshallituksella olisi yli vuosi aikaa "säätää" liittyvien kuntien henkilöstömäärää. Kuopiossa on tarpeeksi työntekijöitä monen kunnan alueelle aikaisempien liitoksien takia ja heillä on suoja-aikaa 2023 asti.

- Suonenjoen pitää säästää vuoteen 2017 SOTE puolelta 5 miljoonaa euroa. Se tarkottaisi koko SOTE -puolen alasajamista lakivelvotteista huolimatta. Herää kysymys, että halutaanko Suonenjokea edes tähän kolmen kimppaan -on tehty niin korkea kynnys, ettemme sen yli pääse vaikka haluaisimme?

-  Kuntavaaleissa keväällä 2017 valittaisiin uuden Kuopion valtuusto. Suonenjokelaiset saisivaat äänet keskittämällä ehkä pari valtuutettua läpi silloin. Isot saappat jollekin tiedossa.

- Moni valtuutettu ilmoitti tämän kauden alussa, että nyt oli viimeinen kausi, Eli onko ihan sama mitä tapahtuu?

- Suonenjoen kuntataloutta tulee ajamaan alijäämäiseksi mittavat purkutalkoot. Ostamme jopa purettavia kiinteistöjä, Taseessa näkyy kunnan omistamat rakennukset omaisuutena, vastapainona velalle. Nyt kun puramme rakennuksia pois, Suonenjoen velkaisuus lisääntyy. Ja taas näyttää huonommalle.

Ja siitäpä pääsemme loppuajatukseen...

Mitä jos Suonenjoen valtuusto äänestää ei syksyllä liitossopimukseen? Siitä ei seuraa mitään. Mutta meidän taloudenhoitokyvystä seuraa. Jos emme pysty parantamaan kunnan taloutta, olemme seuraavaksi valtion pakkoliitos -menettelyssä taloudellisten syiden takia. Joku joutuu ottamaan meidät  Neuvotteluita silloin ei käydä, mutta ei niitä nytkään käydä.

Vaihtoehtoja on siis kaksi: liitos nyt vapaaehtoisesti tai myöhemmin pakolla- joku muu tekee ikävät ratkaisut meidän puolesta-  tai saada itse kuntatalous kuntoon. Lopputulos on sama. Molemmat hyvin rankkoja kuntalaisille ja kuntapalveluille.

Nyt pitäisi käydä arvokeskusteluja ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kaikkea ei voi enää saada.

Ja minun mielipide...

Minusta pitäisi odottaa tulollaan oleva SOTE -ratkaisu, Se voi ratkaista monta asiaa jos päätösvalta viedään kunnilta siinä pois. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntajakoselvitys, Suonenjoki, Siilinjärvi, Kuopio, kuntaliitos

Vanhemmat kirjoitukset »