Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:695267 kpl

Pikakysely

Tuoko hyvinvointialue parenpaa SoTea?

Kuitua, perkele!

Tiistai 9.2.2021 - Pia P

Kuitua, perkele!
No ei silleen saa sanoa, pelkästään havuja saa kirota.

Vaikka Savon kuituverkko Oy ansaitsi muutaman kirosanan. Valokuitu on hyvä asia, mutta sillä kuntapuljaaminen ei ole.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa puhuttiin alkavan valokuituverkon rakentamisesta, sehän oli valtion tahtotila. Suonenjoella moni hihku innosta verkon rakentamisesta. Maalailtiin kuvia, että vanhukset asuvat sen avulla pidenpää yksin kotona. Kuituverkon avulla metsäkoneet korjattaisiin etätuen avulla. Maaseutu ei enää autiotuisi, koska verkko toisi palvelut korpeenkin. 

Savoon perustettiin kuntien omistama Savon kuituverkko Oy. Vastustin Suonenjoella sitä, koska kuntien yhteiset yritykset ovat harvoin onnistuneet. Poliittisella johdolla ei ole kokemusta eikä kiinnostusta yrityselämästä, eikä sillä ollut väliä, koska piikki on aina auki. Epäonnistumiset maksaa kuntalaiset eli veronmaksajat.

Suonenjoella varattiin vuosittain satoja tuhansia euroja verkon rakentamiseen (vastustimme sitäkin). Jotkut ihmiset maaseudulla halusi verkkoa. Eli oli rahaa ja halua ja jopa yritys sitä varten, mutta... ei..  ei tullut koko kunnan verkkoa. Tuli pätkä Iisvedelle ja kunta on joutunut vensklaamaan sopimuksia ja maksuaikatauluja monta kertaa. Kun ei kannata!

Minäkin pyysin tarjouksen silloin. Iisvedelle valokuituverkko - tarjous vaihteli 800 - 1600 euron liittymämaksu plus kaapelointi  sekä joka kuukausi maksu 50- 100 euroa.

Seuraavaksi verkko otettiin Suonenjoen vuokratalo Oy: n asuntoihin - näkyy töllöstä enempi kanavia ja on netti. Hinta sisältyy vuokraan eli asukkaat maksavat sen nousevana vuokrina. Vaikka ei olisi edes telkkua tai tietokonetta. 

Laajakaista Savoon - hanke sai yli 2 miljoonaa markkinointirahaa maakuntaliitolta- sillä rahalla sai hienoja esitteitä, hanketyöntekijöitä ja matkailuautosta jaettavia pillimehuja ja tuubihuiveja,  mutta ei metriäkään verkkoa. Hankkeiden luvattu maa- Suomi!

Mistäs nyt tämä perkele tuli? Vuosikausien keikkumisen ja konkursin jälkeen on esitys kunnissa (tulossa päätöksen tekoon), että myydään koko verkko.

Uusi ostaja on noin 80 % ulkomaalainen sijoitusyhtiö ja alle 20 % kotimainen sijoitusyhtiö (eläkeyhtiöitä, valtio jne). Taustayhtiöstä löytyy mm Esko Aho eli keskusta tietää mitä tehdään. 

Mahtavaa - uusi omistaja laajentaa, huoltaa ja jopa -ihan varmasti-  laskee hintaa. No ei varmaa!
Valmista kuntalaisten maksamaa verkkoa kilometri tolkulla ja ei muuta kuin tuotto-odotukset kohdilleen. Tulossa on caruna kakkonen. Tällä hetkellä mikään laki ei suojele (ei estä) kuntaomistajapohjaisen yrityksen rakentaman verkon käyttökustannuksien nostamista myynnin jälkeen. Vain taivas on rajana.  Sähkönsiirtoverkossa on jo kustannusjarruja lain puolesta, mutta ne ovat selvästi riittämättömiä.

Vastustimme Ikosen Ollin kanssa rahan mättöä toimimattomaan yritykseen ja ollaan oltu oikeassa koko ajan. Viimeinen puljaus on yrittää myydä verkko ulkomaiselle sijoitusyhtiölle kassakaappi - sopimuksella. 

Verkko on hyvä myydä ja myynti pitää olla kaikille avoin ja ostaja pitää olla jotain muuta kuin sijoitustuottoa haluava yritys. Tarjottu summa laskutetaan käyttäjiltä! En tiedä vielä tarjottua summaa, mutta varmaankin niin iso, että kuntapäättäjät käyvät siihen täkyyn. Nyt pitäisi kuntapäättäjien ajatella veronmaksajia ja verkon käyttäjiä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Savon kuituverkko, myynti, kuntaomistajat, caruna2

Eduskuntavaaliehdokkaita

Tiistai 29.5.2018 klo 18.01 - Pia P

Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirihallitus asetti eduskuntavaaliehdokkaita 27.5.2018 kokouksessa.

Eduskuntavaaliehdokkaaksi valittiin

Grönlung Tiina, Varkaus

Kärkkäinen Ilpo, Sonkajärvi

Punkki Pia, Kuopio/Maaninka

Reijonen Minna, Kuopio/Nilsiä

Uljonen Henri, Siilinjärvi

Voutila Samuli, Kuopio.

Aivan loistavia, päteviä ehdokkaita. He ovat hyvin sitoutuneita työhön Savo-Karjalan ja savokarjalaisten sekä koko Suomen hyväksi.

Maakuntavaalien siirto ennustettiin jo etukäteen. Pohjois-Savossa Perussuomalaiset on maakuntavaaleihin valmiina, jos ne joskus tulevat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pohjois-Savo, Perussuomalaiset, eduskuntavaalit

Tosielämän pilotti

Keskiviikko 28.3.2018 klo 7.02 - Pia P

Maakunnissa pitäisi valmistua - henkisesti ja fyysisesti- tulevaan SoTeen. Suunnitellut pilotit eivät vastaa kysymykseen eikä tuo tulevaisuudesta tosikuvaa.

Maakunnat vuokraavat olemassa olevat SoTe- kiinteistöt ehkä 3 vuodeksi käyttöönsä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on Suomen eniten SoTe- kiinteistöjä eli se tarkoittaa, että kuntien vastuulle palautuu muutaman vuoden jälkeen paljon kiinteistöjä. Joku pilottihanke voisi keksiä mitä kaikkea niillä voisi tehdä. Maakunnalle ylimääräiset rakennukset rasittavat kuntien taloutta.
Laskelmissa on, että Pohjois-Savon SoTe -rahoitus laskee 32 miljoonaa euroa, 15% vähenmän rahaa kuin nyt. Toki laskelmat vaihtuvat, mutta valtakunnallinen tavoite 3 miljardia tuo ihan varmasti Pohjois-Savoon oman reilun säästötavoitteen.
Oikeanlainen pilottihanke Pohjois-Savon maakuntaan eli mitä pitäisi oikeasti miettiä,  olisi mistä säästetään, mitä lopetetaan tai mikä supistetaan. Kohde on sama , hoivaa ja hoitoa tarvitseva pohjoissavolainen. Tuottaja on jatkossa yksityinen (SoTe- rahoista voittoa maksava) ja julkinen.
Valinnanvapauden myötä jokainen joka siirtyy yksityiselle puolelle, vähentää rahoitusta oman kunnanterveyskeskukselta. Rahoituksen vähetessä pitää sanoa irti lääkäreitä, hoitajia ja sulkea tiloja tai supistaa aukiolo- aikatauluja.
 Yksityispuoli vetoaa ajatuksella paremmasta  ja nopeammasta lääkäriin pääsyyn. Lainsäädäntö "käypä hoito" määrittelee hoidon rajat ja ne koskevat kaikkia hoitopaikkoja. Jatkossa kaikkia maakunnan rahoittamia asiakkaita hoidetaan yhtä huonosti/hyvin ja yhtä nopeasti/hitaasti, koska samat laita ja ohjeet koskevat kaikkia maakunnan valitsemia toimijoita.
On itsepetosta kuvitella, että yksityispuolen nopea ja tehokas (rahalla saa..) hoitoketju säilyisi, koska maakunta antaa ohjeet hoitoon pääsyyn, esim aikarajat ovat samat jatkossa -oli lääkäripaikka yksityinen tai julkinen.(Rahalla saa jatkossakin hoitoa..)
Oikeanlainen henkilökohtainen pilottihanke olisi jokaisen miettiä mitä pystyy maksamaan jatkossa hoidosta ja hoivasta. Esimerkiksi lääkärikäyntien asiakasmaksut vahvistetaan vasta syksyllä 2018. Julkisuuteen ei kerrota muutakuin, "ei ajatella nousevan". Hoidon kriteerejä ollaan koko ajan kiristämässä. Valmistelutyöstä putkahtelee esille, esim. ettei hoideta yli 70- vuotiaita, lonkkaleikkauksen ei pääse, jos on masentunut. Ja vielä karumpaa, tehohoitoa rajoitetaan, jos hengissä pysyminen ei ole varmaa tai on jo muuten sairas.
Tällä hetkellä suunnitellaan  erilaisilla ryhmillä tms minkälainen tuleva Pohjois-Savon maakunta on. Sen muuten päättää oikeasti vain tuleva  maakuntapäättäjä valintansa jälkeen. Nyt suunnitellaan ja valmistellaan.
Nyt putkahtelee juttuja julkisuuteen kunnan ulkoistettujen terveyskeskusten toiminnasta. Asiakas ei saanut lääkäriaikaa terveyskeskuslääkärIle, mutta olisi saanut ajan saman firman yksityislääkärille. Joka todennäköisesti on sama henkilö. Toisesta palvelusta yksityinen firma saa rahaa... Ja toisesta kunnolla rahaa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SoTe , maku, Pohjois-Savo, pilotti, kokeilu, rahaa, miljoonia

Sote- sotku

Perjantai 17.11.2017 klo 23.49 - Pia P

Meri-Lappi ulkoisti SoTe erikoissairaanhoitoa myöten. Eduskunnassa kuultiin 15.11.2017 pääministerin huoli, että pääomasijoittajat ja ulkomaiset toimijat vievät näin julkisella rahalla maksettavan terveysbisneksen. Siksi kuulemma tarvitaan sote- uudistus. 

Sote- uudistuksen yksi tärkeinpiä osioita on valinnanvapaus. Valinnanvapaus tuo ulkomaiset toimijat samalla viivalle julkisen terveydenhuolloin rinnalle. Hetkinen - hallitus haluaa vapauttaa ja kun sellainen toimija löytyi Meri-Lappiin on se yhtäkkiä huono asia. Tehdään iso lakiuudistus ja mullistetaan kaikki ja lopputulos on se mistä huolestutaan eduskunnassa? 

Suomennettuna kokoomuksen halu verorahojen siirto pääomasijoittajien pörriäisille onkin keskustalla huono asia, mitä ei haluta ja silti sitä tehdään?

Valinnanvapaudessa ihmisillä oli ensinmäinen huoli kun pikkupaikkakunnalla ei tule pörriäisiä yms ja on edelleen käytävä tutussa kunnan eli jatkossa maakunnan ylläpitämässä terveyskeskuksessa. Moni ajattelee, että yksityislääkäriasema on "parempi" eli sieltä saa helpommin ajan, saikkua (sairauslomaa), lähetteitä vaikka magneettikuviin tai lääkereseptejä. 

SoTe uudistuksen myötä asikas saa valita itse mitä esim terveysasemaa haluaa käyttää ja sitä voi vaihtaa aikojen kuluessa- jos haluaa.

So (sosiaali)-osuus uudistuksessa onkin haasteellisempi, koska suurin osa sosiaalipalveluista tarvitsee viranomaispäätöksistä ja sellaista "valtaa" ei voi ulkoistaa yksityissektorille.

Kun asiaa ajattelee enempi huomaa uudistuksen järkyttävän tyhmyyden ja miten kallis se on!

Tähän saakka osa suomalaisista on käynyt yksityisellä lääkäriasemilla tai lääkärissä. He ovat maksaneet käynnin itse - osa vähäisistään rahoistaan, että pääsee edes lääkäriin ja osalla summa ei tunnu missään, työnantaja tai vakuutus on voinut maksaa.

Mites jatkossa? Nämä ihmiset saavat jatkossa samalla julkisen käyntimaksun rahalla palvelun, jonka he ennen maksoivat itse (tai vakuutus, työnantaja...) - miinus kela osuus, joka on pieni.. Loppulaskuun maksaa muut veronmaksajat. Tämä uudistus hyödyttää vain parempi tulosia eli he maksaa jatkossa maksavat vähemmän!

Tämän "pikkuseikan" on arvioitu maksavan noin 2 miljardia euroa! Uudistuksen myötä rikkaat saa halvemmat terveyspalvelut veronmaksajien rahoilla!

Yrityksellä on oikeus valita asiakkaansa ja tämä on jo nyt totta jossakin lääkäripalveluista kun yrittää varata nettipalvelusta lääkäriaikaa. Nettipalvelu kysyy hetua (henkilötunnusta) ja tarkistaa luottokelpoisuuden. Jos on merkintä, niin tulee teksti, että ota yhteyttä ajanvaraukseen puhelimitse.Luottotiedoton eli kenties vähävarainen ei kelpaa asiakkaaksi yksityispuolelle.

Vaikeimmat ja haastavimmat potilaat jäävät tai palautetaan julkiselle puolelle. Kalliit leikkaukset, syövät, isot palovammat, keskosvauvat, vaaralliset eli valvottavat mielisairaala-potilaat, epäonnistuneiden leikkauksien korjaukset, eristyspotilaat (esim tuberkuloosia hoito voi maksaa 500 000€) yms ovat edelleen julkisen puolen asiakkaita. Helpot ja nopeasti rahaa tuovat ovat yksityispuolen asiakkaita. Hoitajien ja lääkäreiden opetus/koulutus tapahtuu edelleen yhteiskunnan varoilla ja koulutetut valmiit työntekijät menevät yksityispuolelle- firmaan, joka ei välttämättä edes maksa veroja Suomeen.

Mites SoTe- uudistus vaikuttaa oikeasti terveyspuolen pikkupaikkakunnalla, esim. Suonenjoki ? Jos suunnitelma menee läpi, niin jatkossa maakunta päättää mitä täällä on ja hankitaanko jotain. Maakuntavaltuutetut ovat jatkossa isoista kaupungeista, ei heitä kiinnosta syrjäseudun asiat vaan, että palvelut löytyvät heidän äänestäjien läheltä.

Tässäpä ennustus: Suonenjoen terveysasema säilyy. Perusterveydenhuolto säilyy, esim terveydenhoitajien ja lääkärien vastaanotto. Röntgen loppuu, koska se pitäisi uudistaa (tällä hetkellä ei osteta uutta kun säästetään /ei haluta luovuttaa sitä uutta eteenpäin maakunnalle). Labra säilyy aamutunneilla. Lääkärivastaanottoaika muuttuu arkisin klo 8-16. Ensiapu ja päivystys on Kuopiossa. Näistä supistuksista ja lopettamisesta pitäisi tullaan luvattu 3 miljardin säästö. Koko Suomi käydään raaasti läpi ja paljon loppuu tai siirtyy toisille paikkakunnille. Julkisen puolen työntekijöitä sanotaan irti.  Kuka luulee, että säästöjä voidaan tehdä mitenkään muuten?

Suonenjoella on tällä hetkellä niin loistavat ja kattavat terveysaseman palvelut ja jopa vuodeosasto, että meillä on suunta vain alaspäin. Paljon hehkutettu SoTe -uudistus on Suonenjoen  asukkaiden ja muiden, jotka käyttävät terveysasemanpalveluita, kannalta erittäin huono asia. Ja moni tietää tämän.

Miksi Suomessa tehdään SoTe ja MaKu (maakuntauudistus). Siksi, että keskusta- puolueen vuosikymmenien unelma maakunnista voi tällä hallitus kokoonpanolla onnistua. Monen maakunnan suurin puolue on keskusta ja sen pitää päästä päättämään ohi yksittäisten kuntien valtuustojien. Moni keskustalainen tietää, että miten älytön uudistus tämä on ja siksi kenttäväki vastustaakin ja ovat vaihtoehtoratkaisujen ajajia.

Mikä hinta keskustan unelman toteuttamisella on? Kokoomus haluaa yksityisen terveysbisneksen verorahapatojen äärelle. Eli valinnanvapaus. 

Toinen hallituspuolue haluaa valtaa omilleen ja toinen rahaa tukijoille. Hyvin inhimillistä ja ymmärrettävää. Mitäs se hallituksen värijoukko saa tästä vallan ja omaisuuden uusjaosta? Muutamalle pääjehulle kiitokseksi hyvät virat palkkioksi.

Suomalaiset veronmaksajat saavat maksaa. Reilu peli?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, Pohjois-Savo, kallis, omaisuus, uusjako

Mitäs me sanottiin!

Sunnuntai 27.8.2017 klo 10.18 - Pia P

On yrittäjiä ja "yrittäjiä"
Kun alkaa yrittäjäksi pitää yleensä olla rahaa, lainaa ja takauksia. Moni laittaa koko omaisuuden pantiksi ja osalla on vielä takaajina sukulaisia ja tuttavia.  Yritysidea ja koko toiminta pitää olla kannattava ja tuottava, että saa kulut- palkat sivukustannuksineen, osto, tilat ja lainat maksettua.
Kaikilla tämä ei onnistu - vaikka olisi ollut hyvä idea- vaan tulee konkurssi. Talot, omaisuudet ja takaajien omaisuudet ja välitkin heihin menevät. Yrittäjä maksaa ulosoton kautta kunnes velat on maksettu tai aikaa on kulunut 15 vuotta ja henkilötakauksissa 20 v. Jollakin loppuu elämä.
Sitten on "yrittäjiä" ja "yrityksiä". Mikäs se on olla mukana yrityksessä kun mitään vastuuta ei ole. Lähtökohtaisesti jotkut sanoo, että tuo ei tule tuolla keinolla toimimaan. Yrityksen kannattomuus ei haittaa, enemistö päättäjistä haluaa. 
Päättäjistä? Aivan, kyse on laajakaista-yhtiöstä.
Savon kuituverkko oy:lle Suonenjoellakin joka vuosi varattiin rahaa 450 000 euroa.
Kuituverkolle oli siis rahaa, oli tarvetta ja oli tilaajia ja silti "yritys" ei saannut rakennettua sinne minne alunperin oli tarvis. Suonenjoelle rakennettiin tukikelvottomalle alueelle kaupunkin erikoiserikoisjärjestelyllä mittatilauksena Iisvedelle ja kaupungin omaa verkkoa rakensi ja hallinnoi (eli maksamme) Savon kuituverkko.
Ajatelkaa mikä "yritys" : rahapulaan voi hakea lisärahoitusta kunnan pussista ja toimimattoman yrityksen loppulasku menee kuntalaisten piikkiin. Hallituksen jäsenet saavat kokouspalkkiot, mutta eivät vastaa mistään. 
Vaikka Suonenjoella olisi saatu alkuperäisille suunnitelmien mukaan vedettyä piuhaa, niin usean kuntalaisen on mahdotonta maksaa 1800 euron  liittymismaksua ja omaa osuutta piuhan vedosta sekä 50-100 euron  kuukausimaksua. Noista rahamääristä voi päätellä, että yrityksen hallituksen väki ei ole ns normaali palkan tai eläkkeen saajia. 
Ikävä sanoa, mutta mitäs me sanottiin! Suonenjoen Perussuomalaisten valtuustoryhmä on edellisellä valtuustokaudella äänestettänyt Savon kuituverkolle varatun raha- osuuden joka budjettikokouksissa. Esitimme, ettei varata. Olemme hävineet 25-2 joka kerta.
Kaikista eniten harmittaa se, että valokuitukaapeli olisi monelle suonenjokelaiselle tarpeellinen ja nyt Savon kuituverkko Oy kämmäilyjen takia se tuskin tulee totetumaan. Emme siis vastusta valokaapelia vaan toimimattoman yrityksen tukemista.
Mitäs me sanottiin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuitu, Savon kuituverkko, konkurssi,

Savon kanava

Maanantai 15.5.2017 klo 12.33 - Pia P

Kari Rajamäki kirjoitti asiaa paikallislehti Sisä-Savossa.
Suonenjoella maakuntakaavaan kuuluva Savon kanava - varaus on esitetty poistettavan, syynä on Suonenjoki - joen varteen kaavaillun omakotirakentamisalueen paikallisen kaavan tekeminen. Suonenjoki haluaa siis purkaa Suonenjoen kohdalta Savon kanava- varauksen kun joku haluaa muuttaa peltonsa huomattavasti arvokkaammaksi rakennustonteiksi. Ja kaupunki kaavoittaa tämän halun.
Savon kanava - hanke on ollut olemassa vuosikymmeniä. Kaavaan varatulle alueelle ei ole saannut rakentaa mitään. Näin kauan on saatu pidettyä se varaus olemassa.  Ajatus on ollut, että jos me emme saa rakennettua, niin voi tulla vielä aika kun se kanava rakennetaan Saimaan ja Päijänteen yhdistäväksi vesireitiksi. 
Jotkut maakunnallisetkin viranhaltijat ovat vilkuttaneet vihreää valoa kaavavarauksen purkuun.  Minusta kanava on suurempi asia, toivoisin laajaa keskustelua, että haluammeko olla lopettamassa yhden Savon suurempien hankkeen mahdollisuuden toteutumiseen? Mistä tiedämme mitä on 10, 20 tai 40 vuoden kuluttua? Haluammeko, että sen tulevan ajan ihmiset ihmettelevät tms miksi estimme kanavan rakentamisen Suonenjoella muutaman tontin takia?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Savon kanava, Suonenjoki, kaava

Rahastusta vaalipaneeleilla

Torstai 8.9.2016 klo 12.54 - Pia P

Kansalaisopisto toimii vapaa sivistyslain pohjalta. Tarkoituksena on järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. 
 
Kansalaisopiston toiminnan rahoittaa valtio, kunta ja osalla kurssilla on maksu osallistujille kustannusten kattamiseen.

Sisä-Savon lehti ja Sisä-Savon kansalaisopisto ovat järjestäneet monien vuosien ajan vaalipaneeleita eri vaalien yhteyteen.
 
Nyt Sisä- Savon kansalaiopiston rehtori ilmoitti sähköpostilla että kuntavaalipaneeliin osallistuminen maksaa 100 € per puolue per paikkakunta (neljä paikkakuntaa). Puolueiden pitäisi osalllistua "kansalaisopiston rahoitustalkoisiin" maksamalla kurssimaksun. Kurssimaksulla saa osallistua vaalipaneeliin, joka kestää noin 2 tuntia. 
 
Kurssimaksun pitäisi maksaa suoraan puolue, jonka laskutustiedot annettaisiin kanslaisopistolle. Laskun muodostuminen perustuu sopimukseen ja laskun voi lähettää tilaajalle sen sopimuksen pohjaLta. Mitenköhän kansalaisopiston laskut käsitellään, jos ajatus on, että voidaan yksipuolisella ilmoituksella lähettää lasku jonnekin? Normaalisti tälläiset laskut tulisi yrityksissä bumerangina takaisin, koska palveluntarjoalla ei ole yksipuolista laskunteko oikeutta.
 
Muuten kurssimaksut ovat henkilökohtaisia eli kursille haluava ja päässyt osallistuja maksaa opetuksesta ja ohjauksesta. Nyt rehtori katsoo, että puolueiden pitää osallistua kansalaisopiston rahoitukseen?
 
Monelle poliittiselle yhdistykselle tuo summa ei ole iso, kun katsoo kuinka paljon ne saavat "puolueveroa" luottamushenkilöistä.
Monelle pienelle poliittiselle yhdistykselle tai ehdokasliittoutumalle  tuo summa voi olla liian iso ja yksitäiset ehdokkaat voivat joutua sen maksamaan itse jos haluaa osallistua vaalipaneeliin. Missä on eri puolueiden ehdokkaiden tasavertaisuus? Miten edesautamme tuemme demokratian kehittymistä, esim pienten puolueiden ja uusien ryhmien esiin tulemista kuntalaisille?
Kansalaisopiton rehtorilla menee lehtitiedon mukaan kaksi viikkoa työaikaa paneeleiden järjestämiseen ja ne ovat kuulemma kalliita.
Toivoisinkin nyt eri puolueiden olla lisäämättä rehtorin työtaakkaa sekä olla aiheuttamatta kustannuksia opistolle. Olemmehan me vastuullisia emmekä halua aiheuttaa harmia, lisätöitä kuukausipalkkalaiselle tai kahvitusta jonka kustannus on yli 600€ per paikkakunta (lehtitiedon mukaan ei riitä kahvimaksuun ).
Suonenjoen Perussuomalaiset osallistuu mielellään vaalipaneeliin, jonka järjestää joku muu, esimerkiksi puolueet yhdessä tai joku järjestö. Voimme maksaa siitä 100 euroa.
-----
Viime eduskuntavaalien aikaan rehtori rasittui omien sanojen mukaan niin paljon vaalipaneeleiden järjestämisestä, että jouduin kertomaan hänen käytöksestään hänen esimiehelle eli koulutoimen johtajalle.
Sisä-Savon kansalaisopiston rehtori Kirsti Häkkinen uhkaili, kiristi ja löi puhelimen kiinni kesken puheeni. Savo-Karjalan Perussuomalaisten yksi vaalipaneeliin osallistuja jouduttiin vaihtamaan päällekkäisyyksien vuoksi - hyvissä ajoin kuitenkin. Vaihdos ei mennyt kirjatuksi kansalaisopiston puoletlta Rehtori uhkasi estää vaihdetun ehdokkaan tulemisen ja kertoa vaalipaneelissa, ettei Perussuomalaiset kunnioita Sisä-Savoa yhtään. Heille olisi kelvannut vain tunnetut ehdokkaat (kansanedustaja), koska sillä tavalla paneeli olisi arvokkaampi. 
Huomattuaan, että virhe oli heidän puolella, Häkkinen kertoi, että työmäärä ja paine paneeleista on niin kova.
Tällä kurssimaksullako vähennetään osallistuvien määrää eli työpaine helpottuu?
Vai onko tämä "kuittalua" siitä, että myös kansalaisopisto joutuu osallistumaan Suomen ja Sisä-Savon kuntien heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuvaan säästötalkoisiin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sisä-Savon kansalaisopisto, vaalipaneeli, rahastus, maksu

Suonenjoen yhdistys - yritys

Torstai 7.4.2016 - Pia P

Savon Sanomissa oli 15.3.2016 juttu Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys ry taloudellisesta tilanteesta. Jutun mukaan yhdistyksen ylläpitämä Päivärinteen vanhustenkoti toiminta vaikeutuu, koska Suonenjoen kaupunki ei osta riittävästi tehostetun palveluasumisen paikkoja. 

Kaupungin ja vanhustenkotiyhdistyksen välillä on ostopalvelusopimus, joka tarkoittaa, että kaupunki ostaa paikkoja tarvittaessa. Sopimus sallii jopa nolla paikkaa, jos tarvetta ei ole.

Tällä hetkellä kaupunki ostaa sieltä  kahdeksan paikkaa ja vanhustenkotiyhdistys haluaisi ostopaikkoja olevan 16, että toiminta kannattaisi.

Miksi Suonenjoen kaupunki ei osta lisää paikkoja niin, että yhdistyksen toiminta jatkuisi? Koska jo edellisellä hallituskaudella demareiden johdolla säädettiin paljon mainostettu vanhuspalvelu - laki, joka antaa oikeuden asua jokaisen vanhuksen kotona tai kuten ministeri kehui, että "ketään vanhusta ei enää makuuteta hoitolaitoksen sängyssä."

Suonenjoen kaupunki noudattaa siis lakia, että laitospaikkoja puretaan. Ostosopimukset joustavat alaspäin ja uusia paikkoja ei osteta, koska se laki määrää niin. Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunta antoi jo moitteita liioista laitoispaikoista. Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunta on tehnyt johdonmukaista työtä, että lain mukaisesti saamme laitospaikkoja pois.

Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys hoitaa vanhustenkotia yhdistystoiminnan pohjalta. Yhdistyksessä on hallitus ja hallituksen puheenjohtaja. Itse toimintaa pyörittää ammattihenkilökunta. Suonenjoen kaupungin päättäjien sydämessä on ilmeisesti erityinen kolo ko yhdistykselle, koska vuosien aikana yhdistys saanut jo erilaisia ja erinäköisiä helpotuksia ja etuuksia yhdistyksen toimintaa. Missä muualla tai mikä muu toimija olisi saanut lehtijutun mukaan kaupungilta ilman vastatakauksia 470 000€ takauksen lainalleen. Nykyisin laki estää kaupunkia takaamaan tälläisiä lainoja tai yleensä yrityksiä. Onko Suonenjoella muilla hoivoyrittäjillä näin riskitöntä lainan ja toiminnan  takausta? Kaupunki maksaa lainan jos toiminta ei kannata.

Miksi kaupunki on vuosien aikana auttanut yhdistyksen toimintaa? Esimerkiksi aikoinaan  kilpailutuksessa yhdistys hävisi, mutta silti ostopaikat jäivät ko yhdistykseen. Kilpailutuksen voittaja sai kilpailutuksen määrän paikkoja itselleen. Siinäpä syy, miksi Suonenjoella on niin paljon vanhusten laitospaikkoja. Itse kilpailutus oli sen ajan päättäjien oma keksintö, koska olemassa olevia hoivapaikkoja ei tarvitse ottaa kilpailutukseen. Ei ole hyvä asia, että laitoshoidossa olevia muutetaan parin vuoden välein sinne missä hoidetaan halvimmalla.

Suonenjoen Seudun vanhainkotiyhdistys siis vaatii lehtijutun myötä, että oman toimintansa turvakseen Suonenjoen kaupungin pitää rikkoa lakia nostamalla ostopaikkojen määrää tai siirtämällä toisista hoitopaikoista vanhuksia heidän yhdistyksen hoivan pariin? Mitäköhän se toinen yritys/yrittäjä tuumaisi siitä, että sopimuspaikkoja muutetaan, koska jollakin toisella menee huonosti?

Sen verran Savon Sanomien lehtijuttu herätti mielenkiintoa, että tilasin yhdistysnetistä yhdistyksen nimenkirjoittajat. Sieltä oli vanhustenkoti- yritystoimintaa harjoittavan yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnajohtaja nimettynä nimenkirjoittajana. 

Googlasin (laitoin netin hakuun) Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen varapuheenjohtaja nimen. Löysin nimen Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunnan tarkastuskertomuksesta, jossa hän oli lautakunnan puheenjohtaja. Olavi Huttunen on myös Suonenjoen SDP valtuutettu.

Suonenjoen kaupungin lakisääteistä tarkastuslautakunnan jäseniä ei löydy suoraan kaupungin nettisivuilta eikä kyllä löydy lautakunnan pöytäkirjojakaan..

Demari Olavi Huttunen on siis Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana vaatimassa Suonenjoen kaupunkia lisämään laitospaikkoja edustamalleen yhdistykselle ja toisessa luottamustehtävässään puheenjohtajana hän on jo antanut moitteita kaupungille kun se ei ole riittävän nopeasti purkanut laitospaikkoja. 

Yllä oleva kappale on puhtainta maaseudun politiikkaa. Kaupungin tai kunnan rahoilla paikkaillaan puolueiden valtahallinnassa olevia yhdistystä, säätiötä tms. Pysähtyneisyyden aika kunnissa on taannut toiminnan ennallaan, lehdenkin mukaan "pitkillä perinteillä". Kuntalaisille tämä on ilmeisesti käynyt, koska samat henkilöt sinne valtuustoon vaaleissa äänestetään. Kansan tahto- tai sitten kukaan ei ole selvittänyt näitä?

Korostan, että Olavi Huttusen toiminta kahden näin eri intressin luottamushenkilönä on täysin laillista kunhan hän jäävää itsensä tarpeellisissa kohdissa. Eri asia onko näin ristiriidassa oleva toiminta "hyvän maun mukaan". Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksessa on varmaankin muita suonenjokelaisia politiikkoja, kenties valtuutettuja?

Aika ristiriitaista, mutta lain sallimaa jos osaa siis jäävätä oikeissa kohdissa. Sitähän ei voi todentaa mitenkää, koska yhdistyksen pöytäkirjat evät ole julkisia ja tarkastuslautakunnan pöytäkirjat pitää pyytää erikseen kaupungintalolla luettvaksi, koska niitä ei ole netissä. 

Mielenkiintoisemmaksi tekee asian yhdistyslaki... "Hallituksen jäsenet ovat vastuussa yhdistyksen toiminnasta omalla omaisuudella..." Kumman etu menee edelle - yhdistys vai kaupunki? Yhdistyksen hallituksen jäsen toivoo varmaankin, että kaupunki pelastaa yhdistyksen ja siten myös oman henk.koht vastuun. Käytetäänkö taas jotain konstia, että talousvaikeuksissa oleva yhdistys saa kaupungin rahaa tai muuta tukea toimintansa jatkoon? Ja milloin tämä tuodaan kaupungin päätettäväksi ja mikä tätä hoitaa ja päättää- hallitus, valtuusto? Sosiaalilautakunta ei ole vastuussa minkään yhdistysten toiminnasta vaan, että esim. Suonenjoen vanhukset hoidetaan asianmukaisesti. Suonenjoen tarkastuslautakunta varmaan hoitaa tehtävänsä ja valvoo, että kaupunki jatkaa oman tarkastukertomuksen mukaista laitospaikkojen purkua?

Laitospaikkoja valvoo AVI (aluehallintovirasto), joka seuraa hoitajien ammatitaustaa, hoitajamitoitusta, toimintaa yms. Ostajan ja palveluntuottajan välillä on sopimus, joka määrittelee paikkamäärän, sopimusajan, palveluntason, hinnan yms.

Yhdistyksen työntekijät saanevat työpaikan muualtakin. Vanhukset hoidetaan ihan varmasti muuallakin. Mutta hyvät yhdistyksen hallituspaikat voi mennä? Ja ehkä kaupunki oman vastuuttoman toimintansa takia joutuu maksamaan takauksen, mutta voi saada jotain takaisin, koska yhdistys omistaa "Päivärinteen" kerrostalon.

Voihan yhdistys saada toimintansa kannattavaksi ja siten toiminta jatkuu. Suonenjoen kaupunki ei saa tällä kertaa millää konstilla tukea yhdistyksen toimintaa. Onneksi on lait.

Mitenköhän Suonenjoen muut hoivokotiyritykset suhtautuu tälläiseen kaupungin tukipolitiikkaa?

Suonenjokelaisille voi tulla maksettaa lehden mukaan 470 000 €. Se on paljon rahaa.

Savon Sanomille kiitos kun toi tämänkin asian esiin ja keskusteluun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, vanhuspalvelulaki, savon Sanomat, Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys, demari

Vahvat hartiat!

Maanantai 24.9.2012 klo 17.24 - Pia P

Kuopion tämän vuoden budjettivaje on nyt 23 miljoonaan euroa. Säästöjä aletaan repiä "yllättäen" kyläkoulujen lakkauttamisesta, terveydenhuollosta ja pakotetaan naapurikuntia kantamaan vastuuta Kuopion vetovoimasta. Taikasanat ovat vastuunkantaminen hyvinvointiyhteiskunnasta...

Jos leveät hartiat - Kuopion talous on retuperällä järjettömien kalliiden hankkeiden (esim. toriparkki ja saaristokaupunki) ja tulossa olevan infraremontin takia, niin miten se voi maksaa osan meidän menoista. Meillehän markkinoidaan Kuopio- liitosta sillä, että Kuopio maksaa osansa meidän mummojen ja pappojen hoidon kustannuksista.

Kuopion kaupunginjohtaja lupasi, että meillä säilyy mansikanviljely, Jihuu! Luulin, että se on yrittäjien- mansikanviljelijöiden- yritystoimintaa eikä kaupungin. Pääministeri on luvannut meille terveysbussit! Jihuu, pitää vaan muistaa, ettei ala vahingossa väärässä linjurissa heittämään paitaa pois...

Liitoksessa voidaan panostaa lähidemokratiaan. Totuus on, että tähän asti lähidemokratiakokeilut ovat loppuneet rahan loppumiseen, jäljelle on vain jäänyt päätösvalta, että montako kukkasipulia istutetaan minnekin.

Kukaan ei ole kertonut, mikä on sopiva tai enin kilometrimäärä lähipalveluun tai vaikka neuvolaan?

Vahvat kunnat onnistuu vain jos kaikki kunnat ovat samalla viivalla. Nyt pönkitetään velkaisia keskuskaupunkeja tyhjentämällä ja lopettamalla palvelut kehyskunnista. Raha kelpaa keskuskaupungille, mutta siihen loppuu mielenkiinto pikkukuntiin.

Jos suuruus on autuaaksi tekevä, niin voisihan kaikki Suomen kunnat ja kaupungit lopettaa. Olisi vain Suomi!

Henkilökohtaisena mielipiteenä ehdotan vaihtoehtona Kuopio-pakkoliitokselle, että perustetaan Savon kaupunki. Hajautetaan palvelut ympäri Savoa. Vain näin saamme tasapuolisesti asuttavan ja työpaikkoja tarjoavan kaupungin koko maakunnan alueelle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalitärppi, Savo, kuntavaalit