Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:687288 kpl

Pikakysely

Tuoko hyvinvointialue parenpaa SoTea?

Rantapolkua - tarina jatkuu

Tiistai 23.8.2022 klo 10.51 - Pia P

Suonenjoen valtuusto äänesti joulukuussa 2020 vuoden 2021 investoinnista pois rantapolun, pienvenesataman ja parkkipaikan. Rahaa hankkeeseen oli varattu epärealistisesti 50 000 euroa - kustannusarvioksi kuiskuteltiin 350 000 e. Polkua markkinointiin "polkuna", mutta se olisi vaatinut monen metrin levyisen baanan traktorilla ajamista varten. Polkua vastustettiin kovasti. Toki kannattajiakin löytyi.
Kaupungin valtuuston hyväksymässä tasapainottamisohjelmassa on päätös, että uusia huollettavia alueita, puistoja jne. ei tehdä. Alueet vaativat työntekijät ja työntekijöiden työpanoksen sekä kunnostamiseen ja korjaamiseen rahaa. Mistä rahaa hoitamiseen?
Suonenjoella on jo yhdeksän pienvenesatamaa - suurin osa juuri joen rannalla-  ja pari laiturisatamaa isommille veneille. 
Nyt joen rannassa puistossa on kaadettu puita ja maata myllätään. Alueelle tulee parkkipaikka ja vesijättömaalle pienvenesatama. Missä päätös?
Venepaikka - päätös on tehty Suonenjoen valtuuston kokouksessa 20.12.2021.  Investointiin on varattu 15 000 euroa. Parkkipaikasta ei ole tehty päätöstä eikä siihen ole rahaa.
Vuoden 2022 investointiosassa oli yksi rivi erillään Rantakadun kunnostamisen kohdasta. Kukaan ei edes vihjaillut esittelyissä, että samalla kun tarpeellinen Rantakadun putkiremontti tehdään, niin tehdään jo kerran kumottu venepaikka ja
varataan siihen riittämätön rahamäärä.
Rantakadun katusuunnitelma oli nähtävänä kesäkuussa kaupungintalon sisäeteisessä. Katusuunnitelmassa ei ole mainintaa pienvenesatamasta. 
Se, että katusuunnitelmaa oli yksi komentti, ei tarkoita, että kuntalaiset haluavat uuden pienvenesataman.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, rantapolku, rantapuisto

Purpatus jatkuu!

Sunnuntai 21.8.2022 - Pia P

Rakkaat lukijat -ystävät ja vähemmän ystävät!

Jatkan uuden jutun julkaisua perjantaisin. Kiitos kärsivällisyydestä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ploki, purpatus, Suonenjoki, taustatietoa, Suomi, politiikka

Mietitääs vähän ...

Tiistai 27.4.2021 - Pia P

Sisä-Savon lehdessä oli lehtijuttu (27.4.21) oli Iisveden palvelukodista. Lehtijuttu oli suora mainos, vailla mitään taustatyötä julkaistuun aiheeseen. Ymmärrän hyvin asian, mitä vähänmän tilaajia, niin sen vähemmän rahaa palkata tutkivia toimittajia tai käyttää työaikaa asioiden taustoihin. 

Mitä olisin kaivannut juttuun? Esimerkiksi miksi päättäjät ovat samaa yritystä mainostamassa ja kaupungin päättäjänä ostamassa palveluita siltä? Tai lähinnä estämässä lakisääteistä kilpailutusta, kuten lehtijuttu kertoi. Yritys maksaa parenpaa kokouspalkkioita kun Suonenjoen kaupunki ja lehtijutun perusteella rahalla saa vastinetta!

Lehdessä Suonenjoen valtuuston puheenjohtataja arvosteli valtuuston päätöstä kilpailuttaa vanhuspalvelua tuottavat yritykset tai kertoi, että lähinnä tätä yritystä ei haluta kilpailuttaa.

Kilpailutuspäätös oli sosiaalilautakunnan päätös, jonka valtuusto vahvisti yksimieleisesti. Kilpailutusvaatimus tulee laista. Kilpailutus on tasapuolista ja tasa-arvoista kunnan toimintaa. Kunnan ostamamat palvelut yrityksiltä on kilpailutettava.

Minkälainen lehtijuttu saataisiin, jos joku kaupunginhallituksen jäsen saisi monta tonnia kokouspalkkiota vaikka Attendolta ja haluaisi, että kaupungin on ostettava ilman kilpailutusta Attendon palveluita? 

Niinpä.

Miksi muuten vasemmalle kallellaan olevien puolueden melestä kaupunki ei saa ostaa yrityksiltä palveluita, koska ne maksavat omistajilleen osinkoina rahaa, mutta on hyväksyttävää ostaa palveluita (kun itse yrityksen hallituksessa ja) kun saa itse palkkioina rahaa?

Mikä on ratkaisu? Suonenjoen kaupunki ei nimeä edustajia Iisveden palvelukodin hallitukseen. Piste.

Selvyyden vuoksi- yrityksen johtamisjärjestelyt eivät määrää hoidon ja hoivan tasoa. Kukaan ei missään ole kiistänyt miten hyvää työtä Iisveden palvelukoti tekee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, raha, kilpailutus

Murskaus ja junttaus- Suonenjoki

Lauantai 7.11.2020 klo 12.03 - Pia P

Moni ohiajaja on ihmetellyt vanhan jätevedenpuhdistamolla olevaa isoa paalutuskonetta ysitien vieressä. Pienen selvitystyön jälkeen selvisi, että kuopiolainen Junttan oy on tehnyt sopimuksen jonkun kanssa (ei selvennyt kenen), että saavat kokeilla myytäviä porapaalutuskoneita Suonenjoen vanhalla jätevedenpuhdistamon alueella. Luvan antanut virkamies on Kuopiossa, koska he päättävät Suonenjoen ympäristöasioista. Lupa on voimassa yli vuoden. Virkamiehespäätös on nähtävillä Kuopiossa ilmoitustaululla.

.

Porapaalutus alueella menee 15-20 metrin syvyyteen ja siinä apuna voidaan käyttää huuhteluaineitta. Suojamaa on noin kolmen metrin paksuinen. Ja sen alla on vaikka mitä kivaa ja vähemmän ”kivaa”.
Kyseessä on todellinen ympäristöriskipaikka. Maahan on vuosien aikana haudattu ja hautaantunut ympäristölle vaarallisia aineita liejuun ja tiiviiseen savipatjaan sidottuna. 
Lupa perustuu siihen, ettei se aiheuta ympäristölle vaaraa. Tässä tapauksessa vaara on jo siellä ja porapaalutus saa sen pintaan ja leviämään. Porauspaikat ei saa olla saastepaikoilla ja jos siellä porataan, niin se on puhdistettava ensin. Ööh, kuka uskoo?
Eli parempi pysyä vain muutamalla ”puhtaalla” alueella. Suonenjoelle tulee uusi luontoääni... Jumps, jumps, jumps. Lähimmissä taloissa kahvikupit hyppii pöydällä.
.
Jäteveden puhdistamon alueelle on haettu monen vuoden ajan rakennusjätteiden murskaamon lupaa. Lupa on ollut hakuvaiheessa, vaikka alueella on jo murskattu monen Suonenjoen rakennuksen tiilet  ja betonirakenteet. Nyt haetaan ihan uutta lupaa ja onneksi olkoon Suonenjoki! Alue sai luvan 5.11.2020 - alueelle on jo ajettu monen puretun rakennuksen betonia ja tiilet.
Saatu lupa on tiukempi kuin mitä haluttiin, esim muut toimijat ei saa tuoda purkujätettä alueelle.
.
Alueelle on ensin tehty koirapuisto  ja sitten koirien sijaan junttakoneet tulee harjoittelee sinne! 
Mitäs seuraavaksi keksitään? Pitää seurata Kuopion ilmoitustaulua! Ja kuunnella juoruja?


1 kommentti . Avainsanat: murskaus, junttaus, Suonenjoki, melu, lupa, ympäristö

Lumikaaosta

Maanantai 11.2.2019 klo 12.13 - Pia P

Ehdotin, että vuodelle 2018 ostettaisiin Suonenjoen kaupungin uuden auran oston yhteydessä siihen ns tiensuu-siipi, jolla saa auratessa tieliittymän kohdalta aurakinoksen pois. Se vain ohjaa lumivallit pari metriä eteenpäin.

No eihän se käynyt suurimmalle osalle valtuustoa. Sillä oltaisiin helpotettu Suonenjoen asukkaiden elämistä talviaikaan. Vaakakupissa oli, että auraajan työ olisi voinut hidastua. 

Talvi 2018 oli sitten runsas luminen. Todellakin runsas luminen. Moni huonokuntoinen kaipasi apuja oman pihan ja pihatien auraamiseen. 

No nyt talvi 2019 on oikea lumitalvi. Kaupungit hukkuvat lumeen. Maaseudullakin ihmetellään mihin kaikki lumi saadaan mahtumaan kun aurataan. Katot romahtavat. Varsiniin katujen risteykset ovat vaarallisia näkyvyyttä haittaaminen isojen lumikasojen takia. Tiet ovat polanteisia eli lunta jää tien pintaa. 

Suonenjoen kaupunki on ajasssa mukana ja teki kaikkensa asukkaiden lumitöiden helpottamiseksi, suorastaan esimerkillisesti!

Mitäpä on tarjolla? Kerätään joukot ilmoituksella yhteen ja vapaaehtoiset auttavat lumitöissä? Ei. Tekninen puoli keskittyy risteysturvallisuuden parantamiseen? Ei. Tekninen puoli poistaa polanteita kun nyt on suojasää? Ei. (Ne sohjalumet saavat jäätyä mukulamökkelikseksi teihin kiinni).

Koululaiset otetaan mukaan ja he käyvät auttamassa vanhuksia lumitöissä? Ei. No ainakin koulujen pihaan tehdään lumilinna yhdessä- turvallinen ja mukava leikkipaikka välitunneille? Ei.

No mitä Suonenjoen kaupunki tekee? Jääpalikkalinnan - tekninen puoli, kaupunki, kulttuuripuoli ja yhdistys yhdessä. Aivan lapset, koululaiset ja vapaaehtoiset laitetaan tekemään maitopurkkeihin jäädytettäisiin jääpalikka- linnaa! Kyllä. Paikka on pajapuisto, Suonenjoen vilkkaan tien vieressä, mutta ei minkään lähellä eli ei ole lasten paikka.Välitunneilla ei leikitä siinä. 

Ilmeisesti paikka on valittu aikuisten näkyvyyden perusteella.

Teknisen tukikohdassa jäädytetään palikat. Joku maksaa vedet. Joku ne palikat kuskaa pajapuistoon paikalle. Joku on aurannut pajapuiston. Joku tuo paikalle lumikasan -jos haluaa lumiveistää jotain. Niitäkin on kuulemma kaupungin johdossa. 

Siis katujen lumikunnossa pidon, polanteiden poistamisen sijaan, talojen tieliittymien puhdistamisen sijaan ja risteyksien turvallisuuden lumikasojen poiston sijaan tekninen puoli keskittyy nyt jääpalikkalinnan tekoon? Kyllä.

Hanketta vetää sama ihminen, joka edellisen hankkeessa haki korvauksia kaupungilta noin 13 000 euroa. Lehtitietojen mukaan hän halusi itselle työpaikan. Paljonkohan nyt tulossa korvaushakemusta?

Tälläiset öyhötykset ovat muutaman viranhaltijan, paikkalehden ja vaihtuvan yhdistyksen keksintöä. Henkilöt ovat samoja. Ja keksinnöt ovat jostain aina matkittu ja on jo jossain olemassa. On se kylttyyri hienoa, vaikka matkittuna! 

Ps. Teknisen puolen rahoitusta ja henkilömäärää on ehdottomasti tarkistettava, koska on näin paljon aikaa, tarmoa ja rahaa "ei kaupungin" -ydintoimintoihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, lumilinna, tien hoito

Hyvä hoiva

Torstai 7.2.2019 klo 0.38 - Pia P

MitoitusIMG_3319.JPG

Vellovassa yksityisten hoivayritysten hoivan ja työntekijöiden puutteesta keskustelussa on nostettu esiin paikallinen yritys/säätiö Suonenjoella.

Kerron tästä hieman enemmän näin julkisesti, koska tarinassa on monta hyvää opetusta.

Suonenjoella on siis säätiön omistama hoivakoti. Säätiön hallitus muodostuu seurakunnan ja luottamushenkilöiden kesken. Suurin osa hallitusväestä on ollut vuosikausia hallituksessa. Puolueista keskusta, demari ja kokoomus hallinnoi tätä, paikkajako on sovittu jossain muualla kuin puolueiden välisissä neuvotteluissa. Itse rakennus on Iisveden vanha seurakuntatalo, joka on muutettu hoivakodiksi.

Suonenjoella oli toinenkin politiikkkojen hallinnoima yhdistys, joka hoiti vanhuksia Hoivakodissaan. Lehdestä saimme lukea miten rahat oli loppu ja koko yritys loppuu. Silloin olisi pitänyt AVIlle tehdä valitus, Hallituksen puheenjohtaja kertoi lehdessä, ettei ole rahaa edes palkkoihin ja ruokiin. Lehdessä avautumisen syy oli saada lisää rahaa kaupungilta toiminnan pyöritykseen. Onneksi se yhdistysyritys on nyt taitavimpiin käsissä, eikä kaupunki joutunut edes maksamaan takausvelkoja, niilläkin uhkailtiin keskusteluissa. Lisää rahaa tai 400 000€ kaatuu kaupungille maksettavaksi. Mahdollisessa konkurssipesällä olisi ollut omaisuuttakin, josta voidaan hakea takaisin. Outo oli ajatus- yhdistys yrittää ja kaupunki maksaa tappion...

Pystyssä oleva Iisveden hoitokoti on nostettu esimerkiksi - varsinkin säätiön hallituksen väen ansiosta, kuinka hyvä paikka joku voi olla. Tiedän, että hoiva, ruoka, henkilökunta ja paikka on kunnossa. Asukkaat tykkäävät asua siellä. Mitoitus on 0,7 eli yli suositusten. 

Miksi sitten kirjoitan tästä, muutenkin kuin kehuakseni?

Iisveden hoitokodin paikkahinta on sovittu noin 128- 130€/vrk ja se ei osallistu kilpailutuksen, koska se on ns inhouse-yritys, kaupunki omistaa osan. Hoivapaikkoja on noin 28-30 + plus muutama lyhythoitopaikka.

Kilpailutetuissa paikoissa vuorokausi maksaa noin 80-86€/vrk. Ja kaupungin omissa paikoissa noin 90€/vrk ilman pääoma (rakennus- ja lainakulut) ja ilman hallinnon kuluja (jyvitys sostoimisto ja luottamushenkilöt sosltk).

Ajatelkaa, jos jokainen Suonenjoen hoivapaikka saisi tuon puuttuvan summan lisää hoivamaksuun! Olisi lisää hoitajia, olisi isot hoitajien mitoitusluvut. Emme edes keskustelisi ulkoistamisesta, jos julkinen puoli saisi noin paljon lisää rahaa vanhustenhoivaan. 

Suonenjoen kaupungin veronmaksajia tässä pitäisi kiittää, on hienoa, että olette maksaneet näin paljon tähän paikkaan. Vuodessa "ylimääräistä"  julkiseen verrattuna 40€/ vrk x 30 paikkaa x365vrk on 438 000 euroa vuodessa ja yksityiseen verrattuna 50€/vrk x 30 paikkaa x 365 vrk on 547 000 euroa vuodessa.

Eli suonenjokelainen veronmaksaja tukee juuri tätä hoivayritystä muihin paikkoihin verrattuna  0,5 % ylimääräisellä  kuntaverolla vuosittain.

Vuodessa puoli miljoonaa euroa " ylimääräistä"! Sillä saisi esim 12 hoitajaa julkiselle puolelle. jos hoivapaikkoja on 30, niin mitoitusero on 0,7 ja 0,5 välillä 6 työhenkilöä. Ihan varmasti näkyy arjessa 6 työntekijää enempi.

Kaikkea voi laskea!

Voiko siis säätiön puheenjohtaja kehua julkisesti miten viisaita ratkaisuja joskus on tehty kun tälläinen on perustettu? Kyllä, vanhuksien kannalta loistava asia. Tietysti voi kysyä, että miten muut paikat saavat puristettua hintaa noin alas? Pitäiskö muidenkin paikkojen hinta nostaa 40% ylemmäs?

Paikka ja hoiva on siis loistava, kuka sinne pääsee? Kannattaisi tutkia sitäkin. Jonotusaika on ainakin pitkä - suurin osa vanhuksista ei kerkiä sinne.

Mutta miksipä hoivakotia julkisuudessa kehutaan? Siksi, että sinne halutaan lisää paikkoja eli jotkut poliitikot neuvottelee (painostaa) taas kaupunkia. Säätiölle lisää rahaa! 

Ps. Miksi kunnat ulkoistavat palveluita? Ei ilkeyttään vaan siksi kun valtionosuuksina leikataan koko ajan ja säästöjä on löydettävä joka paikasta. Yksityinen voi tarjota halvemmalla palvelua.

PSS. Minusta jokaisen pitäisi saada päättää itse asumispaikkana, myös vanhana. Palveluseteli antaisi valinnanvapauden (saisi itse valita paikan) -eikä enää määrättäisi ihmistä jonnekin hoivapaikkaan.

Korjaus:

Kirjoitukseni ei ollut tarkoitus olla negatiivinen vaan monessa paikassa kehun paikkaa, henkilökuntaa ja hoivaa.

Reijo Kytölä kertoi minulle tekstini asiavirheen- kiitos hänelle-, jotka näin julkisesti korjaan:

Säätiön toiminta ei ole ns"inhouse" eli sidoksissa kaupunkiin vaan normaali yritys, joka saa ja voi osallistua kilpailutukseen. Jostakin syystä sosiaalipuolella ei oteta sitä kilpailutukseen vaan perustellaan juuri omana toimintana.

Hoivakodissa on monen tasoista ja hintaista paikkaa tarjolla. Niistä on tehty eri hintaista sopimuksia. On satasenkin paikkoja. Suonenjoen valtuuston hyväksymä talousarviossa on vain yksi hinta. Otin sen laskelmieni pohjaksi. Jostain syystä 128-130€/vrk on vain hyväksytty.

Säätiön hallintoa ja toimintaa ohjaa säätiölaki. Säätiön hallitus valitaan säätiön sääntöjen mukaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, hoivakoti, mitoitus, raha, kunta

Valtuustonkokous 17.12 osa 2

Lauantai 22.12.2018 - Pia P

Talousarviokokouksissa on puolueiden ryhmäpuheenvuorot. Sen pitää jokaisen puolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Kysyin puheessani: "Näiden todistajien läsnäollessa kysyn teknisen puolen viranhaltijalta, onko näihin mihinkään piilotettu soittimia? Onko senioripolku piirustuksien mukainen eli tekstiosasta on lupauksen mukaan poistettu sinne piilotettu soittimien osuus."

Hoivahenkilökunnan toiveena oli saada istumaryhmä Velkeskotiin ulos joen puolelle. Asiaa pahoitteli tekninen ja sosiaalipuoli rahanpuutteessa (arvio alle tonni), mutta onneksi Leijonat  lahjoittivat sellaisen.

Nyt suunnitelmissa on helppokulkuinen eli esteetön pikkulenkki laitureineen ja kuntoilupaikkoineen joen rantaan. Tekstiosasta löytyi yllättäen suunnitelmakarttaan merkitsemätön kuudes toiminto eli soittimet, joista tekninen johtaja oli silloin tietämätön.

Valtuuston käsittelyssä hän sanoi, että polkuun on tulossa UUDET soittimet, mm ksylofoni, joka on tosin huonompi kuin soitinpuiston alkuperäiset soittimet. 

Tekninen johtaja sanoi valtuustossa, että pitää kai sitten myydä ne vihatut soittimet. Vastasin hänelle, ettei kukaan vihaa soittimia vaan tyyliä miten asioita päätetään. Ilman selvää päätöstä, piilokustannuksilla oleva hanke ja asukkaita kuuntelematta tehtävät asiat eivät ole hyvä juttu.

Ajatelkaa, ensin ei ole varaa ostaa edes  pöytäryhmää ulos ja nyt on varaa ostaa soittimista lähtien vaikka mitä ulos. Joko kaupungilla on nyt paljon investointirahaa tai sitten joku on taas keksinyt jotain kivaa ja pakko saada... Suurin ongelma tässä senioripolussa on se, että ei riitä hoivahenkilökuntaa ulos viemiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, valtuustokokous, viranomaiset

Valtuuston 17.12. kokouksesta osa 1

Tiistai 18.12.2018 klo 9.36 - Pia P

Suonenjoen kaupungin tämän vuoden viimeinen valtuustokokous pidettiin 17.12.2018.

Kokoukset ovat avoimia ja moni kaupunki lähettää kokoukset netin kautta katsottavaksi, jos ei pääse paikalle.

Suonenjoella kokoukset eivät kiinnosta kaupunkilaisia. Yleisössä on joskus pari henkilöä ja joskus paikkalehden edustaja. Kannattaisi tulla katsomaan kokouksia. 

Kerronpa Teille muutaman kohdan kokouksesta. Aloitetaan lopusta.

Kokouksen lopuksi luetaan mahdolliset valtuustoaloitteet ja ne lähetetään kaunpunginhallitukselle jatkotoimia varten. 

17.12.2018 valtuuston kokouksessa käsiteltiin vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2019-2021 toiminta- ja taloussuunnitelma, eli mitä tehdään ja mitä maksaa ja mistä rahat tulevat. 

Jokainen puolue pitää ryhmäpuheenvuoron eli valtuustopuheen, kaikki innokkaat (muutama) puhuu yleisesti, kaupunginhallituksen puheenjohtaja puhuu ja puhuupi kaupunginjohtajakin. 

Paksu kirjanen käydään läpi alueittain, esim hallintoalueet kerrallaan ja valtuuston puheenjohtaja avaa keskustelun joka alueesta.

Tänä vuonna valtuutettu Ikonen nosti esiin vuokrataloyhtiön asuntoihin tulevan valokuituyhteyden. Se on pakollinen maksu, johon ei saa toimeentulotukea eikä asumistukea eli kaikista köyhimmät maksavat liittymän, vaikkei sitä tarvitse. Kyläverkon maksajaksi laitettiin vuokralla asujat.  

Samoin keskusteltiin teknisen puolen vajaakäytöstä. Minä nostin esiin sosiaali- ja koulupuolen yhteistyön ja kysyin miten aiotaan onnistua tehostetun asumispalvelun alaslaskemisessa, vaikka tarve on iso. 

Ikonen esitti ja minä kannatin, ettei osteta toista alusterää kuorma-autoon. Perusteena oli, että molemmat autot ja lähinnä kuskit haluavat samanlaiset vehkeet. Jos toisen auton kuski on kipeänä, niin toisessa autossakin on alusterä. "Ammattimiehille ammattivarusteet". Hinta 20 000€. Viime vuonna nämä ammattimiehet eivät tarvinneet uuteen auraan tiensuu-lisäsiipeä, hinta 3 000€.

Äänestys oli illan ainoa ja päättyi 25 ostetaan, 2 ei osteta ja yksi poissa. 

20 000€ on iso raha. Sillä saisi puolipäiväinen työntekijän vuodeksi vaikka vanhuspalveluun.

Talousarvion käsittely oli siis lähinnä Ikosen ja minun kyselyitä ja yksi rahan säästöesitys äänestyksellä.

Kunnes tuli  kokouksen loppu ja valtuustoaloitteet... Demarit esitti katuvaloja, myymäläautopysäkkejä, defilaattoreita, lisäparkkipaikkoja Iisveden päiväkotiin. Kristilliset rahaa nuorten harrastuksiin. Keskusta vanhuksille kokoontumistiloja. Kaikki järkeviä ja tarpeellisia, mutta...

Kokousessa oli juuri päätetty tulevan ja seuraavan kolmen vuoden rahat, teot ja mistä rahat. Miksi ei avattu suuta edes asianomaisissa kohdissa? Esitetty mitä oltiin vailla? 

Koko syksy istutaan hiljaa lautakunnissa, kaupunginhallituksen kahden päivän käsittelyssä ja päätöskokouksessa ja istutaan vielä hiljaa valtuuston kokouksessakin. Ja sitten viimeisessä kokouksessa tsädään, tulikin ihan just mieleen, että tarvitaan katuvalot jonnekin. Tai myymäläauto-odottajat tarvitsevat suojakatokset. Koko syksynä se ei tullut mieleen, että olisi saanut asiat talousarvioon mukaan.

Onko niin, että valtuustoaloitteella puolue/ryhmä saa touhupisteet itselleen, mainetta, että esittää tärkeitä asioita? Voidaan kehua vaikuttamista, asioiden ajamista ja nimi lehteen. Kunnon populistitouhua!

En todellakaan halua - enkä tule - tuollaiseksi politiikan irtopisteiden kerääjäksi, näennäistekijäksi. Valtuustoaloitteet ovat tarpeeseen, ei talousarviokäsittelyn lopuksi ilman rahoitusajatusta oman puolueryhmän nostamiseksi. No, jotkut aloitteet ovai puolueen valmiita aloitteita, joita tehdään joka kuntaan esitettäväksi. Paikallisten ei tarvitse miettiä esitystä vaan tulostaa valmis aloite ja vain laittaa omat nimet alle.

Selvyyden vuoksi - valtuustoaloitteet ovat kuntalain mukaisia eikä aiheita ole rajoitettu. En kritisoi aloiteoikeutta vaan harmittelen, ettei asioita oikeasti esitetä silloin ja siellä missä asioita valmistellaan ja päätetään.

Perussuomalaisten Suonenjoen ryhmä on tehnyt valtuustoaloitteita, esim alkoholitarjoilun lopettamiseksi kaupungin rahoilla ( ei mennyt läpi), valtuustopalkkioiden laskeminen säästötoimena ( ei mennyt läpi), tuorelähimarjan käytön lisääminen ( meni läpi, lapset sai tuoreita mansikoita), katuvalojen kesäkäytön lopettaminen ( ei mennyt läpi), liikenneympyrän teko vaaralliseen risteykseen (ei mennyt läpi) ja me too -selvitys ( tehtiin), vauvaraha100€- Suomi100 (meni läpi) jne.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, valtuusto, valtuustoaloite

Suonenjoki-case

Maanantai 25.6.2018 klo 12.44 - Pia" P

Suomeen saapui 2015  turvapaikkahakija-aallon mukana myös yksintulleita alaikäisiä lapsia ja nuoria. Heidät sijoitettiin yrityspohjaisiin asumisyksikköihin ja valtio maksoi palvelusta noin 250€/pv/hlö  ja hoitajamitoitus on 1:1 (vrt vanhus 0,4).
Osa alaikäisistä tulleista on täyttänyt 18- vuotta ja turvapaikkakäsittelyn kesken ollessa heidät siirretään alaikäisten asumisyksiköitä vastaanottokeskukseen (VOK). Mikäli 18- vuotias on saanut oleskeluluvan tai turvapaikan, niin hän voi muuttaa minne haluaa (lähinnä mistä saa asunnon). Kunta avustaa asunnon saamisessa, mikäli nuori jää kuntaan.
Tarvittaessa nuori saa lastensuojelunpuolelta jälkihuoltoa. Valtio korvaa sen KEHYn kautta, kun ELYn ja kunta on tehnyt sopimuksen. Palvelun voi tuottaa kunta itse tai ostaa ostopalveluna. 
Mites Suonenjoella? Suonenjoellakin nuoret vanhenevat ja siten alaikäisten asumisyksiköt eivät saa enää korvausta valtiolta. Sopimus loppui ja loppuu. 
Kaikkeen löytyy ratkaisu! Se löytyy Suonenjoen sosiaalilautakunnan pöytäkirjasta, tosin ilman  päätöstekstiä ja ilman liitteitä, josta selviäisi itse ratkaisu. Pöytäkirjasta ei selviä, onko ELY hyväksynyt sopimuksen. 
Suonenjoen sosiaalilautakunta ja Vanhamäki-säätiö teki sopimuksen, jossa aikuistuneet  pakolaiset saavat lastensuojelulain mukaista jälkihuoltoa Vanhamäki-säätiön tuottamana Nikkaripajan palveluna. 
Suonenjoen sosiaalitoimiston Viranhaltija tekee virkapäätöksen täysi-ikäisen oleskeluluvan saaneelle lastensuojelun jälkihoidosta ja sopimuksella ostetaan palvelu Vanhamäki-säätiöltä. 
Tässä ote sopimuksesta (31.5.2018 Suonenjoen sosiaalilautakunta pykälä 40),  joka siis ei ole salainen vaan ei haluta jostain syystä liittää pöytäkirjaan julkisuuteen.
--

" Hoitovuorokauden hinta ilman yövalvontaa Nikkaripajan täysi-ikäisille nuorille 79€ /vrk/hlö (alv 0%). 

Kun nuoren hoito on vaativaa ja nuoren erityisistä tarpeista on asiantuntijalausunto tai kun nuoren tilanteen tuntevat työntekijät arvioivat nuoren lähiverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erityisen haastavaksi, hoito- vuorokauden korotus on 30%. Korvaus avohuollon/jälkihuollon mukaisesta tuntiperusteisesta työskentelystä on 45€/t/ohjaaja (alv 0%). Korvattavaan tuntiperusteiseen työhön lasketaan kuuluvaksi myös kirjaaminen ja palaveriajat. 

Mikäli palveluntuottaja kuljettaa sovitusti asiakasta/asiakkaita, laskutettava kilometrikorvaus on valtion mat- kustussäännön mukainen. Vastaavalla kilometrikorvauksella laskutetaan myös siirtyminen nuoren/perheen luo silloin, kun tapaaminen on Suonenjoen taajama-alueen ulkopuolella. "

--

Mitäpä sopimuksessa tai lautakunnan päätöksessä ei kerrota?
- Miksi se ei ole ELYn hyväksymä?
- Miksi Suonenjoen kaupunki haluaa omalla kustannuksella tarjota palvelua, jonka kustannukset saisi KEHYltä?
- Saisiko KEHYltä korvausta kaikesta mitä sopimuksessa sovitaan vai onko Suonenjoen kaupunki sopinut "omat sisällöt"?
- Paljon vuosikustannukset ovat?
- Miten kaupungilla on varaa tarjota omasta pussista jotain mistä saisi valtion korvauksen?
- Lähdettiinkö sopimukseen tietty yritys edelle kun palvelua ei olla tarjottu muille ja sisältääkin muutettiin yrityksen pyynnöstä? (Ensin oli yöpyminenkin ja sitten pelkkä päivähoito)?
- Mitä muut alan yrittäjät ja yritykset tuumivat kun tehdään sopimuksia suoraan vain yhden kanssa?
- Miksi sopimusta ei ole pöytäkirjan liitteenä?
-  Miten on mahdollista, että palvelua tarjoavan yrityksen sanomisesta nostetaan laskutushintaa 30%?
-Miksi sopimuksessa puhutaan Nikkaripajan nuorista? Lastensuojelulain mukainen jälkihuolto on jokaiselle erikseen tarpeen mukaan päätettävä asia, ei siis ryhmäpäätös jossakin asuville.
 Onko nyt niin, että kun valtion maksama sopimus loppui kun nuoret tulivat täysi-ikäiseksi, niin samaan asumisyksiköt-yritykseen kehiteltiin sopimus, että Suonenjoen kaupunki maksaa asumisen ja elämisen jälkihuoltolain mukaan?
Kaupunki siis maksaa sosiaalilautakunnan epämääräisen päätöksen mukaisesti- toki lakiin vedoten- kaupungin kustannuksella juuri samaan asumisyksikkö-yritykseen jatkopalvelun? 
Nuorten tullessa aikuiseksi heidän olisi pitänyt muuttaa keskeneräissä turvapaikkahakemuksessa ilmeisesti Siilinjärven VOKkiin tai päätöksen saaneena omaan asuntoon. Yritykseltä olisi kummassakin tapauksessa loppunut tulot, niin räätälöintiin tälläinen hyshys- sopimus? 
Lastensuojelun jälkihuolto kestää 21 ikävuoteen asti. Eli kolme vuotta varmaa tuloa sopparilla?
 Toivottavasti olen väärässä! 
Löytyisikin  ELYn kanssa tehty sopimus, että Suonenjoen kaupunki saa KEHYn kautta korvaukset kustannuksista!
Toivottavasti olen väärässä!
Täysi-ikäiset ilman päätöstä olevat ovat muuttaneet lain mukaisesti VOKkiin.
Täysi-ikäiset päätöksen saaneet ovat muuttaneet omaan kotiin ja saavat sitten asianmukaiset palvelut, esim koulutus-ja työllisyysasioissa.
Toivottavasti olen väärässä!
Suonenjoella ei tehtäisikään päätöksiä sorvattuna juuri tietyn yrityksen tarpeisiin vaan ne olisivat kaikille yrittäjille ja yrityksille tasapuolisia ja avoimia. Samoin päätöksen teko olisi avointa. 
Mitäpä toivon?
Turvapaikkahakijoina tulleet täysi-iän saavuttaneet nuoret, jotka saavat jäädä Suomeen,  pääsivät omaan elämään- aikuisena kuuluviin asioihin. Omaan asuntoon ja kouluihin sekä mukaan yhteiskuntaan. 
Päätökset pitäisi tehdä asiakkaan etujen mukaan eikä jonkun yrityksen tarpeisiin.
Tälläiset sopimukset eivät ole ko nuorten vika tai syytä. Ihan Suonenjoen sosiaalilautakunnan päättäjien ansiosta tälläistä tehdään - viranhaltijoiden esityksestä.
Suonenjoki on toki niin rikas kaupunki, ettei se tarvitse mitään valtion apuja kun kyseessä on Vanhamäki- säätiö. Onko näin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turvapaikkahakijat, korvaukset, Suonenjoki, Vanhamäki-säätiö

Hallinto-oikeuden päätös

Keskiviikko 13.6.2018 klo 9.33 - Pia P

Voitin hallinto-oikeudessa.
Hallinto-oikeus ei muuta päätöstä vaan asian niin vaatiessa palauttaa päättäneille lautakunnalle tms asian uutta päätöstä varten.
Suonenjoen kaupunginvaltuusto teki 28.9.2015 päätöksen, että kannattaa 16-18 vuotiaiden turvapaikkahakijanuorten asumisyksikköä Suonenjoelle, Vanhamäki- säätiön lastensuojeluyksikköön. Päätöstä perusteltiin mm. että kaupungille ei tulisi kustannuksia. Valtuuston kokouksessa olin ainoa, joka vastusti päätöstä. Perusteet vaihtuivat monta kertaa esityslista vaiheessa ja loppuesityskin oli vain lienee, ehkä yms toive-ajattelua.
Vaikka valtuuston päätöksen pohjana oli, että kaupungille ei tule kustannuksia, niin vanhamäki-säätiö ja koulutuslautakunta teki sopimuksen valtuuston päätöksen vastaisesti. Koulutuslautakunta päätti sopimuksella 19.1.2016 palkata yli 17- vuotiaiden turvapaikanhakijan Vanhamäen ohjaajan opettajaksi eli kaupungin työntekijäksi,  Sopimuksen myötä  yhden ohjaajan palkka ja työsopimus olis huomattavasti parantunut - räätälöity sopimus siis. Vanhamäki olisi valinnut kaupungin työntekijän. Tapanahan on, että jos kaupunki palkkaa, niin kaupunki valitsee.  Lisäksi kaupunki olisi hoitanut materiaalitilaukset yms. Kaupungille olisi tullut henkilöstöhallinto, reskontra yms kustannukset omaan piikkiin. Nuorilla päätös olisi näkynyt vain vähempinä opetustuntina, koska opettajilla on paljon vähemmän opetustunteja kuin ohjaajilla. Vanhamäki olisi laskua vastaan maksanut vain opettajan palkan ja tilatut materiaalit, oheiskulut ja mahdollinen perintä jäi sopimatta.
Minut kutsuttiin jopa vierailulle Vanhamäelle tutustumaan toimintaan. Siellä esitettiin kysymys, että miksi olen rasisti. Jos vastustaa epäselviä päätöksiä ja kaupungille kuulumattomia kuluja, niin R-kortti heilahtaa. Keskustelu oli hyvin lämminhenkinen ja sopuisa. Kiitos kutsusta. Tosin evakkoihin vetoaminen oman palkan korotuksen toiveesta oli mauton.
Tein päätöksestä oikaisupyynnön. Koulutuslautakunta käsitteli oikaisupyynnön ja mm äänesti keskenään kunnallislain vastaisesti esitykset "palautetaan uudelleen käsittelyyn" ja "hylätään välillä". Päätös oli, että hylätään. Kokousmenettely oli suorastaan farssi, mutta sopimus oli ilmeisesti pakko saada voimaan. 
Tein  kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeudesta tuli päätös 6.6.2018, että Suonenjoen koulutuslautakunnan päätös kumotaan ja asian on käsiteltävä uudelleen. Jo pelkkä väärä  kokousmenettely palautti asian.
Olen ollut Suonenjoen koulutuslautakunnan puheenjohtaja kuntavaalien 2017 jälkeen. Olen saanut läpi päätöksen, että oppivelvollisuus iän ylittäneet turvapaikanhakijat tai aikuisopiskelija mm oleskeluluvan saaneet eivät ole enää yläkouluikäisten ryhmissä. Minusta peruskouluun kuuluu vain peruskoulu-ikäiset, oli nuoret ketä tahansa.
Pääpointti oli, että pakolaisnuoriin ja suvaitsevaisuuden vedoten halutaan jollekin kantaväestöön kuuluvalle parempi palkka ja työehtosopimus. Ei mene minun oikeustajuun. 
Päätös oli minulle ilmainen. Hallinto-oikeuteen valitus maksaa 250 € , jos asian "voittaa", niin sitä ei peritä. Pitää olla aika varma tai no rikas, jos tekee kunnalllisvalituksen.
Hallinto.IMG_1736.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhamäki, Suonenjoki, koulutuslautakunta, turvapaikanhakijat

Turvetta ja timantteja- Suonenjoen tyyliin

Maanantai 21.5.2018 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus osti 21.5.2018 kokouksessaan maata. Asiakohta 100.

Ostettu Simola- kiinteistö sijaitsee Iisveden kylällä, maantien vieressä. Kiinteistön pinta-ala on 26,4 hehtaaria. Määräalan on rakentamaton ja arvo puustoineen noin 92 000 euroa.

Kauppasumma on eli Suonenjoki maksaa

- antaa kiinteistön, joka on 36,2 hehtaaria, arvo puustoineen 110 000 euroa. 

- antaa rahaa 100 000 euroa.

Yhteensä 220 000 euroa. 

Kyllä, luit oikein -  kaupunki maksaa yli kaksinkertaisen hinnan kiinteistöstä.

Mikä on peruste kauppaan? Kaupunki tarvitsee teollisuustonttimaata- jos vaikka joku yritys joskus tarvitsee.

Mikä on peruste näin huomattavaan ylihintaan? Kiinteistö on kaavoitettu teollisuusmaaksi. 

Kukas sen kaavoitti? Maan kaavoitti -ja maksoikin sen kaavoitustyön-  Suonenjoen kaupunki.  Eli kaupunki kaavoittaa yksityisen maan ja ostaessa sen maan, on se kaavoitus sitten syy maksaa tuplahintaa siitä. 

Ostettu kiinteistö on paljaaksi parturoitua maata ja osa on siitä suota siis turvetta. 

Vaihdettu maa on Iisveden rannalla ja siinä on täysi metsä päällä sekä raha on rahaa.

Jotkut kaupat ovat jollekin timantteja.

Olin ainoa, joka vastusti kaupunginhallituksen kokouksessa kauppaa. En keksinyt yhtään syytä miksi näin ylihintaista ja pitkäkestoisen markkinahäiriöisen aiheuttava kauppa pitäisi tehdä. Ylihinnan maksaminen sopii hyvin muille puolueille.

Kukapa myy jatkossa edes valmiiksi kaavoitettua maata yritykselle tai yksityiselle kun Suonenjoen kaupunki maksaa reippaasti yli tuplahinnan?  

Miksi kauppa oli vaan hyväksyttävä? Kuka näitä keksii? Vai oliko tämä kauppa (yksi) hyvitys peruuntuneesta kaupasta? Reilu viisi vuotta sitten kaupunki osti puolella millillä samalta myyjältä tontin jäteveden puhdistamoa varten. Silloin sovittu kauppa kaatui yleiseen pöyristykseen. En ole nähnyt (vielä) missään korvausta peruuntuneesta kaupasta. Oliko tämä sitä? Vai sattui vaan olemaan samalla myyjällä kaupungille sopivaa maata ja suota taas ostettavaksi.

Suonenjoen kaupunki keinotekoisesti nosti yksityisen omistaman maan hintaa kaavoittamalla se  ennen kauppaa. Yli kaksinkertainen kauppasumma perusteltiin kaupungin teollisuustonttimaaksi kaavoitetun maan tarpeella.

Hyvälle suolle on aina käyttöä! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, kauppa, maa

City- fillari

Sunnuntai 15.4.2018 klo 11.04 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallituksen esityslistalla 16.4.2018 pykälä 82 on esitys "virasto-fillareiden hankkimisesta".
Tarkoituksena on, että  kaupungin hajasijoitettujen toimistojen väki ajelisi toistensa luokse polkupyörällä työpäivän aikana. Pyörä tarvitsee lukon ja pyöräilijä kypärän. Kokonaiskustannus maksimissaan 3000 euroa. Pyöriä 8-10 kpl.
Ensinmäinen ajatus oli -luonnon ja liikunnan takia-, että loistavaa! 
Seuraava ajatus oli, että säännöllistä ja kohtuullista tai jopa hyvääkin palkkaa saavat työntekijät varmaan voisi ostaa itsekin omat pyöränsä.
Kolmas ajatus oli, että kaupunki on pitänyt tiukkaa talouskuria. Moni hanke tai pyyntö on evätty rahanpuutteen tai sen takia, että määrärahat ei riitä (budjetoitu siis). Nyt rahaa löytyy yllättäen vain omien työntekijöiden käyttöön.
Perussuomalaiset esitti kaupunginhallituksessa ja valtuustossa syksyllä 2017 kaupungintalousarvioon lisättäväksi " lisäsiipeä ostettavan auraan". Ns. tiensuu-aura olis ollutkin tälläisen talvena todella tarpeen. Sillä olisi saanut lumen aurauksen yhteydessä  tulevat lumivallit pois tien suista. Mikä apu ja helpotus se olisi ollut varsinkin huonokuntoisimmille ihmisille. Hinta oli alle 3000€- ei ollut varaa! Ja olisi hidastanut kuukausipalkkaisten työntekijöiden töitä kun olis joutunut palvella ihmisiä - veronmaksajia, jotka maksavat kaupungin työntekijöiden palkat.
Tehdään itse ry ei saa  avustusta edes koko vuokramäärään. Kolme tonnia olisi ratkaisut ongelman. 
Suonenjoella on paljon porukkaa, jotka eivät pysty ostamaan 200 euron pyörää itselleen. Se rahamäärä on melkein puolet koko kuukauden toimeentulotuesta, jolla pitää saada ruoka, vaatteet, puhelin yms.
Suonenjoella on työntekijöitä, jotka joutuvat ajamaan töissä omilla autoilla, esim kotipalvelu. Kyläajeluihin voisi työsuhdefillari olla aiheellinenkin. 
Miksi fillareilla ei saisi kylällä liikkuvat ajella? Turistit? Voisiko kirjasto lainata kaupunki-fillareita? Tai Suonenjoki- soutuveneitä jokea varten?
Hyvä ja halpa ratkaisu olisi laittaa kaikki kaupungin työntekijät samaan paikan - vanhalle lukiolle. Samassa rakennuksessa työskentelyssä ei tarvitsisi ajella millään vehkeellä työpäivän aikana toisten työntekijöiden luokse. Puhelinkin toki ajaa saman asian.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, fillari, yhteiskäyttö

Irtisanominen

Keskiviikko 28.2.2018 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallituksen kokous 26.2.2018 päätti hyväksyä sopimuksen, jossa työsuhteen purkamisesta työntekijälle maksetaan korvausta n 55 000 euroa. Asiasta on uutisoitu mediassakin. Ja tietysti somessa. Ja Suonenjoen virallisissa tietopaikoissa - uimahallin sauna, tebska ja kahvila.

Monella on hämärtynyt itse asia tai siihen liittyneet tapahtumat.

Julkisista asiakirjoista voi nähdä perimmäisen syyn. Soitin myös syksyllä ammattiliiton toimitsijalle, joka kertoi faktat.

Työsuojeluvaltuutetulla on irtisanomissuoja. Häntä ei voi irtisanoa tai työsuhdetta ei voi purkaa. Piste. Konkurssiin menevällä tai muuten lopettavallakin yrityksellä on kaksi viimeistä työntekijää - toimitusjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden keskuudestaan valitsema henkilö (tai ainoa vapaaehtoinen), joka tekee ammattiliiton nimkkeen alla tätä tehtävää työnantajan työajalla ja palkalla sovitun tuntimäärään viikossa. 

Vaikka henkilö itse irtisanoutuu tästä "ammattiliiton tehtävästään", niin se irtisanomissuoja on kaksi vuotta voimassa. 

Tämän kahden vuoden aikanakin jos joudutaan irtisanomaan tai lopetetaan työsuhde -vaikka syystä- niin se pitää korvata. Ammattiliiton lakimiesarmeija on tätä varten ja apuna korvauksia hakemassa. 

Tämä siis yleisesellä tasolla. Tehdyssä sopimuksessa voi jo huomata ammattiliiton voiman. Sopimus ei ota kantaa oliko aihetta irtisanomiseen vaan sovitaan, ettei lähdetä oikeuteen ja korvaussumma.

Mutta Suonenjoen tasolla asian tekee mielenkiintoiseksi se, että Suonenjoella tehdään valituksia -valtuuston ja hallituksen päätöksistä. Kuntalaisilla on oikeus valittaa kuntalain mukaan. Se on siis lakisääteinen oikeus.

Aktiivisa valittajia on ollut 2-4 allekirjoittajaa, Julkisten ehdokaslistojen mukaan eräs heistä oli Suonenjoen SDP ehdokas (sitoutumaton) ja julkisten pöytäkirjojen Suonenjoen SDP on nimennyt hänet SDP:n luottamuspaikalle. Voisi siis olettaa, että henkilö kuuluu demarien toveripiiriin.

Jos tälläisestä kunnalle kalliista sopimuksesta ei tule "aktiivisten valittajien" tai "huolestuneiden kuntalaisten" toimesta valitusta, niin voi valittajien viiteryhmän (poliittisen taustan ) ja kenties motiivin päätellä vielä paremmin. 

Asiaan liittyi syksyllä mielenilmaisu ennen valtuuston kokousta, Mielenilmaisu oli ammattiliiton nimissä kutsuttu kokoon ja aiheena oli Suonenjoen kaupungin työntekijän laiton irtisanominen ja jossain lapuissa Suonenjoen henkilöstöpolitiikka. Kun selvitin silloin asiaa, niin mielenilmaisun voi kutsua kokoon yksittäinen eläkkeelläkin oleva ammattiliiton edustaja  ja käyttää silti koko ammattiliiton nimeä ja edustaa kaikkia Suonenjoen kaupungin työntekijöitä. Vaikka kaikki ei olisi samaa mieltä. 

Korostan edelleen, että valitusoikeus, ehdokkaana oleminen, paikkojen saaminen, sopimuksien teko, ammattiliitot ja mielenilmaisu ovat lakisääteisiä oikeuksia. En kritisoi niitä.

Mutta käytetäänkö valituksia (edelleen lakioikeutettuja) kostona (työsuhteen purkaminen) ja ajojahtina (halutaan saada joku/jotkut pois Suonenjoen kaupungin johtopaikoilta)? 

Jos sopimuksesta ei tule valitusta ja muuten jatkuu valituksien teko, niin se vahvistaa teoriani.

Miksi sitten ko henkilö työsuhde purettiin? Syitä löytyy julkisesta pöytäkirjasta. Saa pyydettäessä kaupungintalolta. Kirjoitan seuraavan jutun siitä.

----

Edellinen valtuustokausi alkoi kaupunginjohtajan vaihdoksella (ex- johtaja on nykyisin SDP valtuutettu ja valtuuston puheenjohtaja). Kaupunki oli kriisiytyvä kunta (yhtä pykälää vailla kriisikunta) ja siksi olimme Kuopio pakkoliitosneuvotteluissa. Kaupungin velat oli tapissa, täällä oli Suomen korkeimpia veroprosentteja ja mittavat rakennusurakat alkamassa.

Uusi kaupunginjohtaja ja henkilöstöjohtaja yhdessä työntekijöiden sekä valtuutettujen sai Suonenjoen suunnan kääntymään. Suonenjoki päätti pysyä itsenäisenä eli se vaati tekoja. Mutta ketään ei irtisanottu/lomautettu (tämä yksi työsuhteen lopettaminen ei ollut säästötoimista johtuva) sekä samaan aikaan on rakennettu ja korjattu kymmenien miljoonien edestä. Sekä laskettu historian ensimmäistä kertaa kunnallisveroprosenttia. Kaupungintalous kääntyi kokonaan parempaan suuntaan.

Työsuhteen lopettamisjupakka alkoi viime valtuustokauden lopulla ja kuntavaaleissa ammattiliittosidonnaiset puolueet käyttivät estoottomasti hyväksi vaalityössä vedoten valitusten määrään miten huonosti kaupunkia johdetaan. Valitus tehtiin mm kaupungintalon turvapalveluiden käytöstä. Valitus tehtiin lakimiespalveluiden käytöstä kun valituksiin vastataan. Valitus tehtiin tyhjinä olleiden virkojen lopettamisesta. Valitus tehtiin kun ei saanut salassa pidettäviä asioita tietoonsa. Yli 20 valitusta...

Haluaako kaupunkilaiset, että päätöskokouksissa viedään Suonenjokea eteenpäin vaikka rakentamalla uima-monitoimihallia vai jurrutetaan paikalla käsitellessä aikaa, käsittelytyötä paljon vaativia ja kalliiksi tulevia valituksia? Ilmeisesti on tahto entiseen aikaan monella toverilla...

Suonenjoki - vahvasti kehittyvä on nykyisin

Suonenjoki - vahvasti valittava. Ja tällä menolla 

Suonenjoki-  vahvasti Kuopio. 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, irtisanominen, sopimus

Suonenjoki- tutkintapyyntö poliisille

Torstai 9.11.2017 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus käsitteli asiaa 23.10.2017. Ja siitä edelleen, Suonenjoen kaupunginvaltuusto merkitsenee tiedoksi asian 13.11.2017.

Ja mikäs juttu tämä on? 

Keväällä 2017 Suonenjoen tilanne kärjistyi niin paljon, että tehtiin poliisille tutkintapyyntö. 5/6 puolueista ei ymmärrät tai hyväksyt yhden puolueen tai sen edustajien toimintatapaa mikä kohdistui esim kaupunginjohtohenkilöstöön ja toisiin puolueisiin ja niiden edustajiin.

Suonenjoen valtuustoryhmien kaikkien puolueiden puheenjohtajat, paitsi demarit, allekirjoittivat tutkintapyynnön poliisille demarien kahden edellisen kauden valtuutetun käyttäytymisestä, lehtikirjoituksista jne.

Poliisin päätös oli, että koska ei löytynyt konkreettisia seikkoja, niin tutkintaa ei käynnistetä.

Tutkitaanpa tarkemmin poliisin päätöstä, joka löytyy www.suonenjoki.fi päätöksenteko kohdan takaa.

Tutkijapoliisi ottaa kantaa, että tutkintapyynnön olisi pitänyt tehdä kaupunginhallitus, että sitä voitaisiin tutkia. Eli valtuustoryhmien puheenjohtajat eivät ole virkahenkilöiden, luottamushenkilöiden toimien valvoja. Ajatuksena oli, että laaja yhtenäinen rintama olisi riittävän vahva pohja tutkintapyynnöön tekemiseen. Silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja selvitti lakimiehen kanssa asiaa, mutta tälläistä asiaa, että kuka saa (kaikkihan saa, mutta eri asia meneekö eteenpäin...) ja kuka on oikeutettu tekemään tutkintapyynnön ei ilmeisesti tullut esille? 

Seuraavana oli  kunnialoukkauksen tutkinta. Politiikon pitää kestää kovaakin kritiikkiä politiittisessa toiminnassa, mutta perättömiä väitteitä ei saa esittää. Tutkintamateriaalissa oli mukana viimeisessä paikkalehdessä ennen kuntavaaleja Hännisen lehtikirjoitus, jossa hän kertoo, ettei ole mitenkään osallistunut sorakuoppalupahommiin ja syytti kokouksen puheenjohtajaa (toisen puolueen edustaja), että hänen lappuaan ei oltu otettu huomioon kokouksessa.

Poliisille toimitetussa materiaalissa olivat myös pöytäkirjat, jossa Hänninen oli kokouksen puheenjohtajana ollut aikoinaan hyväksymässä ympäristöluvan ja myöntämässä soranottoluvan. Ja lehtikirjoituksesta kielsi asian ja syytti toista, että sellaiset luvat oli annettu? 

Suonenjoen kaupungin julkisista pöytäkirjoista näkyy myös, että Hänninen oli toimittanut kokoukseen esityksen, jonka hänen varansa ei ollut esittänyt. Kokouksessa pohjaesityksen vastaisen esityksen tekee kokouksen laillinen osallistuja, ei paperinpala. Pöytäkirjasta näkee, että kokouksessa ei tehty poikkeavaa esitystä. Jos lopputulos ei miellytä, niin onko vika kokouksen puheenjohtajan ( jota siis arvosteltiin lehdessä) vai sen, jonka olisi pitänyt tehdä esitys? Jos sorahommat eivät miellytä, niin oisko pitänyt päätökset tehdä puheenjohtajana ollessaan tehdä toisin eikä syyttää siitä seuraavaa puheenj

Mutta itse asiaan, politiikkoja saa siis roimia politiikan toiminnassa, mutta perättömiä väitteitä ei saa esittää. Poliisi sai pöytäkirjat ja lehtikirjoituksen, jotka ovat siis erilaisia. Ei riittänyt todisteeksi. Eli juuri kuntavaalien alla kannattaa jatkossa kirjoittaa mitä tykkää ja varsinkin kehua itseään. Äänestäjät uskovat ja saat ison äänimäärän? Reilu peli?

Tutkintapäätöksestä voi nostaa esiin vielä, että koska luottamushenkilöiden arvokkaasta käyttäytymises- kuntalain vaatimuksesta ei ole rangaistusta rikkomistapauksissa, niin sellaista ei tutkita. Laki siis vaati arvokasta käyttäytymistä, mutta kun sen rikkomisesta ei ole rangaistusta, niin poliisi ei tutki.

Poliisin tutkintapäätös oli vain, ettei tutkita. Se ei siis ollut vapautus tai osoitus siitä, että Hänninen ja Koljonen ovat syyttömiä tai peräti oikeassa vaan, että pyynnön teki väärä (teki  valtuustoryhmien puheenjohtajat, olisi pitänyt olla kaupunginhallitus), tekoja ei oltu kohdennettu riittävän selvästi (pöytäkirjat yms eivät olleet siis todistekelpoisia?)  ja koska teoista ei ole rangaistusta, niin poliisi ei tutki asiaa. 

Suonenjoellakin pärjäsi demari, joka on poliisi, hyvin vaaleissa. Tämä on tosi asia, ei perätön väite. Parhaiten pärjäsi ne, jotka esittivät ns herravihaa eli kaupunginjohdossa oli vikaa kun työntekijät eivät olleet tyytyväisiä. Tosin eivät muistaneet, että valtuusto (he ja me itse) päättää ja johto noudattaa niitä päätöksiä.

Suonenjoen kaupungin tehtävä on siis vielä alkusyksystä 2017 demareiden eräiden kuntavaaliehdokkaisen ja demareiden luottamuspaikkoja saaneiden mielestä käsitellä erilaisia valituksia. Sellaisiakin, jossa valtuusto teki yksimielisen päätöksen ja siitä valitettiin ja valituksen valituskelvotonta valitusta käsiteltiin, niin sitä yllättäen kannattikin kaupunginhallituksessa demari ja vassari, vaikka itse olivatkin olleet sama mieltä valtuustoissa. Erilaisissa paikoissa (avi, oikeusasiamiehes ja hallinto-oikeus...) taitaa olla käsittelyssä ko ryhmän valituksia yli 10 sisällä eli vuosia vielä setvitään... Kaikki päätökseen asti tulleet ovat olleet, ettei virheitä tai valtuuksia ei ole tehty-ylitetty.

Kuntavaalien jälkeisessä luottamuspaikkajaossa jouduin ottamaan demarien piiriin yhteyttä, koska suonenjokelaiset demarit eivät uskoneet tai kunnioittaneet piiritason neuvottelutulosta vaan halusivat oman miehen paikalle, jonka demarit oli neuvotellut Kuopion paikaksi.Ja syyhän oli tietty meidän - ahneet persut vie kaiken, vaikka heidän omat olivat tehneet päätöksen...

-----

Eihän kaupungin päättäjien tehtävä ole käyttää aikaa valitusten selvittelyyn, voitaisko katsoa tulevaisuuteen? Miten Suonenjoki pärjää muuttuvassa maailmassa? 

Jospa se tästä, jospa jotkut saisivat itsensä ja omansa kuriin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, poliisi, tutkintapyyntö, esitutkinta, valtuutettu

Maanostoa

Keskiviikko 27.9.2017 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.9.2017 ostaa 51,9  hehtaaria maata hintaan 650 000 euroa. Maa-alue on Suonenjoen kaupungissa. Maa on yleiskaavassa rakennusmaata, lähivirkistysaluetta, ja metsäpohjaa. 

Olin kokouksessa ainoa, joka vastusti kauppaa. Kauppaa perusteltiin, mm että se on elintärkeä, kaupunki ei kehity ilman sitä, sitä on himoittu 20 vuoden ajan, maan hinta oli halpa ja varsinkin, että Suonenjoeltta puuttuu asuntorakentamisen soveltuvaa maata.

Samoilla perusteilla muuten perusteltiin edellistä asuntorakentamisen soveltuvaa maakauppaa eli ns Kutvosen tehtaan ostoa. Lisäperuste oli silloin, että juna-aseman remonttia ei tule ilman rumiluksen purkamista. Ratapihan remontti on valmis, mutta tehdas on edelleen purkamatta eli yhtään asuntoa ei ole sillekään alueeelle rakennettu. Sen alueen ostohinta oli 450 000 euroa, osa kauppasummalla annettiin maa-alueina. Ja samanlaista ostettiin teollisuustonttina takaisin tänä vuonna. Suonenjoki kierrättää - antaa vaihdossa maata ja ostaa kalliilla takaisin?

650 000 euroa on paljon rahaa kaupungissa missä on  säästetty vuosia. Kauppahinta on kuulemma olemassa ja sitä ei oteta velkana. Ja se on budjetissa- tosin viime valtuusto siiirsi rahaa juuri siihen lokeroon- varattuna maan ostoon.

650 000 euroa on melkein yksi veroprosentin tuotto eli Suonenjoen kaupungin koko vuoden verokertymän yhden prosentin tuoma rahamäärä.

650 000 euroa on 18 lähihoitajan vuosipalkkaa eli sen verran saisi yhdeksi vuodeksi lisää hoitajia, esim vanhustenhuoltoon.

650 000 euroa olisi iso aloitusraha uimahalli- monitoimihalli - rakentamisurakan alkuun. Teemme sen velalla ja on jopa veroprosentin korotusta esitetty rahoituksen turvaamiseen.

51,9 hehtaaria on paljon maata. Yleiskaavassa asuntoaluetta on 19 hehtaaria. Asuntorakentamisen alueelta puuttuu kaava. Eli seuraava kustannus tiedossa. Siitä seuraava on infra (vesi-sähkö- viemäri -tietoliikenne) ja tiet sekä katuvalot. Montakohan asuntoa tai peräti kerrostaloa alueelle rakennetaan, aika näyttää.

 Minua ihmetyttää, että jonkun alueen joku yksityinen tai firma voi ostaa ja kykenee tekemään sinne edellä mainitut asiat. Ajatelkaas, Suonenjoella todellakin voi maakauppaa tehdä rakennusmaata suoraan yksityiseltä yksityiselle  ja siihen voi rakentaa ilman kaupungin väliintuloa. Loistava esimerkki on keskellä Suonenjokea, ns Tannisen talo. Perikunta myi purettavaan talon ja tontin firmalle ja siihen tulee nyt yksityinen päiväkoti

Kun kaupunki ostaa maata kalliilla ja myy halvalla eteenpäin, niin onko se reilua niille jolta kaupunki ei osta maata? Niille, jotka joutuvat kaavoittamaan omalla kustannuksella maansa? Vääristääkö kaupunki markkinoita?

Suonenjoen kaupunki on siis huolissaan asuntorakentamisesta. Kiinteistövälittäjä kertoi, ettei asuntokauppaa käy ja ei ottaisi uusia asuntoja myyntiin. Asuntolainojen saanti on vaikeaa kun pankit pelkää, että tulevaisuudessa ei käy pikku kuntien (esim Suonenjoki) asunnot kaupaksi eli hinta romahtaa. Ja tähän saumaan Suonenjoen kaupunki haluaa rakentaa lisää asuntoja. Ylitarjonta tiputtaa hintoja.

Pitkät jorinat tiivistettynä: Suonenjoen kaupunki omistaa jo nyt tarpeeksi asuntorakentamisen soveltuvia tontteja. Yksityinen voi myydä suoraan yksityiselle. Kaupungin ei tarvitse yllättäen aina samoilta ostaa maata?

Kuka nämä kaupungin ostoideat keksii ja ihmeellisesti saa aina läpi?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, maanhankinta, ostaminen

Suonenjoen mielenilmaisu 18.9.

Tiistai 19.9.2017 klo 0.12 - Pia P

Suonenjoella oli valtuuston kokous maanantaina 18.9.2017. Ennen kokouksen alkua esim Facebookissa oli kutsu JHL ry järjestämään mielenilmaisuun yrityspuisto Futuriaan ja aiheena oli Suonenjoen kaupungin työntekijän perusteeton irtisanominen.
Lyhyen esityslistan ja siitä johtuvan lyhyen valtuustoryhmien esikokouksen jälkeen valtuutetut menivät paikoilleen jo noin klo 17.40. Samaan aikaan tuli mielenosoittajat  kokousaliin, yleisön takarivin paikoille istumaan. Valtuutetut saivat alla olevan lappusen käteen. Ei näkynyt plakaatteja eikä kuulunut iskulauseita.
jHL paikallinen puheenjohtaja Pirkko Sidorow luki kokoussalin edessä lyhyen kirjeen, jossa hän kehui miten mukavaa oli kun Olavi Ruotsalainen oli kaupunginjohtaja ja miten hyvin silloin asiat oli. Lopuksi hän toivoi, että valtuustonpuheenjohtaja Olavi Ruotsalainen (SDP) puolustaisi työntekijöitä ja laittaisi asiat kuntoon. Puheen lopuksi näytti, että puhuja olis ollut valmis liikutukseltaan halamaan, mutta hän kätteli Ruotsalaisen. Ruotsalainen kiitti ja sanoi, että on hyvä, että työntekijät tuo mielipiteitään ilmi. Mielenilmaisijat istuivat hiljaa paikoillaan koko ajan. Kello oli 17.45. Valtuuston kokous alkaa klo 18.00 ja se on yleisölle avoin.
Mielenilmaisun syy oli, että kaupunki on irtisanonut perusteettomasti työntekijän. Ja työntekijät olivat huolissaan Suonenjoen kaupungin henkilöstöpolitiikasta.
Mielenilmaisuun osallistui siis paikallinen JHL puheenjohtaja Sidorow, joka on oman ilmoituksen mukaan joutunut lähtemään varhennetulle vanhuuseläkkeelle keväällä 2016 kaupungin toimistotyöntekijön virasta ( oli Tradekan vaaleissa vasemmistoliiton  listan ehdokas).  Paikalla oli myös yli 12 vuotta sitten eläkkeelle jäännyt opettaja (SDP pitkäaikainen luottamushenkilö) ja  eläkkeellä oleva entinen  virkahenkilö ( oli SDP kuntavaaliehdokas) Lisäksi yleisössä oli monia, jotka eivät ole ikinä olleet kaupungilla töissä. Toki paikalla oli myös tällä hetkellä töissä olevia kaupungin työntekijöitä. Kaikki tosin ei kuulunut JHL toimialaan.
Kun entinen kaupunginjohtaja jäi eläkkeelle juuri viime kauden alussa oli kaupungilla sopeutustarvetta (säästötarve) yli 5 miljoonaan euroa, Kuopio- pakkoliitosta selviteltiin ja moni rakennus oli tekemättä. Esimerkiksi uutta jäteveden puhdistamoa ei saatu millään rakennettua vaikka sitä suunniteltiin kymmeniä vuosia. Ilmeisen ihanaa ja mukavaa oli ollut työntekijänä kun kaupungin velkataakka oli tapissa. Samoin verot.
Uusi kaupunginjohtaja ja uusi valtuusto otti haasteen tosissaan. Kaupungin työntekijöitä ei olla irtisanottu eikä lomautettu kuten muissa kunnissa on jouduttu tekemään. Eläkkeelle lähtijöiden tai muualle siirtyneiden tilalle ei olla palkattu uusia työntekijöitä joka paikkaan, mutta esim vanhuspalveluissa ja koulutoimessa on työntekijöiden määrä lisääntynyt. Töitä on uudelleen järjestelty ja työmäärä on lisääntynyt- samoin työvälineet ja -tavatkin muuttuvat. Ei ole enää konekirjoittajia eikä puhelinkeskuksen työntekijöitä. Sitä kaivattua muuttumattomuuden aikaa ei enää ole. 
Suonenjoki selvisi ja nyt hyvällä uralla, mutta hupuloitavaa ei ole. Kaupungin taloutta on saatu käännettyä parempaa suuntaan.
Suonenjoen kaupungilla on yli 500 työntekijää ja jokaiseen avautuvaan paikkaan on ollut hakijoita. Suonenjoki on hyvä työnantaja ! 
Mielenilmaisu oli mielenilmaisu Suonenjoen kaupunginvaltuustoa vastaan. Valtuusto päättää ja vastaa kaupungin työntekijöistä, henkilöstöpolitiikasta. Yksittäiset virkahenkilöitä noudattavat valtuuston päätöksiä.
Nyt on siis sanottu irti yksi työntekijä. Mitäs luulette, onko Suomessa helppo sanoa yksittäisiä työntekijöitä irti? Mitäs luulette, voiko perusteettomasti sanoa irti työntekijää? Mitäs luulette, että antaako liitto henkilön oikeita irtisanomissyitä julkisuuteen? Ei anna. Ei anna kaupunkikaan.
Kun työntekijällä on rikkumaton yksityisyyden suoja, niin kukaan ja mikään ei kerro "perusteettomalla " perusteita. Piste.
Silloin on helppo osoitella mieltä vailla huolta tosiasioista.
On hyvin ikävää, että Suonenjoen kaupunki joutuu käyttämään tälläistä keinoa, mutta joskus ei ole vaihtoehtoja. 
Mutta asioita pitää ratkoa!
Jos Suonenjoen kaupunki on kerran huono työnanataja, niin pitää vaihtaa työnantajaa, eikös vaan? Suonenjoen kaupunki voisi aloittaa ulkoistamisen eli kilpailuttaa palvelut, eikös vaan?
Moni firma tulisi heti ilomielin tekemään ruokaa, siivoamaan, hoitamaan lapsia, vanhuksia ja tekninen puoli vasta kiinnostaakin yksityissektoria. Samoin palkanmaksu ja toimistopalvelut voidaan ostaa ulkopuolelta. Ja moni firma ottaisi siinä tapauksessa kaupungin entisiä työntekijöitä töihin. Ehkä.
Mitäs luulette, olisiko sitten paremmin asiat?
En olisi kirjoittanut irtisanomisesta mitään (ei ole yksittäisen valtuutetun asia), mutta mielenilmaisusta kannattaa kirjoittaa! (Oli julkinen tila ja - kokous eli saa raportoida.)
Päivitetty 19.9 Sidorowin sähköpostilla annettujen oikeiden tietojen mukaiseksi. Olin kirjoittanut hänelle  Tradekan vaaleihin väärän listan nimen ja lisäsin kirjoitukseen hänen kertoman eläköitymisen syyn ja ajan.
Kiitos oikaisusta!
MieliilmIMG_0001.JPG

2 kommenttia . Avainsanat: Suonenjoki, JHL, mielenilmaisu, kaupungin työntekijät

Valitus!

Perjantai 30.6.2017 klo 10.28 - Pia P

Ihan ensinmäiseksi totean, että valittamisoikeus on jokaisen kansalaisen- kuntalaisen- perusoikeus. Ihan kaikesta saa suunnilleen valittaa, jos on kokenut tai tuntee kokeneensa vääryyttä tai huomaa, että joku asia menee väärin. Valittaminen, oikaisupyynnöt, huomautukset ja kantelut ovat oikeuksiamme. 

Kun joku asia päätetään, siitä tehdään pöytäkirjapäätös, jonka saa ilmaiseksi päätöselimen hallinnosta, esim kunnantalosta. Pöytäkirjaotteen perusteella voi valittaa. Päätöksen ohessa on aika, jonka kuluessa voi valittaa, siinä on myös osoite mihin valitus lähetetään.

Ja näinpä on taas Suonenjoella tapahtunut! Julkisesta kaupunginhallituksen esityslistasta, joka näkyy netissä kaupungin sivuilla, voi nähdä mistä valitetaan.

Suonenjoen kaupunginvaltuusto 11.6.2017 päätti lopettaa monta tehtävää ja perustaa yhden uuden ja siirtää siihen jo kaupungin palveluksessa olevan viranhaltijan. Näin sivuhuomautuksen, ajatelkaa mikä säästötoimi! Vielä edellisen kaupunginjohtajan aikana kaupungintalolla oli "konttoriväkeä" nämä neljä henkilöä enenmän töissä. He ovat siirtyneet eri tehtäviin tai jääneet eläkkeelle ja nykyinen kaupunginjohtaja ei ole tyhjiin virkoihin/ tehtäviin palkannut ketään. Mikä säästö kaupunkillaisille vuosien aikana ja mikä tapa säästää, harvassa paikassa säästöt on tapahtunut "yläpäästä". Suonenjoella on koulupuolella väki samaan aikaan lisääntynyt 19 henkilöä, samoin lastenhoito ja vanhustenhoivapuolella on väki lisääntynyt. 

Ja takaisin aiheeseen, valtuusto päätti yksimielisesti siirtää henkilön uuteen perustettavaan virkaan, kun hän on jo ennenkin laaja-alaisesti entisessä virassaan niitä tehtäviä hoitanut.

Henkilö on pätevä tehtävään koulutuksen ja työkokemuksen ansiosta, hän tuntee Suonenjoen asiat monen vuoden työskentelyn takia. Hän on uudistusmielinen ja  reipaa, mitä Suonenjoki tarvitsee vuosikymmenien hyssyntyssyn elämisen ja päätöksen teon takia, joka näkyi kaupungin taloudessa - velkainen, veroja nostettu koko ajan, kenties se Kuopio- liitos olikin haluttu lopputulos?

Viime kaudella, kiitos kaupunginjohtajan ja koko henkilökunnan ja kiitos osan luottamushenkilöiden, Suonenjoki saatiin uusille urille. Ja mikä on lopputulos? Valitetaan!

Jos valtuusto yksimielisesti 11.6. päätti näin ja asia kävi myös muille osallisille, niin miksi valitus? 

Miksi? Kostoa, kiusantekoa, tuleeko hyvä mieli? Näpäytys? Vai arvatenkin julkisuudessa tullaan perustelemaan: " Me halutaan, että asiat menee oikein" .

Kuten alussa kirjoitin, valitus oikeus on lakisääteinen oikeus eli sellaisen saa aina tehdä, oli syy mikä tahansa. 

Mutta joskua miettii, miksi ja mitä järkee? Varsinkin kun valituksen lakipykälä -perustelu ei perustele valitusta vaan antaa mahdollisuuden siirtää henkilön toiseen virkaan avaamatta ko virkaa yleiseen hakuun.

Olen niin surullinen Suonenjoen tilanteesta  ja tästä työpaikkakiusaamisesta. 

Ilmeisesti kaupungilla menee liian hyvin ja halutaan romuttaa viime valtuustokauden saavutukset?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, valitus, valtuusto, päätös

Metsässä ei soi

Maanantai 26.6.2017 klo 9.45 - Pia P

Suonenjoen metsäsoitto - puisto oli hyviä hanke. Suonenjoki kaipaa kaikenlaisia kulttuurihankkeita. Olin oikein iloinen hankkeen rahoituksesta, jossa ulkopuolisen rahoituksen lisäksi Suonenjoen kaupungin osuus oli vain 300 työtuntia.
Hanke lähti jostain syystä heti väärille urille. Tiedettiin, että tälläinen tulossa, mutta päätöksiä ei löytynyt pöytäkirjoista. Hankkeen sijoituspaikkoja tuli julkisuuteen kun eri paikkojen alueen naapurit pitkin joen vartta  saivat kuulemisiskirjeitä.
Suurin ongelma oli, että hankesuunnitelmassa kaupungille ilmestyikin kustannuksia, mihin ei oltu varattu ollenkaan rahaa. 
Kaupungin maksettavaksi olisivat jääneet esteettömän tien ja pysäköintialueen rakentaminen sekä soittimien pystyttäminen. Alue olisi vaatinut rakentamisen, sen ylläpitämisen, huoltamisen, korjaamisen ja siistinä pitämisen. Kaupungin olisi pitänyt myös sähköistää alue. Kameravalvontaakin suunniteltiin. 
Sokerina pohjalla oli hankkeen "äidin"  12 900 euron korvausvaatimus ja lupaus tulevista oikeustaisteluista kaupunkia vastaan.
Viisaampi väistää ja siksi esitin kaupunginhallituksen kokouksessa, että hankkeesta luovutaan. Kannatan jatkossakin Suonenjoen kaupungin kultuurihankkeita- avoimen  ja kustannusrehellisen päätöksen teon kautta.
Veljeskodin asukaat ovat toivoneet istumaryhmää rantaan.. Suonenjoen kaupungilta olisi löytynyt salarahaa heti hankkeeseen, muttei tähän päivään mennessä ulkopöytään ja tuoleihin . Ehkäpä tässä olisi arvokeskustelun paikka? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, metsäsoitinpuisto, hanke, kulttuuri

Savon kanava

Maanantai 15.5.2017 klo 12.33 - Pia P

Kari Rajamäki kirjoitti asiaa paikallislehti Sisä-Savossa.
Suonenjoella maakuntakaavaan kuuluva Savon kanava - varaus on esitetty poistettavan, syynä on Suonenjoki - joen varteen kaavaillun omakotirakentamisalueen paikallisen kaavan tekeminen. Suonenjoki haluaa siis purkaa Suonenjoen kohdalta Savon kanava- varauksen kun joku haluaa muuttaa peltonsa huomattavasti arvokkaammaksi rakennustonteiksi. Ja kaupunki kaavoittaa tämän halun.
Savon kanava - hanke on ollut olemassa vuosikymmeniä. Kaavaan varatulle alueelle ei ole saannut rakentaa mitään. Näin kauan on saatu pidettyä se varaus olemassa.  Ajatus on ollut, että jos me emme saa rakennettua, niin voi tulla vielä aika kun se kanava rakennetaan Saimaan ja Päijänteen yhdistäväksi vesireitiksi. 
Jotkut maakunnallisetkin viranhaltijat ovat vilkuttaneet vihreää valoa kaavavarauksen purkuun.  Minusta kanava on suurempi asia, toivoisin laajaa keskustelua, että haluammeko olla lopettamassa yhden Savon suurempien hankkeen mahdollisuuden toteutumiseen? Mistä tiedämme mitä on 10, 20 tai 40 vuoden kuluttua? Haluammeko, että sen tulevan ajan ihmiset ihmettelevät tms miksi estimme kanavan rakentamisen Suonenjoella muutaman tontin takia?


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Savon kanava, Suonenjoki, kaava

Olen ehdolla Suonenjoella

Perjantai 31.3.2017 - Pia P

Asun Suonenjoella.

Minulla ei ole yhtään sukulaista täällä. En ole käynnyt koulua enkä ole ollut töissä tällä paikkakunnalla. En  viettänyt lapsuutta enkä nuoruutta täällä.

En kuulu liittoon enkä yrittäjäyhdistykseen ja PS puolueyhdistyskin on melkein oma tekemä. En kuulu uskonnolliseen yhteisöön. En ole ollut hoitaja, opettaja tms joten minulla ei ole entisiä tai nykyisiä hoidettavia tai opetettavia.

En ole ollut ennen 2011 vaaleja ehdolla, joten minulla ei ollut entisiä äänestäjiä.

Olen ollut matkatöissä ja kierrän PerusNaisten hommissa ympäri Suomea. Eli minua ei näe työaikana ja vielä vähenmän viikonloppuisin täällä.

Minulla ei ole siis mitään minkä perusteella joku äänestäisi minua-  ei sukua, ei uskon sisaruksia,  ei koulu- tai työkavereita enkä saa edes järjestöjen vaaliraha-avustusta tai jäsenten tukea.

1.8.2017 tulee kymmenen vuotta siitä kun muutin Suonenjoelle. 

10 vuoden aikana olen ihastellut ja muistanut kehua Suonenjokea ympäri Suomea. Kaupunkimme on kaunis, palvelut loistavia ja tarjonta erinomaista - elokuvateatteri, uimahalli, jäähalli, juna-asema, hierojaa, parturi- kampaajaa yms,  loistavat ladut ja uimapaikat sekä hyvät kaupat, erityisesti palvelevaa kenkäkauppaa olen kehunut. Koulut ja päiväkodit ovat pieniä ja kunnossa olevia.  Suonenjoella pääsee lääkäriin, sekään ei onnistu joka paikassa.

Olen asunut Helsinki Rovaniemi akselilla ja kokemusta on monesta paikkakunnasta -lasten päivähoidosta, kouluista, liikenneyhteyksistä kunnan ulkoilualueisiin.

Olen toista kertaa ehdolla Suonenjoen valtuustoon. Sain vuoden 2011 vaaleissa 104 ääntä. Olen kiitollinen, nöyrä ja onnellinen niistä  äänistä. Ääniä en ole saannut sen takia, että minua pitää jonkun äänestää. Minua on äänestetty siksi että saa äänestää.

Olen toiminut kuten sanoin. Avoimesti, tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti. Taloudellisuus ja vaihtoehtojen etsintä on myös tärkeää. 

Pidetään huoli kaikista Suonenjoella. 

Seison ylpeästi selkä suorana politiikassa, samalla nöyränä äänestäjilleni ja kaikille kuntalaisille. 

Lupaan jatkaa samalla linjalla. Äänestä 76 Suonenjoki tai jotain muuta loistavaa Perussuomalaista ehdokasta!

Kiitos myös plokini lukijoille! 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntavaalit, suonenjoki, ehdokas, Perussuomalainen

Vanhemmat kirjoitukset »