Hyvä hoiva

Torstai 7.2.2019 klo 0.38 - Pia P

Vellovassa yksityisten hoivayritysten hoivan ja työntekijöiden puutteesta keskustelussa on nostettu esiin paikallinen yritys/säätiö Suonenjoella.

Kerron tästä hieman enemmän näin julkisesti, koska tarinassa on monta hyvää opetusta.

Suonenjoella on siis säätiön omistama hoivakoti. Säätiön hallitus muodostuu seurakunnan ja luottamushenkilöiden kesken. Suurin osa hallitusväestä on ollut vuosikausia hallituksessa. Puolueista keskusta, demari ja kokoomus hallinnoi tätä, paikkajako on sovittu jossain muualla kuin puolueiden välisissä neuvotteluissa. Itse rakennus on Iisveden vanha seurakuntatalo, joka on muutettu hoivakodiksi.

Suonenjoella oli toinenkin politiikkkojen hallinnoima yhdistys, joka hoiti vanhuksia Hoivakodissaan. Lehdestä saimme lukea miten rahat oli loppu ja koko yritys loppuu. Silloin olisi pitänyt AVIlle tehdä valitus, Hallituksen puheenjohtaja kertoi lehdessä, ettei ole rahaa edes palkkoihin ja ruokiin. Lehdessä avautumisen syy oli saada lisää rahaa kaupungilta toiminnan pyöritykseen. Onneksi se yhdistysyritys on nyt taitavimpiin käsissä, eikä kaupunki joutunut edes maksamaan takausvelkoja, niilläkin uhkailtiin keskusteluissa. Lisää rahaa tai 400 000€ kaatuu kaupungille maksettavaksi. Mahdollisessa konkurssipesällä olisi ollut omaisuuttakin, josta voidaan hakea takaisin. Outo oli ajatus- yhdistys yrittää ja kaupunki maksaa tappion...

Pystyssä oleva Iisveden hoitokoti on nostettu esimerkiksi - varsinkin säätiön hallituksen väen ansiosta, kuinka hyvä paikka joku voi olla. Tiedän, että hoiva, ruoka, henkilökunta ja paikka on kunnossa. Asukkaat tykkäävät asua siellä. Mitoitus on 0,7 eli yli suositusten. 

Miksi sitten kirjoitan tästä, muutenkin kuin kehuakseni?

Iisveden hoitokodin paikkahinta on sovittu noin 128- 130€/vrk ja se ei osallistu kilpailutuksen, koska se on ns inhouse-yritys, kaupunki omistaa osan. Hoivapaikkoja on noin 28-30 + plus muutama lyhythoitopaikka.

Kilpailutetuissa paikoissa vuorokausi maksaa noin 80-86€/vrk. Ja kaupungin omissa paikoissa noin 90€/vrk ilman pääoma (rakennus- ja lainakulut) ja ilman hallinnon kuluja (jyvitys sostoimisto ja luottamushenkilöt sosltk).

Ajatelkaa, jos jokainen Suonenjoen hoivapaikka saisi tuon puuttuvan summan lisää hoivamaksuun! Olisi lisää hoitajia, olisi isot hoitajien mitoitusluvut. Emme edes keskustelisi ulkoistamisesta, jos julkinen puoli saisi noin paljon lisää rahaa vanhustenhoivaan. 

Suonenjoen kaupungin veronmaksajia tässä pitäisi kiittää, on hienoa, että olette maksaneet näin paljon tähän paikkaan. Vuodessa "ylimääräistä"  julkiseen verrattuna 40€/ vrk x 30 paikkaa x365vrk on 438 000 euroa vuodessa ja yksityiseen verrattuna 50€/vrk x 30 paikkaa x 365 vrk on 547 000 euroa vuodessa.

Eli suonenjokelainen veronmaksaja tukee juuri tätä hoivayritystä muihin paikkoihin verrattuna  0,5 % ylimääräisellä  kuntaverolla vuosittain.

Vuodessa puoli miljoonaa euroa " ylimääräistä"! Sillä saisi esim 12 hoitajaa julkiselle puolelle. jos hoivapaikkoja on 30, niin mitoitusero on 0,7 ja 0,5 välillä 6 työhenkilöä. Ihan varmasti näkyy arjessa 6 työntekijää enempi.

Kaikkea voi laskea!

Voiko siis säätiön puheenjohtaja kehua julkisesti miten viisaita ratkaisuja joskus on tehty kun tälläinen on perustettu? Kyllä, vanhuksien kannalta loistava asia. Tietysti voi kysyä, että miten muut paikat saavat puristettua hintaa noin alas? Pitäiskö muidenkin paikkojen hinta nostaa 40% ylemmäs?

Paikka ja hoiva on siis loistava, kuka sinne pääsee? Kannattaisi tutkia sitäkin. Jonotusaika on ainakin pitkä - suurin osa vanhuksista ei kerkiä sinne.

Mutta miksipä hoivakotia julkisuudessa kehutaan? Siksi, että sinne halutaan lisää paikkoja eli jotkut poliitikot neuvottelee (painostaa) taas kaupunkia. Säätiölle lisää rahaa! 

Ps. Miksi kunnat ulkoistavat palveluita? Ei ilkeyttään vaan siksi kun valtionosuuksina leikataan koko ajan ja säästöjä on löydettävä joka paikasta. Yksityinen voi tarjota halvemmalla palvelua.

PSS. Minusta jokaisen pitäisi saada päättää itse asumispaikkana, myös vanhana. Palveluseteli antaisi valinnanvapauden (saisi itse valita paikan) -eikä enää määrättäisi ihmistä jonnekin hoivapaikkaan.

Korjaus:

Kirjoitukseni ei ollut tarkoitus olla negatiivinen vaan monessa paikassa kehun paikkaa, henkilökuntaa ja hoivaa.

Reijo Kytölä kertoi minulle tekstini asiavirheen- kiitos hänelle-, jotka näin julkisesti korjaan:

Säätiön toiminta ei ole ns"inhouse" eli sidoksissa kaupunkiin vaan normaali yritys, joka saa ja voi osallistua kilpailutukseen. Jostakin syystä sosiaalipuolella ei oteta sitä kilpailutukseen vaan perustellaan juuri omana toimintana.

Hoivakodissa on monen tasoista ja hintaista paikkaa tarjolla. Niistä on tehty eri hintaista sopimuksia. On satasenkin paikkoja. Suonenjoen valtuuston hyväksymä talousarviossa on vain yksi hinta. Otin sen laskelmieni pohjaksi. Jostain syystä 128-130€/vrk on vain hyväksytty.

Säätiön hallintoa ja toimintaa ohjaa säätiölaki. Säätiön hallitus valitaan säätiön sääntöjen mukaan.

Valtuustonkokous 17.12 osa 2

Lauantai 22.12.2018 - Pia P

Talousarviokokouksissa on puolueiden ryhmäpuheenvuorot. Sen pitää jokaisen puolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Kysyin puheessani: "Näiden todistajien läsnäollessa kysyn teknisen puolen viranhaltijalta, onko näihin mihinkään piilotettu soittimia? Onko senioripolku piirustuksien mukainen eli tekstiosasta on lupauksen mukaan poistettu sinne piilotettu soittimien osuus."

Hoivahenkilökunnan toiveena oli saada istumaryhmä Velkeskotiin ulos joen puolelle. Asiaa pahoitteli tekninen ja sosiaalipuoli rahanpuutteessa (arvio alle tonni), mutta onneksi Leijonat  lahjoittivat sellaisen.

Nyt suunnitelmissa on helppokulkuinen eli esteetön pikkulenkki laitureineen ja kuntoilupaikkoineen joen rantaan. Tekstiosasta löytyi yllättäen suunnitelmakarttaan merkitsemätön kuudes toiminto eli soittimet, joista tekninen johtaja oli silloin tietämätön.

Valtuuston käsittelyssä hän sanoi, että polkuun on tulossa UUDET soittimet, mm ksylofoni, joka on tosin huonompi kuin soitinpuiston alkuperäiset soittimet. 

Tekninen johtaja sanoi valtuustossa, että pitää kai sitten myydä ne vihatut soittimet. Vastasin hänelle, ettei kukaan vihaa soittimia vaan tyyliä miten asioita päätetään. Ilman selvää päätöstä, piilokustannuksilla oleva hanke ja asukkaita kuuntelematta tehtävät asiat eivät ole hyvä juttu.

Ajatelkaa, ensin ei ole varaa ostaa edes  pöytäryhmää ulos ja nyt on varaa ostaa soittimista lähtien vaikka mitä ulos. Joko kaupungilla on nyt paljon investointirahaa tai sitten joku on taas keksinyt jotain kivaa ja pakko saada... Suurin ongelma tässä senioripolussa on se, että ei riitä hoivahenkilökuntaa ulos viemiseen.

Valtuuston 17.12. kokouksesta osa 1

Tiistai 18.12.2018 klo 9.36 - Pia P

Suonenjoen kaupungin tämän vuoden viimeinen valtuustokokous pidettiin 17.12.2018.

Kokoukset ovat avoimia ja moni kaupunki lähettää kokoukset netin kautta katsottavaksi, jos ei pääse paikalle.

Suonenjoella kokoukset eivät kiinnosta kaupunkilaisia. Yleisössä on joskus pari henkilöä ja joskus paikkalehden edustaja. Kannattaisi tulla katsomaan kokouksia. 

Kerronpa Teille muutaman kohdan kokouksesta. Aloitetaan lopusta.

Kokouksen lopuksi luetaan mahdolliset valtuustoaloitteet ja ne lähetetään kaunpunginhallitukselle jatkotoimia varten. 

17.12.2018 valtuuston kokouksessa käsiteltiin vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2019-2021 toiminta- ja taloussuunnitelma, eli mitä tehdään ja mitä maksaa ja mistä rahat tulevat. 

Jokainen puolue pitää ryhmäpuheenvuoron eli valtuustopuheen, kaikki innokkaat (muutama) puhuu yleisesti, kaupunginhallituksen puheenjohtaja puhuu ja puhuupi kaupunginjohtajakin. 

Paksu kirjanen käydään läpi alueittain, esim hallintoalueet kerrallaan ja valtuuston puheenjohtaja avaa keskustelun joka alueesta.

Tänä vuonna valtuutettu Ikonen nosti esiin vuokrataloyhtiön asuntoihin tulevan valokuituyhteyden. Se on pakollinen maksu, johon ei saa toimeentulotukea eikä asumistukea eli kaikista köyhimmät maksavat liittymän, vaikkei sitä tarvitse. Kyläverkon maksajaksi laitettiin vuokralla asujat.  

Samoin keskusteltiin teknisen puolen vajaakäytöstä. Minä nostin esiin sosiaali- ja koulupuolen yhteistyön ja kysyin miten aiotaan onnistua tehostetun asumispalvelun alaslaskemisessa, vaikka tarve on iso. 

Ikonen esitti ja minä kannatin, ettei osteta toista alusterää kuorma-autoon. Perusteena oli, että molemmat autot ja lähinnä kuskit haluavat samanlaiset vehkeet. Jos toisen auton kuski on kipeänä, niin toisessa autossakin on alusterä. "Ammattimiehille ammattivarusteet". Hinta 20 000€. Viime vuonna nämä ammattimiehet eivät tarvinneet uuteen auraan tiensuu-lisäsiipeä, hinta 3 000€.

Äänestys oli illan ainoa ja päättyi 25 ostetaan, 2 ei osteta ja yksi poissa. 

20 000€ on iso raha. Sillä saisi puolipäiväinen työntekijän vuodeksi vaikka vanhuspalveluun.

Talousarvion käsittely oli siis lähinnä Ikosen ja minun kyselyitä ja yksi rahan säästöesitys äänestyksellä.

Kunnes tuli  kokouksen loppu ja valtuustoaloitteet... Demarit esitti katuvaloja, myymäläautopysäkkejä, defilaattoreita, lisäparkkipaikkoja Iisveden päiväkotiin. Kristilliset rahaa nuorten harrastuksiin. Keskusta vanhuksille kokoontumistiloja. Kaikki järkeviä ja tarpeellisia, mutta...

Kokousessa oli juuri päätetty tulevan ja seuraavan kolmen vuoden rahat, teot ja mistä rahat. Miksi ei avattu suuta edes asianomaisissa kohdissa? Esitetty mitä oltiin vailla? 

Koko syksy istutaan hiljaa lautakunnissa, kaupunginhallituksen kahden päivän käsittelyssä ja päätöskokouksessa ja istutaan vielä hiljaa valtuuston kokouksessakin. Ja sitten viimeisessä kokouksessa tsädään, tulikin ihan just mieleen, että tarvitaan katuvalot jonnekin. Tai myymäläauto-odottajat tarvitsevat suojakatokset. Koko syksynä se ei tullut mieleen, että olisi saanut asiat talousarvioon mukaan.

Onko niin, että valtuustoaloitteella puolue/ryhmä saa touhupisteet itselleen, mainetta, että esittää tärkeitä asioita? Voidaan kehua vaikuttamista, asioiden ajamista ja nimi lehteen. Kunnon populistitouhua!

En todellakaan halua - enkä tule - tuollaiseksi politiikan irtopisteiden kerääjäksi, näennäistekijäksi. Valtuustoaloitteet ovat tarpeeseen, ei talousarviokäsittelyn lopuksi ilman rahoitusajatusta oman puolueryhmän nostamiseksi. No, jotkut aloitteet ovai puolueen valmiita aloitteita, joita tehdään joka kuntaan esitettäväksi. Paikallisten ei tarvitse miettiä esitystä vaan tulostaa valmis aloite ja vain laittaa omat nimet alle.

Selvyyden vuoksi - valtuustoaloitteet ovat kuntalain mukaisia eikä aiheita ole rajoitettu. En kritisoi aloiteoikeutta vaan harmittelen, ettei asioita oikeasti esitetä silloin ja siellä missä asioita valmistellaan ja päätetään.

Perussuomalaisten Suonenjoen ryhmä on tehnyt valtuustoaloitteita, esim alkoholitarjoilun lopettamiseksi kaupungin rahoilla ( ei mennyt läpi), valtuustopalkkioiden laskeminen säästötoimena ( ei mennyt läpi), tuorelähimarjan käytön lisääminen ( meni läpi, lapset sai tuoreita mansikoita), katuvalojen kesäkäytön lopettaminen ( ei mennyt läpi), liikenneympyrän teko vaaralliseen risteykseen (ei mennyt läpi) ja me too -selvitys ( tehtiin), vauvaraha100€- Suomi100 (meni läpi) jne.

Suonenjoki-case

Maanantai 25.6.2018 klo 12.44 - Pia" P

Hallinto-oikeuden päätös

Keskiviikko 13.6.2018 klo 9.33 - Pia P

Turvetta ja timantteja- Suonenjoen tyyliin

Maanantai 21.5.2018 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus osti 21.5.2018 kokouksessaan maata. Asiakohta 100.

Ostettu Simola- kiinteistö sijaitsee Iisveden kylällä, maantien vieressä. Kiinteistön pinta-ala on 26,4 hehtaaria. Määräalan on rakentamaton ja arvo puustoineen noin 92 000 euroa.

Kauppasumma on eli Suonenjoki maksaa

- antaa kiinteistön, joka on 36,2 hehtaaria, arvo puustoineen 110 000 euroa. 

- antaa rahaa 100 000 euroa.

Yhteensä 220 000 euroa. 

Kyllä, luit oikein -  kaupunki maksaa yli kaksinkertaisen hinnan kiinteistöstä.

Mikä on peruste kauppaan? Kaupunki tarvitsee teollisuustonttimaata- jos vaikka joku yritys joskus tarvitsee.

Mikä on peruste näin huomattavaan ylihintaan? Kiinteistö on kaavoitettu teollisuusmaaksi. 

Kukas sen kaavoitti? Maan kaavoitti -ja maksoikin sen kaavoitustyön-  Suonenjoen kaupunki.  Eli kaupunki kaavoittaa yksityisen maan ja ostaessa sen maan, on se kaavoitus sitten syy maksaa tuplahintaa siitä. 

Ostettu kiinteistö on paljaaksi parturoitua maata ja osa on siitä suota siis turvetta. 

Vaihdettu maa on Iisveden rannalla ja siinä on täysi metsä päällä sekä raha on rahaa.

Jotkut kaupat ovat jollekin timantteja.

Olin ainoa, joka vastusti kaupunginhallituksen kokouksessa kauppaa. En keksinyt yhtään syytä miksi näin ylihintaista ja pitkäkestoisen markkinahäiriöisen aiheuttava kauppa pitäisi tehdä. Ylihinnan maksaminen sopii hyvin muille puolueille.

Kukapa myy jatkossa edes valmiiksi kaavoitettua maata yritykselle tai yksityiselle kun Suonenjoen kaupunki maksaa reippaasti yli tuplahinnan?  

Miksi kauppa oli vaan hyväksyttävä? Kuka näitä keksii? Vai oliko tämä kauppa (yksi) hyvitys peruuntuneesta kaupasta? Reilu viisi vuotta sitten kaupunki osti puolella millillä samalta myyjältä tontin jäteveden puhdistamoa varten. Silloin sovittu kauppa kaatui yleiseen pöyristykseen. En ole nähnyt (vielä) missään korvausta peruuntuneesta kaupasta. Oliko tämä sitä? Vai sattui vaan olemaan samalla myyjällä kaupungille sopivaa maata ja suota taas ostettavaksi.

Suonenjoen kaupunki keinotekoisesti nosti yksityisen omistaman maan hintaa kaavoittamalla se  ennen kauppaa. Yli kaksinkertainen kauppasumma perusteltiin kaupungin teollisuustonttimaaksi kaavoitetun maan tarpeella.

Hyvälle suolle on aina käyttöä! 

City- fillari

Sunnuntai 15.4.2018 klo 11.04 - Pia P

Irtisanominen

Keskiviikko 28.2.2018 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallituksen kokous 26.2.2018 päätti hyväksyä sopimuksen, jossa työsuhteen purkamisesta työntekijälle maksetaan korvausta n 55 000 euroa. Asiasta on uutisoitu mediassakin. Ja tietysti somessa. Ja Suonenjoen virallisissa tietopaikoissa - uimahallin sauna, tebska ja kahvila.

Monella on hämärtynyt itse asia tai siihen liittyneet tapahtumat.

Julkisista asiakirjoista voi nähdä perimmäisen syyn. Soitin myös syksyllä ammattiliiton toimitsijalle, joka kertoi faktat.

Työsuojeluvaltuutetulla on irtisanomissuoja. Häntä ei voi irtisanoa tai työsuhdetta ei voi purkaa. Piste. Konkurssiin menevällä tai muuten lopettavallakin yrityksellä on kaksi viimeistä työntekijää - toimitusjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden keskuudestaan valitsema henkilö (tai ainoa vapaaehtoinen), joka tekee ammattiliiton nimkkeen alla tätä tehtävää työnantajan työajalla ja palkalla sovitun tuntimäärään viikossa. 

Vaikka henkilö itse irtisanoutuu tästä "ammattiliiton tehtävästään", niin se irtisanomissuoja on kaksi vuotta voimassa. 

Tämän kahden vuoden aikanakin jos joudutaan irtisanomaan tai lopetetaan työsuhde -vaikka syystä- niin se pitää korvata. Ammattiliiton lakimiesarmeija on tätä varten ja apuna korvauksia hakemassa. 

Tämä siis yleisesellä tasolla. Tehdyssä sopimuksessa voi jo huomata ammattiliiton voiman. Sopimus ei ota kantaa oliko aihetta irtisanomiseen vaan sovitaan, ettei lähdetä oikeuteen ja korvaussumma.

Mutta Suonenjoen tasolla asian tekee mielenkiintoiseksi se, että Suonenjoella tehdään valituksia -valtuuston ja hallituksen päätöksistä. Kuntalaisilla on oikeus valittaa kuntalain mukaan. Se on siis lakisääteinen oikeus.

Aktiivisa valittajia on ollut 2-4 allekirjoittajaa, Julkisten ehdokaslistojen mukaan eräs heistä oli Suonenjoen SDP ehdokas (sitoutumaton) ja julkisten pöytäkirjojen Suonenjoen SDP on nimennyt hänet SDP:n luottamuspaikalle. Voisi siis olettaa, että henkilö kuuluu demarien toveripiiriin.

Jos tälläisestä kunnalle kalliista sopimuksesta ei tule "aktiivisten valittajien" tai "huolestuneiden kuntalaisten" toimesta valitusta, niin voi valittajien viiteryhmän (poliittisen taustan ) ja kenties motiivin päätellä vielä paremmin. 

Asiaan liittyi syksyllä mielenilmaisu ennen valtuuston kokousta, Mielenilmaisu oli ammattiliiton nimissä kutsuttu kokoon ja aiheena oli Suonenjoen kaupungin työntekijän laiton irtisanominen ja jossain lapuissa Suonenjoen henkilöstöpolitiikka. Kun selvitin silloin asiaa, niin mielenilmaisun voi kutsua kokoon yksittäinen eläkkeelläkin oleva ammattiliiton edustaja  ja käyttää silti koko ammattiliiton nimeä ja edustaa kaikkia Suonenjoen kaupungin työntekijöitä. Vaikka kaikki ei olisi samaa mieltä. 

Korostan edelleen, että valitusoikeus, ehdokkaana oleminen, paikkojen saaminen, sopimuksien teko, ammattiliitot ja mielenilmaisu ovat lakisääteisiä oikeuksia. En kritisoi niitä.

Mutta käytetäänkö valituksia (edelleen lakioikeutettuja) kostona (työsuhteen purkaminen) ja ajojahtina (halutaan saada joku/jotkut pois Suonenjoen kaupungin johtopaikoilta)? 

Jos sopimuksesta ei tule valitusta ja muuten jatkuu valituksien teko, niin se vahvistaa teoriani.

Miksi sitten ko henkilö työsuhde purettiin? Syitä löytyy julkisesta pöytäkirjasta. Saa pyydettäessä kaupungintalolta. Kirjoitan seuraavan jutun siitä.

----

Edellinen valtuustokausi alkoi kaupunginjohtajan vaihdoksella (ex- johtaja on nykyisin SDP valtuutettu ja valtuuston puheenjohtaja). Kaupunki oli kriisiytyvä kunta (yhtä pykälää vailla kriisikunta) ja siksi olimme Kuopio pakkoliitosneuvotteluissa. Kaupungin velat oli tapissa, täällä oli Suomen korkeimpia veroprosentteja ja mittavat rakennusurakat alkamassa.

Uusi kaupunginjohtaja ja henkilöstöjohtaja yhdessä työntekijöiden sekä valtuutettujen sai Suonenjoen suunnan kääntymään. Suonenjoki päätti pysyä itsenäisenä eli se vaati tekoja. Mutta ketään ei irtisanottu/lomautettu (tämä yksi työsuhteen lopettaminen ei ollut säästötoimista johtuva) sekä samaan aikaan on rakennettu ja korjattu kymmenien miljoonien edestä. Sekä laskettu historian ensimmäistä kertaa kunnallisveroprosenttia. Kaupungintalous kääntyi kokonaan parempaan suuntaan.

Työsuhteen lopettamisjupakka alkoi viime valtuustokauden lopulla ja kuntavaaleissa ammattiliittosidonnaiset puolueet käyttivät estoottomasti hyväksi vaalityössä vedoten valitusten määrään miten huonosti kaupunkia johdetaan. Valitus tehtiin mm kaupungintalon turvapalveluiden käytöstä. Valitus tehtiin lakimiespalveluiden käytöstä kun valituksiin vastataan. Valitus tehtiin tyhjinä olleiden virkojen lopettamisesta. Valitus tehtiin kun ei saanut salassa pidettäviä asioita tietoonsa. Yli 20 valitusta...

Haluaako kaupunkilaiset, että päätöskokouksissa viedään Suonenjokea eteenpäin vaikka rakentamalla uima-monitoimihallia vai jurrutetaan paikalla käsitellessä aikaa, käsittelytyötä paljon vaativia ja kalliiksi tulevia valituksia? Ilmeisesti on tahto entiseen aikaan monella toverilla...

Suonenjoki - vahvasti kehittyvä on nykyisin

Suonenjoki - vahvasti valittava. Ja tällä menolla 

Suonenjoki-  vahvasti Kuopio. 

Suonenjoki- tutkintapyyntö poliisille

Torstai 9.11.2017 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus käsitteli asiaa 23.10.2017. Ja siitä edelleen, Suonenjoen kaupunginvaltuusto merkitsenee tiedoksi asian 13.11.2017.

Ja mikäs juttu tämä on? 

Keväällä 2017 Suonenjoen tilanne kärjistyi niin paljon, että tehtiin poliisille tutkintapyyntö. 5/6 puolueista ei ymmärrät tai hyväksyt yhden puolueen tai sen edustajien toimintatapaa mikä kohdistui esim kaupunginjohtohenkilöstöön ja toisiin puolueisiin ja niiden edustajiin.

Suonenjoen valtuustoryhmien kaikkien puolueiden puheenjohtajat, paitsi demarit, allekirjoittivat tutkintapyynnön poliisille demarien kahden edellisen kauden valtuutetun käyttäytymisestä, lehtikirjoituksista jne.

Poliisin päätös oli, että koska ei löytynyt konkreettisia seikkoja, niin tutkintaa ei käynnistetä.

Tutkitaanpa tarkemmin poliisin päätöstä, joka löytyy www.suonenjoki.fi päätöksenteko kohdan takaa.

Tutkijapoliisi ottaa kantaa, että tutkintapyynnön olisi pitänyt tehdä kaupunginhallitus, että sitä voitaisiin tutkia. Eli valtuustoryhmien puheenjohtajat eivät ole virkahenkilöiden, luottamushenkilöiden toimien valvoja. Ajatuksena oli, että laaja yhtenäinen rintama olisi riittävän vahva pohja tutkintapyynnöön tekemiseen. Silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja selvitti lakimiehen kanssa asiaa, mutta tälläistä asiaa, että kuka saa (kaikkihan saa, mutta eri asia meneekö eteenpäin...) ja kuka on oikeutettu tekemään tutkintapyynnön ei ilmeisesti tullut esille? 

Seuraavana oli  kunnialoukkauksen tutkinta. Politiikon pitää kestää kovaakin kritiikkiä politiittisessa toiminnassa, mutta perättömiä väitteitä ei saa esittää. Tutkintamateriaalissa oli mukana viimeisessä paikkalehdessä ennen kuntavaaleja Hännisen lehtikirjoitus, jossa hän kertoo, ettei ole mitenkään osallistunut sorakuoppalupahommiin ja syytti kokouksen puheenjohtajaa (toisen puolueen edustaja), että hänen lappuaan ei oltu otettu huomioon kokouksessa.

Poliisille toimitetussa materiaalissa olivat myös pöytäkirjat, jossa Hänninen oli kokouksen puheenjohtajana ollut aikoinaan hyväksymässä ympäristöluvan ja myöntämässä soranottoluvan. Ja lehtikirjoituksesta kielsi asian ja syytti toista, että sellaiset luvat oli annettu? 

Suonenjoen kaupungin julkisista pöytäkirjoista näkyy myös, että Hänninen oli toimittanut kokoukseen esityksen, jonka hänen varansa ei ollut esittänyt. Kokouksessa pohjaesityksen vastaisen esityksen tekee kokouksen laillinen osallistuja, ei paperinpala. Pöytäkirjasta näkee, että kokouksessa ei tehty poikkeavaa esitystä. Jos lopputulos ei miellytä, niin onko vika kokouksen puheenjohtajan ( jota siis arvosteltiin lehdessä) vai sen, jonka olisi pitänyt tehdä esitys? Jos sorahommat eivät miellytä, niin oisko pitänyt päätökset tehdä puheenjohtajana ollessaan tehdä toisin eikä syyttää siitä seuraavaa puheenj

Mutta itse asiaan, politiikkoja saa siis roimia politiikan toiminnassa, mutta perättömiä väitteitä ei saa esittää. Poliisi sai pöytäkirjat ja lehtikirjoituksen, jotka ovat siis erilaisia. Ei riittänyt todisteeksi. Eli juuri kuntavaalien alla kannattaa jatkossa kirjoittaa mitä tykkää ja varsinkin kehua itseään. Äänestäjät uskovat ja saat ison äänimäärän? Reilu peli?

Tutkintapäätöksestä voi nostaa esiin vielä, että koska luottamushenkilöiden arvokkaasta käyttäytymises- kuntalain vaatimuksesta ei ole rangaistusta rikkomistapauksissa, niin sellaista ei tutkita. Laki siis vaati arvokasta käyttäytymistä, mutta kun sen rikkomisesta ei ole rangaistusta, niin poliisi ei tutki.

Poliisin tutkintapäätös oli vain, ettei tutkita. Se ei siis ollut vapautus tai osoitus siitä, että Hänninen ja Koljonen ovat syyttömiä tai peräti oikeassa vaan, että pyynnön teki väärä (teki  valtuustoryhmien puheenjohtajat, olisi pitänyt olla kaupunginhallitus), tekoja ei oltu kohdennettu riittävän selvästi (pöytäkirjat yms eivät olleet siis todistekelpoisia?)  ja koska teoista ei ole rangaistusta, niin poliisi ei tutki asiaa. 

Suonenjoellakin pärjäsi demari, joka on poliisi, hyvin vaaleissa. Tämä on tosi asia, ei perätön väite. Parhaiten pärjäsi ne, jotka esittivät ns herravihaa eli kaupunginjohdossa oli vikaa kun työntekijät eivät olleet tyytyväisiä. Tosin eivät muistaneet, että valtuusto (he ja me itse) päättää ja johto noudattaa niitä päätöksiä.

Suonenjoen kaupungin tehtävä on siis vielä alkusyksystä 2017 demareiden eräiden kuntavaaliehdokkaisen ja demareiden luottamuspaikkoja saaneiden mielestä käsitellä erilaisia valituksia. Sellaisiakin, jossa valtuusto teki yksimielisen päätöksen ja siitä valitettiin ja valituksen valituskelvotonta valitusta käsiteltiin, niin sitä yllättäen kannattikin kaupunginhallituksessa demari ja vassari, vaikka itse olivatkin olleet sama mieltä valtuustoissa. Erilaisissa paikoissa (avi, oikeusasiamiehes ja hallinto-oikeus...) taitaa olla käsittelyssä ko ryhmän valituksia yli 10 sisällä eli vuosia vielä setvitään... Kaikki päätökseen asti tulleet ovat olleet, ettei virheitä tai valtuuksia ei ole tehty-ylitetty.

Kuntavaalien jälkeisessä luottamuspaikkajaossa jouduin ottamaan demarien piiriin yhteyttä, koska suonenjokelaiset demarit eivät uskoneet tai kunnioittaneet piiritason neuvottelutulosta vaan halusivat oman miehen paikalle, jonka demarit oli neuvotellut Kuopion paikaksi.Ja syyhän oli tietty meidän - ahneet persut vie kaiken, vaikka heidän omat olivat tehneet päätöksen...

-----

Eihän kaupungin päättäjien tehtävä ole käyttää aikaa valitusten selvittelyyn, voitaisko katsoa tulevaisuuteen? Miten Suonenjoki pärjää muuttuvassa maailmassa? 

Jospa se tästä, jospa jotkut saisivat itsensä ja omansa kuriin?

Maanostoa

Keskiviikko 27.9.2017 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.9.2017 ostaa 51,9  hehtaaria maata hintaan 650 000 euroa. Maa-alue on Suonenjoen kaupungissa. Maa on yleiskaavassa rakennusmaata, lähivirkistysaluetta, ja metsäpohjaa. 

Olin kokouksessa ainoa, joka vastusti kauppaa. Kauppaa perusteltiin, mm että se on elintärkeä, kaupunki ei kehity ilman sitä, sitä on himoittu 20 vuoden ajan, maan hinta oli halpa ja varsinkin, että Suonenjoeltta puuttuu asuntorakentamisen soveltuvaa maata.

Samoilla perusteilla muuten perusteltiin edellistä asuntorakentamisen soveltuvaa maakauppaa eli ns Kutvosen tehtaan ostoa. Lisäperuste oli silloin, että juna-aseman remonttia ei tule ilman rumiluksen purkamista. Ratapihan remontti on valmis, mutta tehdas on edelleen purkamatta eli yhtään asuntoa ei ole sillekään alueeelle rakennettu. Sen alueen ostohinta oli 450 000 euroa, osa kauppasummalla annettiin maa-alueina. Ja samanlaista ostettiin teollisuustonttina takaisin tänä vuonna. Suonenjoki kierrättää - antaa vaihdossa maata ja ostaa kalliilla takaisin?

650 000 euroa on paljon rahaa kaupungissa missä on  säästetty vuosia. Kauppahinta on kuulemma olemassa ja sitä ei oteta velkana. Ja se on budjetissa- tosin viime valtuusto siiirsi rahaa juuri siihen lokeroon- varattuna maan ostoon.

650 000 euroa on melkein yksi veroprosentin tuotto eli Suonenjoen kaupungin koko vuoden verokertymän yhden prosentin tuoma rahamäärä.

650 000 euroa on 18 lähihoitajan vuosipalkkaa eli sen verran saisi yhdeksi vuodeksi lisää hoitajia, esim vanhustenhuoltoon.

650 000 euroa olisi iso aloitusraha uimahalli- monitoimihalli - rakentamisurakan alkuun. Teemme sen velalla ja on jopa veroprosentin korotusta esitetty rahoituksen turvaamiseen.

51,9 hehtaaria on paljon maata. Yleiskaavassa asuntoaluetta on 19 hehtaaria. Asuntorakentamisen alueelta puuttuu kaava. Eli seuraava kustannus tiedossa. Siitä seuraava on infra (vesi-sähkö- viemäri -tietoliikenne) ja tiet sekä katuvalot. Montakohan asuntoa tai peräti kerrostaloa alueelle rakennetaan, aika näyttää.

 Minua ihmetyttää, että jonkun alueen joku yksityinen tai firma voi ostaa ja kykenee tekemään sinne edellä mainitut asiat. Ajatelkaas, Suonenjoella todellakin voi maakauppaa tehdä rakennusmaata suoraan yksityiseltä yksityiselle  ja siihen voi rakentaa ilman kaupungin väliintuloa. Loistava esimerkki on keskellä Suonenjokea, ns Tannisen talo. Perikunta myi purettavaan talon ja tontin firmalle ja siihen tulee nyt yksityinen päiväkoti

Kun kaupunki ostaa maata kalliilla ja myy halvalla eteenpäin, niin onko se reilua niille jolta kaupunki ei osta maata? Niille, jotka joutuvat kaavoittamaan omalla kustannuksella maansa? Vääristääkö kaupunki markkinoita?

Suonenjoen kaupunki on siis huolissaan asuntorakentamisesta. Kiinteistövälittäjä kertoi, ettei asuntokauppaa käy ja ei ottaisi uusia asuntoja myyntiin. Asuntolainojen saanti on vaikeaa kun pankit pelkää, että tulevaisuudessa ei käy pikku kuntien (esim Suonenjoki) asunnot kaupaksi eli hinta romahtaa. Ja tähän saumaan Suonenjoen kaupunki haluaa rakentaa lisää asuntoja. Ylitarjonta tiputtaa hintoja.

Pitkät jorinat tiivistettynä: Suonenjoen kaupunki omistaa jo nyt tarpeeksi asuntorakentamisen soveltuvia tontteja. Yksityinen voi myydä suoraan yksityiselle. Kaupungin ei tarvitse yllättäen aina samoilta ostaa maata?

Kuka nämä kaupungin ostoideat keksii ja ihmeellisesti saa aina läpi?

Suonenjoen mielenilmaisu 18.9.

Tiistai 19.9.2017 klo 0.12 - Pia P

Valitus!

Perjantai 30.6.2017 klo 10.28 - Pia P

Ihan ensinmäiseksi totean, että valittamisoikeus on jokaisen kansalaisen- kuntalaisen- perusoikeus. Ihan kaikesta saa suunnilleen valittaa, jos on kokenut tai tuntee kokeneensa vääryyttä tai huomaa, että joku asia menee väärin. Valittaminen, oikaisupyynnöt, huomautukset ja kantelut ovat oikeuksiamme. 

Kun joku asia päätetään, siitä tehdään pöytäkirjapäätös, jonka saa ilmaiseksi päätöselimen hallinnosta, esim kunnantalosta. Pöytäkirjaotteen perusteella voi valittaa. Päätöksen ohessa on aika, jonka kuluessa voi valittaa, siinä on myös osoite mihin valitus lähetetään.

Ja näinpä on taas Suonenjoella tapahtunut! Julkisesta kaupunginhallituksen esityslistasta, joka näkyy netissä kaupungin sivuilla, voi nähdä mistä valitetaan.

Suonenjoen kaupunginvaltuusto 11.6.2017 päätti lopettaa monta tehtävää ja perustaa yhden uuden ja siirtää siihen jo kaupungin palveluksessa olevan viranhaltijan. Näin sivuhuomautuksen, ajatelkaa mikä säästötoimi! Vielä edellisen kaupunginjohtajan aikana kaupungintalolla oli "konttoriväkeä" nämä neljä henkilöä enenmän töissä. He ovat siirtyneet eri tehtäviin tai jääneet eläkkeelle ja nykyinen kaupunginjohtaja ei ole tyhjiin virkoihin/ tehtäviin palkannut ketään. Mikä säästö kaupunkillaisille vuosien aikana ja mikä tapa säästää, harvassa paikassa säästöt on tapahtunut "yläpäästä". Suonenjoella on koulupuolella väki samaan aikaan lisääntynyt 19 henkilöä, samoin lastenhoito ja vanhustenhoivapuolella on väki lisääntynyt. 

Ja takaisin aiheeseen, valtuusto päätti yksimielisesti siirtää henkilön uuteen perustettavaan virkaan, kun hän on jo ennenkin laaja-alaisesti entisessä virassaan niitä tehtäviä hoitanut.

Henkilö on pätevä tehtävään koulutuksen ja työkokemuksen ansiosta, hän tuntee Suonenjoen asiat monen vuoden työskentelyn takia. Hän on uudistusmielinen ja  reipaa, mitä Suonenjoki tarvitsee vuosikymmenien hyssyntyssyn elämisen ja päätöksen teon takia, joka näkyi kaupungin taloudessa - velkainen, veroja nostettu koko ajan, kenties se Kuopio- liitos olikin haluttu lopputulos?

Viime kaudella, kiitos kaupunginjohtajan ja koko henkilökunnan ja kiitos osan luottamushenkilöiden, Suonenjoki saatiin uusille urille. Ja mikä on lopputulos? Valitetaan!

Jos valtuusto yksimielisesti 11.6. päätti näin ja asia kävi myös muille osallisille, niin miksi valitus? 

Miksi? Kostoa, kiusantekoa, tuleeko hyvä mieli? Näpäytys? Vai arvatenkin julkisuudessa tullaan perustelemaan: " Me halutaan, että asiat menee oikein" .

Kuten alussa kirjoitin, valitus oikeus on lakisääteinen oikeus eli sellaisen saa aina tehdä, oli syy mikä tahansa. 

Mutta joskua miettii, miksi ja mitä järkee? Varsinkin kun valituksen lakipykälä -perustelu ei perustele valitusta vaan antaa mahdollisuuden siirtää henkilön toiseen virkaan avaamatta ko virkaa yleiseen hakuun.

Olen niin surullinen Suonenjoen tilanteesta  ja tästä työpaikkakiusaamisesta. 

Ilmeisesti kaupungilla menee liian hyvin ja halutaan romuttaa viime valtuustokauden saavutukset?

Metsässä ei soi

Maanantai 26.6.2017 klo 9.45 - Pia P

Savon kanava

Maanantai 15.5.2017 klo 12.33 - Pia P

Olen ehdolla Suonenjoella

Perjantai 31.3.2017 - Pia P

Asun Suonenjoella.

Minulla ei ole yhtään sukulaista täällä. En ole käynnyt koulua enkä ole ollut töissä tällä paikkakunnalla. En  viettänyt lapsuutta enkä nuoruutta täällä.

En kuulu liittoon enkä yrittäjäyhdistykseen ja PS puolueyhdistyskin on melkein oma tekemä. En kuulu uskonnolliseen yhteisöön. En ole ollut hoitaja, opettaja tms joten minulla ei ole entisiä tai nykyisiä hoidettavia tai opetettavia.

En ole ollut ennen 2011 vaaleja ehdolla, joten minulla ei ollut entisiä äänestäjiä.

Olen ollut matkatöissä ja kierrän PerusNaisten hommissa ympäri Suomea. Eli minua ei näe työaikana ja vielä vähenmän viikonloppuisin täällä.

Minulla ei ole siis mitään minkä perusteella joku äänestäisi minua-  ei sukua, ei uskon sisaruksia,  ei koulu- tai työkavereita enkä saa edes järjestöjen vaaliraha-avustusta tai jäsenten tukea.

1.8.2017 tulee kymmenen vuotta siitä kun muutin Suonenjoelle. 

10 vuoden aikana olen ihastellut ja muistanut kehua Suonenjokea ympäri Suomea. Kaupunkimme on kaunis, palvelut loistavia ja tarjonta erinomaista - elokuvateatteri, uimahalli, jäähalli, juna-asema, hierojaa, parturi- kampaajaa yms,  loistavat ladut ja uimapaikat sekä hyvät kaupat, erityisesti palvelevaa kenkäkauppaa olen kehunut. Koulut ja päiväkodit ovat pieniä ja kunnossa olevia.  Suonenjoella pääsee lääkäriin, sekään ei onnistu joka paikassa.

Olen asunut Helsinki Rovaniemi akselilla ja kokemusta on monesta paikkakunnasta -lasten päivähoidosta, kouluista, liikenneyhteyksistä kunnan ulkoilualueisiin.

Olen toista kertaa ehdolla Suonenjoen valtuustoon. Sain vuoden 2011 vaaleissa 104 ääntä. Olen kiitollinen, nöyrä ja onnellinen niistä  äänistä. Ääniä en ole saannut sen takia, että minua pitää jonkun äänestää. Minua on äänestetty siksi että saa äänestää.

Olen toiminut kuten sanoin. Avoimesti, tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti. Taloudellisuus ja vaihtoehtojen etsintä on myös tärkeää. 

Pidetään huoli kaikista Suonenjoella. 

Seison ylpeästi selkä suorana politiikassa, samalla nöyränä äänestäjilleni ja kaikille kuntalaisille. 

Lupaan jatkaa samalla linjalla. Äänestä 76 Suonenjoki tai jotain muuta loistavaa Perussuomalaista ehdokasta!

Kiitos myös plokini lukijoille! 

Kaupungin työntekijät

Perjantai 24.3.2017 - Pia P

Kun haet Suonenjoelle töihin, niin ole valmis olemaan täällä hamaan eläkeikään asti. Mikään syy ei ole riittävä syy lähteä pois vaan se on osoitus kiusaamisesta ja vakavasta johtamisongelmasta.

Se, että saat parempi palkkaisen työn jostain muualta, ei ole hyvä syy lähteä. Urakehityksen hakeminen on myös huono asia. Syyksi ei riitä sekään, että perheesi asuu toisessa paikassa ja saat uuden työpaikan perheesi paikkakunnalta ja tunnin työmatka suuntaansa jää pois. Ei kuule riitä. Se, että rakastut ja uusi kumppani asuu toisella paikkakunnalla ei riitä syyksi lähteä pois Suonenjoen työntekijäkaartista. Pitää kieltääkin  parin ja perheen muodostaminen, joku voi lähteä pois. Eläkkeelle jäämisen takia pitää pyytää eroa työpaikasta,  ei muuten sitten myönnetä jatkossa, ettei tule lautakunnan pöytäkirjaa ikäviä eroamispyyntöjä. Täällä suhtaudutaan hyvin negatiivisesti kaikkiin eroihin.Piste.

Muuten valtuutetut alkavat laulaa jopa lehtien palstalla... On se Suonenjoki kurja työpaikka. sillä ei ole väliä vaikka samlla tuhotaan työnantajan maine.

Suonenjoen kaupungilla on n 500 työntekijää - kaupunginjohtajasta siivoajiin. Töissä on opettajia, uimavalvojia, avustajia, lähihoitajia, rakennusmiestä, traktorikuskia jne. 

Kaupungin työpaikka on yleensä tavoiteltu. Palkanmaksaja on varma ja työehdot on hyvin sovittuja. Moni kunta on tosin joutunut irtisanomaan, mutta ei Suonenjoki. Moni kaupunki on joutunut lomauttaa, muttei Suonenjoki. Suonenjoella on työntekijöiden määrä noussut koko ajan vuosittain, esim paljon säästökohteena omien mukaan olleen koulutuslautakunta on lisänyt viidessä vuodessa 19 työntekijää - ei kuullosta kovinkaan kovalle leikkaamiselle.

Suonenjoella on kuulemma ilkeästi muutettu työnkuvia ja samalla työtapoja.

Seuraavat asiat ovat ihan yleistyksiä, ei liity kenenkään eikä mihinkään eikä varsinkaan tähän paikkakuntaan...Kyllä, on kurjaa kun tietokoneaika muutti monta asiaa. Puhelimetkin on nykyisin taskussa, eikä tarvita keskuksenhoitajaa. Moni esimies osaa jopa itse kirjoittaa, mitä ei muutama vuosikymmen osattu edes ajatella- ettei joka johtajalla ole omaa sihteeriä.

Samoin lattianhoitokoneella pesee isomman alan kun lattialuutulla kontaten. Kopioita ei tarvita monistaa ja  jakaa kaikille kokouksissa kun asiat löytyy pilvestä salasanan takaa (ei onnistu Suonenjoella...).

Moni asia muuttuu, osa hitaammin ja osa nopeasti, mutta harva ammattikuva pysyy samana, vaikka työpaikka olisi kaupunki.

Kukas kaupungin työntekijöiden työnantaja on? Suonenjoella asukkaat ja palkan maksaa veronmaksajat. Tälläinen Suonenjoen mainee pilaaminen toreilla, kaduilla ja lehtien palstoilla sekä kokouksien jälkeen valittamalla pitää lopettaa. Meiltä alkaa kohta oikeasti lähtee porukkaa- ei onnellisten perhetapahtumien vaan jatkuvan valituskierteen takia. Töitäkin pitäisi tehdä.

Suonenjoki on hyvä paikka elää, asua ja olla työssä. Kehitetään mielummin parempaa suuntaa kuin niin , että etsitään  toisista virheitä.  Kannattaa kokeilla joskus kehua, sillä saa parempaa aikaan kuin haukkumalla toisia.

Ihan oikeasti, onkohan ammattiliiton ja parin puolueen vahva sidos hyvä asia? Ammattiliittoa käytetää puolueen etujen ajamiseen, näin kuntavaalien alla liiton jäsen - kuntavaaliehdokkaiden tukemiseen. Onko oikein, että Sinun liiton jäsenmaksuja käytetään vain joidenkin ehdokkaiden tukemiseen? Onko oikein, että liiton tukea käytetään kun huononnetaan työnantajansa mainetta valittamalla?

http://www.suonenjoki.net/d5web/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=20171756

Arvostan todella paljon kaupungintyöntekijöitä, Te olette kaupungin sydän!

Vaalipaneelit

Keskiviikko 22.3.2017 - Pia P

Ennen vaaleja on paljon erilaisia vaalipaneeleita ja vaalikoneita. Aiheet ovat yhdistysten, lehtien, järjestöjen  yms mukaan maan ja taivaan väliltä - eläinsuojelusta kehitysapuun...

Moni järjestö kokee, että vaalien alla voi lisätä omaa julkisuutta, tiedon levitystä, vaikuttamista, etujen ajamista eli lobbaamista. Suomessa kuntatasolla ei liiku raha järjestön ja ehdokkaan välillä. Ehdokkaat hyötyvät vaalien aikaan näkyvyyden saamisena. 

Äänestäjät hyötyvät varsinkin vaalikoneista kun voi kotona tutkailla ehdokkaiden eroja - paitsi, että kaikki eivät vastaa netin kautta vaalikoneisiin. Ehdokkaat eivät osaa, kerkiä, viitsi, ei saa tietoa (esim salasanoja) tai muista vastata ko vaalikoneeseen. 

Vaalipaneelien yleisö tahtoo olla vain muita ehdokkaita, puolueen jäseniä ja 99% tietää mitä tai ketä äänestää seuraavissa vaaleissa. Yleisöön mahtuu aina yksi aktiivinen kuntalainen, jolla on paljon asiaa ja vähän asiaan liittyviä kysymyksiä.

Suonenjoella oli 15.3.2017 OAJ (opettajien ammattijärjestön) ja koulun vanhenpainyhdistyksen järjestämä vaalipaneeli. Vaihtelua tavalliseen paneeliin oli, että vastaajat vaihtuivat kysymysten välillä. 

Paneelista oli lähetetty etukäteiskysymykset, johon paras ja suosituin vastaus oli aina "kyllä, kaikkea lisää."

OAJ on nimensä mukaan opettajien etujen ajava järjestö. Tarkoituksenahan on lisätä opettajien määrää, vakituisia työpaikkoja, palkkaa, etuja sekä vähentää työmäärää. Aivan samalla tavalla kuin muutkin liitot. Yksikään liitto ei toimi toistepäin tai sitten sillä ei olisi kauaa jäseniä.

OAJ on voimakas järjestö. Esim opettajia ei saa lomauttaa silloin kun oppilaan eivät ole koulussa, esim kesäkuussa. Kikyä ei lisännyt työaikaa siten, että oppillaat olisi saanut enenmän opetusta vaan se lisättiin opettajien saamaan koulutukseen. Opettajilla on opetusvelvollisuus, esim teknisten opettaja on vain 24h/ vk oppilaita opettamassa, muu aika on sitä valmistelevaa ja korjaavaa aikaa. Opettajilla on kesäkuu ja  puolet elokuusta sitä valmistelvaa ja korjaavaa aikaa ja jonka voi olla myös kotona. Kesäloma on vain heinäkuu ja sen päälle joululoma ja talviloma. Opettajien palkkakehitys on ollut huima kun vertaa vaikka 20 vuoden takaista.

OAJ on onnistunut hyvin edunajamisessa. Suonenjoellakin koulutuslautakunnan alainen  henkilömäärä on lisääntynyt 15 viidessä vuodessa ja silti koko ajan sanotaan, että on leikattu ja supistettu. Niin vain lapsilta koulukirjoista, tarvikkeitsa ja opetustunneista. Vuonna 2016 varattiin talousarvioon 30 000€ koulujen, päivähoidon ja oppilaiden tarvitsemiin tietokoneisiin ja sillä rahalla ostettiin opettajille omat tietokoneet!

Suonenjoella haluttiin lisää kaikkea ja paljon. Harva mietti miten se kaikki rahoitetaan - yhdessäkään kysymyksessä ei pohdittu, miten mielihalut rahoitetaan - syömävelalla, muilta sektoreita pienetämällä tai nostetaan veroprosenttia? Paneelissa ei pohdittu, että miksi vuodesta toiseen koultuslautakunnan menot kasvaa ja budjettissa ei pysytä Harva miettii voisiko koulua ajatella lasten ja nuorten kannalta eikä vain opettajien? Harva miettii koulussa olevia muita  ammattiryhmiä- siistijöitä, kouluravintolan henkilökuntaa tai huoltomiehiä? Palkka on vaalipaneelin vetäjän palkkaan verrattuna huomattavasti (hyvin huomattavasti) pienempi ja läsnäolo on 100% työpaikalla. Töitä ei valmistella kotona kesäkuussa vaan silloin vahataan lattioita koululla.

OAJ:n Suonenjoen paikallinen puheenjohtaja asuu Kuopiossa. Suonenjoen koulumenot maksaa suonenjokelaiset veronmaksajat kuntaverossa, joka edelleen Suomen korkeinpia. Onko oikein, että muualla asuva haluaa nostaa Suonenjoen menoja ajaessaan oman ammattiryhmänsä etuja? Hän ei ole täällä maksaja.

Toinen harmaa kysymys on, että vaalipaneelin vetäjä on itse kuntavaaleissa ehdolla Kuopiossa. Puoluesidonnaisuus tulee välillä esille voimakkaasti. Ja se ei ole Perussuomalainen!

Pöytäkirjan tulkintaa...

Tiistai 7.3.2017 - Pia P

Suonenjoen sosiaalilautakunnan pöytäkirja 23.2.2017 pykälä 25  kertoo paljon Suonenjoen tavasta hoitaa asioita.

Suomennan Teille sitä...

Pöytäkirjan alussa kerrotaan, että 5.12.2013 sosiaalilautakunta hyväksyi vuodeksi 2014 Suonenjoen seudun vanhustenkotiyhdistys ry -sopimuksen, jolla ostetaan kaksi lyhytaikaista hoivapaikkaa sieltä koko vuodeksi.

Sama sopimus on uusittu vuosina 2015 ja 2016. Vanhusten saa hoivasta 98€/vrk ja asiakas maksaa eri summia - riippuen minkä syyn takia saa hoivapaikan.

Vanhustenkin hoiva- ja asumispalvelupaikkoja ostetaan joko kiinteällä sopimuksella ja puitesopimuksella, jolla ostetaan vain tarpeeseen kun ei mahdu muualle. Puitesopimus ei siis takaa hoivapaikkaan kiinteitä tuloja. Vanhustenkotiyhdistys on puitesopimuspaikka eli sieltä ostetaan vain tarvittaessa paikkoja. 

Puitesopimuspaikat on juuri kilpailutettu (löytyy edellisistä sos ltk pöytäkirjoista)  ja tämä lyhytaikainen hoivapaikkatarve ei jostain syystä ollut mukana kilpailutuksessa. 

Suonenjoella (edelleen pöytäkirjan kertomaa) on lyhytaikaiseen hoivaan, esim omaishoitajien vapaapäiviin- kaupungin omassa Joen helmessä 3-4 paikkaa ja kaupungin mukana , ns in house, olevassa Iisveden palvelukodissa kaksi paikkaa. Eli kaupunki tarjoaa lyhytaikaiseen hoivaan paikkoja omasta tai kaupungin mukana olevasta paikoista 5- 6  ja sitten tällä sopimuksella vain yhdestä ulkopuolisesta paikasta kaksi paikkaa.

Miksi sitten lautakunta hyväksyi tälläisen "ei kilpailutetun", vain yhdelle toimijalle tehdyn sopimuksen ja arvoltaa 70 560€ vuosittain? Tärkeintä on saada Suonenjoen vanhukset hoidettua. Silti tämä päätöksen tekomalli vuodesta toiseen ei ole hyvää päätöksen tekoa

Laki takaa omaishoitajalle 2 vapaapäivää kuukaudessa. Ko sopimuksessa lukee, että enintään kuukuadeksi kerralla. Mites Suonenjoella saa enempi vapaapäiviä ja kukas tämän ylimääräisen tuen päättää? Henkilölle löytyy kaksi eri titteliä kaupungin nettisivuilla - vanhuspalvelupäällikkö ja hoivapalvelupäällikkö. Kahdesta tittelistä huolimatta vain yksi henkilö päättää kuka saa Suonenjoella enenmän palvelua kuin kuin laki määrää. Laki antaa 2 vapaa päivää ja meillä jotkut saa jopa kuukauden - kaikillehan tarvitsijoille tätä lisäpalvelua ei riitä jaettavaksi.

Kun vuonna 2016 Suonenjoen seudun vanhustekodin yhdistyksen johtaja paikallislehden mielipidesivulla kertoi, että ilmoittaa AVIin miten huonosti Suonenjoella kohdellaan vanhuksia ja kun yhdistyi kirjelmöi kaupungille rahavaikeuksistaan kirje (löytyy kh pöytäkirjan liitteistä), niin yllättäen ei missään tullut julki näin loistava ylimääräinen Suonenjoen palvelu, jota ostetaan vain ko yhdistyksestä. Savon Sanomat kertoi yhdistyksen rahavaikeukista 15.3.2016.  Jutussa kerrottiin puitepaikoista, muttei tästä voimassa olevasta sopimuksetsa.

Tämän omasopimus- ostopalvelun hinnalla saataisiin koko vuodeksi kaksi hoitajaa kaupungin palkkalistoille vanhustyöhön - vaikka kotipalveluun. Toisella kädellä ei palkata kaupungille hoivahenkilöstöä kun ei ole rahaa ja toisella kädellä ostetaan hoivapalveluita yksityiseltä hoivayritykseltä? Tukisiko omat työntekijät paremmin kotona asumista kuin vain joillekin annettava ylimääräinen hoivapaikka?

Lasketaanko nämä hoivapaikat vanhusten hoivapaikkamitoitukseen? Laki pakottaa purkamaan laitoshoitoa eli kotona asumista pitäisi tukea. Tiputetaanko siis muualta ostopaikkoja? Puretaanko omaa hoivapalvelua? 

Pääasia on, että (jotkut) saavat edes kuukaudeksi hoivapaikan (on oikeasti hyvä asia), mutta mitä sanoo muut hoivayritykset ja mitä sanoo ne vanhukset ja omaishoitajat, jotka eivät saa enemmän kuin laki takaa?

Miksi hyväksytty sopimus taas puuttuu nettipöytäkirjan liitteistä?

Valitetaan - Suonenjoki

Perjantai 24.2.2017 klo 15.26 - Pia P

Pienryhmäopetusta Suonenjoella

Keskiviikko 22.2.2017 klo 23.48 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuusto äänesti joulukuussa budjettikokouksessa kolmannen pienryhmän opettajan ja avustajan palkkaamisesta syksystä 2017 alkaen. Kolmen pienryhmän rahoitus on varattu 2017 kevätlukukauden loppuun.

Suonenjoen demarit teki ko lisäpanostusehdotuksen syksyyn. Esitys ei mennyt läpi, koska suurin osa valtuutetuissa oli sitä vastaan - ihan rahan puutteen takia sekä painotusta on siirretty ennaltaehkäisyyn.. Suonenjoella on muutenkin pienet luokkakoot.

Suonenjoen koulutuslautakunta teki samasta asiasta 21.2. olleessa kokouksessa myönteisen päätöksen, perusteena on, että olosuhteet ovat muuttuneet. Samassa pykäläkohdassa lautakunta päätti hakea lisärahoitusta tällä vuodelle kun ylittävät talousarviossa päätetyt rahamäärät.

Ajatelkaa, jo helmikuussa ensimmäinen ylitys eli lisärahan pyyntö!

Mikäs Suonenjoella on muuttunut? Kuulemma tänne tulleet pakolaiset tarvitsevat pienryhmäopetusta. Siis mitkä?

Kaupungin ja Vanhamäen välinen sopimus päättyi 31.12.2916 ja sen sopimuksen ansiosta voi jo täällä olevat pakolaiset olla alaikäisten yksikössä kunnes täyttävät 18- v ja siirtyvät kaupungin hoivaan. Sopimusta ei ole uusittu tai pidennetty eli sen mukaan ei voi tulla uusia pakolaisnuoria tänne. Sopimus sitäpaitsi koski yli oppivelvollisuusikäisiä eli yli 16- vuotiaita. He eivät kuulu peruskouluun vaan sopimuksen mukaan Vanhamäki vastaa opetuksesta tai he ovat muiden kotouttamispalveluiden piirissä.

Migri kertoi, että Vanhamäen alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikkö loppui syksyllä 2016 eli he eivät voi olla sitkään kautta. Yli 16- vuotiaat turvapaikanhakijatkaan eivät kuulu peruskouluun.

Peruskouluikäisten asumisen peruste pitää olla siis joku muu kuin julkisopimus- tai päätöspohjainen. Moniko heistä on alle 17- vuotias eli yleensä on oppivelvollinen peruskoulussa.

Suonenjoella on tehtynä kotouttamissuunnitelma, joka on oltava, että saa kuntakorvauksia kunnan alueelle otattavista pakolaisista. Suonenjoella ei ole sopimusta otettavista pakolaisista eli meillä ei ole ns. kuntapaikkoja. Suonenjoelle toki saa muuttaa kuka tahansa laillisesti maassa oleva, mutta me emme ole päättäneet valtuustossa esim 30 pakolaisen ottamisesta - vuosittain. Eli tämäkään ei ole syy miksi tarviimme lisää pienryhmiä  syksyllä.

Koululaiset ilmoitetaan vuosittain 20.9 valtiolle ja sen perusteella kunta saa VOS eli valtionosuutta esim koululaisista. Pakolaisista saa 2,5 kertaisen rahoituksen, koska pienryhmä ja erityinen tuki sekä opetuksen järjestäminen on monesti haastavaa. Tähän moni vetoaakin, että valtiolta tulee riittävästi rahaa pakolaisten opetukseen. Mitäs jos ei ole juuri silloin 20.9 kirjoissa ja kansioissa? No ei tipu mitään - ei edes perusrahoitusta. Kaikki opetus ja kaikki erityistarpeet rahoitetaan koulun kirjoissa olevien  rahoituksesta eli rahasummaa on isompi joukko jakamassa. Ja tästä pitäisi repiä se kolmas pienryhmä... 

Mitäs säästetään? Tarvikkeet (kynät, kumit) on vähissä, kotitaloutta on vaikea opettaa kun ei voi ostaa raaka-ainetta - jatkossa katsotaan miten potut keitetään netin kautta, Lopetetaan Lempyyn koulu? Isonnetaan luokkakokoja ja ei palkata sijaisia opettajien poissaoloihin? Käsityötunneilla pyöritellään peukkuja kun ei ole varaa ostaa tarvikkeita, 

Tai sitten pyydetään lisärahoitusta niin kuin nyt tällä kertaa? Eli kaikki pääsee mukaan säästötalkoisiin. Vain, että Suonenjoella joku yksityinen säätiö haluaa saada toimintaansa leveämpää tulorahoituspohjaa (tämä peruste löytyy esityksen pohjatiedoista kun valtuustossa päätettiin aikoinaan sopimusta..)

Kolme kysymystä

- Millä perusteella nyt on tullut ja tulee Suonenjoella alaikäisiä pakolaisia ja ovatko he peruskouluopetuksen piirissä eli alle 16- vuotiaita? Onko heidät otettu huostaa turvapaikkapäätöksen jälkeen ja nyt sijoitetaan Vanhamäelle Lastensuojeluyksikköön valtion maksulla? En oikein muuta syytä / keinoa keksi ilman kunnan päätöstä....

- Miksi koulutuslautakunta ei pysy talousarviossa? Miksi pitää hakea jo helmikuussa lisärahaa? 

- Millä me maksetaan nämä erityistarpeet eli esim kolmas pienryhmä jos sitä tarvitaan varsinkin Vanhamäen tarpeisiin?

Suonenjoen kaupunki- lähinnä kantalapset-  toimii siis maksajana, kukaan ei saa kyseenalaistaa säätiön toimintatapaa eikä kysellä päätöksien perään eikä sitä onko nuoret yleensä peruskouluikäisiä!

Toki säätiön hallitus on kansoitettu keskustalaisissa, joten Suonenjoen kaupunki on helppo yhteistyökumppani. Varsinkin kun opettajapuoli on osin demareita. Yhteinen sävel on helpposoittoinen.

Selvyyden vuoksi, pakolaisnuoret ovat syyttömiä rahahommiin tai epäselvyyksiin. Heille ei saa sanoa näistä rahahuolista yms mitään. Nämä ovat aikuisten ja päättäjien asioita. 

Suonenjoen kaupunginhallituksen 27.2.2017 kokouksen esityslistassa opettajan virka perustetaan, mutta esitys ei sisällä määrärahan varaamista. Eli maksajana on Suonenjoen koululaiset, kun kumit on nyt puolitettu, niin jatkossa ne voi laittaa neljään osaan?