Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

puh 046 593 7968

Suonenjoki

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:130525 kpl

Pikakysely

Äänestätkö eduskuntavaaleissa?

Uutiset

1.12.2018Tue Pian vaalityötä!Lue lisää »23.3.2019Savo-Karjalan PS eduskuntavaaliehdokkaatLue lisää »22.3.2017Suonenjoen PS ehdokkaatLue lisää »

Pienryhmäopetusta Suonenjoella

Keskiviikko 22.2.2017 klo 23:48 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuusto äänesti joulukuussa budjettikokouksessa kolmannen pienryhmän opettajan ja avustajan palkkaamisesta syksystä 2017 alkaen. Kolmen pienryhmän rahoitus on varattu 2017 kevätlukukauden loppuun.

Suonenjoen demarit teki ko lisäpanostusehdotuksen syksyyn. Esitys ei mennyt läpi, koska suurin osa valtuutetuissa oli sitä vastaan - ihan rahan puutteen takia sekä painotusta on siirretty ennaltaehkäisyyn.. Suonenjoella on muutenkin pienet luokkakoot.

Suonenjoen koulutuslautakunta teki samasta asiasta 21.2. olleessa kokouksessa myönteisen päätöksen, perusteena on, että olosuhteet ovat muuttuneet. Samassa pykäläkohdassa lautakunta päätti hakea lisärahoitusta tällä vuodelle kun ylittävät talousarviossa päätetyt rahamäärät.

Ajatelkaa, jo helmikuussa ensimmäinen ylitys eli lisärahan pyyntö!

Mikäs Suonenjoella on muuttunut? Kuulemma tänne tulleet pakolaiset tarvitsevat pienryhmäopetusta. Siis mitkä?

Kaupungin ja Vanhamäen välinen sopimus päättyi 31.12.2916 ja sen sopimuksen ansiosta voi jo täällä olevat pakolaiset olla alaikäisten yksikössä kunnes täyttävät 18- v ja siirtyvät kaupungin hoivaan. Sopimusta ei ole uusittu tai pidennetty eli sen mukaan ei voi tulla uusia pakolaisnuoria tänne. Sopimus sitäpaitsi koski yli oppivelvollisuusikäisiä eli yli 16- vuotiaita. He eivät kuulu peruskouluun vaan sopimuksen mukaan Vanhamäki vastaa opetuksesta tai he ovat muiden kotouttamispalveluiden piirissä.

Migri kertoi, että Vanhamäen alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikkö loppui syksyllä 2016 eli he eivät voi olla sitkään kautta. Yli 16- vuotiaat turvapaikanhakijatkaan eivät kuulu peruskouluun.

Peruskouluikäisten asumisen peruste pitää olla siis joku muu kuin julkisopimus- tai päätöspohjainen. Moniko heistä on alle 17- vuotias eli yleensä on oppivelvollinen peruskoulussa.

Suonenjoella on tehtynä kotouttamissuunnitelma, joka on oltava, että saa kuntakorvauksia kunnan alueelle otattavista pakolaisista. Suonenjoella ei ole sopimusta otettavista pakolaisista eli meillä ei ole ns. kuntapaikkoja. Suonenjoelle toki saa muuttaa kuka tahansa laillisesti maassa oleva, mutta me emme ole päättäneet valtuustossa esim 30 pakolaisen ottamisesta - vuosittain. Eli tämäkään ei ole syy miksi tarviimme lisää pienryhmiä  syksyllä.

Koululaiset ilmoitetaan vuosittain 20.9 valtiolle ja sen perusteella kunta saa VOS eli valtionosuutta esim koululaisista. Pakolaisista saa 2,5 kertaisen rahoituksen, koska pienryhmä ja erityinen tuki sekä opetuksen järjestäminen on monesti haastavaa. Tähän moni vetoaakin, että valtiolta tulee riittävästi rahaa pakolaisten opetukseen. Mitäs jos ei ole juuri silloin 20.9 kirjoissa ja kansioissa? No ei tipu mitään - ei edes perusrahoitusta. Kaikki opetus ja kaikki erityistarpeet rahoitetaan koulun kirjoissa olevien  rahoituksesta eli rahasummaa on isompi joukko jakamassa. Ja tästä pitäisi repiä se kolmas pienryhmä... 

Mitäs säästetään? Tarvikkeet (kynät, kumit) on vähissä, kotitaloutta on vaikea opettaa kun ei voi ostaa raaka-ainetta - jatkossa katsotaan miten potut keitetään netin kautta, Lopetetaan Lempyyn koulu? Isonnetaan luokkakokoja ja ei palkata sijaisia opettajien poissaoloihin? Käsityötunneilla pyöritellään peukkuja kun ei ole varaa ostaa tarvikkeita, 

Tai sitten pyydetään lisärahoitusta niin kuin nyt tällä kertaa? Eli kaikki pääsee mukaan säästötalkoisiin. Vain, että Suonenjoella joku yksityinen säätiö haluaa saada toimintaansa leveämpää tulorahoituspohjaa (tämä peruste löytyy esityksen pohjatiedoista kun valtuustossa päätettiin aikoinaan sopimusta..)

Kolme kysymystä

- Millä perusteella nyt on tullut ja tulee Suonenjoella alaikäisiä pakolaisia ja ovatko he peruskouluopetuksen piirissä eli alle 16- vuotiaita? Onko heidät otettu huostaa turvapaikkapäätöksen jälkeen ja nyt sijoitetaan Vanhamäelle Lastensuojeluyksikköön valtion maksulla? En oikein muuta syytä / keinoa keksi ilman kunnan päätöstä....

- Miksi koulutuslautakunta ei pysy talousarviossa? Miksi pitää hakea jo helmikuussa lisärahaa? 

- Millä me maksetaan nämä erityistarpeet eli esim kolmas pienryhmä jos sitä tarvitaan varsinkin Vanhamäen tarpeisiin?

Suonenjoen kaupunki- lähinnä kantalapset-  toimii siis maksajana, kukaan ei saa kyseenalaistaa säätiön toimintatapaa eikä kysellä päätöksien perään eikä sitä onko nuoret yleensä peruskouluikäisiä!

Toki säätiön hallitus on kansoitettu keskustalaisissa, joten Suonenjoen kaupunki on helppo yhteistyökumppani. Varsinkin kun opettajapuoli on osin demareita. Yhteinen sävel on helpposoittoinen.

Selvyyden vuoksi, pakolaisnuoret ovat syyttömiä rahahommiin tai epäselvyyksiin. Heille ei saa sanoa näistä rahahuolista yms mitään. Nämä ovat aikuisten ja päättäjien asioita. 

Suonenjoen kaupunginhallituksen 27.2.2017 kokouksen esityslistassa opettajan virka perustetaan, mutta esitys ei sisällä määrärahan varaamista. Eli maksajana on Suonenjoen koululaiset, kun kumit on nyt puolitettu, niin jatkossa ne voi laittaa neljään osaan?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, pienryhmäopetus, pakolaisnuoret, Vanhamäki

Suonenjoen demarit

Torstai 2.2.2017 - Pia P

Moni on kysynyt, että mitä ihmettä Suonenjoella tapahtuu ja varsinkin demareiden toiminnasta.

Tässäpä muutama tositapahtuma... 

-  Viime kuntavaaleissa ääniä oli laskemassa samoissa vaaleissa ehdokkaina olleita ihmisiä. Laki muuttui ja nyt se on lain vastaista. Demari, joka itse pääsi läpi, ilmoitti PS äänet kuulemma väärin. PS äänimäärä laski kun entisen opettajan puhe- tai lukukyky petti.

-  Entinen demari, joka tuli sitoutumattomana PS kylkeen, meni ensimmäistä kertaa läpi kuntavaaleissa Perussuomalaisten ehdokkaana. Hän kertoi puoluesidoksenn vaihdon syyksi, että demarit eivät arvosta naisia ja eivät keskustele asioista hänen kanssaan. Vaalien jälkeen loikkari loikkasi takaisin entisen kumppanin -demareiden- kylkeen, ehkäpä arvostuksella ei ollut väliä kun mieli muuttu?

- Demareihin loikkauksen myötä loikkari menetti kaikki hänen itsensä haluamansa ja tärkeäksi kokemansa luottamuspaikkansa. Nyt hän kulkee eri yhdistyksissä puhumassa miten homma pitäisi mm kaupungin puolelta hoitaa. Kenties hänen valitsema  ja loikkauksen myötä menettämänsä vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtujuus oli liian hyvä paikka, siinä olisi voinut päättääkin jotain puheiden sijaan? 

- Demariin loikkauksen myötä demarit vaativat Perussuomalaisilta hallituspaikkaa pois ja uutta paikkajakoa, koska heillä oli enempi valtuutettuja. Viis siitä mitä kuntavaaleissa suonenjokelaiset oli äänestänyt?

Muut puolueet eivät suostuneet tähän vaan pitivät Perussuomalaisten puolia ja kuntavaalitulos pysyi voimassa, vaikkakin ääniä väärin laskemalla.

-  Kuntavaalien jälkeinen tulos realisoituu eri lautakuntiin ja muihin luottamustehtäviin. Paikkajaossa huomoidaan siis vaaltulos ja tasa-arvo, 40% luottamushenkilöistä pitää olla toista sukupuolta kokoonpanossa. Suonenjoen demarit valitsivat kaikkiin paikkoihinsa samat neljä miestä eri variaatioilla ja vaaleissa ollleet naisehdokkaat saivat muutaman varapaikan jonnekin. Kun muut puolueet pitivät huolen tasa-arvolain noudattamisesta vastaus oli demareilla aina: mies. Onkohan tämä sitä kuuluisaa äijäfeminismiä? Sanoinkin paikkajaon jälkeen, että toivottavasti Teillä (demareilla) on parempi ehdokashankinta ja naisilla parempi vaalimenestys ensi vaaleissa, että voivat valita naisia varsinaisille paikoille.

- Demareilla on ollut väärä henkilö tarkastuslautakunnan kokouksessa. Varahenkilönä demareiden ipaikalle kutsuma henkilö ei ollut valtuuston päättämä henkilö. Eli ulkopuolinen henkilö kokouksessa teki koko kokouksen päätöksistä kuntalain vastaisia. 

- Demarit ovat kaupunginhallituksen kokouksissa vaatineet ja valittaneet, että pitää saada työpaikan hakijoiden tiedot luettavaksi. Lautakuntien pöytäkirjojsta ei löydy tälläisiä kohtia eli silloin voi todeta, että valitukset koskevat vain että tiettyyn tehtävään haluttiin tietty henkilö, ei suinkaan paras tehtävään vaan demareideille sopivin. 

- Hallinto-oikeus on vastannut demareiden valituksiin, että ne ovat aiheettomia. Silti demarit ovat omasta mielestä voittajia?

- Suonenjoen entinen kaupunginjohtaja on vahva ja aktiivinen demari. Hänen työuransa yhtäkkinen loppu oli varmaan joillekin työntekijälle ja luottamushenkilölle järkytys. Uusi johtaja on aina erilainen ja nykyinen on hyvin neutraali poliittisesti, taloudellisesti järkevä ja uudistusmielinen. Monen työtehtävä on muuttunut ja siitä on tullut joillekin paha mieli? Onko työtehtävien muuttuminen kiusaamista?

- Hyvän maun vastainen kaksoisrooli on, että yhdistyksessä, joka on ilmoittanut menevän konkursiin ilman kaupungin tukea, on ollut allekirjoittamassa palveluostopyyntöä kaupungille sama henkilö eli demari, joka on tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, jonka pitäisi taas valvoa kaupungin lain noudattamista ja valvoa taloutta.

- Demarit esitti 0,5 veroprosentin laskua kuntaveroja päättäessä. Se tarkoittaa 500 000€ vähemmän rahaa veroina, mistä se olisi leikattu, nostettu maksuja tai säästetty kun he vastustavat kaikkia muutoksia? Ei vakuuta osaamiselta vaan populistin puheelta.

No mitäs mieltä minä olen Suonenjoen demareista?

Ilmeisesti valituskierre ja puhkuminen muutenkin on gallup- menestyksen tuomaa ja luomaa "oikean demarin" näkymistä.  Kenties asiantuntijajäsenenä valituksissa on pitkän uran tehnyt taustavaikuttaja. Tuo mitä yllä kirjoitin on tapahtunutta, ei mitään moitetta tai haukkumista. Hyväksyn demarit tuollaisena, se on heidän tapa. Toivoisin tietysti kaupunkilaisten miettivän minkälainen ajatusmaailma ja kyky tehdä päätöksiä on ihmisellä, jos se sitoutumattomuuden kohdekin vaihtelee viikottain?

Jokaisella puolueella on omat kotkotuksensa, jokaista voi roimia samalla tavalla, myös meitä.

Paikallislehden mielipidepalstalla on kertonut kantansa tähän demareiden valitusrumpaan Suonenjoen muiden puolueiden valtuustoryhmät, kaupungin toimistopalveluiden työntekijät, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat, kaupunginjohtaja ja henkilöstöjohtaja - kaikki nämä ovat sitä mieltä, että kiusaamista ei ole muuta kuin demareiden valitukset. Kiusaamisen ja kaupungin huonon päätöksen teon kannallla  on ollut demarien ryhmä ja muutama nimimerkkikirjoittaja sekä nyt yksi nimellä kirjoittaja (on hyvä asia kirjoittaa nimellä!). Hallinto-oikeus on todennut valitukset aiheettomaksi.

Minulla on ihan hyvät välit demareiden kanssa. Niin hyvät, että keksin muutaman vaalilauseet heille:

Demarit -  äänestä, niin muutoksen aika on ohi!

Demarit- vain liitonjäseniä kaupungille töihin.

Demari - mies tietää kaapin paikan.

Demarit - äänestä, kaupunki on kaupungin työntekijöitä varten eikä työntekijät kaupunkilaisia varten.

Demari - kuntalainen maksaa aina!

Nyt on SoTe- ja maakuntauudistus yms todella suuria asioita meneillään, jospa keskityttäisiin Suonenjoellakin tärkeinpiin asioihin?

        

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, demari, valitus, kiusaaminen

Hyvä valokuitu!

Perjantai 13.1.2017 - Pia P

Suonenjoen kaupungin valtuusto päätti 19.12.2016 taas varata rahaa valokuidun rakentamiseen vuodelle 2017 150 000 €, vuodelle 2018 100 000 €, vuodelle 2019 100 000 € yhteensä 450 000 €. 

Perussuomalaiset vastustivat sitä - taas! Ainoana - taas!

Miksi vastustamme? Perusteluina rahan varaamiseen oli, että Suonenjoen kaupungin keskustan alueelle pitää rakentaa kaupungin oma valokuituverkko. Kaupunginjohtaja kertoi, että työ tehdään yhteistyössä sähköjohtojen maakaapeloinnin ja Savon kuituverkko OY:n kanssa. Sama kuoppa on oikeasti viisasta rakentamissta. Sama kuoppa olikin tämän asian ainoa hyvä asia.

Savon kuituverkolle on varattu rahaa Suonenjoellakin vuosittain satoja tuhansia ja silti se ei ole saannut rakennettua verkkoa minne oli tarkoitus. Kaupungin piti olla tukemassa maaseudun verkon rakentamista, jonne ei kaupallista rakentamista ei tule kannattamattomuuden takia. Suomi oli jaettu tukialuisiin ja ei- tukialuisiin. Ei tukialueet oli piirretty harpilla ympyröitä kaupunkien ja taajamien ympärille ja muutemkin tuen määrässä kaupungit olivat heikommassa asemassa. Maaseutu- kunnat saavat isomman tukipotin valtiolta. Tuella oli tarkoitus saada piuha maaseudulle ja siihen olemme kuullleet hyvät perusteet: yritystoiminta, maanviljely eikä karjatalous ja varsinkaan marjanviljely ei voi jatkua ilman piuhaa ja vanhusväestö voi asua syrjässä pidenpää kun heidän elinvoimaisuutta tarkkaillaan nettikameran kautta. Kuituverkkoa on markkinointu Savoon yli miljoonan hankerahoituksilla. Yli miljoona jo siihen, että kerrotaan, että ottakaa liittymä, jota verkkoa ei nyt sitten rakennettukaan Suonenjoen taajaman ulkopuolelle....

Suonenjoen kaupunki haluaa ihan ikioman verkon keskustan alueelle - syystä että? - Keskustan alueelle ei ole ilmeisesti kaupallisia toimijoita, jolta voisi ostaa tietoverkkopalveluita? 

Miteköhän  kaupalliset toimijat tuumivat siitä, että Suonenjoen kaupunki rakentaa verkon Savon kuituverkko Oy käyttöön? Miksi ei vaikka soneran käyttöön?

Hankintalaki: jos kaupunki ostaa (kiinteää tai palveluita) , rakentaa tms  jotain tietyn euromäärän ylittävällä summalla on se kilpailuttettava. Tai sitten rikotaan hankinta - lakia!

Tavarat ja palvelut 30 000 €  on kansallisesti kilpailutettava ja 125 00€ on kilpailutettava EU-  alueella..

Savon kuituverkko on lehtijutun mukaan painiskellut talousvaikeuksissa jo kolme vuotta ja tälläisen yhtiön kaupunki haluaa yhteistyökumppaniksi? Montako kertaa voi lykätä, muuttaa ja sumplia sopimuksia kuten Iisveden verkon kohdalla on tehty?

Perusteluina on, että syrjemmässä asuvat tarvitsevat valokuitukaapelin kun siellä ei toimi langaton. Nyt ihan oikeasti, miten se netti toimii siellä syrjemmässä paremmin jos se vedetään Suonenjoen keskustan alueelle?

Lyhyesti: valokuitu on loistava asia, mutta konkurssikypsän ja rakentamattoman yrityksen tukeminen kuntalaisten rahoilla ei ole oikein. Olemme olleet tässä johdonmukaisia ja koko ajan oikeassa. Ja yksin valtuustossa. 

Jos valokuituinvestointiin varattu raha muutettaisiin suoraan verotuloihin, niin Suonenjoen kuntaveroprosenttia voitaisiin laskea 0,5 % . Tai käyttää vaikka lasten, nuorten ja vanhuksien hyväksi?  Meillä ei ole kuulemma varaa rakentaa monitoimi - hallia, mutta on silti varaa laittaa piuhaan 0,5 miljoonaa?

Jos Sinä otat omaan kotiisi/työpaikalle liittymän, se maksaa piuhan vieressä  n 1800 € ja kuukaudessa vielä 50-100€.

Miksi sitten konkurssikypsä yritys ei mene konkurssiin? Sopimus takaa jatkuvan "piikki auki" eli yhtiössä olevat kunnat ovat sitoutuneet maksamaan kaiken. Valitettavastii. Nyt ei kysytä maksetaanko vaan paljonko maksetaan. Valitettavasti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, kuituverkko, valokuitu

Ryhmäpuheenvuoro19.12.2016 Suonenjoki

Tiistai 20.12.2016 - Pia P

Valtuustopuhe

Perussuomalaiset kiittävät kaikkia taas tämän ison ponnistelun valmisteluun osallistuneitä ja tekijöitä – meillä on käsissä vuoden 2017 talousarvio ja suunnitelma. Kirjasen rakenne selvästi avoimenpi ja kertovampi kuin ennen. Erityinen kiitos eriytetystä 239 työllisyyttä tukeva toiminta – alueesta.

Tämä on tämän valtuusto – kokoonpanon viimeinen budjetti. Moni jää pois joukosta ja seuraavaa budjettia päättää osin eri ihmiset.

Vuosi sitten meillä oli turvapaikkahakija -tilanne päällä Suonenjoellakin, kyselemättä kaupungilta mitään isosta vastaanottokeskuksesta. Vastaanottokeskus lopetettiin ja turvapaikanhakijat siirrettiin muualle. VOKki oli muistutus siitä, ettei kaikkea voi hallita ja ennakoida.

Ensi vuoden isoja haasteita on kuinka pysymme ruodussa taloudessa. Suonenjoki paransi tulosta pienillä panostuksilla. Lähinnä terveydenhuollon pienentyneen menon ansioista. Nyt on ilmassa rahan menoa ja ” kaiken kivan haluamista”. Suonenjoella on loistavat harrastusmahdollisuudet ja palvelut moneen muuhun kuntaan ja kaupunkiin nähden.

Jos talouskurimme ei pidä, olemme isojen leikkauksin edessä. Moni luki Kuopion tiestä. Siellä kaiken hyvänhauskan maksajaksi pääsee sosiaalipuoli, Kuopio leikkaa lapsi-, vanhus- ja vammaispalveluista. Haluammeko me samaa?

Olkoon se motivaatio eli pelote toiminnallemme kun jo kerran valitsimme itsenäisen Suonenjoen.

Vuonna 2017 varaudumme tulevaan Soteen. Monta kokousta ja isoa päätöstä on tiedossa ensi vuonna. Suonenjoella on hyvä edustus maakunnan huipulla. Kaupunginjohtaja Piiroinen on monessa työryhmässä, meillä on maakuntavaltuutetut Kivinen ja Paukkunen ja minä maakuntahallituksessa ja viime viikolla minut nimettiin SoTe strategia työryhmään. Muitakin viranhatijoiltakin mukana valmistelutyössä, esin sosiaalijohtaja. Suonenjoki on siis PoSoTessa ja maakuntauudistuksessa on hyvin edustettuna. Tehkäämme siis omat päätökset ja teot ensi vuonna viisaasti täällä Suonenjoen omassa päätöksen teossa.

Iso kiitos Suomi100- Suonenjoki & vauva- lahjan läpimenosta. Suonenjoki on hyvä paikka syntyä, asua ja elää.

Päätän tämän viime vuoden puheeni loppulainaukseen;

Tässä nyt päätetään ensi vuoden tärkeimpiä ja ohjaavimpia päätöksiä ja teemme niitä vuoden viimeisessä kokouksessa ja viimeisessä kohdassa ja

NYT ennen nukkumaan menon aikaa. Hienoa, että viime vuoden ponteni meni läpi.

Kiitos

Jatkosivulla ovat muutosesitykset. Lue lisää...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuustopuhe, Suonenjoki, budjetti

Suonenjoen demarin esteellisyys

Maanantai 14.11.2016 klo 20:26 - Pia P

Juttua on oikaistu 23.11.2016 kirjoituksessa.

Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunnan varajäsen ja kaupunginhallituksen varajäsen on sama eli  SDP - puolueen henkilö. Tämä on kuntalain vastaista eli kaupunginhallituksen jäsen on esteellinen tarkastuslautakunnan jäseneksi ja päin vastoin. Sama esteellisyys koskee myös varajäseniä.
Mitä tästä seuraa? Kaupungin puolelta normaali päätöksen tekomenettely, varajäsen pyytää eroa ja sen jälkeen nimetään jompaa kumpaan uusi.
Mitäs muuta tästä seuraa? Kaupunginhallituksen päätöksiä, jossa esteellinen henkilö on ollut esittämässä tai muuten asian käsittelyssä mukana pitää tarkastella uudelleen. Mahdolliset valituksetkin tulee uudelleen käsittelyyn.
Mitäpä tästä voi oppia? Se, että kun oikein kovasti haluaa, että kaikki menee oikein - huomioiden demarien kaupunginhallituksen valitusten ja oikaisupyyntöjen määrä - kannattaa varmistaa ensin oman toiminnan oikeellisuus, ettei pohja petä.
Aikas noloa olla muita sormi pystyssä ojentamassa ja oma väki on esteellinen kokouksissa? Varsin outoa on ollut kaupunginhallituksen kokous, jossa asiassa esteellinen demari on korvattu kaupunginhallitukseen ja siis joka asiaan esteellisellä varajäsen demarilla. Miten menee noin omasta mielestä?
Kannattaa miettiä mitä toivoo! Suonenjoen demarit ovat toivoneet lakimiehen palveluita selvittämään kaupungin toimien oikeellisuutta. Nythän se voi toteutua, tosin ihan omalle kohdalle.
Demareilla edelleen toinen hämärän rajamailla oleva jäsenyys - tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, joka on samalla yhdistyksen hallituksessa, joka haluaa kaupungilta lisäostoja kun ei muuten pärjää - kerrottu ihan lehdissä ja kaupungille lähetetyissä kirjeissä.
Demarit ovat olleet Suonenjoen valtuustossa iätajat, olisiko jo aika oppia ja noudattaa kuntalakia?
Jk. Miksi tätä ei ole huomattu aikaisemmin? Suonenjoen valtuustossa oli 14.11. tarkastuslautakunnan varajäsenen eropyyntö (toisen puolueen) ja esityslistan mukana tuli ko ltk kokoonpanoluettelo. Suonenjoen kaupungin nettisivuilta löytyy muiden lautakuntien kokoonpano, paitsi lakisääteisten... Eli ei löydy tarkastuslautakunnan jäseniä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Demari, Suonenjoki, esteellisyys, valitus

Suomi100- Suonenjoki

Maanantai 14.11.2016 - Pia P

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä

Valtuustoaloite

Ehdotamme, että Suomi100 - vuotisjuhlan kunniaksi Suonenjoen kaupunki muistaa vuonna 2017 aikana syntyneitä suonenjokelaisia 100 euron lahjalla. 

Suonenjoki on hyvin lapsiystävällinen kaupunki hyvien palveluiden ja päivähoidon sekä koulujen ansiosta. Suonenjoella on erinomaiset harrastusmahdollisuudet lapsille ja aikuisille. Olkaamme ylpeitä niistä!

Suomi100 - juhlallisuudet kohdistuvat yleensä aikuisiin ja jo yhden juhlan hinnalla saamme kohdennettua rahat vauvaperheiden huomioimiseen. 

Suomen itsenäisyysjuhla ja lapset ovat Suonenjoella tärkeitä, joten uskomme, että muidenkin puolueiden on helppo kannattaa aloitetamme.

Kustannuvaikutus on1.1.-31.12.2017 aikana yhteensä alle 7000 euroa.

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi100, Suonenjoki, vauvaraha, juhla

Suonenjoki- joukkoliikenteen edelläkävijöiden joukkoon!

Tiistai 8.11.2016 klo 8:24 - Pia P

Suonenjoellekin tarvitaan toimiva joukkoliikenne. Moni on sitä kaivannut. Onneksi nopea ja helppo ratkaisu on Suonenjoen kaupungin omistama Iisvesi- Suonenjoen keskustan välinen junarata. Junarathan ostettiin reilulla millillä jäteveden siirtoputken kaveriksi ja se oli tarkoitus purkaa, mutta sitä ei saanutkaan purkaa. Suonenjoen kaupunki omistaa siis pätkän junarataa! Radan purkuajatus oli huono, koska ko. junarata ylttää vesistöön, jossa on ennen uitettu puita. Sitä voidaan vielä tarvita Tulevaisuudessa.
Siis junarata Iisvesi -Suonenjoen keskusta. Lähijunan välille mahtuu monta suurta työnantajaa, koululaiset ja vanhukset kulkisivat sillä. Radan toisessa päässä on rantaravintola ja venesatama ja toisessa päässä tori. Mikä matkailuvaltti! Rata toisi paikkakunnalle ja lähiseudulle elinvoimaa, työpaikkoja ja uusia asukkaita sekä olisi kestävää kehitystä. Pariisin ilmastosopimus lopettaa polttomoottoriautoilun, joten junalla kulkeminen olisi toinen ratkaisu yksityisautoilun sijaan. Matalalattia vaunut olisi esteettömiä ja kyytiin olisi helppo kulkea.
Mikäli Kuopio joskus pääsee samanlaiseen kehityksen imuun, voisi lähijunarata yltää Kuopioon asti. Kuopiolaisetkin pääsisi Matkukseen shoppailee ja töihin ihan Suonenjoki - alkuvetoisesti. Välillä Suonenjoki - Kuopio olisi myös ainakin Lempyy- Airaksela, Vehmasmäki, Salminen ja Kurkimäki asemat. Siilinjärvi on jo kehitysmyönteinen, joten rata voisi jatkua Siilinjärvi- Pöljään asti. Mikä rata Pavilta Pöljälle!
Suonenjoen liikenne pitäisi tietysti yhtiöittää ja sen lyhenne voisi olla SuoLi Oy. Nimi ei pahenna rataa.

Näin hyvän idean ainoa ongelma on raha, mutta sen puute ei ole ennenkään ollut este Suonenjoella. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, junarata, joukkoliikenne, Iisvesi

Pätkii yhteyksissä - kummallinen kunnallinen päätöksen teko

Maanantai 7.11.2016 klo 18:45 - Pia P

Suonenjoen tekninen lautakunta hyväksyi Iisveden koulun rakennustoimkunnan ehdotuksen 4.11.2015 olleessa kokouksessa. Ehdotuksessa oli esitys Iisveden kouluremontin väistötilasta ja lause " väistötilalle on varattava määrärahat vuodelle 2016 ja varaus vuoden 2017 käyttötalouteen budjetissa."
Vuoden 2016 budjetti hyväksyttiin 14.12.2016 valtuustossa. Budjettia käsiteltiin myös kaksi päivää kaupunginhallituksessa ja jokainen lautakunta käsitteli oman hallintoalan. 
Iisveden koulun ja isonpien päiväkotilasten väistötila on vanha lukio ja pikkuruiset hoitolapset ovat seurakunnan nuorisotalossa. 
Ja nyt, ihan yllättäen, joku hoksasi, että Suonenjoen seurakunnalle pitää maksaa nuorisotalosta päiväkodin väistötilana vuokraa. Tältä vuodelta 30 000 €. 
Jos marraskuussa 2015 tiedettiin, että rahaa pitää varata, niin miten se voi olla yllätys marraskuussa 2016? Missä kohtaa piuha ja yhteys katkesi? Kenen piuha katkesi? Vai joku keksi yhtäkkiä, että vuokrataan vielä seurakunnalta nuorisotila, muttei muistanut, että se pitää maksaa? 
Koulutuslautakunnalta on muutenkin loppunut raha tältä vuodelta. Lisää rahaa pitäisi saada 140  000 euroa.
Nyt on taas piuha katkenut Suonenjoen päätöksen teossa. Vanhamäki säätiön ryhmäperhekodissa asuvat pakolaisnuoret vanhenevat! Yllätys!
Suurin osa vuonna 2015 yksintulleista turvapaikanhakijoista oli 16- vuotiaita. 
Suonenjoella he ylittävät vasta vuonna 2017  peruskouluiän, joka on lain mukaan  16 - vuotta.
Ja nyt jotkut alkoi ihmetellä mihin kouluun laitetaan Vanhamäen yli peruskouluikäiset pakolaisnuoret?
Peruskouluun he eivät lasten pariin enää kuulu. Oikea paikka olisi kansanopisto tai Suonenjoella vaikka kansalaisopisto. Kun ajattelee nuortenkin parasta..
Valtion puolelta on tulossa laki, jossa turvataan yli peruskouluikäisille pakolaisille opetus ja kunnalle siitä rahoitus. Laki astuu voimaan vuonna 2018. Eli kunnan pitäisi järjestää halutessaan opetus omilla varoilla vuonna 2017, se ei ole siis lakisääteinen.
Suonenjoen koulutuslautakunta on ylittänyt  budjettiraaminsa eli suunnitelman paljonka rahaa on käytössä vuonna 2017.  Kokouksessa 8.11.2016 pitäisi vielä keksiä keinoja millä pienennetään menoja 235 000 euron verran ensi vuodelta.
Ja samassa koulutuslautakunnan  kokouksessa keskustellaan mihin kouluun laitetaan pakolaisnuoret. Kukaan ei huomio, että se opetus tarvitsee rahaa, jota ei ole huomioitu vuoden 2017 budjetissa. Syksyllä 2017 ollaan taas kauhian yllättyneitä kuin määrärahat ei riitä - ei kai riitä, jos niitä ei edes varata?
Samassa kokouksessa käsitellään tämän vuoden 140 000 euron ylitystä, yriteään saada ensi vuodelta 235 000 euron menojen pienennys ja sitten keskustellaan mitä kivaa tarjotaan pakolaisnuorille - siis ei lakisääteistä? 
Suonenjoen kantalapsilta tullaan leikkaamaan opetusta/palveluita ja toisille tarjotaan juuri niitä keskustelun siivittämänä - ilman tietoa ja varausta kustannuksista sekä ilman valtiolta tulevaa korvausta eli kunnan veromaksajien rahoilla?
Riittääkö pelkkä koulutuslautakuntalaisten keskustelu ei-lakisääteisen palvelun tarjoamiseen - ilman rahavarausta valtuustolta?
Siinä on jo monta piuhaa poikki.... Vai onko tarkoituksella leikattu?
Onko kukaan miettinyt mitä tapahtuu kun pakolaisnuoret täyttää 18- vuotta ja joutuvat pois Vanhamäen hoivasta? Hehän ovat suonenjokelaisia.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, budjetti, menoylitys, oppivelvollisuus

Tottelematon virkahenkilö

Tiistai 1.11.2016 klo 22:46 - Pia P

Suonenjoen kaupungin koulutuslautakunta päätti kansalaisopiston toimintasuunnitelman yhteydessä, että Sisä-Savon kansalaisopisto järjestää rehtorin vetovastuulla kuntavaalipaneelit keväällä 2017. Samassa päätettiin, että paneeliin osallistuminen olisi maksanut 100 € per puolue. Vaalipaneelit järjestettäisiin Sisä-Savon alueella eli Tervo, Vesanto, Rautalampi ja Suonenjoki.

Savon Sanomat teki jutun historiallisesta ratkaisusta, että vaalipaneeli olisi maksullinen ja taustotti juttua esim kannanotoilla miten opetussuunnitelma tehdään tai miten määräytyy opettaja - oppilas-suhde tälläisessä kansalaisopiston opetustarjonnassa.

Suonenjoella moni luottamushenkilö heräsi tähän maksullisuuteen ja tapaan ilmoittaa siitä. Kirjoitin paikkalehteen jutun aiheesta. Kansalaisopiston rehtori ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja vastasi lehdessä kertoen miten kallis ja isotöinen projekti vaalipaneelien järjestäminen on. Vastauksessa oli hinnoiteltu ja kellotettu mm kynien ostot paneleihin. Kokonaiskustannus oli 10 000 euroa, pelkkää rehtorin palkkaa menee parissa viikossa viisi tonnia.

Sitten kansalaisopiston rehtori ilmoitti yllättäen lehdessä, ettei hän järjestä niitä paneeleita. On kuulemma muuta tekemistä, esim opiston juhlat.

Herääkin kysymys, että jos koulutuslautakunta on päättänyt, että kuntavaalipaneelit järjestetään ja sen tekee rehtori, niin miten rehtori voi ilmoittaa ettei hän niitä järjestä? Onko tämä puolivallatonta toimintaa tai peräti lautakunnan päätöksen noudattamatta jättämistä? Miten rehtori voi edes ilmoittaa, ettei hän järjestä niitä? Eikö tuollainen päätös pitäisi ensin tehdä koulutuslautakunnassa?

Miten koulutusjohtaja esimiehenä  ja koulutuslautakunta suhtautuu viranhaltijaan, joka ei noudata lautakunnan päätöksiä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, vaalipaneeli, kuntavaalit

Palvelusetelillä tukea?

Tiistai 18.10.2016 klo 21:45 - Pia P

Tämä juttu oli menossa lehteen, mutta haluaisin mielummin kirjoittaa joskus jotain positiivistä ja viedä asioita eteenpäin.

Maakuntahalliitus päätti 17.10. PoSoTen askelmerkeistä ja kirjoitan mielummin siitä lehteen.

--------
Kun suonenjokelainen täytää kotihoidon myöntämiskriteeritt ja Suonenjoen kaupungin viranhaltija on tehny asiakaalle kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelma, asiakkaalle esitellään vaihtoehdot, jotka ovat kaupungin kotipalvelu tai palvelusetelillä hankittava palvelu. 


Palveluseteli on tehty lisämäään asiakkaan valinnanvapautta. Mikäli asiakas haluaa palveluseteliyrittäjän hän voi valita sen vapaasti kaupungin hyväksymisistä palveluseteliyrittäjistä.


Suonenjoen sosiaalilautakunnan ensimmäisessä päätösesityksessä oli erikseen mainittuna ehtoja, rajoituksia ja määräyksiä, jotka olisivat koskeneet vain yhden hoivalaitoksen asukkaita, on lain vastaisia. On outoa sekoittaa palveluseteliyrittäjäksi hyväksyminen ja korostaa asiakkaiden ehtoja samaan esitykseen. Lautakunnan päätös 5.10. oli pelkkä palveluseteliyrittäjäksi hyväksyminen, ilman ko yhdistyksen asukkaille olevia rajauksia.


Kotona ja hoivalaitoksen asuvia hoivan kriteerit täyttäviä asiakkaita pitää kohdella sama-arvoisesti ja tasa-arvoisesti sekä asiakkaan omaa päätösvapautta ja valinnan vapautta korostaen.
Sisä-Savon lehden jutun (14.10.) ja sosiaali ltk esityslistassa olleiden rajausten takia voisi luulla, että palveluseteli- järjestelmää yritetään käyttää taloudellisesti hyödyksi yhden yrityksen tukemiseen eikä asiakkaan valinnan vapauden lisäämiseen.

Palvelusetelin runsas käyttö tulee laskemaan kunnan omien kotihoidon työntekijöiden määrää. Joillekin se on ilmeisesti hyvä asia ja joillekin tämä ei ole tullut edes mieleen? 

Lisäys:

Suonenjoella kotihoidon palveluseteliä käyttää kotipalvelun asiakkaista noin 00,01% , tämä vuoden käytön arvo on noin pari tonnia tähän asti. Tuleeko nyt olemaan toistepäin juuri tässä hoivalaitoksessa, yllättäen kaikki hoivan kriteerit valitsevatkin vain hoivalaitoksen oman palvelusetelillä ostettavan hoivan - eikä kuten muut - kunnan hoivapalvelua tai toisen palveluseteliyrittäjän palveluksia? 

------

Selvyyden vuoksi, kannatan ehdottomasti palveluseteli- järjestelmää. Se on tehty asiakkaan valinnan vapautta lisäämään.  Vanhusten asumispalvelutkin pitäisi järjestää kunta ja palvelusetelillä valittavat hoivalaitokset. Miksi viranhaltija kilpailutuksen pohjalta pitäisi päättää missä kenenkin pitää asua? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suonenjoki, palveluseteli, päätös

Kuitua ei sitten pukanut

Torstai 29.9.2016 klo 8:17 - Pia P

Suonenjoen perussuomalaiset ovat yksin vuodesta  toiseen vastustaneet talousarviossa rahoitusta valokuidun rakentamiseen. Rakentaja olisi ollut Savon kuituverkko oy. Vastustuksestamme huolimatta rahaa olisi ollut tarjolla vuosittain vain ko yritykselle 400 000 €.
Emme vastusta valokuitua vaan toimimatonta järjestelyä ko yrityksen kanssa. Vaikka rahaa on ollut tarjolla ja suunnitelmia valmiina, Savon kuituverkko ei ole rakentanut Suonenjoelle. Suunnitelmissa oli Halolanmäki - Rieponlahti ja Lempyyn alueen saaminen valokuidun pariin. Nämä alueet olisi ollut valtion tukikelpoisia.
Suonenjoen Iisveden valokuituverkon rakensi ja maksoi kaupunki ja sen omistussuhdetta  - takaisin maksua- hallintaa- lainaohjelmaa on vatkattu moneen kertaan Savon kuituverkon kanssa. Yleensä kaupungin omistama verkko on avattava kaikille yrityksille tai se on yhden yrityksen lainvastainen tukeminen. 
Valokuidun tilaaminen Savon kuituverkon kautta maksaa vielä kaikkien verorahoilla annettujen tukien lisäksi yksittäiselle tilaajalle ainakin 1800 € ( jos piuha lähellä rakennusta, joka lisämetristä lisälaskua) ja kuukausihinta on 50- 100 euroa - aivan liian kallista.
Valokuitua Savoon on markkinoitu Savoon yli miljoonan euron hankkeilla.  Sitä ollaan oltu valmiina rahoittamaan sadoilla tuhansilla euroilla, valtiolta olisi tullut tukirahaa maaseudun alueen rakentamiseen ja nopean yhteyden tarvitsevat asukkaat ovat olleet innoissaan suunnitelmista. Puuttuu vain se tärkein asia eli tekeminen. Savon kuituverkko ei rakenna verkkoa.
Tästä puuttuu vain, että Savon kuituverkko ilmoittaa olevan talousvaikeuksissa ja pyytäisi kunnilta rahaa tai takauksia lainoilleen.
Toivottavasti olen väärässä edes tässä asiassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuitu, tukirakentaminen, Suonenjoki

Valtuustopuhe Suonenjoki 13.6.2016

Maanantai 13.6.2016 klo 19:54 - Pia P

Arvoisat puheenjohtajat, valtuutetut, kaupungin henkilöstö, lehdistö ja muut läsnäolijat

Meillä oli hyvä vuosi 2015. Pidetään huoli, että tulevaisuuskin on hyvä.
Hyvän tuloksen takana oli kaupungin työntekijöiden panos, silti ketään ei lomautettu eikä irtisanottu sekä kaupunkilaisiin kohdistuvat säästötoimenpiteet. Silti meillä on vielä loistavat kuntapalvelut.
Hyvän tuloksen syy tai paremmin ansiosta oli terveydenhuollon menojen pienentyminen. Kenties kertaluontoinen. Säästöt ovat aina kovia ja ikäviä asioita.
Suonenjoki pysyy olemassa ja vahvana kaupunkina pitämällä veroja maksavat kaupunkilaiset asukkaina ja houkuttelemalla uusia hyviä veronmaksajia.
Yhtenä asiana haluan nostaa tarkastulautakunnan arviointikertomuksen huomio laitosasumispaikkojen vähentämisestä. Sosiaalilautakunnan pitää noudattaa tarkastulautakunnan ohjeita, joka pohjautuu vanhuspalvelulain linjauksiin. Suonenjoella tulee noudatettaa lakia tässäkin asiassa.
Perussuomalaiset Suonenjoen valtuusto ryhmä hyväksyy omalta puolelta tilinpäätöksen ja kannattaa vastuuvapauden myöntämistä asianomaisille.
Kiitos.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, tilinpäätös, valtuuston kokous

Piilotukea vai "hyväveli"- kauppaa?

Sunnuntai 5.6.2016 klo 11:41 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallituksen esityslistassa 6.6.2016 esitetään kaupungin omistaman esiintymislavan myymistä Mansikkakarnevaalit ry:lle.

Liitteenä olevasta kauppakirjaluonnoksesta selviää, että esiintymislava on rekisterissä eli se on ilmeisesti liikennekäyttöön soveltuva hinattava laite,  rekan peräkärrystä tehty liikuteltava lava.

Kauppahinta on 100 euroa.

Jos kaupunki haluaa päästä jostain syystä esiintymislavasta eroon, löytyisi varmaan ostaja suuremmallakin summalla. Tarjoan Savon perinne ry:n (kotipaikka Suonenjoki) puolesta heti 200 euroa. 

Miksi vain yksi yhdistys saa ostaa tarjoamallaan summalla? Miten kaupunkilaisten, yhdisten tms tasavertaisuus näkyy tälläisissä kaupoissa?

Jos kaupunki haluaa myydä esiintymislavan juuri Mansikkakarnevaalit ry:lle 100 eurolla, pitää loppuarvo huomioida kaupungin tuessa.

Esiintymislavojen hinta on vapailla markkinoilla 3000- 8000 euroa. Ko lava on liikennekelpoinen, joka nostaa hintaa.

Kaupungin pitää huomioida markkina-arvon ja kauppasumman (100€) välinen suhde Mansikkakarnevaalien avustuksessa vähentämällä se summa raha- avustuksesta.

Kaupungin lavaa on saanut lainata muutkin tapahtumat ja yhdistykset. Nyt ei kannata olla yllättynyt - kun lava myydään, huomataan, että tarvitsemma uuden, kenties isomman esiintymislavan!

Jota Mansikkakarnevaalit voi taas lainata kokonaisedulliseen hintaan (0 euroa).

Lehtijutussa oli, että Mansikkakarnevaalit tarvitsee uuden ja paremman esiintymislavan. Näin näppärästi se hoituu Suonenjoen kaupungin avulla. Karnevaalit ostaa entisen pilkkahintaan ja kaupunki ostaa uuden lavan, jota se lainaa Karnevaaleille. Homma hoidossa!

Piilotukea vai "hyväveli" - kauppaa? Ei ole, jos lava myydään avoimesti julkisesti- jos lava on kerran tarpeeton. Jos se on tarpeeton, niin uuttakaan ei tarvita. 

Jk. Näinkö kauppoja hoidellaan Suonenjoella... Kaupunki myyjäpuolena, niin ostaja tekee tarvitsemastaan laitteesta, koneesta tms ostotarjouksen ja kaupunki myy sen sillä summalla? Ostotapahtumat tapahtuu sitten toistepäin vastaavalla taktiikalla? Juuri sopiva myyjä ilmoittaa, että nyt kaupunki tarvitsee ehdottomasti esim tämän kiinteistön tai tontin ja ilmoittaa kauppasumman ja kaupunki ostaa sen sillä summalla?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, mansikkakarnevaalit, avustus

Digi digi - loikkaa vain opettajille!

Torstai 19.5.2016 klo 15:25 - Pia P

Suonenjoen koulutuslautakunta esitti 3.10.2015 pykälässä 52 investointimäärärahatoiveena  koulutoimen esi- ja perusopetuksen perushankintoihin 30 000€.  
 
Kokouksessa investointimäärärahan perusteena esiteltiin pitkä rimpsu erilaisia syitä ja kerrottiin myös, että yhden luokan varustaminen tietokoneilla maksaa 8 000€.
Esiopetuksen langaton verkko jää käyttämättä puuttuvien laitteiden takia. Olin itse mukana varajäsenenä koulutuslautakunnan siinä kokouksessa. Kokouksen pöytäkirjasta voi lukea kaikki perusteet.
Suonenjoen kaupunginvaltuusto hyväksyi koulutoimenkin investointimäärärahan budjettikokouksessa 14.12.2015. Pidettiin tärkeänä, että lapset saavat uuden opetussuunnitelman mukaisesti tieto - ja viestintäteknologia osaamista ja siihen tarvitaan tietokonehankintoja määrärahan esittelyn mukaisesti.
Ja mitä nyt koulutuslautakunnan 25.5.2016 pykälä 50 esityslistassa lukee?
Koulutusjohtaja esittää, että investointimäärärahalla ostetaan opettajille omat tietokoneet, kappalehinta 535 € ja yhteensä 56 kpl, se tekee 29 960 €. Esitys mahtuu investointimäärärahaan.
Investointimäärärahan 30 000 € perusteena oli hankkia esi- ja perusopetukseen tietokoneita. Summasta esitetään käytettäväksi 29960 € opettajille ja lasten koneisiin jää 40 €. Jaetaanko summa vielä perusopetuksen puolelle 30 € ja esiopetukseen 10 €? Kyllähän määrärahan perusteena esitetty eskarin käyttämätön langaton verkko tulee käyttöön 10 € tietokonepanostuksella?
Suonenjoen esi- ja perusopetuksessa on noin 720 oppilasta. Investoinnista  jäävä 40 € on oppilasta kohden 0,056 € eli viisi senttiä per oppilas vuonna 2016 tietokoneisiin.
Digiloikka -panostus Suonenjoen tyyliin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, investointi, tietokone

Lapset hometiloihin!

Maanantai 16.5.2016 klo 15:18 - Pia P

Iisveden koulu menee peruskorjaukseen lukukaudeksi 2016-17. Koulu ja koulun yhteydessä oleva päiväkoti siirretään väistötiloihin remontin ajaksi.

Päiväkodin pienimmät, alle 4- vuotiaat, sijoitetaan seurakunnan nuorisotaloon. Loput lapset sijoitetaan ns vanhan lukion tiloihin Suonenjoen keskustan alueelle. Kouluikäiset on korkeammassa puolella ja yli 4-vuotiaat esikouluikäisiin sijoitetaan ns tapulin puoleinen siipeen.

Vanha lukiorakennus on ollut tyhjillään neljän vuoden ajan satunnaiskäytöllä kansalaisopiston ryhmien käytössä. Lukiorakennus on 50- luvun kivirakennus.

Lukion siirron yhtenä syynä oli sisäilmaongelmat, henkilökunnan sairastuminen ja home - epäilyt. Ilmanvaihtokoneisto oli tarvinnut jo silloin uusimisen.

Iisveden koulun ja päiväkodin henkilökunta ja lasten vanhemmat oli kutsuttuna 11.5.2016 ensimmäistä kertaa väistötiloihn esittelyyn.  Tutustumisen jälkeen pidettiin infotilaisuus, jossa kerrottiin kutsun mukaan "terveysviranomaisten" tutkimuksesta ja myös muista asioista.

Tilaisuudessa kerrottiin työtehoseuralta ostetun tutkimuksen tulokset. Tutkimuskartoitus oli tehty tammikuussa ja näytteet oli otettu helmikuussa 2016. Tutkimustulokset kertoi homelöydöstä, kosteusvauriosta, riittämättömästä ilmanvaihdosta ja isosta kuitumääristä (katossa yläpuolelta pinnoittamattomat akustiikkalevyt).
Tutkimus oli valmistunut toukokuussa.
Tutkimustuloksen johdosta ilmastohormit oli nuohottu ja jotakin osia pinnoitettu ja ilmastointia säädetty. Kosteusvaurio oli korjattu. 

Tilaisuutta veti rakennustoimikunnan puheenjohtaja Jouko Hänninen. Puheenvuorot käytti myös Suonenjoen viranhaltijoita ja rehtori ja päiväkodin johtaja. Kaikkien mielestä tilat ovat sopivat. Muistutettiin, että remontti kestää vain 10 kk ja toisen koulun oppilaat olivat kärsineet vuosia homeesta. Lapsia voidaan myös siirrellä.

Keskustelun aikana kysyin, että miksi korjauksien jälkeen ei ole tehty  uusia mittauksia, että onnistuiko korjaus, niin vastaus oli, että korjattu on ja jos tulee ongelmia tai lapsi sairastuu, niin sitten reagoidaan. Ja tehdään lisäratkaisuja ilmanvaihtoon.

Päiväkodin tiloiksi suunniteltua ei oltu lattialampömitattu, vaikka lapset tulevat nukkumaan patjoilla ja leikkivät paljon lattialla.

Puheenjohtaja halusi kirjata loppukommentiksi, että kaikki ovat tyytyväisiä tiloihin ja tehtyihin remontteihin.Julkisesti olin ainoa, joka ei hyväksynyt ns tapulin siiven käyttöä päiväkodin väistötilana.

Juankoskella ei alettu edes korjaamaan rakennusta päiväkodiksi kun se oli homerakennus. Savon Sanomat teki monta juttua tästä.  Nyt Suonenjoella siirretään lapset hometiloihin, jonka korjauksena on tehty ilmastointilaitteen nuohous. 
---
Tekninen lautakunta oli päättänyt 4.11.2015 kokouksessa pykälä 3, että Iisveden väistötila on vanha lukio. Rakennustoimikunnan suunnitelma oli, että ilmastointikanavat nuohotaan.

Eli toimenpide (nuohous) oli tiedossa jo lokakuussa ja mittaus tehtiin helmikuussa 2016  ja vanhemmille esiteltiin se toimenpide mittaustulosten johdosta  korjaustoimenpiteenä toukokuussa 2016. 

Painostuksen tilojen hyväksyntää on käytetty, että kaupungilla ei ole rahaa, muutkin lapset ovat olleet hometiloissa, vain lukion xxxxxx sai astman ja vahva lupaus, että ongelmiin tartutaan ja muita tiloja ei ole.

Tosiasia on, että tutkimus tehtiin 2016 helmikuussa ja silloin löytyi ongelmia. Tutkimus kertoi sen päivän tilanteen, se ei kerro onnistuiko remontti ja mikä on tilanne syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Tutkimus ei ennusta Eli se ei kerro tulevaa. 

Miksi ei ole edes esitetty vaihtoehtoisia tiloja?

Kuka päättäjistä kantaa vastuu jos tulee lasten tai työntekijöiden sairastumisia tai jopa elinikäinen sairaus? 

Päivitys:

Poistin vanhan lukion työntekijän ammatin. Kunnioitan henkilön yksityisyyttä.

Tilaisuudessa koulutusjohtaja kertoi vanhan lukion sairastuneen työntekijän tunnistettavasti ammatista ja hänen terveystietoja. Lisäkommentti oli, että hän ei saanut oireitaa vaikka oli viereisessä huoneessa. Miltä työntekijöistä -päiväkodin ja koulun- tuntui kun koulutusjohtaja kertoi salassa pidettäviä asioita ja miten hän vähätteli oirehtelijaa/oireita? Miten suhtaudutaan mahdollisiin uusiin ongelmiin ja valittajiin? 

2 kommenttia . Avainsanat: Iisvesi, homekoulu, väistötila, Suonenjoki

Suonenjoen vappupuheet - tiivistelmä

Maanantai 2.5.2016 klo 7:21 - Pia P

Suonenjoen torilla oli Vapputapahtuma 1.5.2016. Tässäpä tiivistelmä ja omavaltaiset tulkinnat eri puolueiden Vappupuheista, olkaas hyvä.

Ensimmäisenä puheen piti SAK:n edustaja. Puhujana oli viime vaaleissa tippunut demari ex- kansanedustaja Tuula Väätäinen. Hän kertoi kuinka väärin nykyinen hallitus tekee. Varsinkin perussuomalaiset ovat kaukana Vennamon opeista (Vennamo oli toisen eri puolueen edustaja aikoinaan...), mutta ehkä siinä oli sen ajatus: menneisyydessä on hyvä elää. SoTe- uudistus menee ihan varmasti väärin.  PS työministeri Lindström ei kuulemma noudata pääluottamusmiehen oppeja. (Ei kai, hänellä on vastuu Suomesta...). Puheen sisältö oli, että nyt on aivan kamalaa ja demarien -ja ilmeisesti hänenkin pitää päästä mukaan-hallituspuolueeksi.

Väätäinen asui siilinjärvellä ja vastusti kuntaliitosta Kuopion kanssa. Sitten hän muutti Kuopion puolelle ja ... Olisikohan siinä demaripolitiikan ydin. Vastustetaan omia esityksiä? 

Suurin kysymys jäi ilmaan, miksi SAK puhuu demarien suulla? Eikö ammattiliitot voisi ajaa kaikkien suomalaisten ja Suomen etua eikä haukkua hallitusta missä demarit eivät satu olemaan mukana?

Ammattiliiton opeilla, lakkoillaan kunnes saadaan kaikki entiselleen ei toimi koko Suomen mittakaavassa.

Vasemmiston puheen piti Jani From. Oli kuulemma helppoa keksiä puheen aiheet perskeko- hallituksen touhujen johdosta. Kaikk on väärin. Leikataan ja lopetetaan. Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.. Osa puheesta hukkui torikansan jutustelun alle.

Kun oppositiossa on niin helppoa tietää mitä pitäis tehdä... No, oikeasti, oppostio tietää miten ei pidä tehdä ja mikä on väärin, mutta sieltä ei tule parempia ehdotuksia. Tai miksi nämä kaksi puoluetta ei tehnyt asioita kun olivat hallituksessa vielä reilu vuosi sitten?

Keskustan puheen piti Mikko Suihkonen. Hän kehui miten SoTen mukana saadaan koko maakunta uudistettua - keskustan mallin (mielen) mukaan. Suonenjoen kertaluotoinen hyvä tulos on keskustan ansiota. Monitoimi-hallli sai kannatusta puheessa.

Kokoomuksen puheen piti Reijo Kytölä. Hän kannusti nuoria ja lapsiperheiden vanhempia lähtemään mukaan kuntapäättäjiksi. Puheessa haluttiin myös monitoimi-urheiluhallia. Kokoomuksen periaateohjelma löytyy netistä.

Perussuomalaisten puheen piti Pia Pentikäinen eli minä. Kuulemma puheen paras asia oli sen lyhyys (torikommentti). Puhuja muistutti politiikan ja päätösteon vaikeudesta, vasemmisto lähti kesken kauden ja demarit äänesti omia esityksiä vasteen ollessaan hallituksessa. Suonenjoki on puhujan mukaan hyvä ja turvallinen paikka asua. Pitää uskoa, että huominen on aina parempi. Lopuksi puhuja kiitti Suonenjoen perussuomalaisten saamasta tuesta politiikan teossa. Puhe oli liian pintapuolinen ja yleistä liipalaapaa. (Olipa vaikeaa ulkopuolisesti omaa puhetta arvioida).

Kristillisten puheen piti Tapio Kivinen. Oli muuten ainoa kuka esitteli itsensä.

Lähdimme tässä vaiheessa pois torilta. Lähdimme jätskin ostoon, kun nuorimmainen lapseni oli (taas) jaksanut olla torilla pitkää puheita kuunnellessa.

Keskusta jakoi simaa ja munkkeja (vaikka oli etukäteen sovittu, että torikahvila- yrittäjää kunnioitetaan. Eikö keskusta tue yrittäjyyttä?). SAK- demarit jakoi ilmapalloja. Vasemmisto myi makkaraa.

Aurinko paistoi ja paljon oli porukkaa torilla. Se on kesän odotus avattu!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, Vappu, puolueet

Suonenjoen yhdistys - yritys

Torstai 7.4.2016 - Pia P

Savon Sanomissa oli 15.3.2016 juttu Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys ry taloudellisesta tilanteesta. Jutun mukaan yhdistyksen ylläpitämä Päivärinteen vanhustenkoti toiminta vaikeutuu, koska Suonenjoen kaupunki ei osta riittävästi tehostetun palveluasumisen paikkoja. 

Kaupungin ja vanhustenkotiyhdistyksen välillä on ostopalvelusopimus, joka tarkoittaa, että kaupunki ostaa paikkoja tarvittaessa. Sopimus sallii jopa nolla paikkaa, jos tarvetta ei ole.

Tällä hetkellä kaupunki ostaa sieltä  kahdeksan paikkaa ja vanhustenkotiyhdistys haluaisi ostopaikkoja olevan 16, että toiminta kannattaisi.

Miksi Suonenjoen kaupunki ei osta lisää paikkoja niin, että yhdistyksen toiminta jatkuisi? Koska jo edellisellä hallituskaudella demareiden johdolla säädettiin paljon mainostettu vanhuspalvelu - laki, joka antaa oikeuden asua jokaisen vanhuksen kotona tai kuten ministeri kehui, että "ketään vanhusta ei enää makuuteta hoitolaitoksen sängyssä."

Suonenjoen kaupunki noudattaa siis lakia, että laitospaikkoja puretaan. Ostosopimukset joustavat alaspäin ja uusia paikkoja ei osteta, koska se laki määrää niin. Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunta antoi jo moitteita liioista laitoispaikoista. Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunta on tehnyt johdonmukaista työtä, että lain mukaisesti saamme laitospaikkoja pois.

Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys hoitaa vanhustenkotia yhdistystoiminnan pohjalta. Yhdistyksessä on hallitus ja hallituksen puheenjohtaja. Itse toimintaa pyörittää ammattihenkilökunta. Suonenjoen kaupungin päättäjien sydämessä on ilmeisesti erityinen kolo ko yhdistykselle, koska vuosien aikana yhdistys saanut jo erilaisia ja erinäköisiä helpotuksia ja etuuksia yhdistyksen toimintaa. Missä muualla tai mikä muu toimija olisi saanut lehtijutun mukaan kaupungilta ilman vastatakauksia 470 000€ takauksen lainalleen. Nykyisin laki estää kaupunkia takaamaan tälläisiä lainoja tai yleensä yrityksiä. Onko Suonenjoella muilla hoivoyrittäjillä näin riskitöntä lainan ja toiminnan  takausta? Kaupunki maksaa lainan jos toiminta ei kannata.

Miksi kaupunki on vuosien aikana auttanut yhdistyksen toimintaa? Esimerkiksi aikoinaan  kilpailutuksessa yhdistys hävisi, mutta silti ostopaikat jäivät ko yhdistykseen. Kilpailutuksen voittaja sai kilpailutuksen määrän paikkoja itselleen. Siinäpä syy, miksi Suonenjoella on niin paljon vanhusten laitospaikkoja. Itse kilpailutus oli sen ajan päättäjien oma keksintö, koska olemassa olevia hoivapaikkoja ei tarvitse ottaa kilpailutukseen. Ei ole hyvä asia, että laitoshoidossa olevia muutetaan parin vuoden välein sinne missä hoidetaan halvimmalla.

Suonenjoen Seudun vanhainkotiyhdistys siis vaatii lehtijutun myötä, että oman toimintansa turvakseen Suonenjoen kaupungin pitää rikkoa lakia nostamalla ostopaikkojen määrää tai siirtämällä toisista hoitopaikoista vanhuksia heidän yhdistyksen hoivan pariin? Mitäköhän se toinen yritys/yrittäjä tuumaisi siitä, että sopimuspaikkoja muutetaan, koska jollakin toisella menee huonosti?

Sen verran Savon Sanomien lehtijuttu herätti mielenkiintoa, että tilasin yhdistysnetistä yhdistyksen nimenkirjoittajat. Sieltä oli vanhustenkoti- yritystoimintaa harjoittavan yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnajohtaja nimettynä nimenkirjoittajana. 

Googlasin (laitoin netin hakuun) Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen varapuheenjohtaja nimen. Löysin nimen Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunnan tarkastuskertomuksesta, jossa hän oli lautakunnan puheenjohtaja. Olavi Huttunen on myös Suonenjoen SDP valtuutettu.

Suonenjoen kaupungin lakisääteistä tarkastuslautakunnan jäseniä ei löydy suoraan kaupungin nettisivuilta eikä kyllä löydy lautakunnan pöytäkirjojakaan..

Demari Olavi Huttunen on siis Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana vaatimassa Suonenjoen kaupunkia lisämään laitospaikkoja edustamalleen yhdistykselle ja toisessa luottamustehtävässään puheenjohtajana hän on jo antanut moitteita kaupungille kun se ei ole riittävän nopeasti purkanut laitospaikkoja. 

Yllä oleva kappale on puhtainta maaseudun politiikkaa. Kaupungin tai kunnan rahoilla paikkaillaan puolueiden valtahallinnassa olevia yhdistystä, säätiötä tms. Pysähtyneisyyden aika kunnissa on taannut toiminnan ennallaan, lehdenkin mukaan "pitkillä perinteillä". Kuntalaisille tämä on ilmeisesti käynyt, koska samat henkilöt sinne valtuustoon vaaleissa äänestetään. Kansan tahto- tai sitten kukaan ei ole selvittänyt näitä?

Korostan, että Olavi Huttusen toiminta kahden näin eri intressin luottamushenkilönä on täysin laillista kunhan hän jäävää itsensä tarpeellisissa kohdissa. Eri asia onko näin ristiriidassa oleva toiminta "hyvän maun mukaan". Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksessa on varmaankin muita suonenjokelaisia politiikkoja, kenties valtuutettuja?

Aika ristiriitaista, mutta lain sallimaa jos osaa siis jäävätä oikeissa kohdissa. Sitähän ei voi todentaa mitenkää, koska yhdistyksen pöytäkirjat evät ole julkisia ja tarkastuslautakunnan pöytäkirjat pitää pyytää erikseen kaupungintalolla luettvaksi, koska niitä ei ole netissä. 

Mielenkiintoisemmaksi tekee asian yhdistyslaki... "Hallituksen jäsenet ovat vastuussa yhdistyksen toiminnasta omalla omaisuudella..." Kumman etu menee edelle - yhdistys vai kaupunki? Yhdistyksen hallituksen jäsen toivoo varmaankin, että kaupunki pelastaa yhdistyksen ja siten myös oman henk.koht vastuun. Käytetäänkö taas jotain konstia, että talousvaikeuksissa oleva yhdistys saa kaupungin rahaa tai muuta tukea toimintansa jatkoon? Ja milloin tämä tuodaan kaupungin päätettäväksi ja mikä tätä hoitaa ja päättää- hallitus, valtuusto? Sosiaalilautakunta ei ole vastuussa minkään yhdistysten toiminnasta vaan, että esim. Suonenjoen vanhukset hoidetaan asianmukaisesti. Suonenjoen tarkastuslautakunta varmaan hoitaa tehtävänsä ja valvoo, että kaupunki jatkaa oman tarkastukertomuksen mukaista laitospaikkojen purkua?

Laitospaikkoja valvoo AVI (aluehallintovirasto), joka seuraa hoitajien ammatitaustaa, hoitajamitoitusta, toimintaa yms. Ostajan ja palveluntuottajan välillä on sopimus, joka määrittelee paikkamäärän, sopimusajan, palveluntason, hinnan yms.

Yhdistyksen työntekijät saanevat työpaikan muualtakin. Vanhukset hoidetaan ihan varmasti muuallakin. Mutta hyvät yhdistyksen hallituspaikat voi mennä? Ja ehkä kaupunki oman vastuuttoman toimintansa takia joutuu maksamaan takauksen, mutta voi saada jotain takaisin, koska yhdistys omistaa "Päivärinteen" kerrostalon.

Voihan yhdistys saada toimintansa kannattavaksi ja siten toiminta jatkuu. Suonenjoen kaupunki ei saa tällä kertaa millää konstilla tukea yhdistyksen toimintaa. Onneksi on lait.

Mitenköhän Suonenjoen muut hoivokotiyritykset suhtautuu tälläiseen kaupungin tukipolitiikkaa?

Suonenjokelaisille voi tulla maksettaa lehden mukaan 470 000 €. Se on paljon rahaa.

Savon Sanomille kiitos kun toi tämänkin asian esiin ja keskusteluun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, vanhuspalvelulaki, savon Sanomat, Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys, demari

Vanhamäelle pakolaisia/ Suonenjoen päätös

Sunnuntai 6.3.2016 - Pia P

YLEn uutiset 1.3.2013 .  "Sosiaalitoimi arvostelee Vanhamäki-säätiötä siitä, että aiemman pakolaistoiminnan aikana laskutuksessa oli epäselvyyksiä. Tuolloin säätiö laskutti kuntaa täydeltä kuukaudelta, vaikka lapsi oli muuttanut kesken kuukautta pois Suonenjoelta. 

Sosiaalilautakunta vaatii myös Suonenjoen kaupungin selkiyttävän laskutuskäytäntönsä Vanhamäki-säätiön kanssa."

YLEn uutiset 2.12.2013. "Suonenjoen kaupunginhallitus käsittelee maanantaina esitystä, jonka mukaan Suonenjoki voi ottaa vastaan enintään 16 alle 18-vuotiasta pakolaislasta seuraavan kolmen vuoden aikana. Kaupunki on tekemässä säätiön kanssa määräaikaisen sopimuksen, jonka mukaan nuoria sitoudutaan ottamaan vastaan vähintään kahdessa ryhmässä, 6–10 nuorta vuodessa.

Suonenjoki ostaa säätiöltä sijoitettavien nuorten ympärivuorokautisen hoidon ja kasvatuksen. Kaupunki sitoutuu maksamaan hoitovuorokausihintaa, joka on sopimuksen voimaan tullessa 250 euroa yhtä nuorta kohden. Summa sisältää henkilöstökulut, kiinteistökulut sekä nuorten asumisen, ateriat, koulutuksen, harrastukset ja henkilökohtaisiin menoihin maksettavan viikkorahan.

Viikkorahan suuruus vaihtelee 30 eurosta vajaaseen 60 euroon viikolta. Korkeampaa viikkorahaa saavat nuoret, jotka laittavat itsenäisesti oman ruokansa."

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Keskustan Pekka Kauppinen teki kokouksessa esityksen, että sopimusta ei hyväksytä. Äänestyksessä pakolaisten vastaanottaminen hyväksyttiin äänin 14 - 12, yksi valtuutettu oli poissa. 

Kaupunki sitoutuu ottamaan vastaan enintään kuusitoista pakolaisnuorta kolmen vuoden aikana. Vanhamäki-säätiön tavoitteena on aloittaa perheryhmäkodin toiminta jo alkuvuodesta. Seuraavaksi säätiö käy neuvotteluja sisäasianministeriön kanssa siitä, millä aikataululla ja mistä maista pakolaisia voi kaupunkiin saapua."

---

Vanhamäen sopimusta käsiteltiin Suonenjoella keväällä 2013. Sosiaalilautakunta ei innostunut asiasta kustannusten ja työmäärän takia ja koulutuslautakunta otti kantaa "ihan sama, jos ei tule kuluja". Koulun rehtori on kertonut, että työmäärä lisääntyi 30%. Silloinen kaupunginjohtaja esitti kaupunginhallitukselle, että tehdään ja kaupunginhallitus äänesti, ettei sopimusta tehdä. Esitys tuli kaupunginvaltuustoon, että sopimusta ei tehdä. Mitä teki keskustalaiset (silloin tuleva eli nykyinen Vanhamäki -säätiön hallituksen puheenjohtaja & co) valtuustossa? He ehdottivat sopimuksen palauttamista uudelleen valmisteluun ja se voitti äänestyksen. Sopimukseen palattiin joulukuussa 2013. Kaupunginhallitus äänesti kyllä ja valtuustossa äänestys päättyi kyllä kannalle. Vanhamäki sai sopimuksen, mutta sopivia pakolaislapsia ei löytynyt pariin vuoteen. Äänestyksessä oli tyhjä paikka (poissa), kun keskustalainen valtuutettu  jääväsi itsensä (silloin vasta tuleva Vanhamäki- säätiön puheenjohtaja), mutta ei kutsunut valmiuksissa olevaa varavaltuutettua paikalle, koska vara olisi kenties äänestänyt ei.

Ilmaan jäi kysymys miksi jotkut päättäjät vaihtoi kantaansa myönteiseen - muutaman kuukauden "miettimisen " jälkeen?

Vanhamäen vastaanottokeskuksessa on syksyllä 2015 yksintulleita 16-17 vuotiaita turvapaikanhakijoita. He saanevat kesään mennessä turvapaikkapäätökset. Suurin osa yksin tulleista alaikäisistä saanee turvapaikan ja oleskeluluvan myötä heistä tulee pakolaisia. Ja yksin olevat pakolaiset tarvitsevat alaikäiselle sopivan asuinpaikka. VOKin kulut maksaa nyt migri (maahanmuuttovirasto eli valtio).

Ja kuinka ollakaan, Suonenjoella onkin jo valmiina vuonna 2013 tehty sopimus Vanhamäen kanssa ostopalvelusta. Eli Vanhamäen turvapaikanhakija siirtyy pakolaistatuksen saatuaan sujuvasti alaikäisten asumisyksikön palveluiden piiriin, jonka Suonenjoen kaupunki maksaa. ELY maksaa jotakin korvauksia sitten kaupungille pakolaisten ottamisesta.

Siksikö yhteistyö- eli opetussopimus pitäisi nyt vuonna 2016 tehdä Vanhamäen ja Suonenjoen kaupungin kanssa? Hups heijaa, pakolaisille kuuluu kaupungin tarjoama kotoutustoimet, esim valmisteleva opetus. Koulupalvelun maksaja onkin sitten Suonenjoen kaupunki - sopimuksen kohta 5 viittaakin jo tähän.

Suonenjoen kaupungin valtuusto otti kantaa Vanhamäen vastaanottokeskukseen syyskuussa 2015. Sinällään mielenkiintoinen asia, että keskustalainen valtuutettu piti kannatuspuheen Vanhamäen vokin perustamiselle, kun hän vastusti asumisyksikköä joulukuussa 2013.

Vuonna 2013 tehty sopimus on voimassa 2016 vuoden loppuun asti. Alle 18- vuotiaana tehty perheenyhdistämishakemus menee todennäköisesti läpi. Yli 18- vuotias pakolainen voi muuttaa omatoimisestikin kuntaan, jos kunta ei tee ELYn kanssa sopimusta pakolaisten vastaanottamisesta. 

Nyt vaan jännätään milloin tämä uutisoidaan? Moni onkin jo unohtanut Suonenjoen valtuuston hyväksymän pakolaissopimuksen. Tämä "Vanhamäen asumisyksikkö palvelujen ostosopimus" ei ole mikään uutinen vaan olemassa oleva tosiasia.

ELY käy kuntakierroksia pakolaisten vastaanottamisesta kuntiin, tässäpä on jo yksi peruste, ettei Suonenjoki ota. Meillä on jo voimassa oleva sopimus. Toinen peruste on, että vielä ei ole selvillä paljon turvapaikanhakijoiden opetuksesta  ja terveydenhuollosta jää kaupungille maksettavaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhamäki, Suonenjoki, sopimus, pakolaiset

Miten meni noin omasta mielestä?

Lauantai 5.3.2016 - Pia P

Suonenjoen koulutuslautakunnan kokouksessa 23.2. käsiteltiin tekemääni oikaisupyyntöä päätöksestä, jossa hyväksyttiin yhteistyössopimus Suonenjoen kaupungin ja Vanhamäki- säätiön kanssa. Oikaisupyyntöni peruste oli, että sopimus rikkoo Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä, jonka mukaan Vanhamäen turvapaikkahakijoista ei tule kaupungille kuuluvia toimia.

Koulutuslautakunnan esityslistan mukaan pohjaesityksenä oli koulutusjohtajan esitys, että oikaisupyyntöni hylätään. Pöytäkirjan mukaan käydyssä keskustelussa asiaa esitettiin palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesitys sai kannatusta, joten asiasta äänestettiin ja tulos oli 5-4.  Pöytäkirjan mukaan koulutusjohtajan esitys voitti äänestyksen ja siten oikaisupyyntöni hylättiin. Kaksi lautakunnan jäsentä jätti eriävän mielipiteen päätöksestä.
Oliko niin pakko runnoa Vanhamäki-sopimusta läpi, että jäi alkeellisemmat kokouskäyttäytymiset noudattamatta? Jo sopimuksen esittely, käsittely ja sen sisältö on kiistanalainen ja nyt siitä tehty oikaisuvalitus käsitellään "mutkat ja kurvit suoriksi" tyyliin?
Kun esitetään asian palauttamista uudelleen valmisteluun, niin ensin käsitellään palauttamisasia. Nyt pöytäkirjassa ei näy, että joku olisi edes vastustanut asian palauttamista. Eli oli esitetty ja kannatettu asian palautamista, mutta kukaan ei esittänyt, että jatketaan käsittelyä ja siitä olisi sitten äänestetty. 
Kenties "käsittelyyn palauttaminen" olisi päättynyt äänestyksessä nyt äänestetyn luvuin, että asian käsittelyä jatketaan. 
Jos asian palauttamisäänestyksen jälkeen olisi joku ehdottanut, että hyväksytään oikaisuvaatimukseni ja joku olisi kannattanut sitä, niin olisi asiasta äänestetty. Äänestys olisi käyty esityslistan pohjaesityksen hylätään ja kokouksen osallistujien hyväksytään välillä.
Tämä on jossitelua, koska kokouksen kulku ei noudattanut kuntalakia.
Nyt kokouksen äänestys käytiin pohjaesityksen ja asian palauttamisen välillä ja se ei ole mahdolllista - paitsi Suonenjoella. 
Luulisi, että lautakunnan puheenjohtaja ja esittelijä pitäisi tarkasti huolen, että edes oikaisuvaatimuskäsittelyt käsitellään oikein. Toivoisin, että päätöksien pohjatiedot ovat esittelyssä ja virheelliset tiedot on korjattanu pöytäkirjoissa oikeaksi. Päätös pitää pohjautua asiaan liittyviin lakeihin ja tosiasioihin. Lautakunnan jäsenten pitää luottaa esittelyihin.
Pöytäkirjassa on esityskohdassa kirjattu em epäonnistunut kokouksen kulku. Lautakunnan päätökseen olisi pitänyt antaa perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyyn vaatimukseen kuntalain mukaan. Mitään perustelua hylkäämiseen ei ole kirjattu päätökseen.
Suonenjoen koulutuslautakunta tekee siis kuntalain vastaisen kokouksen kulun perusteella päätöksen, mikä ei ole edes kuntalain vaatimusten mukainen. Miten meni noin omasta mielestä?
Olen hyvin huolissani Suonenjoen päätöksen teon tasosta ja oikeellisuudesta.
Suonenjoen keskustalla on niin kova painen/hinku/tarve saada Vanhamäen opetustoimi Suonenjoen kaupungin vastuulle, että runnotaan kaikki laki yms pykälät nurin ja ei edes ymmärretä sitä itse?
Halutun sopimuksen allekirjoittajina on Suonenjoen kaupungin puolelta koulutusjohtaja ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja, joka on keskustalainen. Vanhamäen puolelta on allekirjoittajana Vanhamäen johtaja ja Vanhamäki- säätiön puheenjohtaja, joka on keskustalainen.
Miksi näin? Miten korkeita  politiikkoja pitää olla mukana, että kaupunkikin runnoo kaikki halutut läpi? Mahtaa olla hyvät hallituksen kokouspalkkiot, puolue saa "kymmenykset" niistä.....


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, koulutuslautakunta, sopimus, oikaisuvaatimus, Vanhamäki

Olen sitten rasisti kun valitan...

Torstai 18.2.2016 klo 20:34 - Pia P

Kävin tänään 18.2.2016 kutsuttuna tutustumassa Vanhamäen turvapaikkahakijanuorten koulukäyntiin ja heidän elämään siellä.

Kutsun syynä oli oikaisupyyntöni koulutuslautakunnan päätökseen, jossa kaupunki ja Vanhamäki- säätiö tekee sopimuksen turvapaikkahakijoiden koulukustannuksista.

Sopimuksen mukaan Vanhamäki maksaa mm kaikki kustannukset mitkä tulisi kaupungille Vanhamäen opetuksesta. 

Tein siis oikaisupyynnön tästä sopimuksesta.

Sainpa aikamoista painostusta asiasta. Minun pitäisi perua oikaisupyyntö, koska se estää sopimuksen voimaan tulon.

Kyseessä on yli 16- vuotiaiden turvapaikkahakijoiden valmisteleva opetus. Se ei kuulu kaupungille eikä sen opettajatkaan kuulu kaupungille.

Jos sopimusta ei tule, niin kaikki jatkuu entisellään. Nuoret saavat opetusta. Heille järjestetään opetusta jatkossakin. Opettajilla on nytkin työsopimus, palkka maksetaan ja työt jatkuvat. Vanhamäki on palkannut nykyiset opettajat ja avustajat. Mikään laki, viranomainen, asetus tms ei edellytä kaupungin osallistumista opettajien palkkaamiseen kaupungin työntekijöiksi.

Jos sopimus tulee, niin opettajan palkka nousee ja hän saa paremman työehtosopimuksen sekä palkkalapussa lukee Vanhamäen sijaan Suonenjoen kaupunki. Opettaja saa siis nytkin palkkaa, mutta hän saisi parempaa palkkaa paremmalla työsopimuksella. Lisäksi kaupunki saa lisää töitä sopimuksen johdosta. Lisäksi koulutuslautakunta rikkoo Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä, jonka perusteet ei ole muuttunut mihinkään.

Nämä asiat ei muuksi muutu, vaikka yritetään sotkea asiaan alle 16-vuotiaden turvapaikkahakijalasten opetuksen valtionkorvausta, muuttuneen maailman tilanteen, karjalan evakoita, minun sanomista yhden asian ihmiseksi tai minun leimaamista rasistiksi.

Mikäli Suonenjoen koulutuslautakunta tekee 23.2.2016 päätöksen esityslistan mukaan minun oikaisupyynnön hylkäämiseksi, asia ei jää siihen. 

Voipi olla, että avaan sen jälkeen asiaa vielä enenpi.

Vanhamäki hoitaa nuorten opetuksen, elämisen ja hoitamisen mallikkaasti. Siihen ko sopimuksella kaupungin muuttaminen opettajien työnantajaksi ei ole mitään vaikutusta - suuntaan tai toiseen.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhamäki, oppioikeuden ylittäneet turvapaikkahakijat, Suonenjoki, sopimus

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »