Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:687210 kpl

Pikakysely

Tuoko hyvinvointialue parenpaa SoTea?

Ollako vai eikö olla SoTe?

Tiistai 15.1.2019 klo 23.53 - Pia P

Eduskunta keskustelee turvapaikkahakijoiden yms raiskauksista yms. Töllö on täynnä asiasta keskusteluohjelmaa, jossa kehutaan toisia ja halutaan lisää rahaa virkakoneistoon. 

Onko se  päivien ykköspuheen aihe "hyväksyttävä"  eli kunniakas syy siihen, että SoTe -lait eivät valmistu? Hallitus voi vedota siihen, että lasten turvallisuus meni edelle, vaikka oikeasti syy on kyvyttömyys tehdä kunnollisia ja tarpeellisia perustuslain kestäviä lakeja.

Ei huono peruste pelastaa kasvonsa. Edellinen hallitus äänesti omia esityksiä vastaan (kaatoi itse SoTe-lait eduskunnassa vaalikauden lopuksi)  ja nykyinen pelastaa lapset tms. (kun ei saa lakeja edes äänestyskuntoon).

Vai hierotaanko kaiken kohun takana lakipaketti läpi? Ihmiset puhuu vain maahanmuuton ongelmista.  Media pyörittää raiskauksia yms viikkotolkulla lööpeissä ja ohjelmissa. Ja tsädään, SoTe -lakipaketit onkin eduskunnan äänestyksessä ja hallituksen ylivoimalla menee läpi. Se olisi paska juttu.

Tosin siniset piipittivät tänään jonkun selän takana, että he kaatavat hallituksen jos ei suostuta Perussuomalaisten maahanmuutto-ehdotuksiin. Juuri niihin samoihin, minkä takia he erosivat  Perussuomalaisista. Hui kun on pelottavaa uhata hallituserolla, mutta epätoivon ( ihan varmasti huono vaalimenestys) voisi olla tehoava keino edes joihinkin äänestäjiin.

Vaalit on lähellä kun joka puolueen olkapäältä löytyy pikkuruinen ukkeli, joka kuiskuttelee puhumaan persua.

Liian monta lasta on jo uhrattu ja liian monta lasta uhrataan vielä kun ei saada oikeita päätöksiä ja tekoja aikaan. Äitinä sydämeni on jo särkynyt.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SoTe, laki, raiskaukset, maahanmuutto, turvapaikanhakijat

Osaaja

Maanantai 14.1.2019 - Pia P

IMG_3158.JPGEurooppa vuonna 2015 avasi portit. Ruotsi viimeisenä maana ennen pussinperä Suomea osti matkaliput  ja jopa ilmaiseksi kuljetti Tornioon turvapaikanhakijoita. Suomi toivotti heidät komeasti tervetulleeksi. Syyria oli sodassa ja pitihän auttaa Syyrian lapsia ja naisia.

.

Pääministeri Sipilä lupasi Kempeleen kotinsa, se kutsu levisi arabian kielisenä lähtömaissa. Ilmaista taloa ja eloa buustasi (vauhditti) vielä kuva suomalaisista vaaleista neidoista.  Suomen sotilaat kantoivat väsyneiden matkahenkilöiden laukut- olihan merimatka vaarallinen ja kävely Euroopan läpi oli ollut pitkä.

.

Ensinmäiset kuvat ei ollutkaan naisia, lapsia eikä syyrilaisia. Tulijat olivatkin mm. irakilaisia miehiä. No ei se haitannut. ihkua yhteisöllisyyttä pussikaljojen kanssa koettiin Helsingissä "meillä on unelma" - konsertissa. Se jälkeen puhallettiin pilliin - "peli poikki". 

.

Vokkien kiinteistöjen omistajat ja toimijat repivät ennätystuottoa. Piikki oli auki. Kylpylöissä lilluttiin ja ruoka tuli eteen. Kamala kokemus oli, että oli itse joutunut sänkynsä kokoamaan eli ei ollut valmiina. Onneksi siivoukseen ei tarvinnut koskea. Mutta ruoka oli pahaa, puuro ei kelvannut valittajamiehen mukaan koirille eikä sen alemmille eli naisille. 

.

Suomalaiset kotouttivat -satojen tuhansien eurojen hankerahoilla-viemällä miehiä päiväkoteihin. Suomea opeteltiin pää, peppu, olkapäät laululla. Yrittäjyyskin oli kunniassa, mattotehdas ei tosin innostanut kun myymättömästä matosta ei saanutkaan rahaa ja kaarnavene bisneksen kohdalla alkoi jo hitaammatkin suomalaiset sanomaan... mitä hittoa tämä on... Ei tullut siitä Suomen uutta vientituotetta, vaikka rahaa meni 150 000 €.

.

35 000 tulijaa mahtuu monta iloa, surua ja pahojakin tapahtumia. Kielteisiä päätöksien valituksia käsitellään oikeuksissa. Vokeissa tai jossain on tälläkin hetkellä 9000 kielteisen päätöksen saanutta, joista suurin osa aloittaa hakukierroksen alusta, koska sitä ei ole rajattu laissa.

.

Kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoi haastattelussa, että kaikki tulijat tiedetään ja tunnetaan. Tosin Turun puukkomurhaajan henkilöllisyys selvisi vasta Saksan avulla. Ei ihan ollutkaan syyrialainen koulupoika, vaikka opiskeli yläasteella. 

Nyt tämä tuntija - osaaja Nerg tekee SoTe - uudistusta. Kuka luottaa, että pukkaa priima tulemaan kun näytöt turvapaikanhakijoiden kanssa on tämä mitä nyt tulee julki?

Tiedättekö, miten pääsee näin monialan osaajaksi? Kun on uskovainen (kristillisten Räsänen nimitti ministerinä Nergin kansliapäälliköksi.) ja jatkopesti tuli toiselta uskovaiselta (keskustan Sipilä nimitti hänet SoTe-asiantuntijaksi). Päivi Nergin koulutus on utaretutkija. 

En moiti Päivi Nergiä missään tapauksessa, on hienoa, että on kavereita ja usko kantaa vaikka mihin tehtäviin. 

Moitin suomalaista hyväsisko järjestelmää. Ehkäpä joskus osaaminen ja kyky olisi nimitysten takana.!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Virkahenkilö, turvapaikanhakijat, SoTe

Hallinto-oikeuden päätös

Keskiviikko 13.6.2018 klo 9.33 - Pia P

Voitin hallinto-oikeudessa.
Hallinto-oikeus ei muuta päätöstä vaan asian niin vaatiessa palauttaa päättäneille lautakunnalle tms asian uutta päätöstä varten.
Suonenjoen kaupunginvaltuusto teki 28.9.2015 päätöksen, että kannattaa 16-18 vuotiaiden turvapaikkahakijanuorten asumisyksikköä Suonenjoelle, Vanhamäki- säätiön lastensuojeluyksikköön. Päätöstä perusteltiin mm. että kaupungille ei tulisi kustannuksia. Valtuuston kokouksessa olin ainoa, joka vastusti päätöstä. Perusteet vaihtuivat monta kertaa esityslista vaiheessa ja loppuesityskin oli vain lienee, ehkä yms toive-ajattelua.
Vaikka valtuuston päätöksen pohjana oli, että kaupungille ei tule kustannuksia, niin vanhamäki-säätiö ja koulutuslautakunta teki sopimuksen valtuuston päätöksen vastaisesti. Koulutuslautakunta päätti sopimuksella 19.1.2016 palkata yli 17- vuotiaiden turvapaikanhakijan Vanhamäen ohjaajan opettajaksi eli kaupungin työntekijäksi,  Sopimuksen myötä  yhden ohjaajan palkka ja työsopimus olis huomattavasti parantunut - räätälöity sopimus siis. Vanhamäki olisi valinnut kaupungin työntekijän. Tapanahan on, että jos kaupunki palkkaa, niin kaupunki valitsee.  Lisäksi kaupunki olisi hoitanut materiaalitilaukset yms. Kaupungille olisi tullut henkilöstöhallinto, reskontra yms kustannukset omaan piikkiin. Nuorilla päätös olisi näkynyt vain vähempinä opetustuntina, koska opettajilla on paljon vähemmän opetustunteja kuin ohjaajilla. Vanhamäki olisi laskua vastaan maksanut vain opettajan palkan ja tilatut materiaalit, oheiskulut ja mahdollinen perintä jäi sopimatta.
Minut kutsuttiin jopa vierailulle Vanhamäelle tutustumaan toimintaan. Siellä esitettiin kysymys, että miksi olen rasisti. Jos vastustaa epäselviä päätöksiä ja kaupungille kuulumattomia kuluja, niin R-kortti heilahtaa. Keskustelu oli hyvin lämminhenkinen ja sopuisa. Kiitos kutsusta. Tosin evakkoihin vetoaminen oman palkan korotuksen toiveesta oli mauton.
Tein päätöksestä oikaisupyynnön. Koulutuslautakunta käsitteli oikaisupyynnön ja mm äänesti keskenään kunnallislain vastaisesti esitykset "palautetaan uudelleen käsittelyyn" ja "hylätään välillä". Päätös oli, että hylätään. Kokousmenettely oli suorastaan farssi, mutta sopimus oli ilmeisesti pakko saada voimaan. 
Tein  kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeudesta tuli päätös 6.6.2018, että Suonenjoen koulutuslautakunnan päätös kumotaan ja asian on käsiteltävä uudelleen. Jo pelkkä väärä  kokousmenettely palautti asian.
Olen ollut Suonenjoen koulutuslautakunnan puheenjohtaja kuntavaalien 2017 jälkeen. Olen saanut läpi päätöksen, että oppivelvollisuus iän ylittäneet turvapaikanhakijat tai aikuisopiskelija mm oleskeluluvan saaneet eivät ole enää yläkouluikäisten ryhmissä. Minusta peruskouluun kuuluu vain peruskoulu-ikäiset, oli nuoret ketä tahansa.
Pääpointti oli, että pakolaisnuoriin ja suvaitsevaisuuden vedoten halutaan jollekin kantaväestöön kuuluvalle parempi palkka ja työehtosopimus. Ei mene minun oikeustajuun. 
Päätös oli minulle ilmainen. Hallinto-oikeuteen valitus maksaa 250 € , jos asian "voittaa", niin sitä ei peritä. Pitää olla aika varma tai no rikas, jos tekee kunnalllisvalituksen.
Hallinto.IMG_1736.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhamäki, Suonenjoki, koulutuslautakunta, turvapaikanhakijat

Uusi laki turvapaikkahakijalasten koulukustannuksiin

Lauantai 5.12.2015 - Pia P

Turvapaikkahakijalasten koulukustannuksiin on suunniteltu uutta lakia, joka pitäisi tulla voimaan 1.1.2016. Soitin pari viikkoa sitten opetusvirastoon ja sieltä sanottiin, että voimassa olevaa lakia aina noudatetaan eli toivotaan, että lakia muutetaan. Voimassa olevan lain mukaan vain 20.9 laskennoissa olevista lapsista saa korvausta valtiolta.

Uuden lain mukaan valtio maksaa koululaisen kuntaosuuden 2,5 kertaisena, jos turvapaikkahakijalapselle on järjestetty opetusta yli 8 kuukautta. Puolet summasta saa, jos opetusta on järjestetty yli 4 kuukautta.

Jihuu, rahhoo on tulossa valtiolta kunnille. Kuntapäättäjät kiittävät. Maksajahan on silti sama, suomalainen veron- ja velanmaksaja.

Kun olen tälläinen peruspessimisti ja änkyrä yms, niin tarkastellaan maksutapaa tarkemmin.

Esimerkiksi Suonenjoella 50 turvapaikkahakijalasta aloitti koulun 1.12.2015. Jotta heistä saadaan ehkä tulevan lain mukaan rahaa siis kattamaan kustannuksia opiskelun kuluihin, niin heidän oltava Suonenjoella koulussa yli 8 kuukautta eli ollaan lokakuun alussa 2016. Mikäli koulun lomakuukaudet -milloin ei järjestetä opetusta - lasketaan mukaan ollaan elokuun alussa 2016.

Summasta saa puolet, jos opetusta järjestetään yli 4 kuukautta.

Jos oppilas ei ole silloin "laskentapäivänä" Suonenjoen koulussa, niin hänestä ei saa valtiolta takautuvasti rahaa. Miksi hän ei olisi koulussa?

- Esimerkiksi turvapaikkapäätös on voinut tulla, se on hyvin todennäköistä Mikäli perhe saa kielteisen päätöksen, he lähtevät pois Suomesta. Mikäli se on myönteinen, he muuttavat johonkin kuntaan. Maahanmuuttovirasto on luvanut, että ensi kesään mennessä on kaikki tänä vuonna jätetyt turvapaikkahakemukset käsitelty.

- SPR tai maahanmuuttovirasto voi siirtää milloin vaan oppilaan perheineen toisen kunnan vastaanottokeskukseen, koska on jo huomattu, ettei kaikki uskontosuuntaukset tai erimaalaiset tule toimeen keskenään.

- Voi olla, että oppilas ei halua tulla kouluun, heitähän ei voi pakottaa sinne. Oppioikeus takaa oikeuden tulla kouluun, mutta heidän ei tarvitse tulla sinne. Kunta on lain mukaan velvollinen järjestää opetuksen.

- Turvapaikkahakijaperhe on vapaa liikkumaan, joten he itse voivat muuttaa esimerkiksi sukulaistensa luokse toiseen kuntaan.

Onhan samoin mahdollista, että lapsi on yli 8 kuukautta samassa koulussa ja kunta saa korvaukset. Se olisi olisi hyvä myös lapselle.

Suonenjoella valtion korvauksesta puolet saa huhtikuun puolella koulussa olevista joulukuun alussa aloittaneista tulijalapsista.

VOS(valtion osuusjärjestelmä) mukaan maksettava Suonenjoella korvaus 7000 € (oppilaasta saatu korvaus) x 2,5 kertaisena eli 17 500 € kertaa 50 oppilasta on 875 000 €. Huhtikuun puolella  oppilaat ollut puolet vaaditusta ajasta eli 437 500€ on tulossa. Tämä summan pitäisi kattaa kustannukset myös sinne 8 kuukauden loppuun, joilloin tulisi täysi tuki eli se 875 000€. Jos he enää ovat laskennoissa mukana. Jokainen oppilas joka tippuu yli 8 kuukauden laskennoista pois tiputtaa loppusummaa. 

Kuten tästä laskemisesta näkyy, valtio ei maksa turvapaikkahakijalasten todellisia koulukustannuksia- vaikka lakia muutettaisiin. Kustannuksia ei makseta laskua vastaan. Uudessa laissa on "heikkouksia", mutta sillä saadaan asiaan perehtymättömät päättäjät ja viranhaltijat tyytyväiseksi ja hiljaiseksi, kun sanotaan, että edellisen lain 20.9. jälkeen tulleista tulijalapsista saa rahaa.

Tällä summalla pitää saada siis katettua turvapaikkahakijalasten opettajat, avustajat, tulkit, ruuat, tilat, kirjat, opettajien sijaiset sairastapauksissa yms. 

Suonenjoen turvapaikkahakijalapsista eskari -ikäistet aloittaa tammikuun alussa 2016. Oppioikeus koskee heitäkin. Kopolan päiväkodissa aloittaa 10 eskaria lisää. Samat laskelmat myös heistä. Ja samat laskelmat jokaisesta uudesta tulijalapsesta.

Suonenjoen kaupungin pitää varata "omaa rahaa" tähän. Ja jos joku viisas tietäisi, että paljonko. Eikä sillä tietysti ole väliä kun lapset pitää saada olla koulussa.

Suuri haaste on myös se, että vastaanottokeskuksen väki vaihtuu eri syiden takia ja sinne tulenee uusiakin kouluikäisiä lapsia.

Vuoden 2016 tilinpäätös näyttää kaikki - koulukustannuksetkin, jos on eritelty-, totuuden. Sitä tutkaillaan keväällä 2017.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uusi rahoituslaki, turvapaikanhakijalapset, oppioikeus, VOK

Koko kylä kotouttaa

Perjantai 16.10.2015 klo 18.41 - Pia P

Suomeen on tullut yli 20 000 turvapaikanhakijaa. Ihmisiä on tullut nopeasti niin paljon, että vastaanottokeskukset pystyvät tarjoamaan kauniista puheista huolimatta vain suojaa ja ruokaa.

Monet vastaanottokeskukset pyörivät vapaaehtoisten turvin ja heiltä ei voida edes odottaa vaativaa kotoutustyötä tehtäväksi. Vapaaehtoistenkin aika menee arjen alkamisen pyrkimiseen.

Poliisilla ei ole voimavaroja ”maan tapojen ja lain kertomiseen.” Asiaa on kuulemma ajateltu. Vastaanottokeskuksissa käy poliisit muissa tarkoituksissa kuin ohjaamassa.

Kotoutustyö kuuluu vastaanottokeskuksille, mutta ihmisten vastuu käytöksestä on ihmisellä itsellään. Miten oppia jos ei kukaan opeta?

Olemme siis tilanteessa, että joillakin paikkakunnilla on iso määrä ihmisiä, joilla ei ole käsitystä miten Suomessa elellään ja ollaan. Meidän on otettava vastaan tarjottu haaste – vaikka ei niin kiinnostaisi. Lapsiemme ja nuortemme vuoksi. Ja naistemme vuoksi. Ja turvapaikanhakijoiden vuoksi.

Koko kylä kotouttaa” – ajatuksena on, että me aikuiset puutumme rohkeasti, jos näemme sellaista mikä ei ole oikein.

Jos kantasuomalaiset huutelevat, nimittelevät, lähentelevät tms turvapaikanhakijoita, niin sanomme rohkeasti, että lopeta – tutuille ja vieraille.

Jos turvapaikanhakijat hakijat nimittelevät, huutelevat, lähentelevät tms, nin sanomme rohkeasti, että lopeta – tutuille ja vieraille.

Menemme väliin tai seisomme vieressä. Pidämme huolen toisistamme. Kutsumme poliisin tarvittaessa. Sanomme ääneen, jos joku käyttäytyy huonosti. Puututaan tapahtumiin heti. Huonoon käytökseen puuttuminen tai rikoksen estäminen ei ole rasismia.

Meidän pitää saada liikkua ulkona ja missä vaan tietäen, että koko kylä on turvanamme.

Turvapaikkahakijan on saatava liikkua missä vaan, tietäen, että koko kylä on hänen turvanaan.

Kiitetään ja annetaan kehuja kaikille, kun on aihetta. Onhan kurjaa jos turvapaikkahakijalapsi oppii ensimmäiseksi sanan ”ei”.

Erityisesti meidän pidettävä huoli lapsista ja nuorista.

Meidän pitää suojella heitä ja pidetään huoli, että kaikilla on turvallista. Lasten pitää saada olla lapsia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikanhakijat, kototutus, koko kylä kotouttaa

Koulu hollituvan tapaan

Torstai 8.10.2015 klo 18.39 - Pia P

Maahanmuuttovirasto on avanut SPR:n ja muiden toimijoiden turvin turvapaikkahakijoiden vastaanottokeskuksia ja hätämajoituspaikkoja eri puolille Suomea. Kunnalta ei ole tarvinnut edes kysyä lupaa, jos toiminta on "ei kunnan omistamassa" kiinteistössä tai tiloissa. Aina ei ole edes keretty kertomaan kuntaan, että tälläinen on tulossa. Keskuksia on avattu jopa kunnan vastustuksesta huolimatta.

Osalla turvapaikkahakijoilla on lapsia ja jotkut alaikäiset tulevat yksin.

Oppivelvollisuusikäisille lapsille ja nuorille on järjestettävä opetusta lain mukaan- kuusivuotiaille esikoulussa ja 7-16 vuotiaille peruskoulussa.

Monessa kunnassa on nyt siis tilanne, että on järjestettävä lain mukaan opetusta vastaanottokeskuksien oppivelvollisille lapsille. Ei ole varmaa saako maahanmuuttovirasto antaa edes henkilötietoja eteenpäin koululle tai opetustoimeen, koska osa on vainon takia turvaa hakemassa. Turvapaikkahakijan yksityisyys on hyvin korkea.

Maahanmuuttovirasto siirtelee hakijoita ja osa tulla tupsahtaa keskellä yötäkin kuntaan. Osa voidaan siirtää pois jonnekin muualle tai jotkut voivat lähteä itse pois- muuttaa itse vaikka tuttavan luokse, muuttaa pois maasta tai muuten hävitä yllättäen.

Tilanne on siis, että meillä on kunnissa  x määrä oppivelvollisia eskarissa ja peruskoulussa ja heidän oloaikakin opetuksessa on x. Henkilötkin voivat olla x. Heidän tieto-taidotkin on x, osalle pitää opettaa kynän pitämistä kädessä ja osa osaa jo vaikka mitä, mutta suomen kieli puuttuu lähes kaikilta. Opetuskin tapahtuu kielellä x. Oppilaiden terveydentila ja tarttuvat tauditkin on x. Samoin ruokarajoitteet ja allergiat on x.

Miten kunta järjestää opetuksen näillä tiedoilla? Varataan luokkahuone ja opettaja ja katsotaan tilanne joka aamu? Opetus tapahtuu oppilaiden ehdoilla, mutta tapahtuu kuitenkin. Hollitupa tyyliin - ovet on auki ja tervetuloa kuka oletkin minkä aikaan oletkin täällä!

Voin vaan kuvitella  byrokratian vaatimat kiemurat tälläisessä tilanteessa, Voipi tulla harmaita hiuksiakin. Koulutoimen budjettia tehdään tällä hetkellä ja kustannukset ovat jotain x ja x välillä. Valtio maksaa ajassa x takaisin x määrä.

Muuttuja on selvillä eli se on x. Y:kin on selvillä eli maksaja ja se olet Sinä veromarkoilla ja lainarahalla.

Ennen kuin joku vetää x ja y nenuun, niin en ole missään vaiheessa vastustanut oppivelvollisikäisten turvapaikkahakijoiden oikeutta opetukseen. Tässä jutussa on jopa ratkaisuehdotuskin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikanhakijat, oppivelvollisuus, koulu

Suonenjoki valtuustossa vastaesitys

Maanantai 28.9.2015 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuuston 28.9.2015  esityslistasta leike:

"35 Suonenjoen kaupungin kannanotto Maahanmuuttoviraston tiedusteluun alaikäisten (16- 17-vuotiaiden) nuorten tukiasumisyksikön perustamisesta Suonenjoen Vanhamäelle

Ehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle päätettäväksi,

että Suonenjoen kaupunki suhtautuu myönteisesti alaikäisten (16 -17-vuotiaden) nuorten tukiasumisyksikön perustamiseen Vanhamäelle, jota ylläpitäisi Vanhamäki-säätiö."

----------

Arvoisa puheenjohtaja,

Teen vastaehdotuksen;

Suonenjoen kaupunki päättää, ettei kannata nuorten tukiasumisyksikön perustamiseen Vanhalle mäelle, jota ylläpitää Vanhamäki – säätiö.

Perusteluina on että, koska se ei ole esittelynkään mukaan Suonenjoen kaupungin asia ja Suonenjoen kaupungin kannalla ei ole esittelyn mukaan väliä, niin mitä väliä on kaupungin kannalla. Maahanmuuttovirasto tekee esittelynkin mukaan itsenäiset päätökset kunnan kannasta huolimatta – suuntaan tai toiseen. Kuntademokratiaa halveksitaan tällä hetkellä.

Toinen perustelu on, että näin muuttuvasti ja epäselvästi pohjustettu asia on päätöksen tekemisen kannalta huono asia. Esittelyssä oli paljon lienee, ehkä ja konditionaalimuotoja. Eli päätöksen pohjan asian voivat muuttua nopeastikin.

Kolmas perustelu on, että Suonenjoen kaupunki ei tiedä mihin myönteinen kanta vaikuttaa. Moni täällä ajattelee, että jos nyt suostumme tähän, niin se on siinä. Taitaa olla niin päin, kun suostumme tähän, niin se tarkoittaa jatkossa kyllä.

Neljäs perustelu on, että Suonenjoen kaupingin taloudellinen tilanne on niin huono, että meillä ei ole varaa lisätä mihinkään sektorille tulevia kuluja. Turvapaikkahakijoiden jatkopäätökset ja jatkotoimenpiteet ovat täysin avonaisia.

Toivoisin, että termistö olisi kaikilla hallussa. Tänne on tulossa turvapaikanhakijoita, ei pakolaisia.

______

Suonenjoen valtuustoosa kukaan ei kannattanut esitystäni, joten asia ei mennyt edes äänestykseen. Jätin eriävän mielipiteen ja kirjallisen vastalauseen pöytäkirjaan liitettäväksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, vastaesitys, turvapaikanhakija, kuntapaikka