Ollako vai eikö olla SoTe?

Tiistai 15.1.2019 klo 23.53 - Pia P

Eduskunta keskustelee turvapaikkahakijoiden yms raiskauksista yms. Töllö on täynnä asiasta keskusteluohjelmaa, jossa kehutaan toisia ja halutaan lisää rahaa virkakoneistoon. 

Onko se  päivien ykköspuheen aihe "hyväksyttävä"  eli kunniakas syy siihen, että SoTe -lait eivät valmistu? Hallitus voi vedota siihen, että lasten turvallisuus meni edelle, vaikka oikeasti syy on kyvyttömyys tehdä kunnollisia ja tarpeellisia perustuslain kestäviä lakeja.

Ei huono peruste pelastaa kasvonsa. Edellinen hallitus äänesti omia esityksiä vastaan (kaatoi itse SoTe-lait eduskunnassa vaalikauden lopuksi)  ja nykyinen pelastaa lapset tms. (kun ei saa lakeja edes äänestyskuntoon).

Vai hierotaanko kaiken kohun takana lakipaketti läpi? Ihmiset puhuu vain maahanmuuton ongelmista.  Media pyörittää raiskauksia yms viikkotolkulla lööpeissä ja ohjelmissa. Ja tsädään, SoTe -lakipaketit onkin eduskunnan äänestyksessä ja hallituksen ylivoimalla menee läpi. Se olisi paska juttu.

Tosin siniset piipittivät tänään jonkun selän takana, että he kaatavat hallituksen jos ei suostuta Perussuomalaisten maahanmuutto-ehdotuksiin. Juuri niihin samoihin, minkä takia he erosivat  Perussuomalaisista. Hui kun on pelottavaa uhata hallituserolla, mutta epätoivon ( ihan varmasti huono vaalimenestys) voisi olla tehoava keino edes joihinkin äänestäjiin.

Vaalit on lähellä kun joka puolueen olkapäältä löytyy pikkuruinen ukkeli, joka kuiskuttelee puhumaan persua.

Liian monta lasta on jo uhrattu ja liian monta lasta uhrataan vielä kun ei saada oikeita päätöksiä ja tekoja aikaan. Äitinä sydämeni on jo särkynyt.

Turvetta ja timantteja- Suonenjoen tyyliin

Maanantai 21.5.2018 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus osti 21.5.2018 kokouksessaan maata. Asiakohta 100.

Ostettu Simola- kiinteistö sijaitsee Iisveden kylällä, maantien vieressä. Kiinteistön pinta-ala on 26,4 hehtaaria. Määräalan on rakentamaton ja arvo puustoineen noin 92 000 euroa.

Kauppasumma on eli Suonenjoki maksaa

- antaa kiinteistön, joka on 36,2 hehtaaria, arvo puustoineen 110 000 euroa. 

- antaa rahaa 100 000 euroa.

Yhteensä 220 000 euroa. 

Kyllä, luit oikein -  kaupunki maksaa yli kaksinkertaisen hinnan kiinteistöstä.

Mikä on peruste kauppaan? Kaupunki tarvitsee teollisuustonttimaata- jos vaikka joku yritys joskus tarvitsee.

Mikä on peruste näin huomattavaan ylihintaan? Kiinteistö on kaavoitettu teollisuusmaaksi. 

Kukas sen kaavoitti? Maan kaavoitti -ja maksoikin sen kaavoitustyön-  Suonenjoen kaupunki.  Eli kaupunki kaavoittaa yksityisen maan ja ostaessa sen maan, on se kaavoitus sitten syy maksaa tuplahintaa siitä. 

Ostettu kiinteistö on paljaaksi parturoitua maata ja osa on siitä suota siis turvetta. 

Vaihdettu maa on Iisveden rannalla ja siinä on täysi metsä päällä sekä raha on rahaa.

Jotkut kaupat ovat jollekin timantteja.

Olin ainoa, joka vastusti kaupunginhallituksen kokouksessa kauppaa. En keksinyt yhtään syytä miksi näin ylihintaista ja pitkäkestoisen markkinahäiriöisen aiheuttava kauppa pitäisi tehdä. Ylihinnan maksaminen sopii hyvin muille puolueille.

Kukapa myy jatkossa edes valmiiksi kaavoitettua maata yritykselle tai yksityiselle kun Suonenjoen kaupunki maksaa reippaasti yli tuplahinnan?  

Miksi kauppa oli vaan hyväksyttävä? Kuka näitä keksii? Vai oliko tämä kauppa (yksi) hyvitys peruuntuneesta kaupasta? Reilu viisi vuotta sitten kaupunki osti puolella millillä samalta myyjältä tontin jäteveden puhdistamoa varten. Silloin sovittu kauppa kaatui yleiseen pöyristykseen. En ole nähnyt (vielä) missään korvausta peruuntuneesta kaupasta. Oliko tämä sitä? Vai sattui vaan olemaan samalla myyjällä kaupungille sopivaa maata ja suota taas ostettavaksi.

Suonenjoen kaupunki keinotekoisesti nosti yksityisen omistaman maan hintaa kaavoittamalla se  ennen kauppaa. Yli kaksinkertainen kauppasumma perusteltiin kaupungin teollisuustonttimaaksi kaavoitetun maan tarpeella.

Hyvälle suolle on aina käyttöä! 

Pakkoliitos

Sunnuntai 11.3.2018 klo 3.37 - Pia P

Maanostoa

Keskiviikko 27.9.2017 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.9.2017 ostaa 51,9  hehtaaria maata hintaan 650 000 euroa. Maa-alue on Suonenjoen kaupungissa. Maa on yleiskaavassa rakennusmaata, lähivirkistysaluetta, ja metsäpohjaa. 

Olin kokouksessa ainoa, joka vastusti kauppaa. Kauppaa perusteltiin, mm että se on elintärkeä, kaupunki ei kehity ilman sitä, sitä on himoittu 20 vuoden ajan, maan hinta oli halpa ja varsinkin, että Suonenjoeltta puuttuu asuntorakentamisen soveltuvaa maata.

Samoilla perusteilla muuten perusteltiin edellistä asuntorakentamisen soveltuvaa maakauppaa eli ns Kutvosen tehtaan ostoa. Lisäperuste oli silloin, että juna-aseman remonttia ei tule ilman rumiluksen purkamista. Ratapihan remontti on valmis, mutta tehdas on edelleen purkamatta eli yhtään asuntoa ei ole sillekään alueeelle rakennettu. Sen alueen ostohinta oli 450 000 euroa, osa kauppasummalla annettiin maa-alueina. Ja samanlaista ostettiin teollisuustonttina takaisin tänä vuonna. Suonenjoki kierrättää - antaa vaihdossa maata ja ostaa kalliilla takaisin?

650 000 euroa on paljon rahaa kaupungissa missä on  säästetty vuosia. Kauppahinta on kuulemma olemassa ja sitä ei oteta velkana. Ja se on budjetissa- tosin viime valtuusto siiirsi rahaa juuri siihen lokeroon- varattuna maan ostoon.

650 000 euroa on melkein yksi veroprosentin tuotto eli Suonenjoen kaupungin koko vuoden verokertymän yhden prosentin tuoma rahamäärä.

650 000 euroa on 18 lähihoitajan vuosipalkkaa eli sen verran saisi yhdeksi vuodeksi lisää hoitajia, esim vanhustenhuoltoon.

650 000 euroa olisi iso aloitusraha uimahalli- monitoimihalli - rakentamisurakan alkuun. Teemme sen velalla ja on jopa veroprosentin korotusta esitetty rahoituksen turvaamiseen.

51,9 hehtaaria on paljon maata. Yleiskaavassa asuntoaluetta on 19 hehtaaria. Asuntorakentamisen alueelta puuttuu kaava. Eli seuraava kustannus tiedossa. Siitä seuraava on infra (vesi-sähkö- viemäri -tietoliikenne) ja tiet sekä katuvalot. Montakohan asuntoa tai peräti kerrostaloa alueelle rakennetaan, aika näyttää.

 Minua ihmetyttää, että jonkun alueen joku yksityinen tai firma voi ostaa ja kykenee tekemään sinne edellä mainitut asiat. Ajatelkaas, Suonenjoella todellakin voi maakauppaa tehdä rakennusmaata suoraan yksityiseltä yksityiselle  ja siihen voi rakentaa ilman kaupungin väliintuloa. Loistava esimerkki on keskellä Suonenjokea, ns Tannisen talo. Perikunta myi purettavaan talon ja tontin firmalle ja siihen tulee nyt yksityinen päiväkoti

Kun kaupunki ostaa maata kalliilla ja myy halvalla eteenpäin, niin onko se reilua niille jolta kaupunki ei osta maata? Niille, jotka joutuvat kaavoittamaan omalla kustannuksella maansa? Vääristääkö kaupunki markkinoita?

Suonenjoen kaupunki on siis huolissaan asuntorakentamisesta. Kiinteistövälittäjä kertoi, ettei asuntokauppaa käy ja ei ottaisi uusia asuntoja myyntiin. Asuntolainojen saanti on vaikeaa kun pankit pelkää, että tulevaisuudessa ei käy pikku kuntien (esim Suonenjoki) asunnot kaupaksi eli hinta romahtaa. Ja tähän saumaan Suonenjoen kaupunki haluaa rakentaa lisää asuntoja. Ylitarjonta tiputtaa hintoja.

Pitkät jorinat tiivistettynä: Suonenjoen kaupunki omistaa jo nyt tarpeeksi asuntorakentamisen soveltuvia tontteja. Yksityinen voi myydä suoraan yksityiselle. Kaupungin ei tarvitse yllättäen aina samoilta ostaa maata?

Kuka nämä kaupungin ostoideat keksii ja ihmeellisesti saa aina läpi?

Aikuisten maahanmuuttajien opetus Suonenjoella

Lauantai 2.9.2017 - Pia P

Turun terroristiteon jälkiselvittelyssä on ihmetystä ja epäuskoakin herättänyt tieto, että aikuinen mies on opiskellut lasten kanssa samassa koulussa -samoissa luokissa ja ryhmissä.

Turun terroristiepäilty (vasta oikeuden päätöksellä epäilty on syyllinen) oli oman ilmoituksen mukaan Suomeen tullessa 16- v ikäinen (oli tämän hetkisen tiedon mukaan ainakin 22-v) ja siksi hänet laitettiin turvapaikanhakijana oppioikeudella yläkouluun, jossa on 7-10 luokat eli iät 12-17 vuotiaita. Hän oli ihan ilmoitetun iän ja statuksen mukaisessa paikassa- yläkoulussa, näin toimitaan koko Suomessa.

Näin toimitaan myös Suonenjoella, jos on turvapaikanhakija ja alle 17- vuoden ikäinen, on yhtenäiskoulussa, alakouluissa tai esikouluissa oppioikeudella suonenjokelaisten kantalasten parissa. Samoin jos saa oleskeluoikeuden tai turvapaikan, niin alle 17- v ikäinen on oppivelvollisuudella Suonenjoen kouluissa. Paperittomia lapsia on vähänen määrä, he yleensä odottavat perheen kanssa palautusta ja lapsilla on oikeus opetukseen. Kunnan velvollisuus on edesauttaa palautusta.

Alaikäinen saa hyvin helposti ainakin oleskeluluvan, joten järjestelmä houkuttelee valehtelamaan iän. Tutkituista on ollut jopa 65 % vanhempia kuin ovat itse ilmoittaneet, oikeat iät olleet 40- vuoteen asti. Jos hakija on sanonut iäkseen 15- vuotta, niin häntä käsitellään kuten hän olisi 15- vuotta. Piste.  Vain migri voi tutkia iän aikanaan turvapaikkahakemuksesta käsitellessä - ainakin vuoden jono-odotuksen jälkeen.

Mites sitten yli 17- vuotiaat turvapaikanhakijat, oleskeluoikeuden tai turvapaikan saaneiden tms opetus? 

Lainaus suoraan opetushallituksen sivuilta:

"Oppivelvollisuusiän ylittäneet maahanmuuttajat, jotka eivät ole suorittaneet Suomen järjestelmän tasoista perusopetusta, voivat täydentää aikaisempia opintoja ja suorittaa perusopetuksen päättötodistuksen aikuisten perusopetuksessa. Aikuisten perusopetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja jatko-opintovalmiuksia. Aikuisten perusopetusta järjestetään aikuislukioissa, päivälukioiden aikuislinjoilla, kansanopistoissa ja eräissä kansalaisopistoissa."

Aikuisten (yli 17-vuotiaiden) perusopetuspaikat on siis järjestetty aikuisten parissa.

Mites Suonenjoen kaupunki NYT  järjestää yli 17- vuotiaiden nuorten  ja aikuisten maahanmuuttajien ja paperittomien opetuksen?

Kaikki alla oleva löytyy julkisista pöytäkirjoista.

Edellinen koulutuslautakunta on päättänyt 30.5.2017, että aikuisten opetuksen järjestäjä on Suonenjoen aikuislukio ja opiskelupaikka on Suonenjoen yhtenäiskoulu eli yläkoulu, jossa lapset ovat 12-16 v  (muutama 17- v). Päätös koski lukukautta 2017-2018. Eli lukukauden 2018 alussa 1.8.2018 on paikka päättämättä.

Koulutuslautakunta kuntavaalien jälkeen uudella kokoonpanolla 29.8.2017 käsitteli aikuisten opetuksen opetussuunnitelmaa (OPS), joka löytyy peda.suonenjoki nettisivulta kohdasta opetussuunnitelma. Valtakunnallisen opetussuunnitelmaan, joka astuu voimaa 1.1.2018, on lisätty punaisella tekstejä, joka koskee Suonenjokea.

Alla olevat lainaukset ovat suoraan ko julkisestaOPSista - viranhaltijan omia lisäyksiä:

"Aikuisen perusopetuksen opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti siinä oppimisympäristössä, missä järjestetään oppivelvollisten perusopetusta."

"Suonenjoen yhtenäiskoulussa aikuisopetus toteutetaan yläkoulun luokkien yhteydessä. Opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti yläkoulun ryhmissä."

Näin siis toimitaan tällä hetkellä edellisen koulutuslautakunnan päätöksen mukaan. Aikuiset maahanmuuttajat ja paperittomat ovat Suonenjoella lasten kanssa samassa koulussa ja samoissa ryhmissä, koska "se on järkevää" ( lainaus 30.5.2017 koulutus ltk pöytäkirjasta), vaikka järjestäjä on Suonenjoen aikuislukio.

Ja näin siis lukee OPSissa, jota nyt päätetään. Julkisesta pöytäkirjasta näkyy, että OPS palautettiin uudelleen valmisteluun. Ehdotuksen kansisivussa lukee vuosi 2017. Uusi OPS astuu kuitenkin voimaa vasta 1.1.2018. OPS kuvaillaan tilannetta, jossa aikuiset ovat yhtenäiskoulussa ja yläluokkalaisten kanssa samassa, kuten oli päätetty.

Minua ja varmaan Sinua kiinnostaa, missä peruskoulun päättötodistusta aikuiset maahanmuuttajat ja paperittomat opiskelee  1.8.2018 alkaen?

 Uusi OPS pitää tehdä (aivan kuten julkisuudessa on annettu ymmärtää), niin että järjestäjä on Suonenjoen aikuislukio ja päätöksenä, että  tilat ovat lukion puolella ja ryhmässä on -jos on- vain toisen asteen opiskelija-ikäiset. Päätös pitää olla selvä. Aikuiset eivät kuulu lasten pariin opiskelemaan. 

Suonenjoki noudattaa lakia alle 17- vuotiaiden turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kanssa.

Miksi kaupungin pitäisi omilla päätöksillä laittaa aikuiset lasten pariin (ei noudata ohjeita ) kun siihenkin on ihan olemassa oleva järjestelmä?

Jos ja kun Suonenjoella on kielteisen turvapaikkapäätöksen päätöksen saaneita (ns paperiton) aikuisia , niin kaupungin velvollisuus on lain mukaan edesauttaa palauttamista, eikä laittaa lasten kanssa samaan kouluun, eikös vaan?

Jk. Pitäiskö joskus miettiä, mikä olisi hyvä maahanmuuttaja nuorille? Esim. Kuopiossa on maahanmuuttajanuorille jo olemassa oleva opiskelupaikka, ammattitaitoiset opettajat, asianmukaiser tilat ja mikä parasta ...Siitä on suora jatkomahdollisuus jatko-opiskeluun. Suonenjoella jotkut haluavat paapoa nuoria aikuisia maahanmuuttajia pitämällä koulussa lasten parissa. Miksi ei edesautetaisi  itsenäistymään antamalla nuorten olla oman ikäistensä kanssa - eikä lasten parissa?

Keskellä ollaan...

Tiistai 14.3.2017 - Pia P

Kerronpa nyt Suomen maaseudun pikkukunnista ja - kaupungeista. Osa kaupungeistakin pääsee tähän juttuun kun kuntaliitokset muuttavat poliittisia suhteita - ainakin aluksi. Keskuskaupungin valtapuolueet, kokoomus, demarit ja jossain vihreät, ovat jääneet alakynteen kun liitosalueen valtapuolue keskusta jyllää kaupunkiin. Aivan, tämä juttu on keskusta-puolueesta. Aihe nousi taas esiin kun kuulin, että henkilö ei voi lähteä toisen puolueen ehdokkaaksi, vaikka haluaisi, kun on helpompi olla keskustan riveissä maalla - vaikkei heitä kannata. Aika surullista.Tai yrittäjä ei voi olla muukuin keskustalainen maaseudulla, muuten ei riitä asiakkaita. Keskustahan on hyvin saannut edustuksen yrittäjäjärjestöönkin.

Tienviitta sen jo joka kunnassa kertoo - keskusta on tuolla ja täällä.

Paikkakunnalta löytyy osuuspankki, osuuskauppa, metsänhoitoyhdistys, metsästysseuroja, marttoja, kirkkovaltuusto, valtuusto, yrittäjäyhdistys, leijonat, paikallislehti ja maakunnan lehti, kalastusosuuskuntia, tiehoitokuntia, kyläyhdistyksiä ja muita erilaisia yhdistyksiä yms.

Vaalimenestyksen myötä valtuuston paikkojen lisäksi keskustalaisia on valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajissa, lautakunnan puheenjohtajat ja lautakunnan jäsenistön enenmistö ja eri luottamuspaikoissa kaupungin edustajana. 

Ja mikä näitä yhdistää? Niissä on kaikissa keskustapuolueen jäsenten enenmistö ja jossain jopa kaikki ainakin kannattavat keskustaa. Verkosto ja verkko on vahva. Moni on ollut tietämättään keskusta-puolueen jäsen, esim puolueen rahankerjuukirje on saattanut paljastaa, että isi on liittänyt lapsensa rippikoulun jälkeen puolueeseen. 

Onhan kunnan asioita helppo järjestellä vaikka hirven metsästyksen ohessa. Missäköhän Suonenjoella keksittiin, että ostetaan vanha tehdaskiinteistö kunnan purettavaksi kun se kuulemma rumentaa näköalaa? Hinta oli niin julma, ettei määrärahat riittänyt vaan piti välillä lisää nuijia rahaa ostosta varten, kaavaakin piti muuttaa ja puolisuonelumerkintäkin poistetatettiin. Myyjäpuoli oli varmaankin tyytyväinen - hänen ostohinta kymmenkertaistu Tulevat sukupolvet voivat ihmetellä päätöstä -ostetaan purettavaksi. Miksi ihmettelevät? No, hehän maksavat näitä meidän ajan investointeja. 

Tämä kirjoitus ei ole mikään haukkuma tai arvostelu vaan tosiasia. Keskustapuolueen  suuruus on tosi asia monella paikkakunnalla.

Mites tämä näkyy päätöksen teossa? Suurin osa istuu hiljaa paikallaan. Sanoo vain  "paikalla" nimenhuudossa ja äänestää kuten on käsketty. Puolueessa on paikkakunnilla muutama kova ääninen toisinajattelija, joka kerää äänet ja hänen mukanaan menee pari muuta keskustalaista valtuustoon. Mutta mitä sillä on väliä jos ei puhu mitään kokouksissa tai häviää omille äänestyksissä?

Demokratiassa enemistö ratkaisee asiat. Kenellä on eniten kavereita, se määrää lelut ja leikit. Onneksi välillä joku voi saada läpi, että tehdään jotain viisaanpaa. Esimerkiksi kuntaveron laskeminen.

Uskallatko Sinä äänestää vaihtoehtoa? Jotain muuta mitä ennen olet äänestänyt? Jotain muuta mitä vanhenpasi on äänestänyt? Miksi et käytä äänioikeuttasi ja muuta äänelläsi kuntaasi?

Vaalipopulismia on vastustaa oman puolueen ajamia asioita, esimerkiksi jos keskustalainen ajaa nyt vaaleja kunnan terveyspalveluiden ulkoistamista. Vaalien jälkeen tässäkin ollaan takaisin puolueen ruodussa- selvitykset eivät yllättäen yksityistämistä kannattanutkaan. 

Ole rohkea!

Hyvä hyvä!

Perjantai 11.3.2016 klo 8.30 - Pia P

Kannatan maanviljelijöiden mielenilmaisua!

Vastuullinen ministeri ja - virasto pitää saada  maksatuspuolen kuntoon ja ajantasalle.

Palkansaaja tai eläkeläinen, miten vaikuttaisi elämääsi jos Sinulle kuuluva raha maksettaisiin tyyliin: "katellaan sitten joskus..."?

Jos haluat syödä jatkossakin suomalaista ruokaa, niin osta sitä jo tänään!

-----

Jk. Olen ollut maatatalouslomittaja ja onpa joskus ollut omia possusia, niin tiedän vähäsen mitä maatalousyrittäminen on. Kateelliset voivat käydä kokeilemassa- tiloja on myynnissä.

Loppukevennys: aikoinaan, taisi olla vuosi 1987, oli sadekesä ja pelloille ei päässyt viljaa korjaamaan. Minäkin hain silloin katokorvausta ja sain ostoluvan 80 kg:lle rehusoijaa possujen ruuaksi. Siis luvan ostaa! 

Maahanmuuttajia kuntaan...

Lauantai 30.1.2016 klo 18.13 - Pia P

Pohjois-Savon ELY on lähestynyt kuntia, jotta alueella tuleville myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille löydettäisiin kuntapaikkoja. ELY neuvottelee nyt 285 henkilön kuntapaikasta, joka on 35% tällä hetkellä alueella olevien turvapaikanhakijoiden määrästä. Suonenjoen neuvottelut on 21.3.2016, siihen osallistuu ELYn väkeä, kunnan johtoa ja luottamushenkilöitä.

Kuntapaikkojen neuvotteluissa myönteisten päätösten määrä on alakanttiin arvioitu, kenties on helpompi lisätä paikkoja kuntiin kun on ensimmäinen ryhmä saatu hyväksyttyä. Kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen on hidasta, vaikeaa ja jopa mahdotonta. Suomeen jää paljon ihmisiä, joilla ei ole kuntapaikkaa. Lisäksi Suomeen on tulossa tänäkin vuonna paljon uusia turvapaikanhakijoita, joten vastaanottokeskuksia tarvitaan edelleen.

Suonenjoki on hoitanut  turvapaikkahakijalasten opiskelun lain perusteella. Kustannuksia tulee joka kuukausi lisää ja ne ovat selvillä, mutta korvauksen määrä selviää vasta syksyllä 2016. Silloin vasta ilmoitetaan opiskelussa olleet 6-16 vuotiaat turvapaikkahakijalapset. Vain aikarajojen, yli 4 kk ylittäneistä saadaan puolet vuosikovauksta ja yli 8 kk läsnä olleista koko vuoden korvaus. Jos oppilas on vaikka 3,5 kk, niin kunta ei saa yhtään rahaa valtiolta. Loppusyksystä 2016 maksetaan korvauksia tästä koulukustannuksesta. Samalla tavalla turvapaikkahakijoiden terveydenhuoltokustannuksien korvaus on "pitkässä viiveessä".

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen on sanonut, että valtion pakolaisista maksama korvaus kattaa arviolta vain 60 % todellisista kustannuksista" (Lapin aluekehitytspäivät Rovaniemi syyskuu 2015). Moni kunta on joutunut rahapulassa perumaan tai pienentämään kiintiötä eli kannattaisi uskoa kokemusta mielummin kuin luuloa, että valtion raha riittää kustannuksiin.

Suonenjoella on siis jo tällä hetkellä iso velvoite ja kustannus järjestää opiskelua kaupungissa oleville turvapaikkahakijalapsille. Lisäksi kielteisen päätöksen saaneille ja paperittomille kouluikäisille kuuluu oppioikeus, jonka kunta, esim. Suonenjoki,on lain mukaan hoidettava, mutta siitä ei saa korvausta uudenkaan lain perusteella. Harvassa kunnassa on 4,2, % kunnan väkiluvusta vastaanottopaikkoja (7500 asukasta ja VOK paikkoja 320)  ja nyt pitäisi ottaa vielä erikseen lisää maahanmuutajia kuntalaiseksi. Eikö Suonenjoen taakan kanto ole jo täytetty tässä kriisissä?

Suonenjoen valtuustossa päätettiin kanta vastanottokeskuksesta syyskuussa 2015. Olin valtuutetuista ainoa, joka ei kannattanut sitä. Joulukuun 2015 valtuustossa esitin, että meidän on keskusteltava julkisesti ja avoimesti tarjoammeko kuntapaikkaa maahanmuuttajille ja miten me varaudumme siihen. Oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat voivat muuttaa tai jäädä myös omatoimisesti kuntaa, jos kunta tai yksityinen tarjoaa asuntoa. Kotouttamiseen on panostettava, oli tulotapa mikä tahansa.

Me kaikki tiedämme miksi pitäisi ottaa maahanmuuttajia kuntaa, kukaan ei kiistä sitä. Me tiedämme, että turvaa on tarjottava, mutta osa silti laittaa oman kunnan asukkaat etusijalle.
Kuntapaikan tarjoamishaluiset voisivat avoimesti kertoa myös millä rahalla ja miten katamme kustannukset? Valtion korvaukset eivät kata tutkitusti kaikkia kustannuksia ja niitäkin maksetaan vain kolme vuotta. Lisäksi perheen yhdistäminen tuo mukana monta uutta kuntalaista maahanmuuttajan mukana.

Suonenjokelaisille on tärkeää itsenäisen kaupungin säilyttäminen. Onko oikein, että kriisiytyvä kunta säästöpakotteessa vielä lisää vapaaehtoisesti -vaikka hyvää tarkottaen- menoja ottamalla sopimuksella maahanmuuttajija ja leikkaa, supistaa ja pientää kantasuonenjokelaisilta? Vai nostetaanko kuntaveroa?

Maahanmuutajasopimuksen teko on vielä vapaaehtoista kunnalla, se on kunnan oma päätösvallan alainen asia. Suonenjoella ei ole varattu tähän rahaa  ja maahanmuutajien vastaanoton aloittaminen on niin merkittävä asia, ettei kaupunginhallitus voi tehdä sopimusta tästä vaan kaupunginvaltuustoon pitää päättää tämä. Avoimen kansalaiskeskustelun jälkeen.

Maaseutu vetää asukkaita

Lauantai 8.11.2014 klo 9.18 - Pia P

Maaseutu vetää asukkaita ja varsinkin lapsiperheitä. Tämänlaista viestiä saadaan muuttovoitaja kunnista ja maaseutukaupungeista. Lapsiperheet haluavat asua turvallisessa, helpossa ja lapsille hyvässä paikassa. Isotkin talot ovat kaupunki-kaksioiden hinnoissa. Elämään tulee laatua kun naapuri ei jumppaa korvan vieressä ohu seinä välissä kerrostalossa.

Moni on paluumuuttaja. Ne, ketkä vannoivat yläasteella, etteivät ikinä asu enää tuppukylässä, ovat nyt muuttamassa oman perheen takaisin. Vuodet ruuhkaseuduilla, kiireessä, ihmispaljoudessa ja saasteissa on saanut paluuhaaveet itämään. Netissä surfataan etsimässä sopivaa omakotitaloa ja pottumaata.

Mitä Suonenjoki tarjoaa tähän? Rakenteilla olevan tiiviin kerrostaloalueen junaradan varteen. Se on meidän ainoa kohde mihin laitetaan rahaa ja tarmoa. Onneksi asuntokauppa ei ole kaupungin käsissä. Asuntoja löytyy varmasti kaikille halukkaille, vaikka enää ei rakennettaisi yhtään kerrostaloa ostomaalle keskustaan.

Mikä täällä vetää? Puhdas luonto, turvallisuus, hyvät koulut, erityisen hyvät liikuntapaikat, harrastuksia laidasta laitaa ja helppo asuminen. Täältä löytyy kaikki ja on silti lyhyt matka isoihin kaupunkeihin.

Mikä täältä karkoittaa? Kallis asuminen - osa valtion syytä ja esim. veroprosentti osin kunnan syytä.

Mitä valtio tarjoaa maalle muutolle? Hallitusohjelma mukaan maaseutu pitää tyhjentää isojen kaupunkien lähellä Etelä- Suomeen. Hallitus ohjelman mukaan Suomeen jää vain Oulu ja Turku - Helsingin ympäristö - Tampere - kolmio. Muu Suomi jää alkutuotanto ja luonnonvara-alueeksi.

Tämän pohjalta hallitus tekee päätöksiä. Koulut ei saa enää rahoitusta eli ne joudutaan lakkauttaa. SOTE -palvelut saa vain isoista kaupungeista (yöpäivitys lähti jo). Liikkumisen hinta (polttoaine tai matkaliput) nostetaan ja samaan aikaan julkisia kulkuyhteyksiä lakkautetaan koko ajan. Mikä ristiriita tässäkin puheissa ja teoissa - käytä julkisia, mutta me lakkautettiin jo ne... Taajaman ulkopuolelle ei saa enää rakennuslupia (Keski- Suomen puolella ennakkotapaus, joka tulee laajenemaan). Jätevesiasutus iski suoraan syrjäseutujen asukkaan kukkaroon. Puunpolttominen halutaan kieltää lämmitysmuotoina ja sen käyttö kotiuuneissa ja - saunoissa (taajamissa menossa läpi jo), Sähkönhinta on niin korkea ympäristöverojen takia, ettei sitä ole varaa käyttää suurikulutuksissa omakotitaloissa. Valtion virastojen "pakkomuutto" on pysähtynyt, kukaan ei muista, että niitä haluttiin joskus hajasijoittaa.

Valtionosuusrahoitus tulee laittamaan suurimman osan kunnista ja kaupungeista polvilleen ja anomaan pääsyä isoon kaupungin kylkeen. Iso kaupunki sitten lakkauttaa palvelut syrjäseuduilta, niin silloin viimeistään ihmisten on pakko muuttaa isoihin kaupungin keskustan läheisyyteen.

Masentavaa ajatella, että osan ihmisten on pakko muuttaa pois maalta. Mutta on hienoa, että joskut haluavat uhmata hallitusohjelmaa ja muuttavat tännepäin. Joskus oli asuttamispolitiikkaa, nyt pitäisi olla maalla asumispolitiikkaa eikä maalta pakottamispolitiikkaa.

Tervetuloa, tänne maalle mahtuu!

Jk. Olen asunut yhteensä 20 vuotta Helsingissä ja loput ympäri Suomea. Minulla on tässä kokemuksen syvä rintaääni. Maalla on paras asua! Kaupungissakin elää.

Aattelepa ite...

Perjantai 26.9.2014 - Pia P

Lisäys viime viikon juttuun...

Valokaapelin vetopaikat on jatkossa maaperätutkittava!

Harvalla yrityksellä on varaan tälläiseen ylimääräiseen ja yllättävään menoerään. Kysymys onkin, että onko joku onnistunut lobbauksessa (Suomessa ei ole montaa maaperätutkimusta tekevää firmaa, joka pystyy näin laajamittaiseen toimintaan pikaisesti) vai valtion rahapulan takia keksittiin tälläinen lisäkulu, joka lopettaa ainakin pienten yritysten kaapelin vedon eli tukien haluamisen?

Viikon mietittävä: Jyrki Katainen sanoi vuonna 2008, että Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Nyt on tullut ilmi, että EU ajaa voimakkaasti "taakan jakoa" eli pakolaisia pakkoasutetaan eri EU -maihin maiden kantokyvyn ja harvaanasutuksen suhteessa. Tätä kirjoittaessa taustalla kuuluu vanha kotimainen leffa, jossa huoneenvuokrauslaki määräsi kuinka paljon ihmisiä on asuttava kodissa ja viranomainen pakko asuttaa ventovieraita asuntoihin, jos asunnossa on liian vähän asujia.

Vedänkö liikaa johtopäätöksiä, eihän näin voi olla? Eihän tätä ole jo sovittu, eihän?

Viikon vierailu: kävin alkuviikosta Brysselissä. Reissu, puhujat, asiat ja näkemäni vahvistaa tietoani, että hyvää tästä EU - jäsenyydestä ei jatkossa seuraa. Suomi ei pidä Suomen puolia vaan toimii Eu:n ja rikkaiden hyväksi. Rikas ei ole edelleen se, jolla on iso asuntolaina....

NYTKIS

Keskiviikko 12.9.2012 klo 7.32 - Pia P

Olin 8.9.2012 Savon NYTKIS- keskustelupaneelissa Perussuomalaisten edustajana. Paneelin aiheena oli maahanmuuttajien kotouttaminen ja kielitaidon ja kielenopetuksen merkitys.

Jokaisesta puolueesta (paitsi RKP) oli edustaja ja keskustelu sujui leppoisasti eteenpäin. Kukaan ei vastustanut maahanmuuttojien kieliopintoja.

Olen ollut kahdeksan vuotta Helsingin kaupungilla töissä. Vastasin työpaikkakouluttajana myös maahanmuuttajien työssäoppimisesta omassa yksikössäni. Sijaispalvelutyöntekijöistä siivouspuolelle oli 95% somalimiehiä.

Lapseni olivat Myllypuron koulussa, jossa on hyvin paljon maahanmuuttajia- taitaa olla top3 eri kansalaisuustilastossa. Olin koulun vanheinpainneuvoston hallituksen jäsen.

Kavereitani on mennyt naimisiin ulkomaalaisen kanssa, joten puolisoista on tullut maahanmuuttajia Suomeen. Kotouttaminen on paperilla laki- ja asetusteksteissä ihan erilaista kuin käytännössä.

Näin elämän ja käytännönkokemuksella maahanmuuttajien kotouttamisesta ja kieliopinnoista keskusteleminen on helppoa. Aihe on hyvin tärkeä ja ajankohtainen.

Kerroin paneelissa käytännön ongelmista ja byrokratian vaikeuksista. Maahanmuuttajanaisten kieliopintoihin pitää kiinnittää enenmän huomiota. Naiset jäävät helposti syrjään pienten lasten, iän tai mies hoitaa kaiken - kulttuurin takia. Kielitaito ja ammattiopinnot ovat varmin tie kotouttamisen onnistumiseen.

Ulkomaalaistaustaiset paneelisti kertoivat, että he haluavat oppia suomea, maan tavat ja noudattavat Suomen lakia.

Perussuomalaiset eivät ole rasisteja. Olemme maahanmuuttorealisteja. Suomalaisessa yhteiskunnassa pitää säilyttää sananvapaus ja oikeus omiin mielipiteisiin. Ketään loukkaamatta ja kenenkään loukkautumatta.

Hieno keskustelu ja kiitos kaikille osallistujille!