Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:735312 kpl

Pikakysely

Oliko mun juttuja ikävä?

Venäjän kaverit

Perjantai 5.7.2024 - Pia P

Vasemmistoliiton mepit ovat liittyneet europarlamentin GUE/NGL - vasemmistoryhmään.

Ryhmä oli tiedossa Suomessa jo EU-vaalien aikaan, mutta ei tälläinen asia suomalaisia äänestäjiä kiinnosta. 

Miksi olisi pitänyt kiinnostaa- kuka äänestäisi Suomessa henkilöä, joka on putin myönteinen, ei hyväksy Ukrainan tukemista ja ei hyväksy EU:n ajamia venäjä- pakotteita vaan on esim äänestänyt niitä vastaan. 

Niinpä, mutta sellainen ryhmä käy Suomen vasemmistolle. Aika moni on järkyttynyt siitä. Onneksi ryhmä on pieni eli vaikutusvalta on mitätön. 

Toisaalta yhdessä asiassa vasemmiston EU- ryhmä voisi olla kokoaan isompi -

ryhmä ajaa EU:n hajottamista. 

Moni suomalainen luulee, että EU:ssa ajetaan Suomen etuja - ei ajeta vaan siellä ajetaan oman ryhmän ajamia asioita, siksi ryhmällä on väliä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vasemmisto, EU, meppi

Veropohjan laajennus

Perjantai 26.10.2018 - Pia P

Jokamiehen oikeudet on nyt pop! Ylen kampanja oli "mene metsään!", siinä sai kertoa julkisesti miten usein käy metsässä ja missä päin.

Jokamiehen oikeudet (eikö joku tasa-arvohenkilö voisi vaatia nimen muuttamista jokahenkilön oikeudeksi?) halutaan Unescon maailman perintöluetteloon. Se on pysyvä merkintä.

Ulkomaiset ihmiset ihmettelevät, että miten Suomessa saa kerätä marjoja ja edes kävellä jonkun omistamassa metsässä. Marjayrittäjät käyttävät jokamiehen oikeuksia kun keruuttavat ilman veroja yksitysmailta marjat - peruste on, että muuten jäisivät marjat ja sienet metsään. Niin on muuten jäänyt monelta ulkomaan eläjältä roskatkin marjareissuilta. Jää niitä suomalaisiltakin.

Jokamiehen oikeuksista käydään aina välillä kiistaa - kuuluuko pihamaan marjapuskien siihen, saako tukkia pihatieltä autoilla, saako leiriytyä koko kesäksi samaan saareen, saako nousta mökkilaiturille ja uimaan jne. Olipa polttopuunkerääjäkin sitä mieltä, että metsässä olevat pöllit kuuluu jokamiehen oikeudella hänelle- eikä maanomistajalla. 

Meillä saa käpästelellä (kävellä) ja nauttia metsästä ja luonnosta, vaikka ei itse omista maata. Jokamiehen oikeus on ollut hieno asia!

Metsänomistaja maksaa puunmyynnnistä pääomaveroa (30 tai 34%) ja arvonlisäveron.

Ajatelkaa valtio saa, joka kaupasta kolmanneksen. Puunmyyntitulosta vähennetään vielä istutus/laikutus/maanparannus/ lannoitus/työkulut/ hoitokulut/harvennukset/vakuutusmaksut jne. Myrskyt kaatavat puita ja ötökät/hirvet/myyrät syövät niitä. Joulukuusia varastetaan...

Jokamiehenoikeuksien vastaan on ollut, ettei metsäpohjaa veroteta vaan puun myyntituloja.

Demarit on joka pitkään haaveilleet metsä-ja peltomaanpohjan verotuksesta. Samaan tapaan kuin kiinteistövero. Verotuspohjan laajennus tarkoittaa uusia verotuloja eli nyt metsäpohjaveroa.

Samaan aikaa puhutaan voimakkaasti jokamiehenoikeuksien säilyttämisestä ja demarit salassa metsäpohjan verotuksesta.

Ei ja ei. Vaikka en omista yhtään metsää, niin se on jompikumpi. Jos metsämaan verotus tulee, niin sen jälkeen loppuu jokamiehen oikeus yksityisten omistamissa metsissä. Piste. Ei olisi mukava asia.

Hei, metsänomistajat, kuka valvoo Teidän etuja? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsävero, veroja, demarit, verotuksen laajennus, jokamiehen oikeudet

Keskellä ollaan...

Tiistai 14.3.2017 - Pia P

Kerronpa nyt Suomen maaseudun pikkukunnista ja - kaupungeista. Osa kaupungeistakin pääsee tähän juttuun kun kuntaliitokset muuttavat poliittisia suhteita - ainakin aluksi. Keskuskaupungin valtapuolueet, kokoomus, demarit ja jossain vihreät, ovat jääneet alakynteen kun liitosalueen valtapuolue keskusta jyllää kaupunkiin. Aivan, tämä juttu on keskusta-puolueesta. Aihe nousi taas esiin kun kuulin, että henkilö ei voi lähteä toisen puolueen ehdokkaaksi, vaikka haluaisi, kun on helpompi olla keskustan riveissä maalla - vaikkei heitä kannata. Aika surullista.Tai yrittäjä ei voi olla muukuin keskustalainen maaseudulla, muuten ei riitä asiakkaita. Keskustahan on hyvin saannut edustuksen yrittäjäjärjestöönkin.

Tienviitta sen jo joka kunnassa kertoo - keskusta on tuolla ja täällä.

Paikkakunnalta löytyy osuuspankki, osuuskauppa, metsänhoitoyhdistys, metsästysseuroja, marttoja, kirkkovaltuusto, valtuusto, yrittäjäyhdistys, leijonat, paikallislehti ja maakunnan lehti, kalastusosuuskuntia, tiehoitokuntia, kyläyhdistyksiä ja muita erilaisia yhdistyksiä yms.

Vaalimenestyksen myötä valtuuston paikkojen lisäksi keskustalaisia on valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajissa, lautakunnan puheenjohtajat ja lautakunnan jäsenistön enenmistö ja eri luottamuspaikoissa kaupungin edustajana. 

Ja mikä näitä yhdistää? Niissä on kaikissa keskustapuolueen jäsenten enenmistö ja jossain jopa kaikki ainakin kannattavat keskustaa. Verkosto ja verkko on vahva. Moni on ollut tietämättään keskusta-puolueen jäsen, esim puolueen rahankerjuukirje on saattanut paljastaa, että isi on liittänyt lapsensa rippikoulun jälkeen puolueeseen. 

Onhan kunnan asioita helppo järjestellä vaikka hirven metsästyksen ohessa. Missäköhän Suonenjoella keksittiin, että ostetaan vanha tehdaskiinteistö kunnan purettavaksi kun se kuulemma rumentaa näköalaa? Hinta oli niin julma, ettei määrärahat riittänyt vaan piti välillä lisää nuijia rahaa ostosta varten, kaavaakin piti muuttaa ja puolisuonelumerkintäkin poistetatettiin. Myyjäpuoli oli varmaankin tyytyväinen - hänen ostohinta kymmenkertaistu Tulevat sukupolvet voivat ihmetellä päätöstä -ostetaan purettavaksi. Miksi ihmettelevät? No, hehän maksavat näitä meidän ajan investointeja. 

Tämä kirjoitus ei ole mikään haukkuma tai arvostelu vaan tosiasia. Keskustapuolueen  suuruus on tosi asia monella paikkakunnalla.

Mites tämä näkyy päätöksen teossa? Suurin osa istuu hiljaa paikallaan. Sanoo vain  "paikalla" nimenhuudossa ja äänestää kuten on käsketty. Puolueessa on paikkakunnilla muutama kova ääninen toisinajattelija, joka kerää äänet ja hänen mukanaan menee pari muuta keskustalaista valtuustoon. Mutta mitä sillä on väliä jos ei puhu mitään kokouksissa tai häviää omille äänestyksissä?

Demokratiassa enemistö ratkaisee asiat. Kenellä on eniten kavereita, se määrää lelut ja leikit. Onneksi välillä joku voi saada läpi, että tehdään jotain viisaanpaa. Esimerkiksi kuntaveron laskeminen.

Uskallatko Sinä äänestää vaihtoehtoa? Jotain muuta mitä ennen olet äänestänyt? Jotain muuta mitä vanhenpasi on äänestänyt? Miksi et käytä äänioikeuttasi ja muuta äänelläsi kuntaasi?

Vaalipopulismia on vastustaa oman puolueen ajamia asioita, esimerkiksi jos keskustalainen ajaa nyt vaaleja kunnan terveyspalveluiden ulkoistamista. Vaalien jälkeen tässäkin ollaan takaisin puolueen ruodussa- selvitykset eivät yllättäen yksityistämistä kannattanutkaan. 

Ole rohkea!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, puolue, maaseutu, vaalit

Valitetaan - Suonenjoki

Perjantai 24.2.2017 klo 15.26 - Pia P

Haku
Työpaikkailmoitus. työpaikan nimi on 14.3.2917 - se tarkoittaa hankekoordinaattoria!
Suonenjoen Soitto - hanke on saannut myös vastusta - päätöksen teon mallin (ei löydy selvää päätöstä)  ja osan alueen asukkaiden puolelta. Suurin osa kaupunkilaisista ei taida edes tietää mitä tässä hankkeessa on kysymyksestä ja osa tykkää siitä, koska saadaan siihen EU- rahaa.
Suonenjoen soitto - hanke on metsäsoitin - kierrätysmateriaalista tehtyjä eli urkupillejä, patoja yms. - puisto Suonenjoki- joen laavulle ja siellä on tarkoitus järjestää konsertteja ja tapahtumia. Laavu on polulla eli pitäisi rakentaa esteetön reitti yms. Alue on kaavassa luonnosuojelullisesti arvokas alue. Soittimet ovat noin parin metrin kokoisia.  Suomussalmella ko soittimien ääni kokemuksen mukaan kumisee kilometrien päähän. Helsingin taiden yössä kävijöiden mukaan metsäsoittimet ujelsivat ja rämisivät tuulessa. Suonenjoella äänen arvellaan olevan rauhallinen. 
 Kaupunginhallituksen esityslistassa 27.2.2017 pykälä 50 esitetään, että koska Suonenjoen Soittoon liittyvän hankkeen oikaisupyyntö on tullut määräajan jälkeen, niin sitä ei oteta käsittelyyn.
Esityslistan mukaan asia on hyväksytty 19.12.2016 olleessa kaupunginvaltuuston kokouksessa talousarvion yhteydessä. Päätös on esityslistan mukaan :" toimintaympäristön toiminnallisena tavoitteena osalistuminen hankkeeseen" 
No onhan tavoitteena osallistua melkein sama kuin päätetään osallistua tai osallistutaan? 
No jos asia tulkitaan, että se on päätös. Mitäpä siitä seuraa? Valtuuston päätöksestä on oikeus tehdä kunnallisvalitus hallinto-oikeudelle 14 vrk päätöksen tiedoksisaannosta. 
Eli jos joku olisi hoksanut tämän olleen päätöksen ja olisi tehnyt valituksen, niin koko talousarviokohta olisi jäännyt hyväksymättä valitusprosessin ajaksi. Mokoman rivin takia. Kuntalain mukaan seuraavan vuoden talousarvio pitää olla hyväksytty edellisen vuoden loppuun mennessä. Kokous oli 19.2. eli vuosi olisi loppunut kesken. Suonenjoki olisi rikkonut kuntalakia.
Vain valtuusto voi muuttaa talouarviossa olevia asioita eli jos tämä oli valtuuston päätös, niin vain valtuusto voi sitä muuttaa- .ei vapaa-ajanlautakunta tms. Eli kaupunginhallituksen esityslistassa oleva ohjaus vielä lisää rikkoo ajatusta, että tämä oli päätös.
Jos tämä on kaupunginhallituksen mukaan päätös, joka on siis tehty talousarvion mukana, niin mitä tästä seuraa? Talousarviot pitää jatkossa kysellä jokiasesta kohdasta mitä tämä tarkoittaa ja mitä tällä päätetään. Talousarvion hyväksymisvaltuustot kestävät vuorokausia, koska ei voi jättää  mitään epämääräistä, kuten "suunnitellaan osallistumista". Joka tälläinen asia pitää muuttaa - joko pois tai päätetään - toki kunnon esittelyn jälkeen. Mikäli muutokset eivät mene läpi äänestyksessä, pitää tehdä kunnallisvalitus asian tarkentamiseksi.
Suonenjoki taitaa kulkea muutenkin rimaa hipoen talouaarvion hyväksymisvaltuustoissa. Valitusoikeus alkaa pöytäkirjan julkaisemisesta. Eli kokous oli 19.12.2016, pöytäkirja tuli julkiseksi 21.12.2016 ja valitusaika  alkoi 22.12.2016 ja päättyi 5.1.2017. Suonenjoella siis valitusaika jatkuu vielä sen jälkeen kun talousarvio on oltava kuntalain mukaan hyväksyttynä.
Hallinto-oikeudet eivät ole mitää pikaoikeuslaitoksia eli laiton tila voisi jatkua kuukausia. Mitään talousarviossa olevia asioita voisi tehdä, koska ei olisi määrärahoja hyväksyttynä. Ei kai me tälläistä haluta? 
Kysyn siis vielä kerran, että ohjaako Suonenjoen kaupunki oikeasti lukemaan "suunnitellaan osallitumista" päätökseksi ja avaa siten tälläisen pandoran lippaan lukemaan talousarviota "silmä kovana" mahdollisten epäselvien lauseiden varalta?
Ei kyllä kuulosta mukavalle päätöksen teolle. 
Asiat pitää olla hyvin esiteltyjä ja päätökset selviä.
Minulla on ehdotus miten asia pitää hoitaa kunnallisen päätöksenteonlain mukaan, mutta katsotaan ensin mitä kaupunginhallitus päättää maanantaina 27.2.2017.
Paikallislehdessä voi olla julkaistuna  mielipidepalstalla kirjoitukseni vasta ti 28.2. Kirjoitin sen ennen kaupunginhallituksen esityslistan julkaisemista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, valitus, kuntalaki, hankkeet, EU- raha

Suonenjoen yhdistys - yritys

Torstai 7.4.2016 - Pia P

Savon Sanomissa oli 15.3.2016 juttu Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys ry taloudellisesta tilanteesta. Jutun mukaan yhdistyksen ylläpitämä Päivärinteen vanhustenkoti toiminta vaikeutuu, koska Suonenjoen kaupunki ei osta riittävästi tehostetun palveluasumisen paikkoja. 

Kaupungin ja vanhustenkotiyhdistyksen välillä on ostopalvelusopimus, joka tarkoittaa, että kaupunki ostaa paikkoja tarvittaessa. Sopimus sallii jopa nolla paikkaa, jos tarvetta ei ole.

Tällä hetkellä kaupunki ostaa sieltä  kahdeksan paikkaa ja vanhustenkotiyhdistys haluaisi ostopaikkoja olevan 16, että toiminta kannattaisi.

Miksi Suonenjoen kaupunki ei osta lisää paikkoja niin, että yhdistyksen toiminta jatkuisi? Koska jo edellisellä hallituskaudella demareiden johdolla säädettiin paljon mainostettu vanhuspalvelu - laki, joka antaa oikeuden asua jokaisen vanhuksen kotona tai kuten ministeri kehui, että "ketään vanhusta ei enää makuuteta hoitolaitoksen sängyssä."

Suonenjoen kaupunki noudattaa siis lakia, että laitospaikkoja puretaan. Ostosopimukset joustavat alaspäin ja uusia paikkoja ei osteta, koska se laki määrää niin. Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunta antoi jo moitteita liioista laitoispaikoista. Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunta on tehnyt johdonmukaista työtä, että lain mukaisesti saamme laitospaikkoja pois.

Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys hoitaa vanhustenkotia yhdistystoiminnan pohjalta. Yhdistyksessä on hallitus ja hallituksen puheenjohtaja. Itse toimintaa pyörittää ammattihenkilökunta. Suonenjoen kaupungin päättäjien sydämessä on ilmeisesti erityinen kolo ko yhdistykselle, koska vuosien aikana yhdistys saanut jo erilaisia ja erinäköisiä helpotuksia ja etuuksia yhdistyksen toimintaa. Missä muualla tai mikä muu toimija olisi saanut lehtijutun mukaan kaupungilta ilman vastatakauksia 470 000€ takauksen lainalleen. Nykyisin laki estää kaupunkia takaamaan tälläisiä lainoja tai yleensä yrityksiä. Onko Suonenjoella muilla hoivoyrittäjillä näin riskitöntä lainan ja toiminnan  takausta? Kaupunki maksaa lainan jos toiminta ei kannata.

Miksi kaupunki on vuosien aikana auttanut yhdistyksen toimintaa? Esimerkiksi aikoinaan  kilpailutuksessa yhdistys hävisi, mutta silti ostopaikat jäivät ko yhdistykseen. Kilpailutuksen voittaja sai kilpailutuksen määrän paikkoja itselleen. Siinäpä syy, miksi Suonenjoella on niin paljon vanhusten laitospaikkoja. Itse kilpailutus oli sen ajan päättäjien oma keksintö, koska olemassa olevia hoivapaikkoja ei tarvitse ottaa kilpailutukseen. Ei ole hyvä asia, että laitoshoidossa olevia muutetaan parin vuoden välein sinne missä hoidetaan halvimmalla.

Suonenjoen Seudun vanhainkotiyhdistys siis vaatii lehtijutun myötä, että oman toimintansa turvakseen Suonenjoen kaupungin pitää rikkoa lakia nostamalla ostopaikkojen määrää tai siirtämällä toisista hoitopaikoista vanhuksia heidän yhdistyksen hoivan pariin? Mitäköhän se toinen yritys/yrittäjä tuumaisi siitä, että sopimuspaikkoja muutetaan, koska jollakin toisella menee huonosti?

Sen verran Savon Sanomien lehtijuttu herätti mielenkiintoa, että tilasin yhdistysnetistä yhdistyksen nimenkirjoittajat. Sieltä oli vanhustenkoti- yritystoimintaa harjoittavan yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnajohtaja nimettynä nimenkirjoittajana. 

Googlasin (laitoin netin hakuun) Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen varapuheenjohtaja nimen. Löysin nimen Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunnan tarkastuskertomuksesta, jossa hän oli lautakunnan puheenjohtaja. Olavi Huttunen on myös Suonenjoen SDP valtuutettu.

Suonenjoen kaupungin lakisääteistä tarkastuslautakunnan jäseniä ei löydy suoraan kaupungin nettisivuilta eikä kyllä löydy lautakunnan pöytäkirjojakaan..

Demari Olavi Huttunen on siis Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana vaatimassa Suonenjoen kaupunkia lisämään laitospaikkoja edustamalleen yhdistykselle ja toisessa luottamustehtävässään puheenjohtajana hän on jo antanut moitteita kaupungille kun se ei ole riittävän nopeasti purkanut laitospaikkoja. 

Yllä oleva kappale on puhtainta maaseudun politiikkaa. Kaupungin tai kunnan rahoilla paikkaillaan puolueiden valtahallinnassa olevia yhdistystä, säätiötä tms. Pysähtyneisyyden aika kunnissa on taannut toiminnan ennallaan, lehdenkin mukaan "pitkillä perinteillä". Kuntalaisille tämä on ilmeisesti käynyt, koska samat henkilöt sinne valtuustoon vaaleissa äänestetään. Kansan tahto- tai sitten kukaan ei ole selvittänyt näitä?

Korostan, että Olavi Huttusen toiminta kahden näin eri intressin luottamushenkilönä on täysin laillista kunhan hän jäävää itsensä tarpeellisissa kohdissa. Eri asia onko näin ristiriidassa oleva toiminta "hyvän maun mukaan". Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksessa on varmaankin muita suonenjokelaisia politiikkoja, kenties valtuutettuja?

Aika ristiriitaista, mutta lain sallimaa jos osaa siis jäävätä oikeissa kohdissa. Sitähän ei voi todentaa mitenkää, koska yhdistyksen pöytäkirjat evät ole julkisia ja tarkastuslautakunnan pöytäkirjat pitää pyytää erikseen kaupungintalolla luettvaksi, koska niitä ei ole netissä. 

Mielenkiintoisemmaksi tekee asian yhdistyslaki... "Hallituksen jäsenet ovat vastuussa yhdistyksen toiminnasta omalla omaisuudella..." Kumman etu menee edelle - yhdistys vai kaupunki? Yhdistyksen hallituksen jäsen toivoo varmaankin, että kaupunki pelastaa yhdistyksen ja siten myös oman henk.koht vastuun. Käytetäänkö taas jotain konstia, että talousvaikeuksissa oleva yhdistys saa kaupungin rahaa tai muuta tukea toimintansa jatkoon? Ja milloin tämä tuodaan kaupungin päätettäväksi ja mikä tätä hoitaa ja päättää- hallitus, valtuusto? Sosiaalilautakunta ei ole vastuussa minkään yhdistysten toiminnasta vaan, että esim. Suonenjoen vanhukset hoidetaan asianmukaisesti. Suonenjoen tarkastuslautakunta varmaan hoitaa tehtävänsä ja valvoo, että kaupunki jatkaa oman tarkastukertomuksen mukaista laitospaikkojen purkua?

Laitospaikkoja valvoo AVI (aluehallintovirasto), joka seuraa hoitajien ammatitaustaa, hoitajamitoitusta, toimintaa yms. Ostajan ja palveluntuottajan välillä on sopimus, joka määrittelee paikkamäärän, sopimusajan, palveluntason, hinnan yms.

Yhdistyksen työntekijät saanevat työpaikan muualtakin. Vanhukset hoidetaan ihan varmasti muuallakin. Mutta hyvät yhdistyksen hallituspaikat voi mennä? Ja ehkä kaupunki oman vastuuttoman toimintansa takia joutuu maksamaan takauksen, mutta voi saada jotain takaisin, koska yhdistys omistaa "Päivärinteen" kerrostalon.

Voihan yhdistys saada toimintansa kannattavaksi ja siten toiminta jatkuu. Suonenjoen kaupunki ei saa tällä kertaa millää konstilla tukea yhdistyksen toimintaa. Onneksi on lait.

Mitenköhän Suonenjoen muut hoivokotiyritykset suhtautuu tälläiseen kaupungin tukipolitiikkaa?

Suonenjokelaisille voi tulla maksettaa lehden mukaan 470 000 €. Se on paljon rahaa.

Savon Sanomille kiitos kun toi tämänkin asian esiin ja keskusteluun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, vanhuspalvelulaki, savon Sanomat, Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys, demari

Olen sitten rasisti kun valitan...

Torstai 18.2.2016 klo 20.34 - Pia P

Kävin tänään 18.2.2016 kutsuttuna tutustumassa Vanhamäen turvapaikkahakijanuorten koulukäyntiin ja heidän elämään siellä.

Kutsun syynä oli oikaisupyyntöni koulutuslautakunnan päätökseen, jossa kaupunki ja Vanhamäki- säätiö tekee sopimuksen turvapaikkahakijoiden koulukustannuksista.

Sopimuksen mukaan Vanhamäki maksaa mm kaikki kustannukset mitkä tulisi kaupungille Vanhamäen opetuksesta. 

Tein siis oikaisupyynnön tästä sopimuksesta.

Sainpa aikamoista painostusta asiasta. Minun pitäisi perua oikaisupyyntö, koska se estää sopimuksen voimaan tulon.

Kyseessä on yli 16- vuotiaiden turvapaikkahakijoiden valmisteleva opetus. Se ei kuulu kaupungille eikä sen opettajatkaan kuulu kaupungille.

Jos sopimusta ei tule, niin kaikki jatkuu entisellään. Nuoret saavat opetusta. Heille järjestetään opetusta jatkossakin. Opettajilla on nytkin työsopimus, palkka maksetaan ja työt jatkuvat. Vanhamäki on palkannut nykyiset opettajat ja avustajat. Mikään laki, viranomainen, asetus tms ei edellytä kaupungin osallistumista opettajien palkkaamiseen kaupungin työntekijöiksi.

Jos sopimus tulee, niin opettajan palkka nousee ja hän saa paremman työehtosopimuksen sekä palkkalapussa lukee Vanhamäen sijaan Suonenjoen kaupunki. Opettaja saa siis nytkin palkkaa, mutta hän saisi parempaa palkkaa paremmalla työsopimuksella. Lisäksi kaupunki saa lisää töitä sopimuksen johdosta. Lisäksi koulutuslautakunta rikkoo Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä, jonka perusteet ei ole muuttunut mihinkään.

Nämä asiat ei muuksi muutu, vaikka yritetään sotkea asiaan alle 16-vuotiaden turvapaikkahakijalasten opetuksen valtionkorvausta, muuttuneen maailman tilanteen, karjalan evakoita, minun sanomista yhden asian ihmiseksi tai minun leimaamista rasistiksi.

Mikäli Suonenjoen koulutuslautakunta tekee 23.2.2016 päätöksen esityslistan mukaan minun oikaisupyynnön hylkäämiseksi, asia ei jää siihen. 

Voipi olla, että avaan sen jälkeen asiaa vielä enenpi.

Vanhamäki hoitaa nuorten opetuksen, elämisen ja hoitamisen mallikkaasti. Siihen ko sopimuksella kaupungin muuttaminen opettajien työnantajaksi ei ole mitään vaikutusta - suuntaan tai toiseen.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhamäki, oppioikeuden ylittäneet turvapaikkahakijat, Suonenjoki, sopimus

Vastoin valtuuston päätökstä.... Osa II koulutuslautakunnan päätös päätös

Torstai 4.2.2016 - Pia P

Vain neljä kuukautta kesti, että tuli jatko-osa Vanhamäki- asiaan. Neljä kuukautta sitten Suonenjoen kaupungin valtuusto päätti myönteisen kannan maahanmuuttoviraston ja Vanhamäki -säätiön väliseen sopimukseen.

Päätöskeskustelun aikana keskustalainen Pekka Kauppinen piti etukäteen kirjoitetun kannatuspuheen, jossa kehui miten hyvä sopimus on: "Kaupungille ei tule mitään kustannuksia ja kaupunki saa verotuloja". Kauppisen puhetta ei ole kirjattu pöytäkirjaan, koska se oli esityksen mukainen.  Olin ainoa, joka esitti ettei oteta kantaa ja perustelut löytyvät https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20151646-6.HTM

Suurin osa teki päätöksen "myönteisen vaikutuksen ja kustannuksia tuottamattoman" - esittelyn pohjalta. Joidenkin ajatuksia on vaikea arvailla.

Päätöksen pohjana oleva esittely vaihtui monta kertaa asian valmistelun aikana ja valmistelussa jäi epäselväksi kirjauksia, mutta päätöksen pohja oli, ettei kaupungin tarvitse tehdä Vanhamäki -vastaanottokeskuksessa asiassa mitään eikä se maksa kaupungille mitään.

Ja nyt neljän kuukauden jälkeen Suonenjoen koulutuslautakunta tekee sopimuksen, jota ei näköjään julkisteta sähköisesti kaiken kansan luettaksi Suonenjoen kaupungin nettisivuille pöytäkirjan liitteenä. https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20161677-10.HTM

Koulutuslautakunta sai sopimuksen tutustuttavaksi ja päätöksen teon pohjaksi vasta kokouksessa. Miksi sopimusta, joka on vain pöytäkirjan liitteenä. ei julkaista netissä ao kohdassa?

Sopimuksen allekirjoittajana on kaupungin puolelta keskustalainen koulutuslautakunnan puheenjohtaja Markku Tiihonen ja koulutoimen johtaja ja Vanhamäki säätiön puolelta hallituksen puheenjohtaja keskustalainen Esko Airaksinen ja säätiön johtaja.

Itse päätöskohta §10 oli kirjoitettu epäselvästi ja jopa erheyttävästi, eikä sitä oltu korjattu kokouksessakaan tai pöytäkirjaan kirjattavaksi oikein. Kuulemma liitteessä oleva teksti on oikein.

Yli oppioikeusikäisille turvapaikanhakijoille saa ja voi järjestää valmistavaa opetusta, mutta sitä ei korvata uuden lain mukaan yli 16 -vuotiaille  eikä edes lakia koskevien ikäisten kustannuksia kuukausittain. Syksyllä 2016 ilmoitetaan kuukausittain oppioikeusikäisten 6-16- vuotiaiden turvapaikkahakijoiden läsnäolo ja yli neljä kuukautta olleista ja alle 8 kuukautta olleista kaupunki saa puolet korvausta. Ei siis kuukausittain. Ja vain 6-16 v ikäisistä tulee korvausta valtiolta määräaikaisen lain perusteella.

Lautakunnat koostuvat maallikkojäsenistä.Heiltä ei voida vaatia asiaan paneutumista lakia selvittämällä tai kaikkia taustoja tutkimalla  Lautakuntatyöskentely kävisi raskaaksi jos joka pykälä pitäisi selvittää itse  juurta jaksaen. Olisi suotavaa, että viranhaltijan esitykset ovat, viimeistään kokouksessa ja pöytäkirjaan tallennettuna, oikein ja selvästi ymmärrettävissä.

En usko, että tässä on viranhaltija tarkoituksella erheytetty lautakuntaa vaan esitys on ollut epäselvä.

Valtuusto päätti kantansa, että ajatuksella, että kustanuksia ei tule. Vastoin valtuuston kantaa tehty sopimus sisältää, että Vanhamäki -säätiö maksaa laskua vastaa

- 2-4 henkilön (opettajat ja avustajat) palkat sivukuluineen. Laskutuksen ulkopuolelle jää: henkilöt pitää etsiä, palkata, tehdä ja sopia työsopimus ja mahdolliset poissaolojen sijaiset löytää yms eli tämä on kaupungin henkilöstöhallinnon kuluja

- Koulukirjat ja tarvikkeet. Laskutuksen ulkopuolelle jää kirjojen ja tarvikkeiden valinta, tilaus, laskujen käsittely, maksaminen ja edelleen laskutus ja laskun valvonta. Tämä on kaupungin reskontran ja laskutuspalvelun kuluja

- Sopimuksessa ei oltu huomioitu laskutuksen kustannuksia ja työkustannuksia. Laskutus vaatii monen eri kaupungin työntekijöiden työtä. Palkkahallinnon, laskutuksen, viranhaltijoiden, käsittelijöiden yms.

- Sopimuksessa ei oltu huomioitu miten paljon koulutoimen palveluita ja työtunteja aiheutuu täsät sopimuksesta kaupungille. Vastoin valtuuston päätöstä.

Olen käsittänyt, että "konttoriväki" Suonenjoen kaupungilla on vedetty viimeiseen asti tiukille ja työtehtäviä on tarpeeksi. On jotenkn outoa, että yksi lautakunta voi lisätä omalla päätöksellään kaupungille tehtäviä ja kustannuksia. Vastoin valtuuston päätöstä.

Jos on tekemisen puutetta tai muuten väljää työajan käytössä, niin henkilöstömitoitusta ja työtehtäviä voinee harkita Suonenjoen kaupungin henkilöstössä. (Tämä oli tämän jutun ainoa vitsi...)

Vanhamäki voi jatkaa kaupunginvaltuustollekin esiteltyä tapaa, että palkkaa itse suoraan tarvitsemansa henkilökunnan sekä ostaa/hankkii itse suoraan mitä tarvitseekaan.

Näin hyvin perusteltuna jää vain yksi vaihtoehto. Teen oikaisupyynnön koulutuslautakunnalle.

____

Esitän oikaisuvaatimuksen 19.1.2016 olleeseen koulutuslautakunnan kokouksen pykäkä 10 kohtaan

Oikaisupyynnön tekijä on kunnan jäsen.


Suonenjoen kaupungin valtuuston päätöksessä 28.9.2015 pykälä 35 päätettiin myönteinen kanta maahanmuuttoviraston ja Vanhamäki -säätiön väliselle sopimuksekseen.. Päätöksen esittelykohdassa todettiin, että

"pakolaisnuoret ovat ohittaneet peruskouluiän ja eivät tarvitse kaupungin koulupalveluita."

Valtuusto teki tämän ja valtuustokäsittelyn aikana kerrotun, että kaupungille ei tule mitään kuluja tai toimia tästä sopimuksesta, myönteinen kanta -päätöksen.

Koulutuslautakunnan 19.1.2016 kokouksen pöytäkirjassa pykälä 10 todetaan, että ”kunta voi järjestää valmistavaa opetusta turvapaikkahakijoille”. Lain mukaan kunta on velvollinen järjestämään opetusta vain 6-16 - vuotilaille turvapaikkahakijoille,

Pöytäkirjan päätöksessä kerrottu uuden lain mukainen kulujen korvaavuus ei koske yli 16 -vuotiaiden opetusta.

Jos kunta haluaa järjestää ei-subjektiivista palvelua, esim valmistavaa opetusta ei - oppioikeusikäisille turvapaikanhakijoille, on syytä kertoa päätöksen pohjaksi myös oikea kustannusten korvattavuus sekä lainmukaisuus oikein ja selvästi..

Liitteessä oleva sopimus on tehty vastoin Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä.

Liitteessä oleva sopimus on kaupungin sopimukseksi epätarkka. Sopimustekstiin on kirjoitettu, että kuluja laskutetaan sanalla mm eli muun muuassa. Epätarkka kirjaus ei anna tarpeeksi selvää kuvaa mitä sopimus koskee.

Liitteenä olevassa sopimuksessa on jätetty Suonenjoen kaupungin maksettavaksi asiaan liittyvä henkilöstöhallinnan, hankintapalveluiden, kaupungin osto- ja myyntireskontran ja laskutuspalvelun kustannukset. Lisäksi viranhaltijoille on jo nyt tullut lisää työtä ja siten kaupungille kustannuksia työajan käytöstä vastoin valtuuston päätöstä.

Vaadin oikaisuvaatimuksena koulutuslautakunnan päätöksen § 10 19.1.2016 kumoamista ja sopimuksen purkamista valtuustopäätöksen § 35 28.9.2015 sisällön ja  hengen vastaisena.

Kunnioittavasti

Pia Pentikäinen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, koulutuslautakunta, oppioikeus, kustannukset,

Turvapaikkahakijalasten koulukorvaukset -uusi laki

Tiistai 19.1.2016 - Pia P

Tämäkin on ihan oma tutkimaani asiaa kun mistään ei saa valmista tietoa...

Turvapaikkahakijalapsille kuuluu Suomen lain mukaan oppioikeus koulussa. Laki koskee oppivelvollisuus ikäisiä eli 6 v esikoulussa ja 7-16 v peruskoulussa. Opetus on aloitettava viivyttämättä. Esikoulu on "pelkkä" esikoulu, eikä esim koko tarhapäivää turvapaikkahakijalapselle.

Moneen kuntaa tuli syksyllä 2015 kouluikäisiäkin turvapaikkahakijalapsia ilman kunnan päätöstä vastaanottokeskuksesta. VOK perustamisen yhteydessä ilmoitettiin, ettei kuntaan tule mitään kustannuksia, siksi ei tarvitse kysellä lupaa. No sitten huomattiin, että lapsille kuuluu kunnan järjestämä kouluopetus, terveydenhuolto ja lastensuojelu, vaikka osa jopa valtuutetuista ja koulutuslautakunnan jäsenistä oli sitä mieltä, ettei kuulu. Sitten huomattiin, että sehän maksaa. Seuraavaksi kerrottiin, että valtio maksaa kaiken. Jossakin huomattiin (esim. minä), että valtion maksua VOS (valtionosuusjärjestelmä) varten lapset olisi pitänyt ilmoittaa 20.9.2015, että valtio olisi maksanut ko oppilaista kunnalle rahaa. Siis ilmoituspäivä oli aikaisemmin kuin suurin osa oli edes Suomessa!

Seuraavaksi alettiin sorvaamaan uutta lakia maksatukseen, että kunnat saisivat kustannuksista korvausta valtiolta. Uuden lainlisäyksen myötä moni lehti ja henkilökin julistaa:  Nyt korvataan kaikki kustannukset kunnille!

No, korvataanko kaikki? No ei tietenkää.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091705


https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_120+2015.aspx

Tässäpä tiivistys:
Laki on määräaikainen eli vuoden 2016 voimassa ja on takautuvasti voimassa eli koskee myös 21.9.2015 jälkeen tulleista oppioikeusikäisistä.

Laskentapäivien välissä 20.9.2015- 20.9.2016                                                                                     kunnan saama korvaus turvapaikkahakijalapsen opetuksen järjestämisestä ilmoitetaan 20.9.2016 ja maksetaan kun

sama oppilas on läsnä opetuksessa:

0-4 kk kunta ei saa mitään
Yli 4 kk - 8 kk kunta saa puolet korvauksesta
Yli 8 kk laskentapäivänään mennessä kunta saa koko summan

Turvapaikkapäätöksiä on tehty koko ajan ja kesällä 2016 pitäisi olla viime vuonna tulleiden päätökset tehty. Eli osa saa hylkäävän päätöksen turvapaikkaan, arvioitu määrä kielteisiä on 70%. 
---

Mitä kustannuksia tulee maksaa tuolla korvauksella? Tila, kirjat, kouluruoka ja suurinpana kustannuksena pienryhmissä tapahtuva opetus. Opettajajia ja avustajia tarvitaan ainakin puolet enemmän kuin "tavisluokassa", Palkkakustannus on yhdestä opettajasta 50 000- 55 000 € vuodessa. Nyt joku älähtää, ettei todellakaan saa tuollaista palkkaa. Siinä onkin työantajamaksut mukana eli todellinen palkkakustannus kunnalle ja se on kuntien ilmoittama.

----

Paljonko on kunnan saama korvaus:

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 194,08 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 2,49

Tästä voi tarkistaa oman kunnan oppilasmäärän ja tähän tulee ilmoitus turvapaikkahakijalasten määrästä 20.9.2016. VOS:a varten
http://vos.uta.fi/rap/

Suomennettuna ja lyhyesti yleisesti: Opetuksen järjestäjälle myönnetään maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen rahoitusta vuonna 2015 n. 15 100 euroa oppilasta kohden.  Lainlisäyksen perusteella korvausta voi saada 4-8 kuukautta opetusta saaneista (läsnä olleista) oppilaista siis puolet tästä summasta. Jos esim. oppilas muutetaan tai muuttaa toiseen kuntaan alle 4 kk opiskelun jälkeen, niin kunta ei saa mitään korvausta vaan se menee kunnan piikkiin.

----

Millon kunta saa rahaa valtiolta tähän?

20.9.2015 jälkeen tulleet turvapaikkahakijalapset ilmoitetaan laskentapäivänä 20.9.2016 ja maksatus on seuraavan kuukauden 11. päivään mennessä eli kunta saa rahaa tästä lokakuun 2016 alussa.

Siis Suonenjoellakin palkattiin opettajia ko tarkoitukseen marraskuussa 2015 ja opetus alkoi 2015 joulukuussa ja rahaa kaupunki saa lokakuussa 2016.
----

Avoinna oleva asia on turvapaikkahakijalapsen koulukyydit. Kunnan on järjestettävä oppivelvollisille tarvittaessa koulukyyti, mutta nämä ko lapset ovat oppioikeutettuja. Tarviiko kunnan järjestää kyyti? Kuka pohtii tälläisiä kunnalle suuria kustannuksia tekeviä asioita kun samaan aikaan joudutaan joka paikasta kouluissa säästämään kaikesta muusta?

----

Ajatelkaas mikä rahamäärä, veroina meiltä ja velkana meidän lapsille, liikkuu tässä. Yksi turvapaikkahakija-  oppilas maksaa vuodessa 15 000€ ja hänen ylläpitonsa vastaanottokeskuksessa n 15 000 € vuodessa.  Lisäksi päätöksen käsittelykulut. 

Kuka ja millä ihmeellä tämä maksetaan? Samaan aikaan leikataan opetuksesta kunnissa ja valtion puolelta, kun ei ole rahaa. Paitsi tähän.

----

Mikäs on seuraava "taloudellinen murhe" tässä turvapaikkahakijoiden koulukustannus -asiassa?

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille kuuluu lasten oppioikeus siis laittomasta maassa olijankin-  /paperittomankin -niin kauan kun he ovat kunnassa ja sitä ei korvaa  - vielä- mikään järjestelmä eli se menee kokonaan kunnan piikkiin. Palautusprosessit ovat pitkiä ja hitaita...

http://www.paperittomat.fi/wp-content/uploads/2014/04/paperittomanlapsen_oikeusperusopetukseen_julkaisu_VALMIS.pdf

1 kommentti . Avainsanat: turvapaikkahakija, oppioikeus, koulu, uusi laki

Uusi laki turvapaikkahakijalasten koulukustannuksiin

Lauantai 5.12.2015 - Pia P

Turvapaikkahakijalasten koulukustannuksiin on suunniteltu uutta lakia, joka pitäisi tulla voimaan 1.1.2016. Soitin pari viikkoa sitten opetusvirastoon ja sieltä sanottiin, että voimassa olevaa lakia aina noudatetaan eli toivotaan, että lakia muutetaan. Voimassa olevan lain mukaan vain 20.9 laskennoissa olevista lapsista saa korvausta valtiolta.

Uuden lain mukaan valtio maksaa koululaisen kuntaosuuden 2,5 kertaisena, jos turvapaikkahakijalapselle on järjestetty opetusta yli 8 kuukautta. Puolet summasta saa, jos opetusta on järjestetty yli 4 kuukautta.

Jihuu, rahhoo on tulossa valtiolta kunnille. Kuntapäättäjät kiittävät. Maksajahan on silti sama, suomalainen veron- ja velanmaksaja.

Kun olen tälläinen peruspessimisti ja änkyrä yms, niin tarkastellaan maksutapaa tarkemmin.

Esimerkiksi Suonenjoella 50 turvapaikkahakijalasta aloitti koulun 1.12.2015. Jotta heistä saadaan ehkä tulevan lain mukaan rahaa siis kattamaan kustannuksia opiskelun kuluihin, niin heidän oltava Suonenjoella koulussa yli 8 kuukautta eli ollaan lokakuun alussa 2016. Mikäli koulun lomakuukaudet -milloin ei järjestetä opetusta - lasketaan mukaan ollaan elokuun alussa 2016.

Summasta saa puolet, jos opetusta järjestetään yli 4 kuukautta.

Jos oppilas ei ole silloin "laskentapäivänä" Suonenjoen koulussa, niin hänestä ei saa valtiolta takautuvasti rahaa. Miksi hän ei olisi koulussa?

- Esimerkiksi turvapaikkapäätös on voinut tulla, se on hyvin todennäköistä Mikäli perhe saa kielteisen päätöksen, he lähtevät pois Suomesta. Mikäli se on myönteinen, he muuttavat johonkin kuntaan. Maahanmuuttovirasto on luvanut, että ensi kesään mennessä on kaikki tänä vuonna jätetyt turvapaikkahakemukset käsitelty.

- SPR tai maahanmuuttovirasto voi siirtää milloin vaan oppilaan perheineen toisen kunnan vastaanottokeskukseen, koska on jo huomattu, ettei kaikki uskontosuuntaukset tai erimaalaiset tule toimeen keskenään.

- Voi olla, että oppilas ei halua tulla kouluun, heitähän ei voi pakottaa sinne. Oppioikeus takaa oikeuden tulla kouluun, mutta heidän ei tarvitse tulla sinne. Kunta on lain mukaan velvollinen järjestää opetuksen.

- Turvapaikkahakijaperhe on vapaa liikkumaan, joten he itse voivat muuttaa esimerkiksi sukulaistensa luokse toiseen kuntaan.

Onhan samoin mahdollista, että lapsi on yli 8 kuukautta samassa koulussa ja kunta saa korvaukset. Se olisi olisi hyvä myös lapselle.

Suonenjoella valtion korvauksesta puolet saa huhtikuun puolella koulussa olevista joulukuun alussa aloittaneista tulijalapsista.

VOS(valtion osuusjärjestelmä) mukaan maksettava Suonenjoella korvaus 7000 € (oppilaasta saatu korvaus) x 2,5 kertaisena eli 17 500 € kertaa 50 oppilasta on 875 000 €. Huhtikuun puolella  oppilaat ollut puolet vaaditusta ajasta eli 437 500€ on tulossa. Tämä summan pitäisi kattaa kustannukset myös sinne 8 kuukauden loppuun, joilloin tulisi täysi tuki eli se 875 000€. Jos he enää ovat laskennoissa mukana. Jokainen oppilas joka tippuu yli 8 kuukauden laskennoista pois tiputtaa loppusummaa. 

Kuten tästä laskemisesta näkyy, valtio ei maksa turvapaikkahakijalasten todellisia koulukustannuksia- vaikka lakia muutettaisiin. Kustannuksia ei makseta laskua vastaan. Uudessa laissa on "heikkouksia", mutta sillä saadaan asiaan perehtymättömät päättäjät ja viranhaltijat tyytyväiseksi ja hiljaiseksi, kun sanotaan, että edellisen lain 20.9. jälkeen tulleista tulijalapsista saa rahaa.

Tällä summalla pitää saada siis katettua turvapaikkahakijalasten opettajat, avustajat, tulkit, ruuat, tilat, kirjat, opettajien sijaiset sairastapauksissa yms. 

Suonenjoen turvapaikkahakijalapsista eskari -ikäistet aloittaa tammikuun alussa 2016. Oppioikeus koskee heitäkin. Kopolan päiväkodissa aloittaa 10 eskaria lisää. Samat laskelmat myös heistä. Ja samat laskelmat jokaisesta uudesta tulijalapsesta.

Suonenjoen kaupungin pitää varata "omaa rahaa" tähän. Ja jos joku viisas tietäisi, että paljonko. Eikä sillä tietysti ole väliä kun lapset pitää saada olla koulussa.

Suuri haaste on myös se, että vastaanottokeskuksen väki vaihtuu eri syiden takia ja sinne tulenee uusiakin kouluikäisiä lapsia.

Vuoden 2016 tilinpäätös näyttää kaikki - koulukustannuksetkin, jos on eritelty-, totuuden. Sitä tutkaillaan keväällä 2017.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uusi rahoituslaki, turvapaikanhakijalapset, oppioikeus, VOK

Valmisteleva perusopetus

Keskiviikko 25.11.2015 klo 15.50 - Pia P

Turvapaikkahakijalapsella on lain perusteella oikeus opiskeluun. Oikeus on 6- 16 vuotiaille eli esikoulu- ja peruskouluikäisillä. Laki ei ole oppivelvollisuus kuten suomalaislapsilla vaan opiskeluoikeus. Tällä on merkitystä silloin kun lapsi ei halua tulla kouluun.

Suonenjoella on lain perusteella -ilmeisesti viranomaispäätöksellä -valmisteltu valmistelevan perusopiskelun toteutussuunnitelmat, esim mihin kouluun ja millaisiin ryhmiin laitetaan turvapaikanhakijat. Valmisteleva perusopetus ei ole lain turvaama opiskelu ns subjektiivinen oikeus vaan se on kunnan - joskin järkevä-  oma valinta/palvelu maahantulleille lapsille.

Suonenjoella on viranhaltijat ilman koulutuslautakunnan, kaupunginhallituksen tai valtuuston päätöstä suunnitellut ei lakisääteisen - palvelun turvapaikanhakijoille. Laki takasi siis vain opiskeluoikeuden perusopetuksessa..

Valmistelevan opiskelun ja peruskoulun kustannukset korvataan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kustannuksia ei siis korvata laskua tms vastaan. 
Tämän hetkisen lain mukaan kuntien oppilaat ilmoitetaan 20.9. valtiolle ja sen perusteella maksetaan valtionosuusmaksut. Suonenjoki on ilmoittanut 20.9.2015  kunnassa olevan perusopetuksessa 740.oppilasta. Tällä luvulla ja siitä saaduilla korvauksilla mennään seuraavaan laskentapäivään tai kun lakia saadaan muutettua. Ilmoituksessa ei luonnollisesti ollut yhtään maahanmuuttajalasta, koska heitä ei ollut silloin vielä Suonenjoella.
Suonenjoella joulukuun alussa alkava  50-60 turvapaikkahakijalapsen valmistelevan opiskelun kustannukset maksaa kunta ilman valtionosuutta.
Jos lakia muutetaan ja jos sitä vielä muutetaan taannehtivaksi, niin silloin voidaan saada näihin kustannuksiin korvausta.

Suonenjoella on ilman luottamushenkilöiden päätöstä suunniteltu ei subjektiivinen palvelu ja sen maksaa kaupunki.

Valmisteva perusopetus on sinällään hyvin järkevää ja siitä saa kaksinkertaisen valtionosuuden kunnan tavalliseen koululaiskorvaukseen verrattuna. Opetusryhmät ovat tosin pieniä ja tarvitaan monen opettajan lisäksi avustajia, tulkkeja, joten edes kaksinkertainen korvaus ei riitä kustannusten kattamisiin - jos sitä edes saataisiin.
Toive tai jonkun "varma tieto" laskentatavan ja -ajan lain muutoksesta ei tuo vielä rahaa kuntaan. Tämän hetken laki määrää tämän hetken tosiasiat. 

En missään tapauksessa vastusta turvapaikkahakijalasten valmistelevaa perusopetusta tai lasten oppioikeutta. Kaikista asioista, myös kustannukista, pitää voida puhua avoimesti.

Toivoisin kiinnitettävän huomiota Suonenjoella asian valmisteluun ja kuka tai millä tämä aiotaan maksaa?

Mihin toimiin asian suhteen aiotaan ryhtyä – eihän Suonenjoen kaupungin talousarvioissa ole varattu vuodelle 2015 tarkoitukseen määrärahaa eikä päätöksiä asiasta ole vielä tehty.  Miten asia on otettu huomioon vuoden 2016 talousarvioesityksessä?

Mitä vaikutuksia tällä on tämän hetkiseen palvelutasoon Suonenjoella? Kestääkö kriisikunnan talous tällaisen?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, opiskeluoikeus, Suonenjoki, valtionosuudet

Ps sanoi taas ei Suonenjoella....

Lauantai 15.11.2014 klo 9.36 - pia P

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä esitti maanantaina 10.11. olleessa kaupunginvaltuuston kokouksessa seutuyhtymä -osakeyhtiön perustamisen hylkäämistä.

Suonenjoen Perussuomalaiset ovat yrittäjien ja yritysten puolelella- Suonenjoki tarvitsee nykyisiä ja tulevia yrityksiä. Lama voitetaan vain yrittäjyydellä ja ahkeruudella. Miksi vastustimme perustettavaa osakeyhtiötä?

Meillä on jo olemassa oleva ja toimiva elinkeino -seutyhtymä. Eli mitään uutta ei ole tulossa. Samat asiat ja palvelut löytyvät jo nyt Suonenjoelta. Maksamme niistä nyt ja jatkossa noin 250 000 euroa. Joka vuosi.

Suonenjoki laittaa 240 000 euroa osakepääomaan. Siis rahamäärä otetaan velkaa ja annetaan se osakepääomaan. Suonenjoki ei saa näitä rahoja koskaan takaisin, koska osakepääoma ei ole talletustili, jossa rahat pysyvät tallessa. Osakepääoman huvetessa pumpataan lisää (kunnallista) rahaa tai mennään konkurssiin. Hyvin harva osakeyhtiö loppun niin, että saa sijoitetun pääoman takaisin. Jonkun rippeen voi saada erotessa. Myydessä voi saada takaisin moninkymmenkertaisesti, mutta kuka ostaa kuntaosuuden käytetystä kehitysyhtiöstä?

Toinen syy oli miksi vastustimme, oli kunnallisen elinkeino- osaston päätöksen teon avoimuuden ja läpinäkyvyyden häviäminen. Osakeyhtiötä ohjaa eri lait kuin kuntayhtymiä. Päätöksen tekijät allekirjoittavat salassapitosopimukset ja tiedottaminen on vain yhtiön käsissä.

Osakeyhtiön hallitus valitaan nyt kuntien johdosta. Ei minkään äänestystuloksen tai muun demokraattisen mallin mukaan. Jatkossa hallitus täydentää itse itseään. Eli tulevat vaalit tms. ei muuta yhtiön hallituksen koostumusta. Varsinaista kuntademokratiaa.

Hallitusta muodostaessa pitäisi huomioida myös tasa-arvolaki.

Kolmas seikka on, että meillä on lakisääteinen kuntaliitosselvitys Kuopion ja Sillinjärven kanssa menossa. Nyt olemme tekemässä kesken selvitystä hallintohimmeliä toiseen suuntaan. Nilakan kunnat eivät ole Kuopion suuntaan menossa. Suonenjoen valtuusto päätti yksimielisesti  Suonenjoen neuvottelusuunnan.

Neljäs seikka palaa takaisin rahaan. Samassa kokouksessa päätettiin nostaa kuntaveroprosenttia ennätyskorkeaksi 22%, koska ei keksitty mitään rahan käyttöä vähentävää asiaa. Mutta neljännesmiljoonan käytön lisäys oli hyvin helppoa.

Tänä vuonna menee seutuyhtymän käyttömenoihin 250 000 e ja osakeyhtiön perustamiseen 240 000 e. Sinun verorahojasi- no, oikeasti lainarahaa ne on. Siis Sinun lapsiesi ja lapsenlapsiesi maksettavaksi nämäkin jäävät. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seutuyhtymä, osakeyhtiö, Suonenjoki,

Maaseutu vetää asukkaita

Lauantai 8.11.2014 klo 9.18 - Pia P

Maaseutu vetää asukkaita ja varsinkin lapsiperheitä. Tämänlaista viestiä saadaan muuttovoitaja kunnista ja maaseutukaupungeista. Lapsiperheet haluavat asua turvallisessa, helpossa ja lapsille hyvässä paikassa. Isotkin talot ovat kaupunki-kaksioiden hinnoissa. Elämään tulee laatua kun naapuri ei jumppaa korvan vieressä ohu seinä välissä kerrostalossa.

Moni on paluumuuttaja. Ne, ketkä vannoivat yläasteella, etteivät ikinä asu enää tuppukylässä, ovat nyt muuttamassa oman perheen takaisin. Vuodet ruuhkaseuduilla, kiireessä, ihmispaljoudessa ja saasteissa on saanut paluuhaaveet itämään. Netissä surfataan etsimässä sopivaa omakotitaloa ja pottumaata.

Mitä Suonenjoki tarjoaa tähän? Rakenteilla olevan tiiviin kerrostaloalueen junaradan varteen. Se on meidän ainoa kohde mihin laitetaan rahaa ja tarmoa. Onneksi asuntokauppa ei ole kaupungin käsissä. Asuntoja löytyy varmasti kaikille halukkaille, vaikka enää ei rakennettaisi yhtään kerrostaloa ostomaalle keskustaan.

Mikä täällä vetää? Puhdas luonto, turvallisuus, hyvät koulut, erityisen hyvät liikuntapaikat, harrastuksia laidasta laitaa ja helppo asuminen. Täältä löytyy kaikki ja on silti lyhyt matka isoihin kaupunkeihin.

Mikä täältä karkoittaa? Kallis asuminen - osa valtion syytä ja esim. veroprosentti osin kunnan syytä.

Mitä valtio tarjoaa maalle muutolle? Hallitusohjelma mukaan maaseutu pitää tyhjentää isojen kaupunkien lähellä Etelä- Suomeen. Hallitus ohjelman mukaan Suomeen jää vain Oulu ja Turku - Helsingin ympäristö - Tampere - kolmio. Muu Suomi jää alkutuotanto ja luonnonvara-alueeksi.

Tämän pohjalta hallitus tekee päätöksiä. Koulut ei saa enää rahoitusta eli ne joudutaan lakkauttaa. SOTE -palvelut saa vain isoista kaupungeista (yöpäivitys lähti jo). Liikkumisen hinta (polttoaine tai matkaliput) nostetaan ja samaan aikaan julkisia kulkuyhteyksiä lakkautetaan koko ajan. Mikä ristiriita tässäkin puheissa ja teoissa - käytä julkisia, mutta me lakkautettiin jo ne... Taajaman ulkopuolelle ei saa enää rakennuslupia (Keski- Suomen puolella ennakkotapaus, joka tulee laajenemaan). Jätevesiasutus iski suoraan syrjäseutujen asukkaan kukkaroon. Puunpolttominen halutaan kieltää lämmitysmuotoina ja sen käyttö kotiuuneissa ja - saunoissa (taajamissa menossa läpi jo), Sähkönhinta on niin korkea ympäristöverojen takia, ettei sitä ole varaa käyttää suurikulutuksissa omakotitaloissa. Valtion virastojen "pakkomuutto" on pysähtynyt, kukaan ei muista, että niitä haluttiin joskus hajasijoittaa.

Valtionosuusrahoitus tulee laittamaan suurimman osan kunnista ja kaupungeista polvilleen ja anomaan pääsyä isoon kaupungin kylkeen. Iso kaupunki sitten lakkauttaa palvelut syrjäseuduilta, niin silloin viimeistään ihmisten on pakko muuttaa isoihin kaupungin keskustan läheisyyteen.

Masentavaa ajatella, että osan ihmisten on pakko muuttaa pois maalta. Mutta on hienoa, että joskut haluavat uhmata hallitusohjelmaa ja muuttavat tännepäin. Joskus oli asuttamispolitiikkaa, nyt pitäisi olla maalla asumispolitiikkaa eikä maalta pakottamispolitiikkaa.

Tervetuloa, tänne maalle mahtuu!

Jk. Olen asunut yhteensä 20 vuotta Helsingissä ja loput ympäri Suomea. Minulla on tässä kokemuksen syvä rintaääni. Maalla on paras asua! Kaupungissakin elää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maaseutu, hallitusohjelma, maalta pakottaminen

Suonenjokea taas....

Lauantai 18.10.2014 klo 19.32 - Pia P

Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto ja Tervo muodostavat yhdessä Sisä-Savon elinkeinoseutuyhtymän. Seutuyhtymä hoitaa alueen elinkeinon, markkinoinnin ja erilaisia hankkeita yms. kuten alaan kuuluukin.

Yhtymä tarjoaa Rautalammille oman ja Tervo ja Vesannolle yhteisen elineinoasiamiehen. Suonenjoella ei ole erikseen palkattua tai nimettyä. Suonenjoen elinkeinoasiamiehen työt hoitaa seutuyhtymän toimitusjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja ja Suonenjoen kaupungin valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat yhdessä. Vain muutama heistä  on edes joskus ollut yrittäjä. Maatalous-, metsä- . puualan ei kuulu tämän seudun  elinkeinoalaan. Kasvinviljelyä tuetaan muutamilla hankkeilla, joka onkin kohtuullista marjapitäjissä. Matkailu sai uuden hankkeen markkinointiin. Taas. Taas ollaan samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten.

EU -tukihankkeisiin kunnat joutuvat lisäämään puolet omia rahoja.Seutyhtymän hankkeisiin valitaan yllättäen samat vetäjät vaikka aihe vaihtuukin

Suonenjoella työnhinnasta maksaa siis osan elinkeinoseutuyhtymä ja osan kaupunki. Suonenjoen kaupunki maksaa vuosittain noin 250 000 euroa yhtymälle, että saa osa-aikaisen avun omaan elinkeinon työtehtävään. Tämän "kimppakivan" ( tällä hetkellä 7 miestä ja yksi nainen) työnsarka on iso. Kaupunki tukee toimivia yrityksiä. Kovin homma taitaa olla saada kuntalaiset uskomaan mitä hyötyä on,esim. pistää 100 00 euroa pörssiyhtiön pihan asvaltointiin.

No, onneksi meillä Suonenjoella kaikesta huolimatta yritykset investoi tästä "osaamiskeskittymästä"  huolimatta- osan päättäjistä hieman närkästyttäen -ihan itse oman tarpeen mukaan.

Sisä-Savon elinkeinoseutuyhtymän hallitus, valtuusto ja tarkastulautakunta muodostuu kuntavaalien tuloksen perusteella. Keskusta isoimpana saa puheenjohtajan ja monta paikkaa hallitukseen. Yhtymän kuntien ja kaupunkien johtajilla on hallituksessa läsnäolo-oikeus. Samoin maakuntahallituksen ja MYR:n jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Paikat jaetaan siis kuntavaalien perusteella "yhteisesti sopien". Jonkinlaista huumoria oli antaa Tervon perussuomalaisille naispaikka tarkastuslautakuntaa - Tervossa on neljä perussuomalaista miestä valtuustossa - ainoat ehdolla olleet. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, lähinnä hyväksymään talousarvion ja tuloksen.

Pielavesi ja Keitele halutaan mukaan tähän elinkeinoseutuyhtymään.

Elinkeinoseutyhtymä halutaan nyt osakeyhtiöittää, muutos on jo pitkällä. Ja mitä tämä yhtiöittäminen tarkoittaa? Hallitukseen tulee varmaan kiintiöpaikat joka kuntaan. Jos ne nyt nimetään, tulee joka kunnasta suurimman puolueen eli keskustan edustaja. Jos ne nimetään vasta kuntavaalien jälkeen, muutama hallituslainen voi olla muista puolueista.

Jatkossa yhtiön hallitus täydentää itse itseään eli kuntavaalien tulos ei jatkossa vaikuta hallituksen kokoonpanoon.

Kuntaliitoksen painavat päälle, onko tässä vain tarkoitus tehdä suojapaikka Kuopion uhalle. Kuopiolla on oma elinkeinomalli, miksi se ei kelpaa? Jos kaiken muun alojen yhteistyö jo onnistuu, niin miksei elinkeino?

Kuntaliitoksen suojatyöpaikka-aika, viisi vuotta, ei koska yhtymän työntekijöitä. Osakeyhtiö on hitaampi purkaa kuin yhtymät.

Millä tämä markkinoidaan meille kuntapäättäjille? Uusi yhtiö tuo säästöä kun emme maksa kuin käytetyistä palveluista. Puolet maksuista on kiinteää "palvelumaksua" ja puolet käytön mukaan.  Mitä vähemmän käyttää, niin sen halvempi. Miksi me olemme sitten mukana siinä, jos säästämme vain jos emme käytä sitä?

Säästöjen nimissä teemme osakeyhtiön ja ulkoistamme samalla yhtiön päätöksen teon vain muutamalle henkilölle. Kunnallinen ohjaus loppuu, demokratiallinen päätöksenteko loppuu ja kuntavaalien tuloksen vaikutus loppuu, koska hallitus täydentää jatkossa itse itseään. Kaupungille jää vain maksajan osa.

Edelleen 250 000 eurolla saisi Suonenjoki jo pätevän oman elinkeinoasiamiehen ja jäisi rahaa vielä niihin hankkeisiinkin.

En siis arvostele tässä kenenkään ammattitaitoa tai asiaanomistautumista vaan tätä kallista ja epäselvää päätöksentekomallia ja - himmeliä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: elinkeinoseutuyhtymä, päätöksentekomalli, eleinkeinoasiamies, suonenjoki

Aattelepa ite...

Perjantai 26.9.2014 - Pia P

Lisäys viime viikon juttuun...

Valokaapelin vetopaikat on jatkossa maaperätutkittava!

Harvalla yrityksellä on varaan tälläiseen ylimääräiseen ja yllättävään menoerään. Kysymys onkin, että onko joku onnistunut lobbauksessa (Suomessa ei ole montaa maaperätutkimusta tekevää firmaa, joka pystyy näin laajamittaiseen toimintaan pikaisesti) vai valtion rahapulan takia keksittiin tälläinen lisäkulu, joka lopettaa ainakin pienten yritysten kaapelin vedon eli tukien haluamisen?

Viikon mietittävä: Jyrki Katainen sanoi vuonna 2008, että Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Nyt on tullut ilmi, että EU ajaa voimakkaasti "taakan jakoa" eli pakolaisia pakkoasutetaan eri EU -maihin maiden kantokyvyn ja harvaanasutuksen suhteessa. Tätä kirjoittaessa taustalla kuuluu vanha kotimainen leffa, jossa huoneenvuokrauslaki määräsi kuinka paljon ihmisiä on asuttava kodissa ja viranomainen pakko asuttaa ventovieraita asuntoihin, jos asunnossa on liian vähän asujia.

Vedänkö liikaa johtopäätöksiä, eihän näin voi olla? Eihän tätä ole jo sovittu, eihän?

Viikon vierailu: kävin alkuviikosta Brysselissä. Reissu, puhujat, asiat ja näkemäni vahvistaa tietoani, että hyvää tästä EU - jäsenyydestä ei jatkossa seuraa. Suomi ei pidä Suomen puolia vaan toimii Eu:n ja rikkaiden hyväksi. Rikas ei ole edelleen se, jolla on iso asuntolaina....

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakkoasutus, EU, pakolaiset, maaperätutkimus

Vaalikentiltä terveisiä

Sunnuntai 25.5.2014 klo 9.47 - Pia P

Perussuomalaiset ovat koko vuoden ajan kentällä- toreilla, tapahtumissa ja markkinoilla. Olemme Suomen ahkerin ja eniten esillä oleva puolue. Ilman kalliita mainostoimiston "korva" - höpötyksiä kuuntelemme ihmisiä.

Mitäpä ihmiset ovat kertoneet EU- vaaleista?

- Ei huvita äänestää

- En tiedä ketä äänestää

- En tunne ketään

- Ei ole meidän paikkakunnalta ehdokasta

- Sama paska jatkuu, vaikka mitä äänestäisi

- En nyt äänestä, mutta ihan varmasti äänestän eduskuntavaaleissa

- Mitä sillä on väliä, eihän tämä meitä koske

- Protestoin jättämällä äänestämättä

- Erotaan EU:sta, ei mennä enää sinne ollenkaan

- Suomen vaikutusmahdollisuudet ovat niin pienet, ettei kannata osallistua mihinkään

- Liian hyvä keli, olen mökillä, en löydä äänestyslappua...

Kaikkiin ylläoleviin sanomisiin olemme löytäneet vaihtoehdon. "Pahin" vastustaja ei olekaan EU vaan ihmisten välinpitämättömyyden näyttävä alhainen äänestyprosentti.

Hyvät ihmiset, käykää äänestämässä ja ottakaa kaveri mukaan!

Onpa torilla sanottu:

- ihan varmasti äänestän

- Ihan varmasti äänestän teitä

- Teillä parhaat ehdokkaat

- Teillä on paras ohjelma, sen jopa ymmärtää

- Te olette olleet ja olette nytkin oikeassa

- Muita puolueita ei olekaan näkynyt, siksi äänestän teitä

- Olen äänestänyt ennen toista puoluetta, nyt teitä

- Olen toisen puolueen jäsen ja äänestän nyt Perussuomalaista

Vain annettu ääni lasketaan!

Tänään sunnuntaina klo 20.00 jälkeen saamme nähdä miten hyvin olemme onnistuneet kenttätyössä. Ehdokkaat ovat loistavia! Puolueen ja puoluetoimiston väen tuki työlle on ollut hyvin mahtavaa.

On meillä hieno porukka : )

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perussuomalaiset, EU-vaalit, äänestys, vaalityö

Titanic - hallitus

Tiistai 13.5.2014 klo 7.32 - Pia P

Eduskuntavaalien 2011 jälkeen Suomeen muodostettiin kunniahimoinen kuuden puolueen hallitus. Oppositioon jäi kaksi suurta puoluetta eli hallitukseen kelpasi selustaa varmistamaan polittikan ääripäätkin.

Hallitusohjelma sovittiin jo silloin tiedetylle liian positiivisen talousnäkemyksen varaan. Suomi oli elvyttänyt velaksi, Suomi oli tukenenut velaksi yrityksiä ja jopa muita valtioilta sekä pankkeja ja Suomi eli ja elää velaksi. Kolme vuotta sitten sammuteltiin eduskunnassakin tulipaloja puheissa, kun perusteltiin miksi meidän pitää jatkaa jo silloin vääräksi huomattua tuki-apupolitiikkaa. Euroopan pankkeja on nyt tuettu ja tuetaan jatkossakin. Pankkien sijoittajat ja mahtavia optioita käärivät johtajat eivät joudu tästä lamasta maksamaan. Sijoittajavastuu tarkoittaa käytännössä sitä, että säästäjät menettivät talletuksensa.

Nyt ollaan siinä pisteessä, että Titanic -hallituksesta lähti jo pelastusveneellä turvaan apupojat (vasemmisto) -  pelastusliivit kaulassa on hyvä haukkua omia kurssiohjeita. Seuraavana ilmoitti laivan kapteeni, että hän haluaa isomman paatin alle ja hyppäsi ilmaan odottamaan puhelinsoittoa Euroopan vesiltä -oma laiva tosin jatkaa matkaa alta pois jonnekin päin. Nyt laivan keittiöväki eli kuka vastaa, että ruoka ja juoma riittää kaikille koko matkalle äänesti keittiömestarin pois porukasta. Tilalle tuli suoraan lapionvarresta hiiliosastolta mies, joka ei ole päivääkään vastannut ruokahuollosta eikä ole edes ollut keittiössä. Ilmeisesti syömällä saa pätevyyden (siis hoitanut AY -liikkettä oman "maun mukkaan", niin on pätevä hoitamaan Suomen taloutta...) koko keittiön johtoon.

Suurin osa laivanpäällystöstä on ilmoittanut haluavansa ihan minne muualle kuin olemaan Titanic -laivan komentosillalla (EU - vaaliehdokkuudella).

Mitä tästä seuraa? Suomen luottoluokitus laskee syksyllä. Se on ensimmäinen varma asia. Nyt jo ilmoitettiin, että maaseudun asuntojen vakuusarvo on nolla eli velkaisiin eli kiinitettyihin taloihin tullaan vaatimaan lisävakuuksia. Eli aletaan vaatimaan reaalivakuuksia tai henkilötakuuksia. Aikuiset ihmiset, jotka ovat vuosia eläneet ja maksaneet kaikki lainansa ja laskunsa ajallaa joutuvat pyytämään vanhempiensa jo maksettua asuntoa takaukseksi omaan asuntolainaansa. Tällä tavalla varmistetaan ja nopeutetaan omaisuuden uusintajakoa. Menee kerralla kaksi asuntoa pakkomyyntiin. Niinkuin 90 -luvulla. Omaisuus myyntiin niille, jolla oli jo paljon omaisuutta ja rahaa. Joissakin maissa valtio ottaa omaisuuden haltuun sosialisoinnin nimissä. Euroopassa halutaan, että omaisuus siirtyy rikkaille. Suomessa äänestämällä kahta oikeistopuoluetta voi ilmoittaa halunsa  omaisuuden uusjakoon. Tosin harva äänestäjä tulee itse olemaan saamapuolella.

No mitäpä seuraa kun työmies tuli laivan keittiönpäälliköksi? Ensimmäiseksi hän ilmoitti, että ruoka-annoksia pitää lisätä. Ruokavaraston pitäjät ilmoittivat, että ruoka loppuu ennen määränpäätä sillä tavalla.Uusi mestari sanoi, ettei se haittaa, voihan lapset ja heidän lapset ja heidän lapsensa maksaa ajallaan meidän ruokalaskun- pääasia on, että meillä on hauska matka ja mistään ei tingitä. Toisekseen uusi keittiöpäällikkö ilmoitti, että muille laivoille annetut lainat voidaan itse maksaa. "Ei reilu mies rahoja kaipaile.ja voidaanhan sitä jakaa enempi muillekin laivoille". Taas varastokirjanpitäjät olivat kauhuissaan ja ilmoittivat, ettei onnistu. Keittiöpäällikkö haluaa pitää niin kovastu sanansa, että työväki lämmityshuoneessa päättää laittaa sittenkin laivan keittiöpäälliköksi toisen miehen -miehen, joka on vartioinnut majakan valoa (Eduskunnan puhemies?)

Virasta pois äänestetylle entiselle keittiömestarille pitää keksiä joku sopiva ja hyväpalkkainen työpaikka -olkaa huoleti, kyllä se löytyy.

Mitäpä Suomi -Titanicille käy? Viulun soidessa ruori pyörii ilman ohjausta minne vaan. Tyhjää poliittista liirunlaarumia hokevat  laivan työväki tunkee itseään ensimmäisten joukoissa pelastusveneisiin. Matkustajat ovat kauhuissaan.

Onneksi on suunnan muutosvaalit - EU -vaalit! Nyt on aika äänestää uusi suunta ja tiukka ote ruoriin!

Äänestä! Käytä valtaasi!

Ennakkoäänestys 14.-20.5 ja vaalipäivä 25.5. Koko Suomi samaa äänestysaluetta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallitus, Eu -vaalit

Miljardi sinne tänne.... muttei Suomeen

Perjantai 21.3.2014 klo 7.39 - Pia p

Viime eduskuntavaalien aikaan ja sen jälkeen nähtiin Suomessa virallinen kusetusnäytelmä nimeltään Suomen kasvuennuste ja lainanottotarve sekä velkaisuus. Jos oltaisiin rehellisesti kerrottu missä mennään, olisi ollut vaikeampi saada läpi rahan antamista ja lainanvakuus-takuuksia Saksan pankeille. Euron pelastamistalkoilla pelastimme Suomea. Muu puhe oli pölhöpopulismia. Suomi on nyt virallisesti lamassa. Ja pitkään ja osa rahoista jossain muualla.

Nyt sitten kuulemme lähestyvien vaalien takia uudet höttöpuheet. Pääministeri ilmoitti, että leikkaustarve on 3- 4 miljardia ja toisen puolueen edustaja - rahaministeri- kertoi, että pitää kiristää vain (?) 3 miljardia. Eroahan siinä on tuhat miljoonaa eli pikkutarkennus vain? nollissa.  Todellisuus on, että säästöjä pitäisi löytää 9 miljardia ja nyt venäjäpakotteiden takia kohta 15 miljardia.

Kukapa tuollaista haluaa sanoa ääneen? Tai kuka murehtii, että Kreikan lainoja on pakko antaa anteeksi - nyt kun sijoittajat ovat saaneet omansa takaisin. Outo pelastaminen -Kreikalla on nyt velkaa huomattavasti enemmän kuin ennen kuin sitä aloitettiin pelastaa- päälle vielä myyty valtion omaisuutta ja kurjistettu maan kansa. Onneksi Kreikalla on ollut varaa ostaa Saksalta sotakalustoa yms. Suomelle Kreikka on tärkeä - joidenkin mielestä todella tärkeä - kauppakumppani, ostammehan me sieltä ainakin oliiveja. Ja käymme lomalla.

Suomessa ei murehdita, että Kreikka saa lisää lainaa - Suomi on mukana sponsoriryhmässä. Uusi Kreikka- paketti ei puhuta hallituspuolueita. Suomessa ei murehdita, että pankkiunioni tiivistyy ja suomalaiset pankkiasiakkaat todennäköisesti joutuvat maksamaan heikommassa hapessa olevia Euroopan pankkeja ja niiden riskisijoituksia. Suomessa ei murehdita, että USA:n ja Euroopan välisellä kauppasopimuksella mahdollistuttamme, että Suomen valtion korvausvelvollisuus alkaa mitä mitä ihmeellisempiin asioihin, esim. menetetyn tuoton korvaukset jos rajoitamme esim. kaivosteollisuutta ikävillä ympäristöluparajoitteila. Hallituspuolueita ei murehdita miten saamme maksettua kaikki sosiaaliturva Suomen ulkopuolella asuville (esimerkiksi Suomessa työssäolevan virolaisen miehen perheelle Viroon Suomen lapsilisä ja kotihoidontuki) tai miten paljon maksaa tarjota koko maailman paperittomille Suomen terveydenhuolto. Siitä on tulossa terveysturismia - Suomen maksamana.

Ilmeisesti suomalainen saa jatkossa helpommin, varmemmin ja parempaa terveydenhuoltoa Suomessa syömällä ensin passinsa?

Nyt ollaan siinä pisteessä, että saamme huomautuksia velkaantumisasteesta. Me, jotka tunnetaa täti tiukan kansana ja olemme sormi pystyssä muita neuvomassa!

Mutta mistä leikataan? Ei ainakaan supereläkkeistä, ei ainakaa suurista tuloista enempi veroja, ei ainakaan omaisuusveroa takaisin, ei ainakaan ammattiliitonmaksuvähennestä pois verotuksesta jne. Sitten ei saa puuttua verotuksellisesti kivihiilenkäyttöön tai muihin tuontienergioihin -pyhä asia näin päin.

No mistä leikataan - vihjettä on tullut, että lapsilisät menisi verolla, ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroa nostetaan ja muita perinteisiä -köyhiltä roposetkin pois tyyliin.

Ja mitä gallupit keroo? Kokoomukset EU - vaalimenestystä povataan eli suomalaiset haluavat edelleen jatkaa näyttämistä komialta ja rikkailta edes ulkomaille. Sen näyttämisen maksajat eli oma kansa voivat jo huonosti.

Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Itse äänestän Perussuomalaista - ainoa vastavoima tälle pöllöydelle!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, vaalit, kehysriihi, tukipaketit, perussuomalaiset

Kyllä EU:lle

Tiistai 11.2.2014 klo 15.08 - Pia P

Äänestin kyllä EU: lle vuonna 1994. Suomalaisille luvattiin ennen kaikkea ruuan hinnan aleneminen, viinan hinnan ja saatavuuden eurooppalaistuminen, autojen verotuksen lasku eurooppalaiselle tasolle ja luvattiin jopa, että markka säilyy tai siitä järjestetään uusi kansanäänestys.

Onko nämä toteutunut? Ei!

Entäs vapaa liikkuvuus? Vuonna 1989 esitin passin kun menin kanarialle ja niin tein viime vuonnakin. Viron matkallekin pitää olla ainakin kuvallinen henkilötodistus. Rahaa ei tarvitse vaihtaa, mutta harva käyttää omassa kotimaassakaan käteistä -ainakin siihen suuntaan halutaan koko ajan. Vapaa liikkuvuus ei tunnu suomalaisen elämässä, mutta negatiiviset lieveilmiöt näkyy Suomessa.

Mitä saimme EU:n myötä? Kaikki tiukennukset ja maksut mitä ikinä siellä on keksitty - lankeaa suomalaisille. Eu:ssa ei taida kukaan muu maa pitää omalle maalle huonoja asioita yhtä tiukasti kiinni kuin Suomi. Itse EU ei pidä omia sopimuksia kiinni eikä noudata perustamiskirjaa.

EU:n maksut olivat aluksi Suomelle plussan puolella. Opimme, että sieltä tulee rahaa mitä älyttömimpiin asioihin - kunhan oli byrokratia hakemista varten kunnossa. Nyt meillä on isoksi kasvunut virkakoneisto tukirahahakemuksille, mutta Eu:lta ei tipu rahaa kuin  murusia entiseen verrattuna.

Maksamme tällä hetkellä enempi kuin saamme takaisin, maksamme jopa toisten maiden puolesta jäsenmaksuja.

Meille oli jäsenäänestyksen myötä luvattu paljoan asioita, jotka nyt jälkeenpäin on selvennyt, että niistä ei oltu edes neuvoteltu. Äänestimme siis tietämättä mitä tai mistä äänestimme. Varsinaista mielikuvamarkkinointia - vai kusetusta?

Suomen maatalous sai ja saa EU -rahaa. Sen avulla tapettiin pikkutilat 1990 - luvun loppuun mennessä ja sen avulla pidetään rahasampona maita, joita ei viljellä. Sen avulla isotilalliset saavat mukavasti "taskurahaa" harrastuksesta, joka on joillekin elinkeino. Eu - rahalla ei lasketa elintarvikkeiden hintaa.

Suomen kuntauudistuskin on sovittu vuonna 1995. Se on Eu:n kertoma hallinnoimishimmeli Suomeen. Eikö olekin outoa, että jo vuonna 1995 osattiin sanoa, mitä ministeri ehdottaa vuonna 2013? Seutukuntakäsitekin on käytössä- ihan Eu:n mallin mukaan.

Miksi meillä ei voida puhua näistä suoraan?

Onko pelko, että suomalaiset alkavat miettiä mitä hyötyä tästä on ja ennen kaikkea onko nykypäivän EU mitä meille luvattiin?

Nyt avasimme sosiaaliturvamme koko EU:n käyttöön. Jos on joku Suomessa töissä (isä raksalla), niin perhe saa kaiken sosiaaliedut, esim. lapsilisän, kotihoitotuen ja työttömyysturvan vaikka esim. Viroon tai Puolaan. Työpaikka ilmoituksissa on jopa mainittu tämä - palkka huono, mutta muut edut hyvät. Eläköön vapaa työvoiman liikkuvuus! Suomalaiset työnantajat tykkäävät tästä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee purkautumaan siksi, että meillä ei ole rahaa. Ei suinkaan siksi, että meillä ei ole rahaa omille kansalaisille vaan meillä ei ole rahaa maksaa kaikille sitä haluaville- jopa eri maassa asuville.

Äänestinkö kyllä EU:lle, että lopetaan tai pienetään Eurooppalaisella tasolle sosiaaliturvan- Euroopan kalleimmassa  -verotuksellisesti ja hinnallisesti - maassa?

Minua on huijattu!

En äänestäisi enää kyllä.

ps. Sveitsi äänesti. Se oli kansan mielipide. Se ei ole kaikille Suomalaisille hyvä asia. Pelottaa joidenkin puolueiden kanta demokratiaan...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset, EU, kansanäänestys, hyvinvointiyhteiskunta

Joulupaketti hallitukselta

Keskiviikko 4.12.2013 - Pia P

Niinhän sieltä tuli yön valvomisen jälkeen uusi uljas hallituksen yhteistyönäyte. Virkamiehet valmistelivat tyyliin "kirveellä hutkien hiljaisimmilta" siivuja sieltä ja täältä. Rakenneuudistus muuttui tämän hetken leikkauslistaksi.

Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia. Meillä on jossakin paljon ylimääräistä, mutta ei suinkaan näissä leikkauslistan kohteissa. Esimerkiksi aikuisten hammashuollon heikentäminen ei tuo muuten säästöä kun jos mätähammas sattuu kuolemaan heti eikä vaadi esim. sydänkohtaukseen hoitoa. Suunterveys on yksi suurimpia vakavimpien sairauksien ennaltaehkäisyä. Kunnallinen hammashoito on nyt jo niin tukossa, että hoidon heikennys on toteamus nykytilanteesta eikä siten tuo säästöä. Suurin osa, kenellä on varaa, on jo käynyt yksityisessä hammashuollossa - osa niitäkin, jolla ei ole varaa.

Vantaa suunittelee hammashoitoloiden keskittämistä kahteen paikkaan. Esimerkiksi koulujen yhteydessä olevia hoitolat  lakkautetaan. Oppilaiden vanhemmat ottavat jatkossa töistä vapaata, että saavat käytttää lapsensa edes hammastarkastuksissa. Hoitohuoneille pitää rakentaa kerrostalo... Oulussakin kun hyvinvointikeskukset keskitettiin, huomattiin uusi iso ongelma. Asiakkaille ja eikä edes työntekijöille löydy parkkipaikkaa. Ihmiset myöhästyvät vastaanottoajoilta, kun he pyörivät korttelia parkkiruudun toivossa. Samaahan meillä jo Suonenjoella on minikoossa. Meidän ainoa liikenneruuhka löytyy terveysaseman parkkipaikalta...

Toinen leikkauskohde on - yllättäen ?- vanhustenhuolto. On maalattu kuvaa kuinka hyväkuntoiset vanhukset kärsivät hoitopaikoissa ja toivovat pääsevänsä kotiinsa. Olen saanut paljon yhteydenotto kun sinne hoitoon ja turvaan ei pääse! Huonokuntoiset vanhukset koitiutetaan jopa sairaalahoidon jälkeen suoraan  yksin kotiin. Siellä heitä käy katsomassa kerran tai pari päivässä kotihoidon henkilöstä. Osa työntekijöistä ovelta huutavat terve ja heippa ja menevät toimistolle ihmettelee, miten joku on saanut vakiokeirrokselle niin paljon aikaa tärvääntymään. Osa työntekijöistä ei pysty tiivistahtiseen työhön tai kovettamaan itseään jättämään itkevää mummoa yksin. Kotipalvelu on pätkätyöläisten, sairaslomien rasittama ja toiselle alalle lähtevien paikka. Onneksi joku jaksaa, mutta miten kauan ja mistä me saadaan kaikki vaadittavat työntekijät? Kun ne espanjalaisetkaan ei halunut täällä olla...

Yksi suurimpia ja täysin vaiennettu ongelma kotipalvelussa on, että monella paikkakunnalla työn ehto on oma auto. Työntekijät kulkevat omalla autolla päivät pitkät lyhyttä matkaa ajaen paikasta toiseen. Kilometrikorvaus ei riitä lyhyen matkojen korvauksien takia lisääntyneeseen polttoaineen kulutukseen. akun ja startin uusimiseen ja hyvän auton ostoon. Työ loppuu siihen, jos ei ole autoa käytössä. Kuinka moni suostuisi siihen, että työ vaatii melkein omalla rahalla oman auton käyttöä? Täällä niitä työsuhdeautoja tarvittaisiin - tosin avobemari olisi epäkäytännöllinen! Onneksi jossakin kaupungeissa on muutama työauto, mutta entä jos ei ole ajokorttia? Se maksaa nykyisin kolme tonnia- kova hinta työpaikasta?

Demarien suuri ylpeyden aihe vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuun alussa, nyt yhtä suurella ylpeydellä romutettiin se. Onnittelut vai surunvalittelut?

Kolmas suurin leikkauspaikka on taas koulu. Jatkossa koulunkäyntiavustajat lasketaan opettajavahvuuteen. Kas kun ei postinjakajat? Tai ohikulkijat? Koulunkäyntiavustajat tekevät todella arvokasta työtä, muttei sentään opetusvelvollisuudella. Palkka selittää tämän keksinnön- toinen saa kokopäivä työstä alle kaksi tonnia ja toinen reilu kolme tonnia.

Mutta mitä rakennepaketti oli oikeasti? Summia ja päätöksiä myöhemmistä päätöksistä. Mitään ihan konkreettista ei jäänyt käteen. Monen päätöksen edessä on vielä poliittinen kädenvääntö, esim. eläkeiän nosto. Demarit eivät aio osallistua siihen, vaikka tämä hallitus jo linjasi sen.

JK. Keskusta soutaa samassa paatissa eri suuntaa. Eu - vaaliehdokkat Rehn ja Väyrynen. Mutta keskustan eu ryhmä -Alde- on hyvin Rehnille mieleinen. Keskusta- Alde ajaa maataloustukien lakkauttamista ja vahvaa liittovaltio kehitystä. Mitäs siihen sanoo Paavo ja muu kenttäväki, joka esiintyy eu- kriittisenä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakennepaketti, rakenneuudistus

Perjantain aatoksia

Perjantai 5.7.2013 - pia p

Muutama sananen Perussuomalaisten puoluekokouksesta- olinhan minäkin siellä yli 1500 muun kanssa.

Kokouksessa äänestettiin sähköisesti henkilövalinnoista. Me vanhanaikaiset käytimme ensimmäisenä suomalaisena puolueena sähköistä äänestystä. ja se toimi hienosti.Äänestyksessä tarkistettiin joka kerta ja joka kierroksella äänioikeus ja henkilötodistus. Itse äänestys oli anonyymi. Äänestyskoppeja oli 64 eli siitä voi päätellä kokouksen mittasuhteet.

Puolue tarjosi iltajuhlan ruokineen. Illallinen oli suomalainen herkkubufee. Eikä ruoka loppunut kesken, kuten eräiden kokouksessa. Meillä ei tarvinnut maksaa ilmapiiristä, kuten eräillä.

Perussuomalaisilla on ainutlaatuinen suorajäsenyys. Puoluedemokratiaa puhtaimmilaan -jokaisella jäsenellä on oma ääni puoluekokouksessa.

Hyvät henkilövalinnat ja paras puoluesihteeri - Riikka Slunga-Poutsalo!

Ihania ihmisiä ja mikä aatteen palo. Tästä on hyvä jatkaa!

Mitäs muuten Suomessa?

Talvivaaran osake tippui ja Suomen valtio isompana osakkeenomistaja pääsee ilmeisesti maksamaan massiiviset ympäristötuhot. 

Hehkutettu vanhuspalvelulaki astui voimaan heinäkuun. Mikään ei muutu, paitsi hoitajien määrää voidaan tiputtaa. Suositus on 0,5 ja  90% kunnista noudataa tätä. Suonenjoellakin mitotus on 0,6 ja 0,74. Eli uudenlain mukana tulleilla suosituksilla (sitähän ei saatu kirjattua siihen) voidaan tiputtaa hoitajien määrää. Minimistä tulee maksimi. Ennen lakia jo tehtiin hoitosuunnitelmia. Mikä muuttui - ei mikään, mutta historiallista ja fantsua laki oli. Kukaan ei taida edes huomata, että demarien suurin saavutus tuli voimaan. Toinen suuri saavutus, ALV:n noston kyllä kaikki huomasi.

Koko hallituksen touhu on fantsua ... En vaan enää osaa sanoa kenen mielestä kun kaikki hallituksen osapuolet häpeävät toimintaansa.

Me reippaat PerusNaiset olemme viikonloppuna Sonkajärvellä Eukonkannon MM -kisoissa. Haastoimme muiden puolueiden naisjärjestöt mukaan, mutta he eivät edes viitsinyt vastata. Olisi joutunut rahvaan pariin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset, äänestys, eukonkanto

Vanhemmat kirjoitukset »