Ennen kaikki oli paremmin...

Torstai 2.6.2016 klo 6.17 - Pia P

Olen kuullut monesti, että ennen kaikki oli paremmin. Itsekin joskus tuumaan niin... Kaipaan joskus esim koulukuria, kyläpoliisia, kauppojen lyhyitä aukioloaikoja (vapaus valita on silti hienoa asia), kaveri- ja sukulaisvierailuja (kenelläkään ei ole aikaa tavata ketään...), onnelista tietämättömyyttä kaiken maailman asioista, lasten "päivätpitkät" ulkona oloa ja ulkoleikkejä, turvallista asuinympäristöä kaikille Suomessa, politiikassa kaipaan mitä en ole koskaan saanut olla....

Olisi niin hienoa tepastella ihmisten parissa ja kehuskella mitä kaikkea on saanut olla rahoittamassa ja mihin kaikkeen rahaa on mennyt. Joskus hyvään aikaan valtionosuudet eli varsinkin pikkukunnille ja kaupungille valtiolta tuleva rahamäärä nousi joka vuosi ja varsinkin jos kunta teki tappiota, niin sai lisärahaa. Eli kunnanpäättäjien piti ihan keksiä rahanmenoa eri paikkoihin. Valtiokin rakensi melkein joka kuntaan "valtion virastotalon", jossa ei ole enää nykyjään mitään alunperin olleita palveluita. Ei löydy enää työkkäriä, kelaa, poliisia, verotoimistoa, postia tai postipankkia (ei ole ko pankkiakaan sillä nimellä tai ajatuksella...) niistä rakennuksista. 

Silti ihmettelen kovasti, että mitä niillä extraylimääräisillä rahoilla saatiin aikaan? No ainakin yksityisteitä rahoitettiin, kuntiin palkattiin paljon työntekijöitä, luottamushenkilöstä matkusteli ja kokoustarjoilut oli isompia ja ilmeisesti illan viettoja järjestettiin.

Samaan aikaa kaiken lisäksi kunnat velkaantui ja veroprosenttia nostettiin. Rahaa tuli ovista ja ikkunoista - valtiolta, velkana ja kunnallisveroina. Menopuoli oli lähinnä käyttömenojen nostamista eli kaikk mäni  eikä mitään jäänyt.

Olen ensimmäisen kauden valtuutettu. Yksi päätehtävä on ollut leikata, säästää, lopettaa ja rajoittaa sekä nostaa maksuja. Olisi ollut niin hienoa olla se jakaja ja antaja, tämän ajan päättäjän tehtävä on olla se säästäjä.

Edelliset kausien päättäjät (osa on vieläkin valtuustossa...) saivat rahaa menemään, muttei niihin tärkeisiin hankkeisiin. Miksi moni rakennushanke lykkääntyi ja niitä vetkuteltiin vuosikausia ja jopa vuosikymmeniä? Rahaa oli, muttei kykyä päättää tärkeistä hankkeista?

Suonenjoella tällä kaudella on päätetty ja rakennettu uusi jätevedenpuhdistamo ja uusi koulu, monien miljoonien investoinnit. Rahaa meni ja menee valokuidun rakentamiseen, uusien katuvalojen hankkimiseen, koulun remonttiin (vuosikausien lykkäämisen jälkeen...), junaratapihan turvallsuuden nostamiseen yms.

Tällä valtuustokaudella investointitahti on ollut huikea. Ja samaan aikaan kaupunki on tehnyt hyvän tuloksen. Ensimmäistä kertaa. Valtionosuudet ovat silti pienetyneet. Kaupungin työntekijöitä ei ole irtisanottu tai lomautettu säästön takia.

Silti kuulen, että ennen päättäjät oli parempia. Vastuulinen päättäjä ei ole niin mukava kuin rahan tuhlaaja, velanottaja ja kuntaveron nostaja? Kuntalaisten hyväksi investointeja tekevä ei ole niin mukava päättäjä?

Kuka Suonenjoella haluaa, että esim vielä ostetaan purettavia rakennuksia 450 000€?  Olisiko aika jo miettiä ketä äänestää valtuustoon? Kenties sellaisia, jotka tekevät päätöksiä kaikkien kuntalaisten hyväksi?

Joidenkin päättäjien huolenaihe on, että miten saadaa pidettyä kaupungin työntekijät kaupungin palkkalistoilla. Olisiko parempi miettiä, että ainakin lakisääteiset työt on järkeistetty, suunniteltu ja että niihin on tekijät? 

Nyt on rahat loppu, valtio leikkaa valtion osuuksia kunnille, kuntaveroprosenttia ei voi enää nostaa ja syömä velkaa normimenoihin ei voi enää ottaa, koska kuntavelkaisuudelle on rajansa. Nyt tarvitaan päättäjiä, jotka kykenenvät tekemään myös ikäviä päätöksiä. Mennyt hyvä aika ei enää lohduta. Jos emme me pysty tekemään päätöksiä, joku muu kyllä pystyy tekemään. Ihan joka tasolla.

Vai onko omat äänestäjät (kunnan työntekijät, ajatuksella mitään ei saa muuttaa...) tärkeimpiä kuin koko kaupungin talouden hoito? 

Moni kuntapäättäjä asuu jo maksetussa omakotitalossa ja saa eläkettä pitkän hyväpalkkaisen työuran jälkeen. Jotkut kuntapäättäjät ovat työikäisiä, kotona asuvien lasten vanhempia ja he asuvat vuokralla ja ovat pätkätöissä. Elämän realiteetit ovat päättäjillä erilaisia ja siten ajatusmaaimakin erilainen. 

No, en oikeasti kaipaa entisajan päätöksenteon aikaan. Olen nykyajan ja tässä ajassa oleva päättäjä, kannan vastuun ja yritän toimia mahdollisemman oikeudenmukaisesti kaikkia kuntalaisia kohtaan. Avoimesti ja tosiasiat tunnustaen.

3 pointtia harhoista

Perjantai 27.5.2016 - Pia P

Suomessa on vallalla monia harhoja. Niitä ylläpidetään yksipuolisella uutisoinnilla (ei kertakaikkisesti kirjoiteta), asiasta ei sallita keskustelua ja moni haluaa ihan itse uskoa niihin. Turvapaikkahakija asiaa liittyy myös monia kuvitelmia, tässäpä mikä koskee nyt kuntapäättäjiä

1. Myönteisen päätöksen saa 30-35% turvapaikanhakijoista. Sen arvion mukaan ELY jyvittää ja kunnat päättää kuntapaikoista eli kuntaan tulevista oleskeluluvan tai turvapaikansaaneita uusia asukkaita. 

Tosiasissa myönteisiä päätöksiä tulee huomattavasti enemmän, voi lukea suoraan tilastoista toteutuneista. Tuohon viralliseen arvioon on otettu mukaan myös itse vapaaehtoisesti alkuvuonna lähteneet. 

Suomessa saa todennäköisemmin turvapaikan kun vertaa koko Euroopan tilastoja.

Onko nyt tarkoitus vaan saada kuntiin "putki auki" eli ensimmäisestä ryhmästä myönteinen päätös ja sitten on helppo lisätä? Tällä hetkellä kunnilla on tässä vielä itsemääräämisasia.

Paikkoja on jyvitetty työpaikkatarjonnan yms mukaan, MOLlin sivuilta voi katsoa miten paljon Suonenjoellakin on paikkoja kielitaidottomille ja ei - opiskeluja alalle. No, onneksi Sisä-Savo voi työllistää heti marjan poimintaa. Työ on parasta kotoutusta. Montako pakolaista löytyy marjapelloilta tänä kesänä?

Ensimmäinen harha on nyt kuntiin jyvitetyt paikat riittävät. " järjestelmästä kadonneetkin" turvapaikanhakijat ovat vielä kuntien käsissä talven tullessa. Etelä- Suomessa on metsäleirejä jo nyt.

2. Se oli nyt tässä. Moni sanoo, että nyt se pakolaiskriisi on ohi. Mitenkä se on ohi?

Samat sodat ja kriisit on edelleen olemassa. Libyalaisia on Afrikan rannikolla 800 000 odottamassa Eurooppaan pääsyä.

EU maksaa Turkille, että raja Kreikkaan pysyisi kiinni. Salakuljettajat mainostavat nyt reittiä Turkista Italiaan. Libyasta pääseen suoraan Italiaan, loppumatka kornista sanoen, turvallisilla rajavartioston veneillä.  Pahis on aina askeleen lain säädännön ja sopimusten edelle. Toimethan on reagointia olemassa oleviin asioihin. Salakuljettajat ovat siis pahiksia.

Pointti kaksi on, että vasta joulukuussa 2016 näemme miten rajat kestivät. Ja mitä vastaan - osa kun haluaa rajat auki turvaa ja parempaa elämää kaipaavat tervetulleeksi Suomeen. 

3. Valtio maksaa oleskeluluvan saaneiden kustannukset kunnille.

Kuntaliiton arvio on enää 50 % . Miksi ei sanota reilusti ja suoraan, että kunnat joutuvat kireissäkin talousoloissa maksamaan lain turvaamat hyvät palvelut uusille kuntalaisille. Ja he tarvitsevat paljon tuki- ja kotoutustoimia pärjätäkseen Suomesa. Täällä ei ole helppo asua vaikka sosiaaliturva on hyvä. Talven pimeys ja kylmyys ja kesän valoisat yöt voi olla vaikea kokemus tasaisen lämmön ja selvän päivän ja yön maista tuleville. Esim nyt alkava ramada voisi olla koitos kun päivän valon aikaa ei saa juoda tai syödä. Lapissa se olisi pitkä aika... Asia on ratkaisu kellon aikoja noudattamalla.  Miksi muuten syömä -ongelman voi ratkoa kellon ajoilla, mutta naisten kättelyä ei voida mitenkää tehdä jos vedotaan uskontoon?

Luku- ja kirjoitustaidottomat pakolaiset tarvitsevat lapsesta aikuiseen perusperusopetusta perustaitoihin. Sitten vasta päästään ammattikoulutukseen. Kaikki eivät ole valmiita suomenkielisiä (edes englannin kielisiä) insinöörejä, vaikka kuinka niin kerrotaan. Kuopio varaa 170 000 tähän perusopetukseen tänä vuonna. Mistä pois?

Kolmas harha on siis valtion tuen riittävyys ja kotoutustoimien helppous.

Plus yksi.

Virallinen totuus ei ole vain yhden osapuolen kertoma. Osalla ei ole mitään velvollisuutta kertoa kaikkea, totta tai huonoja asioita. He kertovat vain hyvät jutut ja uskovat hyvään. Osa taas uskoo vain huonoihin asioihin ja puhuvat vain  huonoja juttuja.

Ne ketkä tietävät koko totuuden, niin heillä on vaitiolovelvollisuus- viranhaltioilla, luottamushenkilöillä, avin tarkastajilla jne. 

Jos voisin jotain toivoa on, että asia- ja faktatiedoilla voitaisiin joka asia tiedottaa ja sitä mukaan keskustella. Ihmisten leimaaminen loppuisi puolin ja toisin.

Ja vielä suurempi toive olisi, että lain heikkoudet tunnistettaisiin ja ne voitaisiin nopeasti päivittää. Oli asia mikä tahansa. Ymmärrän kuitenkin lain valmistelun ja muutosten hitauden, koska llakeja ei pidä säätää vain sen aikaisen hallituksen tarpeisiin.

Digi digi - loikkaa vain opettajille!

Torstai 19.5.2016 klo 15.25 - Pia P

Lapset hometiloihin!

Maanantai 16.5.2016 klo 15.18 - Pia P

Iisveden koulu menee peruskorjaukseen lukukaudeksi 2016-17. Koulu ja koulun yhteydessä oleva päiväkoti siirretään väistötiloihin remontin ajaksi.

Päiväkodin pienimmät, alle 4- vuotiaat, sijoitetaan seurakunnan nuorisotaloon. Loput lapset sijoitetaan ns vanhan lukion tiloihin Suonenjoen keskustan alueelle. Kouluikäiset on korkeammassa puolella ja yli 4-vuotiaat esikouluikäisiin sijoitetaan ns tapulin puoleinen siipeen.

Vanha lukiorakennus on ollut tyhjillään neljän vuoden ajan satunnaiskäytöllä kansalaisopiston ryhmien käytössä. Lukiorakennus on 50- luvun kivirakennus.

Lukion siirron yhtenä syynä oli sisäilmaongelmat, henkilökunnan sairastuminen ja home - epäilyt. Ilmanvaihtokoneisto oli tarvinnut jo silloin uusimisen.

Iisveden koulun ja päiväkodin henkilökunta ja lasten vanhemmat oli kutsuttuna 11.5.2016 ensimmäistä kertaa väistötiloihn esittelyyn.  Tutustumisen jälkeen pidettiin infotilaisuus, jossa kerrottiin kutsun mukaan "terveysviranomaisten" tutkimuksesta ja myös muista asioista.

Tilaisuudessa kerrottiin työtehoseuralta ostetun tutkimuksen tulokset. Tutkimuskartoitus oli tehty tammikuussa ja näytteet oli otettu helmikuussa 2016. Tutkimustulokset kertoi homelöydöstä, kosteusvauriosta, riittämättömästä ilmanvaihdosta ja isosta kuitumääristä (katossa yläpuolelta pinnoittamattomat akustiikkalevyt).
Tutkimus oli valmistunut toukokuussa.
Tutkimustuloksen johdosta ilmastohormit oli nuohottu ja jotakin osia pinnoitettu ja ilmastointia säädetty. Kosteusvaurio oli korjattu. 

Tilaisuutta veti rakennustoimikunnan puheenjohtaja Jouko Hänninen. Puheenvuorot käytti myös Suonenjoen viranhaltijoita ja rehtori ja päiväkodin johtaja. Kaikkien mielestä tilat ovat sopivat. Muistutettiin, että remontti kestää vain 10 kk ja toisen koulun oppilaat olivat kärsineet vuosia homeesta. Lapsia voidaan myös siirrellä.

Keskustelun aikana kysyin, että miksi korjauksien jälkeen ei ole tehty  uusia mittauksia, että onnistuiko korjaus, niin vastaus oli, että korjattu on ja jos tulee ongelmia tai lapsi sairastuu, niin sitten reagoidaan. Ja tehdään lisäratkaisuja ilmanvaihtoon.

Päiväkodin tiloiksi suunniteltua ei oltu lattialampömitattu, vaikka lapset tulevat nukkumaan patjoilla ja leikkivät paljon lattialla.

Puheenjohtaja halusi kirjata loppukommentiksi, että kaikki ovat tyytyväisiä tiloihin ja tehtyihin remontteihin.Julkisesti olin ainoa, joka ei hyväksynyt ns tapulin siiven käyttöä päiväkodin väistötilana.

Juankoskella ei alettu edes korjaamaan rakennusta päiväkodiksi kun se oli homerakennus. Savon Sanomat teki monta juttua tästä.  Nyt Suonenjoella siirretään lapset hometiloihin, jonka korjauksena on tehty ilmastointilaitteen nuohous. 
---
Tekninen lautakunta oli päättänyt 4.11.2015 kokouksessa pykälä 3, että Iisveden väistötila on vanha lukio. Rakennustoimikunnan suunnitelma oli, että ilmastointikanavat nuohotaan.

Eli toimenpide (nuohous) oli tiedossa jo lokakuussa ja mittaus tehtiin helmikuussa 2016  ja vanhemmille esiteltiin se toimenpide mittaustulosten johdosta  korjaustoimenpiteenä toukokuussa 2016. 

Painostuksen tilojen hyväksyntää on käytetty, että kaupungilla ei ole rahaa, muutkin lapset ovat olleet hometiloissa, vain lukion xxxxxx sai astman ja vahva lupaus, että ongelmiin tartutaan ja muita tiloja ei ole.

Tosiasia on, että tutkimus tehtiin 2016 helmikuussa ja silloin löytyi ongelmia. Tutkimus kertoi sen päivän tilanteen, se ei kerro onnistuiko remontti ja mikä on tilanne syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Tutkimus ei ennusta Eli se ei kerro tulevaa. 

Miksi ei ole edes esitetty vaihtoehtoisia tiloja?

Kuka päättäjistä kantaa vastuu jos tulee lasten tai työntekijöiden sairastumisia tai jopa elinikäinen sairaus? 

Päivitys:

Poistin vanhan lukion työntekijän ammatin. Kunnioitan henkilön yksityisyyttä.

Tilaisuudessa koulutusjohtaja kertoi vanhan lukion sairastuneen työntekijän tunnistettavasti ammatista ja hänen terveystietoja. Lisäkommentti oli, että hän ei saanut oireitaa vaikka oli viereisessä huoneessa. Miltä työntekijöistä -päiväkodin ja koulun- tuntui kun koulutusjohtaja kertoi salassa pidettäviä asioita ja miten hän vähätteli oirehtelijaa/oireita? Miten suhtaudutaan mahdollisiin uusiin ongelmiin ja valittajiin? 

Tuhmat kunnat

Tiistai 10.5.2016 klo 17.10 - Pia P

Kuntaministeri (kesk) on antanut noottia kunnille, koska kunnat eivät ota turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita pakolaisia vastaanottokeskuksista tarpeeksi nopeasti ja tarpeeksi paljon. Osa kunnista on kieltäytynyt ottmasta sopimuksella pakolaisia. Kiintiöpakolaisten vastaanottokin on jo ollut vaikeaa.Kuntaanhan voi pakolainenkin muuttaa myös omatoimisesti jos ja kun saa asunnon sieltä.

Vastaanottokeskuksissa on paljon väkeä- lähinnä nuoria irakilaisia miehiä odottamassa kuntapaikkaa. Moni pakolainen toivoisi sen olevan Helsinki tai edes suuri kaupunki. Todellisuus voi olla jotain muuta eli muutaman tuhannen asukkaan pikkukunta "kaakana kaekasta" (suom kaukana kaikesta).

Kuntia on vakuteltu, että valtio maksaa kaiken. Tosin jo eduskunta ja kuntaliitto tietoää kertoa, että korvaukset eivät todellakaan riitä. Lisänä on tulossa kuntia velvoittavana alle 25- vuotiaiden  opetusvelvollisuus, korvauspuoli on taas epävarma.

Miksi kunnat eivät ota pakolaisia? Moni kunta on talousvaikauksissa. Kunnissa on päivähoitojono, koulu- ja päivähoitotilat ovat täpötäynnä, vuokra-asunto jonot ovat pitkiä, työttömyydestä on isot menot yms. Lastensuojelutilanne on vähintääkin haastava useimmassa kunnassa. Kunnat ovat velkaisia ja kunnallisverokin on työssäkäyvien mielestä korkealla. Kaikissa kunnissa ei ole ollut ennen pakolaisia, joten ei ole kokemusta, eikä olemassa olevia palvelupolkuja, henkilöstöä tai henkilöstön osaamista ja tähän lisänä liian pieni valtion tuki.

Moni kuntapäättäjä miettii myös sitä, että onko oikein, että kuntapalveluja leikataan ja maksuja lisätään ja samaan aikaan lisätään menoja vain yhdelle ryhmälle? Onko oikein, että päivähoidon aikarajaus koskee lähtökohtaisesti vain suomalaislapsia? Onko oikein, että opetustunteja vähennetään ja kouluja lopetaan ja samaan aikaan lisätään perusopetuksen palveluja vain yhdelle ryhmälle? Samaan suuhun ei oikein mahdu kuntien säästöjen vastustaminen ja pakolaisten vastaanottamispuheet, paitsi utopiapuoleiden edustajilla.

Kunnat saavat nyt siis moitteita jos ei ota pakolaisia, vaikka valtio maksaa? Mistäs valtion raha tulee? Vero- ja velkarahoista. Joka ikinen suomessa palkkaa, eläkettä, tukea saava tai jotakin tavaraa ostava tai palvelua käyttävä (alv) ja meidän lapsenlapset monessa alenevassa polvessa maksavat nämä kunnille tarjottavat pakolaisten vastaanottomenot. Vaikka oma asuinkuntasi ei ota pakolaisia, niin verorahoilla tuet naapurikuntaisi pakolaisten vastaanottoa. 

Jos koet, että olet vastuunkantaja ja tuet pakolaisten vastaanottoa, on paras keino siihen tehdä paljon töitä ja kuluttaa rutkasti. Vain palkkaverojesi määrällä on todellista merkitystä pakolaiskriisissä. On niin helppo olla hyväntekijä toisten rahoilla.

Jos olet huolissasi kotouttamisen heikkoudesta, ole Sinä se tekijä. On niin helppo vaatia muita tekemään ja maksamaan.

Bisnestä pakolaislapsilla

Torstai 5.5.2016 klo 22.03 - Pia P

Kunnissa huostaanotettujen lapsia sijoitoitetaan yhä enemmän perhekoteihin. Perhe sijoitukset ovat laistospaikkoja inhimillisempiä, turvallisempia, ja halvempia. Lastensuojelulaitoksen vuorokausi hinta on yli 200 €. Perhehoito korvaus on noin 80 €/vrk.
Vanhustenkin  perhehoitoa kehitetään ja se yleistyy koko ajan.

Turvapaikkahakijoissa oli paljon yksintulleita alaikäisiä lapsia. Lapset sijoitettiin alaikäisten asumisyksikköihin. Suurin osa yksin tulleista alaikäisistä saa turvapaikan tai oleskeluluvan. Alaikäisyyden vuoksi lapsia ja nuoria ei laiteta yksin asumaan vaan heidät sijoitetaan erilaisiin hoivakoti- tai lastenkotilaitospaikkoihin. Sopimushinta voi olla yli 250 €/vrk- kuten Suonenjoella.  Ely maksaa sopimuspakolaisista kunnalle korvauksen. 

Pakolaisnuorten hoidollisuus on yksi, kun taas suomalaisvanhukset hoitomitoitus sängynkin pohjalle hoidettavana on 0,4 vanhuspalvelulain astuksen mukaan. Ajatelkaas, suurin osa terveitä ja nuoria hoidetaan niin, että jokaisella oma hoitaja. Sängyn pohjalla makaavaa vanhusta hoitaa 0,4 hoitajaa. Vanhuksen hoitoa pidetään kalliina jos se maksaa kunnalle yli 100 €/vrk. Hoitomaksu yritetään eri keinoilla siirtää vanhukselle itselleen ja osa maksaakin jo itse kokonaan hoivan.

AVI valvoo lastensuojeluyksiköitä. Siellä hoitajien ammattitaito- ja kelpoisuuvaatimukset sekä hoitajamitoitukset. Laistoshoito on hyvin kallista myös näiden vaatimuksien takia. Pakolaisnuorille kuuluu vaatteet, valmis ruoka, terveyden huolto, harrasteet, koulutus- ja opetuspalvelut ja viikkoraha.

Moni uusikin yrittäjä on hoksanut kuinka paljon rahaa liikkuu pakolaisnuorten mukana. Esimerkiksi Suonenjoen pakolaisnuoria halutaan nyt siirtää Juankoskella perustettavaan eli ihan uuteen hoivakotiyritykseen.

Tyhjillään olevat tai huonolla käyttöasteella olevat rakennukset saivat turvapaikkahakijoiden myötä käyttöä, monikin hyötyi tästä. Nyt kelpaa retkimajan piharakennukset pakolaislapsille.

Jos pakolaisnuoert sijoitettaisiin suomalaiskoteihin, alkaisi varmasti kotoutuminen nopeammin ja tehokkaammin. Lapsi ja nuori oppisi nopeammin suomen kieltä, suomalaisten tavoilla ja tutustuisi paikallisiin lapsiin ja nuoriin. Kotona siivotaan, laitetaan ruokaa ja pestään pyykkiä perheen kanssa ja myös itse.

18- vuotta täytettyään nuorella olisi perhesijoituksen jälken paremmat vamiudet omaan kotiin ja elämään Suomessa. Lastensuojelun jälkihuolto jatkuu 21- vuoteen asti. Vaikka valtio korvaa pakolaisnuorten kustannuksia niin kunnallekin jää iso maksuosuus. Suomalaislasten huostaanottoja tai muita tukitoimia viivytellään jopa liian pitkään, koska se on kallista. Kuntien rahan puute näkyy lastensuojelussakin.

Kannatan yksin tulleiden alaikäisten Suomeen jäävien pakolaislasten ja - nuorten kotimajoitusta.

Kun aikuisten turvapaikanhakijoiden kotimajoitus ei innostanut suomalaisia, niin luulisi, että edes yksinäiset pakolais - ja nuoret saisivat kodin suomalaisten perheissä. Moni perheessä on ammatillistä tai vapaaehtoistyön tuomaa ammatillista osaamista.

Nyt on mahdollista toteuttaa käytännön tasolla vastuun kantamista, suojelua, kotoutumista, tutustua vieraaseen kulttuuriin ja kantaa vastuuta kotouttamista - miksi se pitäisi ulkoistaa yhteiskunnalle? Miksi aina odotetaan ja vaaditaan yhteiskuntaa tekemään - tekijä voisit olla Sinä!

Pohjois-Savon kunnat voisivat pakolaisten nuorten kalliiden hoivokotien ostopalveluiden sijasta alkaa panostamaan perhesijoituksiin, Kumpi on tärkeämpää, saada paikkakunnalle lastensuojeluyksikkö jonkun (henkilön, yrityksen tms) bisneksen tai että pakolaisnuoret saavat parhaan lähtökohdan kotoutumiseen Suomeen?

Suonenjoen vappupuheet - tiivistelmä

Maanantai 2.5.2016 klo 7.21 - Pia P

Suonenjoen torilla oli Vapputapahtuma 1.5.2016. Tässäpä tiivistelmä ja omavaltaiset tulkinnat eri puolueiden Vappupuheista, olkaas hyvä.

Ensimmäisenä puheen piti SAK:n edustaja. Puhujana oli viime vaaleissa tippunut demari ex- kansanedustaja Tuula Väätäinen. Hän kertoi kuinka väärin nykyinen hallitus tekee. Varsinkin perussuomalaiset ovat kaukana Vennamon opeista (Vennamo oli toisen eri puolueen edustaja aikoinaan...), mutta ehkä siinä oli sen ajatus: menneisyydessä on hyvä elää. SoTe- uudistus menee ihan varmasti väärin.  PS työministeri Lindström ei kuulemma noudata pääluottamusmiehen oppeja. (Ei kai, hänellä on vastuu Suomesta...). Puheen sisältö oli, että nyt on aivan kamalaa ja demarien -ja ilmeisesti hänenkin pitää päästä mukaan-hallituspuolueeksi.

Väätäinen asui siilinjärvellä ja vastusti kuntaliitosta Kuopion kanssa. Sitten hän muutti Kuopion puolelle ja ... Olisikohan siinä demaripolitiikan ydin. Vastustetaan omia esityksiä? 

Suurin kysymys jäi ilmaan, miksi SAK puhuu demarien suulla? Eikö ammattiliitot voisi ajaa kaikkien suomalaisten ja Suomen etua eikä haukkua hallitusta missä demarit eivät satu olemaan mukana?

Ammattiliiton opeilla, lakkoillaan kunnes saadaan kaikki entiselleen ei toimi koko Suomen mittakaavassa.

Vasemmiston puheen piti Jani From. Oli kuulemma helppoa keksiä puheen aiheet perskeko- hallituksen touhujen johdosta. Kaikk on väärin. Leikataan ja lopetetaan. Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.. Osa puheesta hukkui torikansan jutustelun alle.

Kun oppositiossa on niin helppoa tietää mitä pitäis tehdä... No, oikeasti, oppostio tietää miten ei pidä tehdä ja mikä on väärin, mutta sieltä ei tule parempia ehdotuksia. Tai miksi nämä kaksi puoluetta ei tehnyt asioita kun olivat hallituksessa vielä reilu vuosi sitten?

Keskustan puheen piti Mikko Suihkonen. Hän kehui miten SoTen mukana saadaan koko maakunta uudistettua - keskustan mallin (mielen) mukaan. Suonenjoen kertaluotoinen hyvä tulos on keskustan ansiota. Monitoimi-hallli sai kannatusta puheessa.

Kokoomuksen puheen piti Reijo Kytölä. Hän kannusti nuoria ja lapsiperheiden vanhempia lähtemään mukaan kuntapäättäjiksi. Puheessa haluttiin myös monitoimi-urheiluhallia. Kokoomuksen periaateohjelma löytyy netistä.

Perussuomalaisten puheen piti Pia Pentikäinen eli minä. Kuulemma puheen paras asia oli sen lyhyys (torikommentti). Puhuja muistutti politiikan ja päätösteon vaikeudesta, vasemmisto lähti kesken kauden ja demarit äänesti omia esityksiä vasteen ollessaan hallituksessa. Suonenjoki on puhujan mukaan hyvä ja turvallinen paikka asua. Pitää uskoa, että huominen on aina parempi. Lopuksi puhuja kiitti Suonenjoen perussuomalaisten saamasta tuesta politiikan teossa. Puhe oli liian pintapuolinen ja yleistä liipalaapaa. (Olipa vaikeaa ulkopuolisesti omaa puhetta arvioida).

Kristillisten puheen piti Tapio Kivinen. Oli muuten ainoa kuka esitteli itsensä.

Lähdimme tässä vaiheessa pois torilta. Lähdimme jätskin ostoon, kun nuorimmainen lapseni oli (taas) jaksanut olla torilla pitkää puheita kuunnellessa.

Keskusta jakoi simaa ja munkkeja (vaikka oli etukäteen sovittu, että torikahvila- yrittäjää kunnioitetaan. Eikö keskusta tue yrittäjyyttä?). SAK- demarit jakoi ilmapalloja. Vasemmisto myi makkaraa.

Aurinko paistoi ja paljon oli porukkaa torilla. Se on kesän odotus avattu!

Lomalla

Tiistai 26.4.2016 klo 11.47 - Pia P

Olimme Katikullassa Vuokatissa lomalla viime viikolla. Lomanen oli halpa, koska siihen kuului lomaosake-esittely.

Vuokatti on hieno paikka rentoutumiseen ja aktiivilomailuun. Siellä löytyy kaikki harrasteet. Laskettelumäkikin oli vielä auki. Hohtokeiluilu oli mukavaa. Lapset  tykkäsi angry birds -puistosta, koska siellä koko perhe liikkuu, pelaa palloa yms yhdessä.

Katinkullan kylpylä on yksi Suomen parhaimmista. Lapset ja aikuiset tykkää lillua, uida, laskea vesimäkeä ja saunoa erilaisissa saunoissa.

Vuokattia ja Katinkultaa voi suositella kaikille. Kotimaan matkailua voi suositella kaikille, jos vain rahkeet - aika ja raha riittävät. Siinäpä kesäksi ajatus, matkaile kotimaa tutuksi. Perinteiset kohteet, missä olet käynyt? -  Aavasaksa, Punkaharju, Saimaa, Lappi, Suomen linna, Kuusamo, Hanko, Yyteri, Kalajoki, kansallispuistot, lähilaavu, oman asuinpaikkakunnan ulkoreitit... retkikohde voisi olla lähimuseo, torikahvila, uimaranta tai jonkun kaverin luokse juttelemaan.

Itse lomaosake esittely oli todellinen markkinointitilaisuus. Selvisimme ulos sieltä ostamatta mitään, vaikka asia kuulosti siellä todella mahtavalle ja edulliselle. Ostaminen olisi pitänyt tehdä ilman miettimisaikaa. Kun mietimme jälkeenpäin myyntitilannetta, niin emme tieneet mitä olimme ostamassa ja millä summalla olisimme maksaneet siitä. Rahoitus olisi ollut valmis osamaksua varten. Muuten osakeosuuta ei olis myyty. Meille olisi myyty vain Katinkullan 1/51 osuus ykkösalueen rivitalohuoneistosta, mutta meille ei näytettty tai edes kerrottu mikä se talo olisi ollut. Tulevasta remontista näytettiin kuvia, mutta ei kerrottu milloin se olisi ja olisiko asunto  minkä aikaan pois käytöstä.

Myyjäpuoli esitti piirtämällä ja kirjoittamalla hyviä puolia lomaosakejärjestelmästä. Ostajaehdokkaan kannattaisi kirjoittaa faktat paperiin, niin näkisi mitä puuttuu tiedoista.

Harvapa ostaa jotain monen tonnin juttua näkemättä sitä ja tietämättä mitä se loppujen lopuksi maksaa vain siksi, että saa etukortin jolla saa alennusta lomamajoituksesta?

Esittely oli oikeasti hieno näyte ammattilaisesta markkinoinnista.  Ja tutustumislomanen oli mukava.

Rouva ministeri hoitaa....

Maanantai 18.4.2016 klo 22.12 - Pia P

Rautalankaa päätökseen

Perjantai 15.4.2016 - Pia P

Moni kuntapäättäjä on tuskaillut ELYn pakolaisten kuntapaikkatarjouksen kanssa. Mitä kaikkea pitäisi huomioida päätöstä tehdessä?

Tässäpä muutama kohta joihin kannattaa (Olisi kannattanut...) huomioida päätöstä tehdessä omassa kunnassa. Ja jos ei tiedä, niin kannattaa kysyä esim viranhaltijalta vaikka koulun opetustiloista lisätarpeesta tai vuokra-asuntojen jonotustilanteesta. Tämä on pintapuolinen raapaisu, eikä varmaan edes tärkeimmät mukana. En siis anna mitään ohjeita suuntaan tai toiseen päätöksen teossa.

Kuntien itsemääräämisoikeus

Kunnat päättävät itse, ottavatko pakolaisia. Valtio tai ELY ei voi (vielä) pakottaa ottamaan pakolaisia. 

Kuntaan voi muuttaa itsenäisesti turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita pakolaisia jos saavat asunnon tai muuttavat vaikka sukulaisen luokse tai voivathan he muuttaa omaan ostettuun asuntoon.

Monessa kunnassa kunnan vuokra-asunnon saamisen edelletys on asunnon tarve. Lisänä voi olla vaatimus työ- tai opiskelupaikka kunnassa.

Demokratia

Kunnalliseen päätöksen tekoon kuuluu oikeus olla eri mieltä. Myös pakolaisten vastaanottamisessa. Jos kuntanne rahkeet tai kyky ei riitä omaan kyllä- äänestykseen, olkaa eri mieltä vaikka kuinka painostetaan. Jos kuntanne on hyvävarainen ja vapaita asunto löytyy sekä työntekijäpula vaivaa, äänestäkää kyllä. 

Pakolaisten opetus 

-  Kunta on velvollinen järjestämään opetuksen 6-16 vuotialle pakolaislapsille. Pakolaislapset siirtyvät oppioikeudesta oppivelvollisuuteen myönteisen päätöksen myötä. Tästä voi tulla esim lastensuojelutoimenpiteitä, jos lapsi ei mene tai häntä ei päästetä kouluun.

- Opetus järjestään aluksi valmistelevana opetuksena (ei pakkoa, mutta on vjisasta), koska moni pakolaislapsi ei saa osaa kirjoitaa, lukea tai länsimaisia kirjaimia. On vaikea olla normiopetuksessa mukana ilman suomen kielen taitoa.

- Opetusryhmän kooksi suositellaan 8-10 oppilasta. Yhdenkin oppilaan ryhmän voi perustaa.. Ryhmä tarvitsee opettajan ja avustajan/avustajia. Kouluista pitää löytyä fyysiset opetustilat luokille.

- kunta saa pakolaislapsien syys- ja kevät lukukauden opetuksen korvausta, jos oppilas on läsnä (koulussa kirjoilla) laskentapäivänä  (oppilasmäärät ilmoitetaan valtiolle juuri silloin) 20.9. Eli jos kuntapaikan myötä tai kuntaan oma toimisesti muuttava oppilas aloittaa vaikka 1.10.2016  tai vaikka 7.1.2017, niin hänestä kunta ei saa koko vuotena korvausta.seuraava laskenta päivä on 20.9.2017, joilloin ilmoitetaan vain silloin läsnä olevat. Ei taannehtivasti. Poikkeuslaki lyhemmistä ajoista on voimassa vain tämän vuoden. Korvaus on kaksinkertainen Verrattuna kantalapseen.

- Opetusministeri valmistelee uutta lakia, että  kaikki alle 25- vuotiaat pakolaiset tulee kunnan valmistelevan opetuksen piiriin. Uusi laki astuisi voimaan 2018 alusta, mutta kuntien pitäisi aloittaa jo vuoden 2016 syksyllä opetus. Kannattaa miettiä mihinkä tiloihin, mistä opettajat ja puuttuva rahoitus tähän? Lakia valmistellaan kuntia velvoittavaksi eli pakolliseksi asiaksi ja kustannusten korvauksesta ei mitään informaatiota. Jos tämä laki tulee voimaan, on kunnilla todella iso urakka edessä - taloudellisesti.

Pakolaislasten päivähoito

- Kuntien tekemä subjektiivisen päivähoidon rajaus ei koske pakolaislapsia, koska päivähoito katsotaan kotouttamista edistäväksi toimeksi.

- Kunnissa pitää olla resusseja eli rahaa uusiin paikkoihin ja henkilökuntaan sekä tiloja uusille ryhmille.  Kuntien pitäisi löytää kielitaitoisia hoitajia päiväkoteihin. 

Lastensuojelu

-Kunnissa pitää löytyä resusseja traumaperäisten oireilun perhetyöskentelyyn, lastensuojelutoimiin vaikka kulttuuriperusteisen lastenkasvatustapojen suomalaistamiseen ja lain noudattamiseen, kulttuurierojen riitojen ratkaisuihin vanhempien ja lasten välillä ja alaikäisten avioliittojen, lasten uskonnollisten silpomisen estäminen. Monessa kunnassa aivan uusia asioita eli lastensuojelun työntekijät tarvitsevat lisäkoulutusta.

Sosiaalipalvelut

- Pakolaiset ja maahnmuuttajat ovat kunnan sosiaalitoimiston palveluiden piirissä. Kotouttaminen tarvitsee suunnitelmia, rahaa, osaamista ja työntekijöitä. Kunnan harkinnanvarainen toimeentulotuki ei siirry kelaan.

Terveydenhuolto

- Vastaanottavan kunnan terveydenhuollossa pitää löytyä resusseja mahdollisten sairauksien hoitamiseen (yhden vaativan tubin hoito maksaa 160 000€ ), lääkäreiltä diagnostiikkakykyä, hammashoito on syytä olla kunnossa. Pakolaisilla on jo todettu tubia, HIViä, loisia, bakteeriperäisiä tauteja sekä vaikenpana hoidettavana mielenterveydelliset ongelmat, esim traumaperäiset oireilu. 

Asunto

Kuntapaikan saanut pakolainen tarvitsee asunnon. Mikä on kunnan vuokra-asuntojen tarjonta?

Perhe

- Pakolaisen myötä tulee perheenyhdistäminen, perhe voi olla isokin?

Syyrilaiset lapsiperheet

- Joka kunnassa esitellään päätöksen teossa, että syyrilaiset lapsiperheet tarvitsevat kuntapaikan. En tiedä miten heitä riittää joka kuntaan. Turvapaikanhakijoista suurin osa irakilaisia, iranilaisia, afgaanilaisia ja somalilaisia nuoria miehiä. Jos ELYn ja kunnan sopimuksessa ei lue VAIN syyrilaisia lapsiperheitä vaan enimmäkseen tms, niin ei ole heitä tulossa. Olisi reilumpi kertoa, että kuntapaikka- sopimuksen perusteella tulijat ovat nuoria lähi-idän tai somalimiehiä. 

Määrä

ELY tarjoaa kunnille pakolaismääriä, joiden pohjalla on 30% myönteisiä turvapaikkapäätöksiä. Toteutuneet ovat 80 -- 98 % eri maittain. Vaikka Suomesta poistuu koko ajan  turvapaikanhakijoita, niin tämä jakokierros ei riitä. Lukekaa se sopimus paljonko se antaa määräksi vuosittan, onko sanat noin tai vähintään. Ja kyllä sieltä on tulossa lisää...

Raha

- Moni perustelee, että valtio maksaa kaiken.

No miksi kuntaliitto vaatii pakolaisten vastaanottamiseen kuntiin lisää rahaa? Miksi hallitus suunnittelee, että kuntarahoitusta pitää lisätä, että kunnat ottaisi pakolaisia? Miksi esim Helsinki varaa 10 miljoonaa kotouttamistoimiin, jos valtio maksaa kaiken? Mitä 3 - 4 vuoden jälkeen kun "valtio maksaa kaiken" loppuu?

Kokemus

Pakolaisten kotouttaminen on haasteellista. Moni maakin on epäonnistunut. Suomessakin on jo asuinalueiden maahanmuuttajakeskittymää, maahanmuuttajien iso työttömyys, iso rikollisten osuus ja nyt uutena terrorismi- ura uhka. Vastaanottavan kunnan pitäisi kyetä paremmin kotouttaa ja saada pakolainen yhteiskunnan jäseneksi, tasavertaiseksi kuntalaiseksi. Erityispalveluiden luominen tai eritysikohtelu ei sopeuta vaan eriyttää. Työtä ja normiarkea on paras kotoutus.

Sosiaalitoimi kotouttajana voi kotouttaa pakolaiset vain sosiaalitoimen asiakkaiksi. Voisihan kysyä miten tämä ehkäistään?

Vastuu pakolaisista

Kenties meillä on vastuu pakolaisista, mutta sillä vastuunkannolla ei majoiteta, ruokita, kotouteta ketään. Pitää olla suunnitelmia ja rahaa. Pelkällä hyvällä tahdolla ei pääse mihinkään, hyvä alku se on.

Vapaaehtoiset

Kunnan vapaaehtoisjärjestöt ovat ainakin aluksi innoissaan ja järjestävät vaikka mitä. Pitää silti muistaa, että vastuu pakolaisista on kunnalla. Kotouttaminen on pitkä prosessi ja jotkut vapaaehtoiset väsyvät tai muuten ei enää osallistu kotouttamiseen. Ketään ei voi pakottaa alkamaan ja jatkamaan vapaaehtoisharrastusta.

Rasismi

Moni pelkää rasismin estävän kotoutumisen. Kotoutuminen on loppujen lopuksi jokaisen tulijan omalla vastuulla. Suomi ei ole helppo maa asua, on kylmä, pimeä/valoisa, osa ihmisistä juroja ja kieli on vaikea sekä täällä on autiota (vähän ihmisiä ja hekin omissa kodeissaan) ja täällä on kallista asua.  Samoin käyttätyminen ja lain noudattaminen on jokaisen omalla vastuulle. Tasa-arvoinen kohtelu kaikkia kohtaan, avoin tiedottaminen ja avoin päätöksenteko ehkäisevät ongelmia. Kuntapäättäjillä  ja viranhaltijoilla on vastuu tästä. Eriarvoinen kohtelu herättää närää monessakin.

Hyvät puolet

Äänekäs joukko on tuonut hyvät puolet yms esille, siksi minun ei tarvitse niitä Teille kertoa. Jokainen arvottaa itse, tuleeko omasta paikkakunnasta vaikka perusteena esityn "paikkakunta paremmaksi paikaksi" pakolaisten vastaanottamisen myötä.

Paperittomat

Osa kielteisen päätöksen saaneista jää Suomeen. Kunnilla on vastuu toimeentulotuesta ja kouluikäisten oppioikeudesta ja lasten ja odottavien äitien terveydenhuollosta vaikka he ovat paperittomana kunnassa. Maasta poistaminen kestää aikansa. Ja voihan sitä lähteä aina uudelle paikkakunnalle. Ensiapumainen terveydenhoito kuuluu kunnan vastattavaksi kaikille paperittomille.

Muisto

Keskiviikko 13.4.2016 klo 17.56 - Pia P

Suonenjoen yhdistys - yritys

Torstai 7.4.2016 - Pia P

Savon Sanomissa oli 15.3.2016 juttu Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys ry taloudellisesta tilanteesta. Jutun mukaan yhdistyksen ylläpitämä Päivärinteen vanhustenkoti toiminta vaikeutuu, koska Suonenjoen kaupunki ei osta riittävästi tehostetun palveluasumisen paikkoja. 

Kaupungin ja vanhustenkotiyhdistyksen välillä on ostopalvelusopimus, joka tarkoittaa, että kaupunki ostaa paikkoja tarvittaessa. Sopimus sallii jopa nolla paikkaa, jos tarvetta ei ole.

Tällä hetkellä kaupunki ostaa sieltä  kahdeksan paikkaa ja vanhustenkotiyhdistys haluaisi ostopaikkoja olevan 16, että toiminta kannattaisi.

Miksi Suonenjoen kaupunki ei osta lisää paikkoja niin, että yhdistyksen toiminta jatkuisi? Koska jo edellisellä hallituskaudella demareiden johdolla säädettiin paljon mainostettu vanhuspalvelu - laki, joka antaa oikeuden asua jokaisen vanhuksen kotona tai kuten ministeri kehui, että "ketään vanhusta ei enää makuuteta hoitolaitoksen sängyssä."

Suonenjoen kaupunki noudattaa siis lakia, että laitospaikkoja puretaan. Ostosopimukset joustavat alaspäin ja uusia paikkoja ei osteta, koska se laki määrää niin. Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunta antoi jo moitteita liioista laitoispaikoista. Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunta on tehnyt johdonmukaista työtä, että lain mukaisesti saamme laitospaikkoja pois.

Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistys hoitaa vanhustenkotia yhdistystoiminnan pohjalta. Yhdistyksessä on hallitus ja hallituksen puheenjohtaja. Itse toimintaa pyörittää ammattihenkilökunta. Suonenjoen kaupungin päättäjien sydämessä on ilmeisesti erityinen kolo ko yhdistykselle, koska vuosien aikana yhdistys saanut jo erilaisia ja erinäköisiä helpotuksia ja etuuksia yhdistyksen toimintaa. Missä muualla tai mikä muu toimija olisi saanut lehtijutun mukaan kaupungilta ilman vastatakauksia 470 000€ takauksen lainalleen. Nykyisin laki estää kaupunkia takaamaan tälläisiä lainoja tai yleensä yrityksiä. Onko Suonenjoella muilla hoivoyrittäjillä näin riskitöntä lainan ja toiminnan  takausta? Kaupunki maksaa lainan jos toiminta ei kannata.

Miksi kaupunki on vuosien aikana auttanut yhdistyksen toimintaa? Esimerkiksi aikoinaan  kilpailutuksessa yhdistys hävisi, mutta silti ostopaikat jäivät ko yhdistykseen. Kilpailutuksen voittaja sai kilpailutuksen määrän paikkoja itselleen. Siinäpä syy, miksi Suonenjoella on niin paljon vanhusten laitospaikkoja. Itse kilpailutus oli sen ajan päättäjien oma keksintö, koska olemassa olevia hoivapaikkoja ei tarvitse ottaa kilpailutukseen. Ei ole hyvä asia, että laitoshoidossa olevia muutetaan parin vuoden välein sinne missä hoidetaan halvimmalla.

Suonenjoen Seudun vanhainkotiyhdistys siis vaatii lehtijutun myötä, että oman toimintansa turvakseen Suonenjoen kaupungin pitää rikkoa lakia nostamalla ostopaikkojen määrää tai siirtämällä toisista hoitopaikoista vanhuksia heidän yhdistyksen hoivan pariin? Mitäköhän se toinen yritys/yrittäjä tuumaisi siitä, että sopimuspaikkoja muutetaan, koska jollakin toisella menee huonosti?

Sen verran Savon Sanomien lehtijuttu herätti mielenkiintoa, että tilasin yhdistysnetistä yhdistyksen nimenkirjoittajat. Sieltä oli vanhustenkoti- yritystoimintaa harjoittavan yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnajohtaja nimettynä nimenkirjoittajana. 

Googlasin (laitoin netin hakuun) Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen varapuheenjohtaja nimen. Löysin nimen Suonenjoen kaupungin tarkastuslautakunnan tarkastuskertomuksesta, jossa hän oli lautakunnan puheenjohtaja. Olavi Huttunen on myös Suonenjoen SDP valtuutettu.

Suonenjoen kaupungin lakisääteistä tarkastuslautakunnan jäseniä ei löydy suoraan kaupungin nettisivuilta eikä kyllä löydy lautakunnan pöytäkirjojakaan..

Demari Olavi Huttunen on siis Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana vaatimassa Suonenjoen kaupunkia lisämään laitospaikkoja edustamalleen yhdistykselle ja toisessa luottamustehtävässään puheenjohtajana hän on jo antanut moitteita kaupungille kun se ei ole riittävän nopeasti purkanut laitospaikkoja. 

Yllä oleva kappale on puhtainta maaseudun politiikkaa. Kaupungin tai kunnan rahoilla paikkaillaan puolueiden valtahallinnassa olevia yhdistystä, säätiötä tms. Pysähtyneisyyden aika kunnissa on taannut toiminnan ennallaan, lehdenkin mukaan "pitkillä perinteillä". Kuntalaisille tämä on ilmeisesti käynyt, koska samat henkilöt sinne valtuustoon vaaleissa äänestetään. Kansan tahto- tai sitten kukaan ei ole selvittänyt näitä?

Korostan, että Olavi Huttusen toiminta kahden näin eri intressin luottamushenkilönä on täysin laillista kunhan hän jäävää itsensä tarpeellisissa kohdissa. Eri asia onko näin ristiriidassa oleva toiminta "hyvän maun mukaan". Suonenjoen Seudun vanhustenkotiyhdistyksen hallituksessa on varmaankin muita suonenjokelaisia politiikkoja, kenties valtuutettuja?

Aika ristiriitaista, mutta lain sallimaa jos osaa siis jäävätä oikeissa kohdissa. Sitähän ei voi todentaa mitenkää, koska yhdistyksen pöytäkirjat evät ole julkisia ja tarkastuslautakunnan pöytäkirjat pitää pyytää erikseen kaupungintalolla luettvaksi, koska niitä ei ole netissä. 

Mielenkiintoisemmaksi tekee asian yhdistyslaki... "Hallituksen jäsenet ovat vastuussa yhdistyksen toiminnasta omalla omaisuudella..." Kumman etu menee edelle - yhdistys vai kaupunki? Yhdistyksen hallituksen jäsen toivoo varmaankin, että kaupunki pelastaa yhdistyksen ja siten myös oman henk.koht vastuun. Käytetäänkö taas jotain konstia, että talousvaikeuksissa oleva yhdistys saa kaupungin rahaa tai muuta tukea toimintansa jatkoon? Ja milloin tämä tuodaan kaupungin päätettäväksi ja mikä tätä hoitaa ja päättää- hallitus, valtuusto? Sosiaalilautakunta ei ole vastuussa minkään yhdistysten toiminnasta vaan, että esim. Suonenjoen vanhukset hoidetaan asianmukaisesti. Suonenjoen tarkastuslautakunta varmaan hoitaa tehtävänsä ja valvoo, että kaupunki jatkaa oman tarkastukertomuksen mukaista laitospaikkojen purkua?

Laitospaikkoja valvoo AVI (aluehallintovirasto), joka seuraa hoitajien ammatitaustaa, hoitajamitoitusta, toimintaa yms. Ostajan ja palveluntuottajan välillä on sopimus, joka määrittelee paikkamäärän, sopimusajan, palveluntason, hinnan yms.

Yhdistyksen työntekijät saanevat työpaikan muualtakin. Vanhukset hoidetaan ihan varmasti muuallakin. Mutta hyvät yhdistyksen hallituspaikat voi mennä? Ja ehkä kaupunki oman vastuuttoman toimintansa takia joutuu maksamaan takauksen, mutta voi saada jotain takaisin, koska yhdistys omistaa "Päivärinteen" kerrostalon.

Voihan yhdistys saada toimintansa kannattavaksi ja siten toiminta jatkuu. Suonenjoen kaupunki ei saa tällä kertaa millää konstilla tukea yhdistyksen toimintaa. Onneksi on lait.

Mitenköhän Suonenjoen muut hoivokotiyritykset suhtautuu tälläiseen kaupungin tukipolitiikkaa?

Suonenjokelaisille voi tulla maksettaa lehden mukaan 470 000 €. Se on paljon rahaa.

Savon Sanomille kiitos kun toi tämänkin asian esiin ja keskusteluun.

Onnea Marko

Maanantai 4.4.2016 klo 11.26 - Pia P

Pohjois-Savon liiton maakuntajohtajaksi valittiin 4.4.2016 olleessa maakuntavaltuuston kokouksessa Marko Korhonen Lapinlahdelta. Korhonen aloittaa 1.9.2016.

Sydämelliset onnittelut! Olen täysin valinnan takana.

Olin maakuntahallituksen jäsenenä valintaprosessissa mukana.

Opetellaan tunteita koulussa

Keskiviikko 30.3.2016 klo 8.01 - Pia P

Koulussa opetellaan terveystiedon tunneilla tunteita uuden opetussuunnitelman mukaan. Haastatellun mukaan näin puututaan rasismiin.

Mistä koululaisiin tulee rasismi? Pitäiskö kysyä mitä on rasismia?  Lasketaanko rasismiin jos ei hyväksy eriarvoista kohtelua?

Miltä koululapsesta tuntuu kun turvapaikkahakijoille tarjotaan kouluruokana riistakäristystä muiden puuropäivänä- eivät kuulemma joidenkin suomalaisten aikuisten mielestä ole tottunut puuroon. Ai käryä ja muussia syödään Lähi-Idässä... (tositarina).

Miltä peruskoululapsesta tuntuu kun vieressä istuva partainen mies on saman ikäinen kun hän itse koulun mukaan ja miehen facebook sivujen (oma ilmoitus) hän on 20- vuotias? Turvapaikanhakija on järjestelmämme mukaan sen ikäinen kun hän itse haluaa (tositarina). Nämä lapsoset hakevat kavereita tyttökoululaisista (tositarina). 

Miltä koululapsesta tuntuu kun joku lapsista saa töniä, huudella ja haukkua. kaikkien muiden pitää ymmärtää kun hän on maahanmuutaja. Miksi kaikkia ei kohdella samanarvoisesti, miksi kaikkia ei edes kielletä? (tositarina).

Miltä koululapsesta tuntuu kun heikon suomen kielitaidon omaava oppilas saa parempia numeroita kuin toinen. On tosiasia, että maahanmuuttajilla on parempi todistus kun heidän oppitasonsa edellyttää. On väärin myös heitä kohtaan, koska jossain vaiheessa jatko-opiskelua alkaa vaikeudet (tositarina),

Miltä koululapsista tuntuu kun opettajan aika menee maahanmuuttajien kanssa? osa maahanmuuttajista tarvitsevat paljon tukea (Tositarina).

Tuleeko rasismiksi luokiteltu "en hyväksy tälläistä" vasta maahanmuuttajien kanssa olemisen myötä? Oikeasti, onko "rasismia" jos ei edes kohtaa maahanmuuttajia? Tekeekö hyvää tarkoittavat  aikuiset lapsista "rasistisia"? Onko lapset rasistia vasta kun kohtaavat itse maahanmuuttajia? Jospa kokemus muuttaa käsitystä eikä syynä ole ennakkoluulot tai vanhempien puheet?

Mitä on kun jotkut maahanmuuttajat sylkevät suomalaislapsia naamalle, haukkuvat valko- tai spermanaamoiksi? Tönivät ja rikkovat tahalleen tavaroita? (tositarina).

Jospa me aikuiset kohdeltaisiin kaikkia lapsia samanarvoisesti, samoilla säännöillä ja tasa-arvoisesti? Lakataan näkemästä rasismia kaikkialla? Kaipa lapsilla on oikeus kokea pahaa mieltä eriarvoisesta kohtelusta, ilman että sitä sanotaan rasismiksi?

ps.tunteiden ilmaisu on hieno asia. Hyvä kun sellaista opetellaan koulussakin. Muta miksi syynä on se rasismi... Eikö meillä ole enää mitään muuta?

Koulukiusaaminen on hyvin vakava, vuosikymmenien jatkunut asia. Kaikkeen ja kaikkiin kohdistuvaan kiusaamiseen on puututtava. On niin väärin, että nyt nostetaan vain yksi ryhmä, joihin ei hyväksytä mitään, ei edes normaalia koulusääntöjä, koska se luokitellaan rasismiksi. 

Tukitoimia....

Tiistai 29.3.2016 klo 18.16 - Pia P

Suonenjoen Vanhamäen yksin tulleiden alaikäisten (16-17 vuotiaiden) turvapaikkahakioiden asumisyksikkö lakkautetaan 30.9.2016 mennessä.

Syksyllä 2015 tulleiden turvapaikkahakemukset on luvattu käsitellä elokuuhun 2016 mennessä. Suurin osa yksin tulleista alaikäisistä saa turvapaikan.

Ilmeisesti takaisin paluu lentokoneella saattajan kera oman perheen tai suvun luo on vaarallisempaa kuin yksin matkustaminen kenties salakuljettajille maksamalla läpi Euroopan? Varmin tae turvapaikkaan on alaikäisyys, siksi lapsia laitetaan yksin tuhansien kilometrien matkalle. Perheenyhdistäminen kokoa perheen Suomeen. Sisarussuhteiden määrittely on välillä laveaa, kun on kasvatti-, puoli-, otto- ja täyssisaruksia mahdollista saada matkaan.

Mihinkäs turvapaikan tai oleskeluluvan saanut alaikäinen laitetaan asumaan? Eihän häntä voi yksin asumaan laittaa. Heidät siirretään asumaan alaikäisten tukiasumisyksikköön kunnes täysikäisenä saa oman vuokra-asunnon.

Vanhamäen turvapaikkahakijoiden kulut maksaa nyt migri eli valtio. Myönteisen päätöksen jälkeen Suonenjoen kaupunki ostaa nuorten asumispalvelut Vanhamäeltä ja maksaa heistä 250€/päivä. Siis suonenjokelaiset maksaa sopimuksen mukaan 16 nuoresta 250€/pv. Se tekee  16hölöä x 250 €/pv päivässä 4000 €, siis neljä tonnia. Kuukaudessa lasku suonenjokelaisille on 120 000€. (Tuohon 250€ voi tulla vielä indeksitarkastus eli nousee)

Samaan aikaan "meidän mummot" on liian kalliilla paikoilla - kun hoitopaikka on alle 100€/pv- ja vanhukset pitää saada kotiin tai tuettuun asumispalveluun  ja maksamaan itse hoidostaan, suomennettuna koko eläkkeensä verran.

ELY - tarjoaa Suonenjoelle nyt lisäksi 20 turvapaikan saanutta uutta asukasta. Kuulemma luo uutta virtaa kuntiin kun ostavat yrittäjiltä yms valtion maksamilla toimeentulotuilla yms. Tosin kuntaliitto kertoi, että valtio maksaa noin 60 % todellisista kustannuksista. 

Pitäiskö tehdä Suonenjoelle lisäbudjetti? Otetaanko velkaa vai nostetaanko veroprosenttia?

ps. Miksi otsikko oli tukitoimia? Tuetaanko tässä oikeasti yhtä yritystä eri keinoin...

...

Torstai 24.3.2016 klo 22.54 - Pia P

Rauhallista Pääsiäistä!

Pelolle tilaa

Keskiviikko 23.3.2016 klo 8.26 - Pia P

Osaanottoni terrorismin uhrien omaislle. 

Kamalia ja surullisia tapahtumia. Jokainen myöntää, ettei tapahtuneet loppujen lopuksi ole yllätys.. Moni sanoo, ettei pelolle pidä antaa valtaa. Normaaliin elämään palataan heti. Monella on suurin murhe, kun "vastavoimat" eli vaikka maahanmuuttovastaiset hyötyvät näistä. Siis hyötyvät?

Siis mitä ihmettä? 

Montako iskua tai miten tuhoisa isku pitää olla, että sanomme, että nyt riittää? Emme enää selittele ja hyväksy tapahtumaa?

Euroopan vapaa liikkuvuus tarkoittaa, että myös pahat ihmiset ja pommit liikkuvat vapaasti maasta toiseen. Tavisihmiset kärsivät seuraukset. Kuolevat, loukkaantuvat, maksavat ainelliset tuhot ja kärsivät henkiset vauriot. Räjähdysten jälkeen tavisihmkset esittävät passejaan ja kulkevat vartioiden ja tarkastusten läpi. iskupaikkojen lähellä junat ei liiku ja lentoasema on kiinni. Silti me muka arvostamme vapaita rajoja? Rajavalvonta maksaa kuulemma liikaa, mitä sitten maksaa vapaiden rajojen seuraukset?

Tekijät ovat ääri-islamin kannattajia. He toteuttavat koraania ja uskovat niin kovasti luojaansa, että tappavat ja kuolevat itsemurhaiskussa jumalansa kunniaksi. Uhrien valtauskonnon oppi on, että käännä toinenkin poski. Media hokee, että nyt ei pidä antaa pelolle valtaa ja pitää kotouttaa paremmin. Islaminuskoisia maahantulijoita  ja heidän täällä syntyviä lapsia ei saa tietenkää leimata. Mutta miksi siitä joukosta ei saa poimia ääriuskovaisia pois? Milloin me hyväksytään ajatus, että mitkään kotoutustoimet tai rahamäärät ei estä ääiuskovaisten halua ja jopa fanaattista tarvetta tehdä uskontonsa kunniaksi tekoja - jopa tappaa vääräuskoisia? Milloin me ymmärretään, että yhteinen usko on syy suojella pahojakin tekeviä ihmisiä omissa asuinkortteleissaan?

Millon lopetamme loputtoman ymmärtämisen ja sanomme, että nyt prkl riitti? Millon lopetamme kyttäämästä ja paheksumasta mitä joku suomalainen on sanonut tai kommentoinut vaikka facebookissa vaan pelkästään tuomitsemme tekijät.

Tappavat, pommittajat jne on tuomittava. Teot on tuomittava. Teot ovat ainoastaa tekijöiden tekoja. Ääriuskonnolinen kehitys on katkaistava. Suomessakin - kuten monessa muussa maassa on jo tehty-  uskonnon eriyttäminen yhteiskunnasta lopetettava. 

Ajatelkaas, Suomesta ääriliikkeen riveissä taistelija saa tilileen Suomen sosiaalituet. Jopa eduskunassa on vaadittu näiden taistelijoiden vammojen hoidon takaaminen Suomessa....

Osui ja upposi....

Keskiviikko 16.3.2016 klo 15.17 - Pia P

Avoin kirje Savon Sanomien toimittajille, 
Savon Sanomat on uutisoinut ja kertonut monessa eri jutussa Juankosken päätöksestä perustaa päiväkoti rakennukseen, joka ensin peruskorjataan.
Rakennuksen kelvollisuutta peruskorjauksen jälkeen on epäilty. Varsinkin rakennuksen korjaamisen onnistumisen epäilijöiden kanta: "lapset hometaloon" on tullut selvästi esille.

Toivoisinkin Suonenjoen "lasten kohtaloon" samanlaista Savon Sanomien huomiota. Suonenjoella ollaan siirtämässä alakoululaisia ja ehkä päiväkotilapsia väistötiloihin Iisveden koulurakennuksen remontin ajaksi - ainakin vuodeksi alkaen syksyllä 2016.

Väistötilla on Suonenjoen vanha lukio -rakennus, joka on vuosia odottanut purkua. Rakennus oli niin huonokuntoinen ja homeinen ettei se kelvannut aikuisille (opettajille). Nyt kyseinen rakennus on kokenut ihmeparannuksen vaikka rakennukselle ei ole tehty muuta kuin pidetty tyhjillään tai satunnaiskäytössä vuosien ajan. Rakennuksen huono kunto ja sisäilmaongelmat olivat aikoinaan peruste lukion siirrolle. 

------

Tätä kohtaa Savon Sanomat ei suostunut mielipidepalstalla julkaisemaan:

Juankoskella laitetaan lapset peruskorjattuun rakennukseen ja se on joidenkin mielestä huono asia. Siitä on monta Savon Sanomien juttuja. Suonenjoella laitetaan lapset  hometuomion saaneeseen ja purkukuntoiseen rakennukseen. Siitä ei ole Savon Sanomien juttuja.

Suonenjoella ei ole käytössä kuntaliitosporkkanarahoja. Siksikö lasten asia ei kiinnosta kun ei tarvitse vaikuttaa tai ohjailla rahojen käyttöä?

Parempaa palvelua vain suonenjokelaisille?

Tiistai 15.3.2016 klo 18.28 - Pia P

Suonenjoen uimahallin erillispukuhuonetta on kielletty käyttäminen asiakkaalta, joka tarvitsee avustajia ja pyörätuolia uimareissulla. Hän käy viikottain samassa ja ennalta sovitussa vesikuntoutuksessa. Hän on käynyt monta vuotta vesikuntoutuksessa ja on saanut käyttää erillistä pukuhuonetta.
Erillispukuhuoneen käyttö on onnistunut limittäin toisen käyttäjän kanssa, mutta jos tämä ei jostain syystä enää onnistu, niin toivoisin tarveharkintaa millä perusteella pukuhuonevuorot jaetaan.
Tässä tapauksessa pelkkä pyörätuolien säilytyslupa erillispukuhuoneessa kuntoutuksen ajan ei ole riittävä.

Haluaisin tietää kuka tai ketkä (esim vapaa-ajan ltk) on tämän päättänyt ja mihin kieltopäätös perustuu ja miksi asiakas ei ole saanut kirjallista päätöstä, jossa on valitusoikeus -tieto ja valitusosoite.

Asiakas on rautalampilainen , mutta ei kai meillä ole päätetty jossain, että uimahalli on vain suonenjokelaisille? Tai vain aikuisille?

Toivoisin pikaista oikaisua tähän kieltoon ja siitä tieto asiakkaalle. 

Mikäli tämä kielto oli pelkkä väärinkäsitys, toivoisin silti oikean tiedon kertomista asiakkalle, kiitos.

Kerron Teille miten tämä tapaus etenee.

Hyvä hyvä!

Perjantai 11.3.2016 klo 8.30 - Pia P

Kannatan maanviljelijöiden mielenilmaisua!

Vastuullinen ministeri ja - virasto pitää saada  maksatuspuolen kuntoon ja ajantasalle.

Palkansaaja tai eläkeläinen, miten vaikuttaisi elämääsi jos Sinulle kuuluva raha maksettaisiin tyyliin: "katellaan sitten joskus..."?

Jos haluat syödä jatkossakin suomalaista ruokaa, niin osta sitä jo tänään!

-----

Jk. Olen ollut maatatalouslomittaja ja onpa joskus ollut omia possusia, niin tiedän vähäsen mitä maatalousyrittäminen on. Kateelliset voivat käydä kokeilemassa- tiloja on myynnissä.

Loppukevennys: aikoinaan, taisi olla vuosi 1987, oli sadekesä ja pelloille ei päässyt viljaa korjaamaan. Minäkin hain silloin katokorvausta ja sain ostoluvan 80 kg:lle rehusoijaa possujen ruuaksi. Siis luvan ostaa!