Kiitos palautteesta

Torstai 10.3.2016 klo 9.19 - Pia P

Sain paikkalehdessä mielipidepalstalla palautetta, kiitos siitä.

Kuulemma juttuni ovat liian pitkiä keskivertoihmiselle. Tiedän sen - nykyisin jaksetaan lukea vain otsikkoja, siksi ne ovat mielikuvia luovia ja usein raflaavia. Itse jutun sisältö voi ollakin ihan erilainen.

Myönnän, että minulla aina lörähtää, en voi pidätellä. Siis jutun pituutta- sitä juttua vaan tulee, ei voi mitään. (Tässäpä tämän jutun lööppi: Persu avautuu pidätysongelmistaan!).

Mutta en uskokaan, että juttuni kiinnostaisi keskivertoihmisiä. Politiikka ei yleensä kiinnosta ihmisiä. Päätöksiä tai luultuja päätöksiä on kiva vaikka kirota, mutta harva tietää kuka ne päätökset on tehnyt ja millä perusteella. Kuntapäätöksien pohjalla lait ja asetukset tulevat eduskunnasta. Eduskunnan päätöksiä ohjaa EU ja sitoo kansainväliset sopimukset. Päätösvalta on hyvin pieni ja siinä kapeassa raossa pitäisi tehdä jotain järkevääkin.

Yritän kirjoittaa niin, että muutkin kuin syvällä politiikan syövereissä mukana olevat pääsevät mukaan jutun juoneen. Täytyy sanoa, että osa politiikoistakaan ei ole syvällä politiikan syövereissä.... 

Arvon lukijat, Te, ketkä ette tykkää minusta/jutuistani ja Te, ketkä tykkäätte minusta/jutuistani - yrittäkää jaksaa kestää näitä  lörinäksi venyviä paatoksia - kuten tätä : ) 

Paikkalehden mielipidepalstalla oli myös kirjoitus, että voin lopettaa nyt kun Vanhamäki loppuu. Siinä oli kaksi virhettä:1. Vanhamäki ei lopu vaan Vanha maamiehen sopimus loppuu elokuussa. 2. Minua ei kiinnosta asian sisältö vaan miten ja miksi Suonenjoella tehdään päätöksiä. Tekemäni oikaisupyyntö koski päätöstä, jossa käveltiin kunnan ylintä valtaa käyttävän eli kaupunginvaltuuston päätöksen yli. 

Vanhamäelle pakolaisia/ Suonenjoen päätös

Sunnuntai 6.3.2016 - Pia P

YLEn uutiset 1.3.2013 .  "Sosiaalitoimi arvostelee Vanhamäki-säätiötä siitä, että aiemman pakolaistoiminnan aikana laskutuksessa oli epäselvyyksiä. Tuolloin säätiö laskutti kuntaa täydeltä kuukaudelta, vaikka lapsi oli muuttanut kesken kuukautta pois Suonenjoelta. 

Sosiaalilautakunta vaatii myös Suonenjoen kaupungin selkiyttävän laskutuskäytäntönsä Vanhamäki-säätiön kanssa."

Suonenjoki ostaa säätiöltä sijoitettavien nuorten ympärivuorokautisen hoidon ja kasvatuksen. Kaupunki sitoutuu maksamaan hoitovuorokausihintaa, joka on sopimuksen voimaan tullessa 250 euroa yhtä nuorta kohden. Summa sisältää henkilöstökulut, kiinteistökulut sekä nuorten asumisen, ateriat, koulutuksen, harrastukset ja henkilökohtaisiin menoihin maksettavan viikkorahan.

Viikkorahan suuruus vaihtelee 30 eurosta vajaaseen 60 euroon viikolta. Korkeampaa viikkorahaa saavat nuoret, jotka laittavat itsenäisesti oman ruokansa."

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Keskustan Pekka Kauppinen teki kokouksessa esityksen, että sopimusta ei hyväksytä. Äänestyksessä pakolaisten vastaanottaminen hyväksyttiin äänin 14 - 12, yksi valtuutettu oli poissa. 

Kaupunki sitoutuu ottamaan vastaan enintään kuusitoista pakolaisnuorta kolmen vuoden aikana. Vanhamäki-säätiön tavoitteena on aloittaa perheryhmäkodin toiminta jo alkuvuodesta. Seuraavaksi säätiö käy neuvotteluja sisäasianministeriön kanssa siitä, millä aikataululla ja mistä maista pakolaisia voi kaupunkiin saapua."

---

Vanhamäen sopimusta käsiteltiin Suonenjoella keväällä 2013. Sosiaalilautakunta ei innostunut asiasta kustannusten ja työmäärän takia ja koulutuslautakunta otti kantaa "ihan sama, jos ei tule kuluja". Koulun rehtori on kertonut, että työmäärä lisääntyi 30%. Silloinen kaupunginjohtaja esitti kaupunginhallitukselle, että tehdään ja kaupunginhallitus äänesti, ettei sopimusta tehdä. Esitys tuli kaupunginvaltuustoon, että sopimusta ei tehdä. Mitä teki keskustalaiset (silloin tuleva eli nykyinen Vanhamäki -säätiön hallituksen puheenjohtaja & co) valtuustossa? He ehdottivat sopimuksen palauttamista uudelleen valmisteluun ja se voitti äänestyksen. Sopimukseen palattiin joulukuussa 2013. Kaupunginhallitus äänesti kyllä ja valtuustossa äänestys päättyi kyllä kannalle. Vanhamäki sai sopimuksen, mutta sopivia pakolaislapsia ei löytynyt pariin vuoteen. Äänestyksessä oli tyhjä paikka (poissa), kun keskustalainen valtuutettu  jääväsi itsensä (silloin vasta tuleva Vanhamäki- säätiön puheenjohtaja), mutta ei kutsunut valmiuksissa olevaa varavaltuutettua paikalle, koska vara olisi kenties äänestänyt ei.

Ilmaan jäi kysymys miksi jotkut päättäjät vaihtoi kantaansa myönteiseen - muutaman kuukauden "miettimisen " jälkeen?

Vanhamäen vastaanottokeskuksessa on syksyllä 2015 yksintulleita 16-17 vuotiaita turvapaikanhakijoita. He saanevat kesään mennessä turvapaikkapäätökset. Suurin osa yksin tulleista alaikäisistä saanee turvapaikan ja oleskeluluvan myötä heistä tulee pakolaisia. Ja yksin olevat pakolaiset tarvitsevat alaikäiselle sopivan asuinpaikka. VOKin kulut maksaa nyt migri (maahanmuuttovirasto eli valtio).

Ja kuinka ollakaan, Suonenjoella onkin jo valmiina vuonna 2013 tehty sopimus Vanhamäen kanssa ostopalvelusta. Eli Vanhamäen turvapaikanhakija siirtyy pakolaistatuksen saatuaan sujuvasti alaikäisten asumisyksikön palveluiden piiriin, jonka Suonenjoen kaupunki maksaa. ELY maksaa jotakin korvauksia sitten kaupungille pakolaisten ottamisesta.

Siksikö yhteistyö- eli opetussopimus pitäisi nyt vuonna 2016 tehdä Vanhamäen ja Suonenjoen kaupungin kanssa? Hups heijaa, pakolaisille kuuluu kaupungin tarjoama kotoutustoimet, esim valmisteleva opetus. Koulupalvelun maksaja onkin sitten Suonenjoen kaupunki - sopimuksen kohta 5 viittaakin jo tähän.

Suonenjoen kaupungin valtuusto otti kantaa Vanhamäen vastaanottokeskukseen syyskuussa 2015. Sinällään mielenkiintoinen asia, että keskustalainen valtuutettu piti kannatuspuheen Vanhamäen vokin perustamiselle, kun hän vastusti asumisyksikköä joulukuussa 2013.

Vuonna 2013 tehty sopimus on voimassa 2016 vuoden loppuun asti. Alle 18- vuotiaana tehty perheenyhdistämishakemus menee todennäköisesti läpi. Yli 18- vuotias pakolainen voi muuttaa omatoimisestikin kuntaan, jos kunta ei tee ELYn kanssa sopimusta pakolaisten vastaanottamisesta. 

Nyt vaan jännätään milloin tämä uutisoidaan? Moni onkin jo unohtanut Suonenjoen valtuuston hyväksymän pakolaissopimuksen. Tämä "Vanhamäen asumisyksikkö palvelujen ostosopimus" ei ole mikään uutinen vaan olemassa oleva tosiasia.

ELY käy kuntakierroksia pakolaisten vastaanottamisesta kuntiin, tässäpä on jo yksi peruste, ettei Suonenjoki ota. Meillä on jo voimassa oleva sopimus. Toinen peruste on, että vielä ei ole selvillä paljon turvapaikanhakijoiden opetuksesta  ja terveydenhuollosta jää kaupungille maksettavaa.

Miten meni noin omasta mielestä?

Lauantai 5.3.2016 - Pia P

Suonenjoen koulutuslautakunnan kokouksessa 23.2. käsiteltiin tekemääni oikaisupyyntöä päätöksestä, jossa hyväksyttiin yhteistyössopimus Suonenjoen kaupungin ja Vanhamäki- säätiön kanssa. Oikaisupyyntöni peruste oli, että sopimus rikkoo Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä, jonka mukaan Vanhamäen turvapaikkahakijoista ei tule kaupungille kuuluvia toimia.

Sähköpostini 19.2. Suonenjoen koulutuslautakunnan jäsenille päätöksen teon pohjaksi...

Tiistai 1.3.2016 klo 16.06 - Pia P

Koulutusltk jäsenet ja Sari Granander Vanhamäeltä
Hei, 
Kävin 18.2. kutsuttuna tutustumassa Vanhamäen turvapaikanhakijoiden opiskeluun ja heidän elämään siellä.

Vierailu liittyi tekemääni koulutusltk:n päätöksen oikaisupyyntööni, joka koski Vanhamäki- säätiön ja Suonenjoen kaupungin välistä sopimusta.

Sain tälläisen käsityksen, Vanhamäen puolelta Sari voinee korjata, jos käsitin jotain väärin.
Jos sopimusta EI tehdä, niin
- kaikki pysyy ennallaan. Koulua käydään kuten ennenkin.
- Turvapaikkahakijanuorten valmisteleva opetus on alkanut ja jatkuu.
- Vanhamäki on jo palkannut 2 opettajaa ja 2 avustajaa ja he ovat töissä. Heillä on voimassa olevat työsopimukset Vanhamäen kanssa ja ne jatkuvat normaalisti Vanhamäen puolelta. Palkka maksetaan.
- mikäli opettaja tms ei halua olla Vanhamäen palveluksessa, voidaan ja saadaan rekrytoitua uusi/tarvittavat henkilöt

Jos sopimus tehdään
- kaikki pysyy ennallaan. Koulua käydään kuten ennenkin.
- Turvapaikkahakijanuorten valmisteleva opetus jatkuu ennallaan.
-  Opettajien siirtyessä Suonenjoen kaupungin palvelukseen heidän palkkansa nousee ja työehtosopimus paranee. Opetusalan Tes on parempi.
- sopimuksen myötä Vanhamäki maksaa täsmälleen samasta opetustyöstä ja samoista henkilöistä enempi laskua vastaan kaupungille (palkka, sivukustannukset, hallinto, laskutus...) kuin omana palkkauksena.

Tiivistettynä kaupungin sopimuksen avulla muutaman henkilön palkka ja TES paranee, muut asiat pysyy ennallaan. Vanhamäki maksaisi sopimuksen takia  enenmän opetuksen järjestämisestä kuin ilman sopimusta.

23.2.2016 koulutusltk kokouksen esityslistassa oikaisupyyntöni hylkäyksen perusteena mainitut uudet rahoituslait, opiskeluoikeudet, muuttuneet maailman tilanteet yms ei velvoita Suonenjoen kaupunkia järjestämään tai osallistumaan minkään lain, asetuksen tai velvoitteen  perusteella Vanhamäen yli16- vuotiaiden turvapaikkahakijoiden valmistelevaan opetukseen tai sen järjestämiseen. Vanhamäki ei tarvitse kaupunkia opetuksen järjestämiseen.

Vaikka kaupunki osaisi laskuttaa kaikki kustannukset, niin ettei tule kaupungille mitään kuluja - sopimuksen suurin peruste- on se silti vastoin kaupungin valtuuston syyskuu 2015 päätöstä. "pakolaisnuoret ovat ohittaneet peruskouluiän ja eivät tarvitse kaupungin koulupalveluita."

Jos sopimuksen tekemisen syy on se, että se ei aiheuta kustannuksia kaupungille, niin onko se hyvä syy? No, ei varmaan estekään. Mutta valtuuston päätös on este.

Vanhamäki on hoitanut turvapaikkahakijoiden opetuksen, asumisen ja elämisen hyvin mallikkaasti.

Kaupungin saama oppikirja -alennus ei riittäne Vanhamäelle paikkaamaan nousevaa palkkakustannusta, varsinkaan kun niitä kirjoja ei ilmeisesti montaakaan tarvita. Ja hankintatoimikin on kustannus - riittääkö alennus edes siihen, että Vanhamäki maksaisi laskutettuna hankintapalveluna kirjoista enempi kuin suoraan omaostona. 

Vanhamäki- säätiön puolelta kerrottiin ja vastattiin avoimesti asioista. 
Kiitos siitä.
Koulutuslautakunnan esittelijältä toivoisin, että tällä kertaa pöytäkirjaan kirjattaisiin esitetyt asiaan liittyvät perusteet korjattuna. 

Enkä ota tarjottua rasistin viittaa olkapäilleni, vaikka kyseessä on turvapaikkahakijat. Heidän saama opetus tms ei muutu vaikka tein oikaisupyynnön. Heiltä ei muutu mikään, vaikka oikaisupyyntö menisi läpi.

En peru oikaisupyyntöä ko opettajan pyynnöstä huolimatta ja olen valmis jatkamaan tarvittaessa prosessia eteenpäin.

Lisäys: mikäli Vanhamäki haluaa Suonenjoen koulutoimen alaista opetusta, niin asia pitää päättää Suonenjoen valtuustossa, koska mikään laki ei velvoita kuntaa järjestämään opetusta yli oppioikeutusikäisille eli yli16- vuotiaille turvapaikanhakijoille..

Ystävällisin terveisin

Pia Pentikäinen

------

Ihan pohdittavaksi.... ei ollut spostissa.

Sopimuksesta puuttui maksuun liittyvät normaalit asiat eli viivästyseuraukset yms. Miksi? 

Sopimuksesta puuttui mitä "mm " pitää sisällään ja  euromäärät oheiskuluista. Miksi?

Sopimuksessa oli päättymisaika kevätlukukauden loppu. Miksi ei pv?

Sopimuksessa ei oltu sovittu irtisanomisesta tai perumisesta kesken sopimuksen mitään. Miksi?

Kunnioitusta...

Perjantai 26.2.2016 klo 9.37 - Pia P

Suomessa suurin vauvoista tai myöhemminkin kastetaan kirkon jäseneksi. Uskonopetus jatkuu leikin, kertomusten ja vaikka nukketeatteerin keinoin pyhäkerhoissa, päiväkodeissa pienille lapsillekin. Koulussa usko on oppiaineena ja siitä pidetään kokeita, onko oppi mennyt perille. Yläkoulun puolella moni käy rippikoulun, seurakunnan nuorten illassa nuorisotiloissa, osa tutustuu saapas- ryhmään avun tarvitsejina, onpa liikenteessa tee-busseja jne.

Moni haaveilee kirkkohäistä ja osa toteuttaakin ne. Joulukirkkokin on monelle tärkeä. Aikainaan ympyrä alkaa alusta kun oma lapsi liitetään kasteessa kirkon jäseneksi. Viimeisenä silauksena tässä "uskon urapolussa" on papin siunaus ja viimeinen leposija kirkkomaassa. 

Kirkon jäsenenä ja yritykset pakolla maksavat kirkollisveroa, jolla pidetään yllä tätä uskon järjestelmää eli työntekijöiden palkat, rakennukset (kirkot yms), nuorisotyöstä vanhustyöhön ja tekee kirkko lähetystyötä ulkomailla eli käännyttää pakanoita tai meidän mielestä vääräuskoisia uskomme pariiin.

Joka sunnuntai ja monena muunakin päivänä papit kertovat uskosta. Ja seurakunta sanoo ääneen uskon tunnuksen.

Meidät on tällä massiivisella järjestelmällä opetettu, että alussa Jumala loi maan...

Vähän aikaan löytyi ihminen, joka uskoo tähän eli Laura Huhtasaari. Mitä siitä seurasi... Ei suinkaan uskonvapauden kunnioitusta tai riemua, että edes joku uskoo. Papit ja muut uskon ihmiset eivät nousseet puolustamaan Lauraa sanomalla, että juuri tästä me puhutaan - hyvä Laura! 

Alkoi kauhea ilkkuminen kun hän ei usko/myönnä kehitysteoriaan ja jopa epäily, että onko hän sopiva opettajaksi uskonsa takia.

Laura ei tarvitse puolustajia vaan kaikki tarvitsevat kunnioitusta mielipiteensä tai uskonsa takia. Uskokoon vaikka pikku-ukkoihin tai vaikka Kalevan luomistatarinaan, niin siihen sanotaan vaikka hyvä sille. Miksi pitää alkaa ilkkumaan ja lyttäämään toista ihmistä?

Laura ei tarvitse puolustajia vaan osa suomalaisista tarvitsee käytöstapoja. Tässä ei ole kyseessä Laurasta vaan Suomessa olevasta kiusaamisen ja lyttäämisen tavasta. Jos asenneilmapiiri on tälläinen, niin ei ole ihme, että koulu- ja työpaikkakiusaaminen on yleistä. Joka vitsiohjelmassa tehdään huumoria homoista tms.Ulkonäkö esim lihavuus on varma vitsiaihe. Hönötys, silmät kieroon ja liikkaava kävelytapa - ne vasta naurattaakin. 

Miten Sinä kunnioitat toista ihmistä? Uskon-, sanan-, mielipiteen- ja poliittisen vapauden nimissä? Suvaitsetko ihmisen?

Olen sitten rasisti kun valitan...

Torstai 18.2.2016 klo 20.34 - Pia P

Kävin tänään 18.2.2016 kutsuttuna tutustumassa Vanhamäen turvapaikkahakijanuorten koulukäyntiin ja heidän elämään siellä.

Kutsun syynä oli oikaisupyyntöni koulutuslautakunnan päätökseen, jossa kaupunki ja Vanhamäki- säätiö tekee sopimuksen turvapaikkahakijoiden koulukustannuksista.

Sopimuksen mukaan Vanhamäki maksaa mm kaikki kustannukset mitkä tulisi kaupungille Vanhamäen opetuksesta. 

Tein siis oikaisupyynnön tästä sopimuksesta.

Sainpa aikamoista painostusta asiasta. Minun pitäisi perua oikaisupyyntö, koska se estää sopimuksen voimaan tulon.

Kyseessä on yli 16- vuotiaiden turvapaikkahakijoiden valmisteleva opetus. Se ei kuulu kaupungille eikä sen opettajatkaan kuulu kaupungille.

Jos sopimusta ei tule, niin kaikki jatkuu entisellään. Nuoret saavat opetusta. Heille järjestetään opetusta jatkossakin. Opettajilla on nytkin työsopimus, palkka maksetaan ja työt jatkuvat. Vanhamäki on palkannut nykyiset opettajat ja avustajat. Mikään laki, viranomainen, asetus tms ei edellytä kaupungin osallistumista opettajien palkkaamiseen kaupungin työntekijöiksi.

Jos sopimus tulee, niin opettajan palkka nousee ja hän saa paremman työehtosopimuksen sekä palkkalapussa lukee Vanhamäen sijaan Suonenjoen kaupunki. Opettaja saa siis nytkin palkkaa, mutta hän saisi parempaa palkkaa paremmalla työsopimuksella. Lisäksi kaupunki saa lisää töitä sopimuksen johdosta. Lisäksi koulutuslautakunta rikkoo Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä, jonka perusteet ei ole muuttunut mihinkään.

Nämä asiat ei muuksi muutu, vaikka yritetään sotkea asiaan alle 16-vuotiaden turvapaikkahakijalasten opetuksen valtionkorvausta, muuttuneen maailman tilanteen, karjalan evakoita, minun sanomista yhden asian ihmiseksi tai minun leimaamista rasistiksi.

Mikäli Suonenjoen koulutuslautakunta tekee 23.2.2016 päätöksen esityslistan mukaan minun oikaisupyynnön hylkäämiseksi, asia ei jää siihen. 

Voipi olla, että avaan sen jälkeen asiaa vielä enenpi.

Vanhamäki hoitaa nuorten opetuksen, elämisen ja hoitamisen mallikkaasti. Siihen ko sopimuksella kaupungin muuttaminen opettajien työnantajaksi ei ole mitään vaikutusta - suuntaan tai toiseen.

Avustusten jakoa

Torstai 11.2.2016 - Pia P

Moni Suonenjoen yhdistys haki kaupungilta toimintaansa, tapahtumiinsa ja esim vuokrakuluihin avustusta

Suonenjoen kaupungin yhtenä säästötoimenpiteenä on laskettu kaopungille vapaaehtoisia avustusten tukirahoja. Avustusrahat ei ole riitäänyt ennenkää kaikille hakijoille ja nyt vielä vähemmän.

Rahaa jäi vaille esim martat iisakin kokoontumistilojen vuokratilojen kustannuksiin, Sisä-Savon taideseura, Suonenjoki - seura, Sisä-Savon kuulo, Lempyyn kyläseura.

Samassa  kaupunginhallituksen 18.1.2016  kokouksessa missä päätettiin pienentyneistä avustuksista päätettiin myös lähtijöistä Poriin Suomen yrittäjien kunnallisjohdon- seminaariin toukokuussa. Päätöksessä oli kustannuksena 290 € + alv.

Reissuun valittiin Suonenjoen kaupungin puheenjohtajisto eli kolme keskustalaista, yksi demari ja yksi vasemmistolainen sekä kaupunginjohtaja. Siis kuusi henkilöä.

Mitäpä reissu maksaa?

- Seminaari osallistuminen 360 € (sis alv) kertaa 6 hölöä on 2160 €.

- Matka on vähintään kaksi autollista on 360 km x takaisin myös on 720 km x 0,43 €/km on 309,6 € ja kaksi autollista on 620 €. Junaliput on vielä kalliinmat, vaikka suurin osa saakin eläkeläisalennuksen.

- Päivärahat on 6 hölöä ja jokaiselle kaksi päivää on (6 x  40€)x2 on 480 €

- Hotelliyöpyminen on noin 4 huonetta x noin 150 € per huone on 600 €.

Tämän seminaarin kustannus on tässä vaiheessa 3860 € kaupungille. Näitähän ei lue missään vaan tämä omaani arvelua....

- Voihan tähän lisätä "vähäiset edustuskulut", mutta ne saa julki vain pyytämällä laskun tai luottokorttilaskun  jälkikäteen. Kaipa nyt kahvin kanssa konjakki maistuu--- ja ruuan kanssa kentieš ruokaviini, kun kaupunki saa edelleen tarjota alkoholia.

Suonenjoella on elinkeinoyhtiö, joka hoitaa kaupungin elinkeinotoiminnan. Sen lisäksi puheenjohtajisto on vahva elinkeinotyöryhmä, joka hoitaa asioita ja esimerkiksi tekee tälläisiä reissuja.

Olin itse ehdottamassa kaupungin yhdistyksille jakamien tukirahojen pienentämistä. Tukeminen on ei-lakisääteinen asia ja se on kaupungin antamaa ekstraa yhdistyksille. Kun kaupungin taloustilanne on tunnetusti huono ja säästötoimia on tehtävä, niin jotakin on tehtävä. Monen pyhää lehmäkin eli mansikkakarnevaalitkin sai ja tulee saamaan koko ajan pienetyvää avustustusta. Karnetkin voi suunnitella toimintansa itsekannattavaksi ja kaupungin rahoja ei enää riitä sponsorimaan kiitosmatkoja tms.

Olen siis kannattanut avustusrahojen leikkaamista, mutta minusta kaikkien pitäisi olla mukana säästötaloissa. Ei ole oikein, että reissu maksaa monen yhdistyksen hakeman avustuksen verran.

Milloin Suonenjoki alkaa oikeasti säästämään tai tekemään kulukuuria päättäjille?

Suonenjoen Perussuomalaiset ovat tehneet valtuustoaloitteet esim kokouspalkkioiden pienentämisestä ja kaupungin alkoholitarjoamisen kieltämiseksi -ne eivät ole mennyt läpi päättäjillä.

 Oma napa ensin, muilta voi leikata?

ps. Porin kypsemmille aikuisille suunnattu menopaikka on esim viihderavintola Tähtikellari (Isolinnankatu11). Siellä on perjantaina karaoke ja lauantaina orkesteritanssit. 

Sopimusta

Lauantai 6.2.2016 klo 9.34 - Pia P

Paikkakunnalla on henkilö, joka haluaa alkaa pitämään autokauppaa. Hänellä on sopiva halli siihen hommaan. Hän keskustelee kunnan teknisen johtajan kanssa. Sen jälkeen tekninen johtaja tekee sopimuksen, joka annetaan näytille vain teknisen lautakunnan kokouksessa, sitä ei siis lähetä esityslistan mukana lautakunnan jäsenille etukäteen tutustuttavaksi.

Tekninen lautakunta kuulee esittelyn autokaupasta ja miten sitä harjoitetaan Suomessa. Joku tosin huomaa, ettei kunta sitä tee, mutta hänelle vastataan, että sopimus on oikein ja siitä ei ole kustannuksia kunnalle.

Sopimuksessa sovitaan, että kunta etsii sopivat ja palkkaa omaksi työntekijöiksi automyyjät, 2-4 henkilöä ja hoitaa tarvittavat sijaiset. Myyjät työskentelevät autokaupassa. Yrittäjä maksaa laskua vastaan vain heidän palkat ja sivukulut. Kauppias on heidän lähiesimies. Kunta etsii, tilaa ja järjestää autot ja yrittäjä maksaa ne autot kunnalle. Yrittäjä hoitaa autoliikkeen ja tarjoaa asiakkaille kahvit.

Tekninen lautakunta hyväksyy tämän sopimuksen yksimielisesti.

Tästä sopimuksesta kerrotaan kyselijöille, että siitä ei tule mitään kustannuksia kunnalle. Sopimusta ei löydy kunnan nettisivulta pöytäkirjan liitteestä.

Tässä vaiheessa moni lukija puistelee päätä ja sanoo, että nyt valehtelen. Ei tämmöinen ole totta. Ei niin, tekninen lautakunta ei ole tehnyt tälläistä sopimusta. 

Vaan koulutuslautakunta tekikin tälläisen sopimuksen Vanhamäki -säätiön kanssa. Vanhamäellä olevien Yli 17- vuotiaiden turvapaikkahakijoiden kouluopetus tai valmisteleva opetus ei kuulu Suonenjoen kaupungille eikä edes sen järjestelyvastuuseen. 

Koulutuslautakunnan päätös ja sopimus on tehty vastoin Suonenjoen kaupunginvaltuuston syyskuun 2015 päätöstä.

Suonenjoen koululaisten iltapäiväkerhoa on väläytelty lopetettavaksi säästösyistä, koska se ei ole lakisääteinen. Nyt tehdään eri hallintoaloille kustannuksia tällä sopimuksella, koska halutaan jostain syystä kaupungin järjestäväksi asia, joka ei edes kuulu sille.

Reilua? Ei, siksi tein oikaisupyynnön lautakunnan päätökseen.

Vastoin valtuuston päätökstä.... Osa II koulutuslautakunnan päätös päätös

Torstai 4.2.2016 - Pia P

Vain neljä kuukautta kesti, että tuli jatko-osa Vanhamäki- asiaan. Neljä kuukautta sitten Suonenjoen kaupungin valtuusto päätti myönteisen kannan maahanmuuttoviraston ja Vanhamäki -säätiön väliseen sopimukseen.

Päätöskeskustelun aikana keskustalainen Pekka Kauppinen piti etukäteen kirjoitetun kannatuspuheen, jossa kehui miten hyvä sopimus on: "Kaupungille ei tule mitään kustannuksia ja kaupunki saa verotuloja". Kauppisen puhetta ei ole kirjattu pöytäkirjaan, koska se oli esityksen mukainen.  Olin ainoa, joka esitti ettei oteta kantaa ja perustelut löytyvät https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20151646-6.HTM

Suurin osa teki päätöksen "myönteisen vaikutuksen ja kustannuksia tuottamattoman" - esittelyn pohjalta. Joidenkin ajatuksia on vaikea arvailla.

Päätöksen pohjana oleva esittely vaihtui monta kertaa asian valmistelun aikana ja valmistelussa jäi epäselväksi kirjauksia, mutta päätöksen pohja oli, ettei kaupungin tarvitse tehdä Vanhamäki -vastaanottokeskuksessa asiassa mitään eikä se maksa kaupungille mitään.

Ja nyt neljän kuukauden jälkeen Suonenjoen koulutuslautakunta tekee sopimuksen, jota ei näköjään julkisteta sähköisesti kaiken kansan luettaksi Suonenjoen kaupungin nettisivuille pöytäkirjan liitteenä. https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20161677-10.HTM

Koulutuslautakunta sai sopimuksen tutustuttavaksi ja päätöksen teon pohjaksi vasta kokouksessa. Miksi sopimusta, joka on vain pöytäkirjan liitteenä. ei julkaista netissä ao kohdassa?

Sopimuksen allekirjoittajana on kaupungin puolelta keskustalainen koulutuslautakunnan puheenjohtaja Markku Tiihonen ja koulutoimen johtaja ja Vanhamäki säätiön puolelta hallituksen puheenjohtaja keskustalainen Esko Airaksinen ja säätiön johtaja.

Itse päätöskohta §10 oli kirjoitettu epäselvästi ja jopa erheyttävästi, eikä sitä oltu korjattu kokouksessakaan tai pöytäkirjaan kirjattavaksi oikein. Kuulemma liitteessä oleva teksti on oikein.

Yli oppioikeusikäisille turvapaikanhakijoille saa ja voi järjestää valmistavaa opetusta, mutta sitä ei korvata uuden lain mukaan yli 16 -vuotiaille  eikä edes lakia koskevien ikäisten kustannuksia kuukausittain. Syksyllä 2016 ilmoitetaan kuukausittain oppioikeusikäisten 6-16- vuotiaiden turvapaikkahakijoiden läsnäolo ja yli neljä kuukautta olleista ja alle 8 kuukautta olleista kaupunki saa puolet korvausta. Ei siis kuukausittain. Ja vain 6-16 v ikäisistä tulee korvausta valtiolta määräaikaisen lain perusteella.

Lautakunnat koostuvat maallikkojäsenistä.Heiltä ei voida vaatia asiaan paneutumista lakia selvittämällä tai kaikkia taustoja tutkimalla  Lautakuntatyöskentely kävisi raskaaksi jos joka pykälä pitäisi selvittää itse  juurta jaksaen. Olisi suotavaa, että viranhaltijan esitykset ovat, viimeistään kokouksessa ja pöytäkirjaan tallennettuna, oikein ja selvästi ymmärrettävissä.

En usko, että tässä on viranhaltija tarkoituksella erheytetty lautakuntaa vaan esitys on ollut epäselvä.

Valtuusto päätti kantansa, että ajatuksella, että kustanuksia ei tule. Vastoin valtuuston kantaa tehty sopimus sisältää, että Vanhamäki -säätiö maksaa laskua vastaa

- 2-4 henkilön (opettajat ja avustajat) palkat sivukuluineen. Laskutuksen ulkopuolelle jää: henkilöt pitää etsiä, palkata, tehdä ja sopia työsopimus ja mahdolliset poissaolojen sijaiset löytää yms eli tämä on kaupungin henkilöstöhallinnon kuluja

- Koulukirjat ja tarvikkeet. Laskutuksen ulkopuolelle jää kirjojen ja tarvikkeiden valinta, tilaus, laskujen käsittely, maksaminen ja edelleen laskutus ja laskun valvonta. Tämä on kaupungin reskontran ja laskutuspalvelun kuluja

- Sopimuksessa ei oltu huomioitu laskutuksen kustannuksia ja työkustannuksia. Laskutus vaatii monen eri kaupungin työntekijöiden työtä. Palkkahallinnon, laskutuksen, viranhaltijoiden, käsittelijöiden yms.

- Sopimuksessa ei oltu huomioitu miten paljon koulutoimen palveluita ja työtunteja aiheutuu täsät sopimuksesta kaupungille. Vastoin valtuuston päätöstä.

Olen käsittänyt, että "konttoriväki" Suonenjoen kaupungilla on vedetty viimeiseen asti tiukille ja työtehtäviä on tarpeeksi. On jotenkn outoa, että yksi lautakunta voi lisätä omalla päätöksellään kaupungille tehtäviä ja kustannuksia. Vastoin valtuuston päätöstä.

Jos on tekemisen puutetta tai muuten väljää työajan käytössä, niin henkilöstömitoitusta ja työtehtäviä voinee harkita Suonenjoen kaupungin henkilöstössä. (Tämä oli tämän jutun ainoa vitsi...)

Vanhamäki voi jatkaa kaupunginvaltuustollekin esiteltyä tapaa, että palkkaa itse suoraan tarvitsemansa henkilökunnan sekä ostaa/hankkii itse suoraan mitä tarvitseekaan.

Näin hyvin perusteltuna jää vain yksi vaihtoehto. Teen oikaisupyynnön koulutuslautakunnalle.

____

Esitän oikaisuvaatimuksen 19.1.2016 olleeseen koulutuslautakunnan kokouksen pykäkä 10 kohtaan

Oikaisupyynnön tekijä on kunnan jäsen.

Suonenjoen kaupungin valtuuston päätöksessä 28.9.2015 pykälä 35 päätettiin myönteinen kanta maahanmuuttoviraston ja Vanhamäki -säätiön väliselle sopimuksekseen.. Päätöksen esittelykohdassa todettiin, että

"pakolaisnuoret ovat ohittaneet peruskouluiän ja eivät tarvitse kaupungin koulupalveluita."

Valtuusto teki tämän ja valtuustokäsittelyn aikana kerrotun, että kaupungille ei tule mitään kuluja tai toimia tästä sopimuksesta, myönteinen kanta -päätöksen.

Koulutuslautakunnan 19.1.2016 kokouksen pöytäkirjassa pykälä 10 todetaan, että ”kunta voi järjestää valmistavaa opetusta turvapaikkahakijoille”. Lain mukaan kunta on velvollinen järjestämään opetusta vain 6-16 - vuotilaille turvapaikkahakijoille,

Pöytäkirjan päätöksessä kerrottu uuden lain mukainen kulujen korvaavuus ei koske yli 16 -vuotiaiden opetusta.

Jos kunta haluaa järjestää ei-subjektiivista palvelua, esim valmistavaa opetusta ei - oppioikeusikäisille turvapaikanhakijoille, on syytä kertoa päätöksen pohjaksi myös oikea kustannusten korvattavuus sekä lainmukaisuus oikein ja selvästi..

Liitteessä oleva sopimus on tehty vastoin Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä.

Liitteessä oleva sopimus on kaupungin sopimukseksi epätarkka. Sopimustekstiin on kirjoitettu, että kuluja laskutetaan sanalla mm eli muun muuassa. Epätarkka kirjaus ei anna tarpeeksi selvää kuvaa mitä sopimus koskee.

Liitteenä olevassa sopimuksessa on jätetty Suonenjoen kaupungin maksettavaksi asiaan liittyvä henkilöstöhallinnan, hankintapalveluiden, kaupungin osto- ja myyntireskontran ja laskutuspalvelun kustannukset. Lisäksi viranhaltijoille on jo nyt tullut lisää työtä ja siten kaupungille kustannuksia työajan käytöstä vastoin valtuuston päätöstä.

Vaadin oikaisuvaatimuksena koulutuslautakunnan päätöksen § 10 19.1.2016 kumoamista ja sopimuksen purkamista valtuustopäätöksen § 35 28.9.2015 sisällön ja  hengen vastaisena.

Kunnioittavasti

Pia Pentikäinen

Maahanmuuttajia kuntaan...

Lauantai 30.1.2016 klo 18.13 - Pia P

Pohjois-Savon ELY on lähestynyt kuntia, jotta alueella tuleville myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille löydettäisiin kuntapaikkoja. ELY neuvottelee nyt 285 henkilön kuntapaikasta, joka on 35% tällä hetkellä alueella olevien turvapaikanhakijoiden määrästä. Suonenjoen neuvottelut on 21.3.2016, siihen osallistuu ELYn väkeä, kunnan johtoa ja luottamushenkilöitä.

Kuntapaikkojen neuvotteluissa myönteisten päätösten määrä on alakanttiin arvioitu, kenties on helpompi lisätä paikkoja kuntiin kun on ensimmäinen ryhmä saatu hyväksyttyä. Kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen on hidasta, vaikeaa ja jopa mahdotonta. Suomeen jää paljon ihmisiä, joilla ei ole kuntapaikkaa. Lisäksi Suomeen on tulossa tänäkin vuonna paljon uusia turvapaikanhakijoita, joten vastaanottokeskuksia tarvitaan edelleen.

Suonenjoki on hoitanut  turvapaikkahakijalasten opiskelun lain perusteella. Kustannuksia tulee joka kuukausi lisää ja ne ovat selvillä, mutta korvauksen määrä selviää vasta syksyllä 2016. Silloin vasta ilmoitetaan opiskelussa olleet 6-16 vuotiaat turvapaikkahakijalapset. Vain aikarajojen, yli 4 kk ylittäneistä saadaan puolet vuosikovauksta ja yli 8 kk läsnä olleista koko vuoden korvaus. Jos oppilas on vaikka 3,5 kk, niin kunta ei saa yhtään rahaa valtiolta. Loppusyksystä 2016 maksetaan korvauksia tästä koulukustannuksesta. Samalla tavalla turvapaikkahakijoiden terveydenhuoltokustannuksien korvaus on "pitkässä viiveessä".

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen on sanonut, että valtion pakolaisista maksama korvaus kattaa arviolta vain 60 % todellisista kustannuksista" (Lapin aluekehitytspäivät Rovaniemi syyskuu 2015). Moni kunta on joutunut rahapulassa perumaan tai pienentämään kiintiötä eli kannattaisi uskoa kokemusta mielummin kuin luuloa, että valtion raha riittää kustannuksiin.

Suonenjoella on siis jo tällä hetkellä iso velvoite ja kustannus järjestää opiskelua kaupungissa oleville turvapaikkahakijalapsille. Lisäksi kielteisen päätöksen saaneille ja paperittomille kouluikäisille kuuluu oppioikeus, jonka kunta, esim. Suonenjoki,on lain mukaan hoidettava, mutta siitä ei saa korvausta uudenkaan lain perusteella. Harvassa kunnassa on 4,2, % kunnan väkiluvusta vastaanottopaikkoja (7500 asukasta ja VOK paikkoja 320)  ja nyt pitäisi ottaa vielä erikseen lisää maahanmuutajia kuntalaiseksi. Eikö Suonenjoen taakan kanto ole jo täytetty tässä kriisissä?

Suonenjoen valtuustossa päätettiin kanta vastanottokeskuksesta syyskuussa 2015. Olin valtuutetuista ainoa, joka ei kannattanut sitä. Joulukuun 2015 valtuustossa esitin, että meidän on keskusteltava julkisesti ja avoimesti tarjoammeko kuntapaikkaa maahanmuuttajille ja miten me varaudumme siihen. Oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat voivat muuttaa tai jäädä myös omatoimisesti kuntaa, jos kunta tai yksityinen tarjoaa asuntoa. Kotouttamiseen on panostettava, oli tulotapa mikä tahansa.

Me kaikki tiedämme miksi pitäisi ottaa maahanmuuttajia kuntaa, kukaan ei kiistä sitä. Me tiedämme, että turvaa on tarjottava, mutta osa silti laittaa oman kunnan asukkaat etusijalle.
Kuntapaikan tarjoamishaluiset voisivat avoimesti kertoa myös millä rahalla ja miten katamme kustannukset? Valtion korvaukset eivät kata tutkitusti kaikkia kustannuksia ja niitäkin maksetaan vain kolme vuotta. Lisäksi perheen yhdistäminen tuo mukana monta uutta kuntalaista maahanmuuttajan mukana.

Suonenjokelaisille on tärkeää itsenäisen kaupungin säilyttäminen. Onko oikein, että kriisiytyvä kunta säästöpakotteessa vielä lisää vapaaehtoisesti -vaikka hyvää tarkottaen- menoja ottamalla sopimuksella maahanmuuttajija ja leikkaa, supistaa ja pientää kantasuonenjokelaisilta? Vai nostetaanko kuntaveroa?

Maahanmuutajasopimuksen teko on vielä vapaaehtoista kunnalla, se on kunnan oma päätösvallan alainen asia. Suonenjoella ei ole varattu tähän rahaa  ja maahanmuutajien vastaanoton aloittaminen on niin merkittävä asia, ettei kaupunginhallitus voi tehdä sopimusta tästä vaan kaupunginvaltuustoon pitää päättää tämä. Avoimen kansalaiskeskustelun jälkeen.

Avoimuutta ja liitteitä...

Torstai 28.1.2016 klo 16.27 - Pia P

Suonenjoen kaupungin nettisivuilla lukee, että "kaupungin päätöksenteko on julkista. Päätöspöytäkirjat julkaistaan kaupungin nettisivuilla pian kokouksen jälkeen."
Suonenjoella löytyykin netistä etsimisen jälkeen kaikki muut  paitsi tarkastuslautakunnan kokouksen pöytäkirjat. Tarkastuslautakuntaa eikä sen jäseniäkään ei löydy nettisivujen lautakuntien toimielinten luettelosta -se on sentään kunnan toinen lakisääteinen lautakunta vaalilautakunnan lisäksi. Miksi tarkastuslautakunnan kokouksien pöytäkirjoja ei julkisteta netissä ?

Liitteiden julkaiseminen tai niiden säilyttämisen paikan kertomiseen pöytäkirjassa on kaupunginhallitus vastauksessa luvanut kiinnittää huomiota tekemäni kanteluuni eduskunnan oikeusasiamiehelle Suonenjoen kaupungin epätarkasta päätöksen teon kirjaamisesta.

Suonenjoen nettisivuilla ei ole kaikissa pöytäkirjoissa liitteitä mukana. Esimerkiksi 19.1.2016 koulutuslautakunnan kokouksen pöytäkirja on julkistettu 26.1. ja kohdan §10 liite puuttuu.
Ko kokouksen esityslistassa oli merkittävä puute, joka erheyttää myös pöytäkirjan lukijaa, koska sitä ei oltu selvennetty pöytäkirjaan. Väliaikainen laki (voimassa vuoden 2016) korvaa turvapaikkahakijalasten koulukustannuksia kunnalle, ei suinkaa kaikkien valmistavan opiskeluun osallistuvien kuukausittain vaan pelkästään 6-16 vuotiaiden turvapaikkahakijalasten, jotka ovat yhtä jaksoisesti saman kunnan koulussa yli 4 kuukautta. Tämä merkittävä kustannuksiin vaikuttava asia on kuulemma huomioitu Vanhamäki- säätiön ja Suonenjoen kaupungin välisessä sopimuksessa, joka on siis liitteessä (jota ei löydy vielä netistä). Pöytäkirjaan ei ole kirjattu keskusteluja, joten kokouksen ulkopuolisille jää epäselväksi miksi kaupunki yleensä palkkaa kuulemma korvausta vastaan opettajan Vanhamäki -säätiölle, vaikka kaupunki ei ole lain mukaan vastuussa eikä saa korvaustakaan valtiolta yli 16 -vuotiaden turvapaikkahakijoiden opiskelusta.

Olen pyytänyt koulutoimesta ko päätöksen pöytäkirjan kopio-otteen, jotta voin lukea sen. Palaamme asiaan!

Turvapaikkahakijalasten koulukorvaukset -uusi laki

Tiistai 19.1.2016 - Pia P

Tämäkin on ihan oma tutkimaani asiaa kun mistään ei saa valmista tietoa...

Turvapaikkahakijalapsille kuuluu Suomen lain mukaan oppioikeus koulussa. Laki koskee oppivelvollisuus ikäisiä eli 6 v esikoulussa ja 7-16 v peruskoulussa. Opetus on aloitettava viivyttämättä. Esikoulu on "pelkkä" esikoulu, eikä esim koko tarhapäivää turvapaikkahakijalapselle.

Moneen kuntaa tuli syksyllä 2015 kouluikäisiäkin turvapaikkahakijalapsia ilman kunnan päätöstä vastaanottokeskuksesta. VOK perustamisen yhteydessä ilmoitettiin, ettei kuntaan tule mitään kustannuksia, siksi ei tarvitse kysellä lupaa. No sitten huomattiin, että lapsille kuuluu kunnan järjestämä kouluopetus, terveydenhuolto ja lastensuojelu, vaikka osa jopa valtuutetuista ja koulutuslautakunnan jäsenistä oli sitä mieltä, ettei kuulu. Sitten huomattiin, että sehän maksaa. Seuraavaksi kerrottiin, että valtio maksaa kaiken. Jossakin huomattiin (esim. minä), että valtion maksua VOS (valtionosuusjärjestelmä) varten lapset olisi pitänyt ilmoittaa 20.9.2015, että valtio olisi maksanut ko oppilaista kunnalle rahaa. Siis ilmoituspäivä oli aikaisemmin kuin suurin osa oli edes Suomessa!

Seuraavaksi alettiin sorvaamaan uutta lakia maksatukseen, että kunnat saisivat kustannuksista korvausta valtiolta. Uuden lainlisäyksen myötä moni lehti ja henkilökin julistaa:  Nyt korvataan kaikki kustannukset kunnille!

No, korvataanko kaikki? No ei tietenkää.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091705

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_120+2015.aspx

Tässäpä tiivistys:
Laki on määräaikainen eli vuoden 2016 voimassa ja on takautuvasti voimassa eli koskee myös 21.9.2015 jälkeen tulleista oppioikeusikäisistä.

Laskentapäivien välissä 20.9.2015- 20.9.2016                                                                                     kunnan saama korvaus turvapaikkahakijalapsen opetuksen järjestämisestä ilmoitetaan 20.9.2016 ja maksetaan kun

sama oppilas on läsnä opetuksessa:

0-4 kk kunta ei saa mitään
Yli 4 kk - 8 kk kunta saa puolet korvauksesta
Yli 8 kk laskentapäivänään mennessä kunta saa koko summan

Turvapaikkapäätöksiä on tehty koko ajan ja kesällä 2016 pitäisi olla viime vuonna tulleiden päätökset tehty. Eli osa saa hylkäävän päätöksen turvapaikkaan, arvioitu määrä kielteisiä on 70%. 
---

Mitä kustannuksia tulee maksaa tuolla korvauksella? Tila, kirjat, kouluruoka ja suurinpana kustannuksena pienryhmissä tapahtuva opetus. Opettajajia ja avustajia tarvitaan ainakin puolet enemmän kuin "tavisluokassa", Palkkakustannus on yhdestä opettajasta 50 000- 55 000 € vuodessa. Nyt joku älähtää, ettei todellakaan saa tuollaista palkkaa. Siinä onkin työantajamaksut mukana eli todellinen palkkakustannus kunnalle ja se on kuntien ilmoittama.

----

Paljonko on kunnan saama korvaus:

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 194,08 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 2,49

Tästä voi tarkistaa oman kunnan oppilasmäärän ja tähän tulee ilmoitus turvapaikkahakijalasten määrästä 20.9.2016. VOS:a varten
http://vos.uta.fi/rap/

Suomennettuna ja lyhyesti yleisesti: Opetuksen järjestäjälle myönnetään maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen rahoitusta vuonna 2015 n. 15 100 euroa oppilasta kohden.  Lainlisäyksen perusteella korvausta voi saada 4-8 kuukautta opetusta saaneista (läsnä olleista) oppilaista siis puolet tästä summasta. Jos esim. oppilas muutetaan tai muuttaa toiseen kuntaan alle 4 kk opiskelun jälkeen, niin kunta ei saa mitään korvausta vaan se menee kunnan piikkiin.

----

Millon kunta saa rahaa valtiolta tähän?

20.9.2015 jälkeen tulleet turvapaikkahakijalapset ilmoitetaan laskentapäivänä 20.9.2016 ja maksatus on seuraavan kuukauden 11. päivään mennessä eli kunta saa rahaa tästä lokakuun 2016 alussa.

Siis Suonenjoellakin palkattiin opettajia ko tarkoitukseen marraskuussa 2015 ja opetus alkoi 2015 joulukuussa ja rahaa kaupunki saa lokakuussa 2016.
----

Avoinna oleva asia on turvapaikkahakijalapsen koulukyydit. Kunnan on järjestettävä oppivelvollisille tarvittaessa koulukyyti, mutta nämä ko lapset ovat oppioikeutettuja. Tarviiko kunnan järjestää kyyti? Kuka pohtii tälläisiä kunnalle suuria kustannuksia tekeviä asioita kun samaan aikaan joudutaan joka paikasta kouluissa säästämään kaikesta muusta?

----

Ajatelkaas mikä rahamäärä, veroina meiltä ja velkana meidän lapsille, liikkuu tässä. Yksi turvapaikkahakija-  oppilas maksaa vuodessa 15 000€ ja hänen ylläpitonsa vastaanottokeskuksessa n 15 000 € vuodessa.  Lisäksi päätöksen käsittelykulut. 

Kuka ja millä ihmeellä tämä maksetaan? Samaan aikaan leikataan opetuksesta kunnissa ja valtion puolelta, kun ei ole rahaa. Paitsi tähän.

----

Mikäs on seuraava "taloudellinen murhe" tässä turvapaikkahakijoiden koulukustannus -asiassa?

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille kuuluu lasten oppioikeus siis laittomasta maassa olijankin-  /paperittomankin -niin kauan kun he ovat kunnassa ja sitä ei korvaa  - vielä- mikään järjestelmä eli se menee kokonaan kunnan piikkiin. Palautusprosessit ovat pitkiä ja hitaita...

http://www.paperittomat.fi/wp-content/uploads/2014/04/paperittomanlapsen_oikeusperusopetukseen_julkaisu_VALMIS.pdf

Suonenjoki III

Torstai 14.1.2016 - Pia P

Edellisen jutussa on sivujuonena mainittu kevyen liikenteen väylän rakentamisaikeet Harakkaniemi–Soppi-alueelle.

Suonenjoen valtuusto keskusteli joulukuussa 2014 pitkään ja hartaasti investointiin ehdotetusta tiestä. Asiasta äänestettiin moneen kertaan ja lopputuloksena tuli päätös pätkäversiosta tietä. Valtuusto hajosi täysin tässä asiassa ja osa äänesti tyhjää. Osa halusi uuden asuinalueen rantaa kävelytien ja osa ei halunut jostain syystä ylimääräisiä kulkijoita rantakaistaleelle. Muutama yritti vastustaa rahan varaamista tähän tarkoitukseen.

Yllättäen ? tekninen lautakunta toi vuonna 2015 säästönä harakkaniemen-sopin tien tekemisen -poistettavaksi kaupunginvaltuustoon. Mitä investoinnin tekemättä jättäminen tuo säästöä? Sehän vain vähentää velanottoa. Asia meni tietysti läpi eli tietä ei tällä hetkellä rakenneta. Siis tämän hetken päätösten mukaan.

Miksi tietä ei tehtykään, käytiinkö sillä jotain kauppaa? Vai oliko asukkaiden vastustus liian isoa vaikka päätös meni valtuustossa läpi. Vai oliko tieinvestointisuunnitelma pelkkää suunnitelmaa tms kun rahaa olisi tarvittu vain 30 000€, aika vähän uuden tien tekemiseen. Vai oliko tarkoitus, että muuten ei tarvitse teknisen lautakunnan alla säästää kun "uhrataan" tiesuunnitelma?

Kuka tai kenen sukua omistaa maata tai talon suunnitellun tien läheltä? Kuka siellä vastustaa? Miksi viimeisessä kaavahyväksynnässä ns kutvosen tontti ja uusi kerros- ja pientaloalue oli rajattu pois?

Tämä kuulemma vanha asia, ns kutvosen tehdasrakennuksen osto, on taas keskustelun alla, koska alueelle pitää hyväksyä kaava, jossa tehdasalue muutetaan asuintalo -alueeksi. Rakennus pitäisi saada purettua kaavamuutoksen myötä. Mielenkiintosia valtuustokeskusteluja tulossa.

Itse asiaan eli säästämiseen, kaupunki siis säästi 30 000€ kun ei rakentanut kevyen liikenteen väylää. Se olisi velkarahalla rakennettu investointi. Samalla logiikalla kun perussuomalaiset on vastustanut 650 000€ edestä valokuiturakentamisen tukemista, eikä sitä ole rakennettu, niin PS on saanut aikaan 650 000€ säästö miinus Iisveden verkko.

Kuitua on kaupunki 120 000€ rakentanut Iisvedelle myytäväksi osamaksulla ostettavaksi savon kuituverkolle ja nyt taas kaupungille itselle ostettavaksi ja tämä edelleen vuokrattavaksi savon valokuituverkkolle takaisin, en osaa tällä hetkellä sanoa kuka ja mitä maksaa kenellekin.

Yhtä hyvällä logiikalla suunnitellaan ja hyväksytään vaikka 1000 000 € ( kymmenen miljoonaa) investointi aloittamista vaille valmiiksi. Ja sitten yllättäen perutaan se valtuuston päätöksellä. Tsädään, olemme Suonenjoen logiikalla säästetty kymppi miljoona euroa, mahtavaa! Harva valtuusto pystyy moiseen säästämiseen.

Suonenjoki II

Lauantai 9.1.2016

Moni toispaikkakuntalainen on kysynyt, että mikä ja missä tämä kuuluisa kutvonen on. Menkääpäs seisomaan Suonenjoen rautatieasemalle asemarakennuksen eteen ja kääntykää katsomaan vasemmalle. Siellä näkyy vanha ns kutvosen tehdasrakennus. Tai jos ette pääse Suonenjoelle, niin ohessa on kuva. Kuva on otettu Suonenjoen asemarakennuksen edestä. Ko rakennus on merkitty sinisellä nuolella ja ratapiharemontin myötä kulku junille tulee nykyisestä kohdasta ratojen toiselle puolelle kuvan oikeaan laidan ulkopuolelle.

Se rakennus oli kuulemma esteenä Suonenjoen ratapihan remonttiin. Ilman sen ostamista (yli 400 00 euron hintaan) ei olisi tullut ratapiharemonttia.Tosin radan vieressä olevasta liiketilarakennusryhmästä on voitu tänä aikana myydä tontti yksityiselle. Luulisi sen lähellä olevan tärkeämpi tai jopa tarpeen kun ratamuutosta tehdään. Kuka oikeasti uskoo, että ratahallintokeskus tai liikennevirasto vaatii jonkun rakennuksen kaupungin ostamista ja sen purkamista kun rataa lähenpänäkin on rakennuksia? Kysyinen vaatijaherra on kuulemma jäänyt vr puolelta eläkkeelle eikä minulle kerrottu nimeäkään, joten jään vaan puheiden varaan tässä tiedossa. 

Itse kauppa runnottiin läpi kaupunginhallituksessa läpi, välillä piti nostaa määrärahoja valtuuston päätöksellä kun huomattiin, ettei määrärahaa ollut tarpeeksi vaikka puolet kauppasummasta oli metsätiloina. Osa valtuutetuista "unohtaa" tämän maapuolen arvon kun puhutaan kauppasummasta.

Kokonaissuunnitelmaa tehdessä ei oltu huomioitu, että rakennus on ns puolisuojeltu. Rakennus on aikansa tyylisuunnan mukainen ja suositus oli, että ainakin julkisivu säästetään uudelleen käytössä, esim asuinkerrostaloon. No, vaikea säästää kun halutaan purkaa.

Tämäkään velkarahalla tehty investointi purettaavaan rakennukseen ei tuo yhtään käyttörahapuolelle rahaa tai tuota yhtään mitään. Nyt yritetään estää koko asiasta puhuminen, koska se on kuulemma vanha asia. Niin onkin, mutta joskus voisi oppia jotakin? 

Tosin asia ei ole vanha, pitäähän se rakennus purkaa. Ostamisen myötä kaupunki menetti kiinteistöverotuoton ja nyt purkamisen myötä kaupunki menettää omaisuustaseesta rakennuksen arvon  ja jäljelle jää vaan velkaa. Siis Suonenjoella investoidaan verorahojen ja omaisuuden vähenemiseen?

Purku on sinällään mielenkiintoinen investointikohde. Maaperätutkimuksen mukaan entinen kaatopaikka tontilta on ilmeisesti hävinyt. Hyvä, ettei tule siis yllätyksiä?

Tämän vuoden investoinnissa on varattu rahaa purkutöihin eli miten asia on vanha? Otamme tähän lisävelkaa velkaisessa kriisiytyvässä kaupungissa. Mutta pitäähän sille oikeasti tehdä jotain, kun kaupunkin nyt sen omistaa.

Mikäs on minun mielipide tästä investoinnista? Alueelle on rakennettu uusia kerrostaloja ja harvapa olisi ostanut niistä asuntoa ilman lupausta, että vieressä oleva työkonevarastona yms oleva iso rakennus puretaan "rumentamasta maisemaa" ja piha- alueet siivotaan. 

Tuleva ratapiharemontti on kanssa mielenkiintoinen. Suonenjoen kaupunki investoi laiturialueen hissiin (ylläpito kuuluu myös kaupungille)  ja uusiin liikenneyhteyksiin. Tämän vuoden budjetissa ei ollut kaupungin lupaamaa kameroiden ostamista ja niiden jatkuvaa valvontaa. Kaupungin puolella on haaveitu uudesta matkakeskuksesta linja- autoaseman puolelle (yksityisen maata) lipunmyynteineen - VR ei tule tähän osallistumaan mitenkään.

Kokonaisbudjetissa 9 miljoonan remonttiin tulee uudet ratajärjestelyt ja turvalliset laiturirakenteet. Kaupunki maksaa urakassa siis kulkemisen laiturialueelle ja jatkuvan kameravalvonnan. Mikä kohta tässä ei estä, että junat jatkossa vetää vauhtia hiljentämättä Suonenjoen ohitse? Ihan varmasti ohikiitävien junien määrä tulee lisääntymään, matka- aikaa saadaan pienennettyä vain pysähdysasemia vähentämällä ja ratoja parantamalla. Matkustajia saataisiin lisää jos junalipun hinnat olisi edes kohtuullisia. 

Ratapihan remontti on hyvä asia kun turvallisuus nousee (Suonenjoella myrkkykuljetuksen yms.  junaradalla keskellä kaupunkia ja pohjavesialueella ...), mutta ei pidä pettyä jos osa junista ei pysähdy täällä, vaikka kaupunki tekee uuden hissin.

Entinen kaupunginjohtaja oli käynyt Italiassa pendolino -tehtaalla, että ne pysähtyisi Suonenjoella. - siinäpä vasta asialle omistautumista! ( No, ei varmaankaan omalla rahalla...?).

Mitäpä voimme oppia ja siis tehdä paremmin? Asemarakennuksen lähellä on huonokuntoinen entinen liiketila ns tannisen talo. Kaupunki on saanut kaavan voimaan ja ns puolisuojelumerkintä on kumottu. Nyt reippaasti kaupunki eli ao lautakunta antaa kehoituksen rakennuksen omistajille, että laittavat sen kuntoon tai purkavat sen. Siihen kaupungilla on ihan valta. Ohjata kaupunkikuvaa... Samoin löytyy monta remontin tai jopa purkamisen vaativaa rakennusta. Kaikkia ei siis tarvitse ensin ostaa omaksi vaan rakennusten nykyiset omistajat voisivat huolehtia niistä. Samoin monen yrityksen piha-alueet kaipaavat siistimistä ja jopa maaperäsaneerausta kun vuosien aikana lirahtanut vaikka mitä maahan. Osa on kaupungin omistamia tontteja ja kannattaa huolehtia, että vuokralainen tai sotkija hoitaa tai maksaa siivoamisensa.

Suonenjoella on jo kokemusta isosta maaperäsaneerauksesta keskellä kylää. Nykyisin tontilla on hoitokoti. Kaupunki osti tontin sen rakentamista varten ja maanpuhdistus olikin yllättävän iso ja kallis urakka. Kukapa viisas osaa kertoa sukunimi- yhtiön, joka yhdistää nykyistä purku-urakkataloa ja vanhaa maansiivous urakkaa?

Onneksi on kaupunki ja sen politiikot, jotka hoitavat kunnan piikkiin yrityksien "turhat kustannukset" eli vaikka ympäristösuojelu ja maaperäpuhdistukset sekä ongelmarakennukset. Siten voi tehdä kokonaisedullisia tarjouksia kaupungin urakoihin? Kaikki tehdään täysin laillisesti kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksillä. Sama soppaa vuodesta toiseen... 

Suonenjoki

Perjantai 1.1.2016 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus valitsi esityslistan mukaan kuntamarkkinoille Suonenjoen kaupungin edustajat. Matka oli Helsinkiin 9.-10.9.2015.

Pöytäkirjan mukaan Suonenjoen kaupungin edustajat ovat 4 keskustalaista, yksi vasemmistolainen, yksi demari ja neljä viranhaltijaa. Elinkeinoyhtiön puolelta kuntamarkkinoille osallistui kristallipalloni mukaan yksi suonenjokelainen keskustalainen ja ainakin yksi viranhaltija - niistä valinnoista ei ole julkista pöytäkirjaa. 

Tämä lähtöjoukosta voi päätellä Suonenjoen kaupunginpäätöksen pohjan, enemistö määrää ja muut vikisee. Suonenjoki on keskustalainen ja ainakin ennen vahvojen viranhaltijoiden kaupunki ja arvot ja teot ovat sen mukaisia. Tulevaisuuskin on viitoitettu. 

Aloitteemme Suonenjoen kaupungin maksaman alkoholin tarjoilun lopettaminen olisi koskenut myös kuntamarkkinareissua, joten aloite ei mennyt läpi. Pitäähän normaalit ruokajuomat saada - kaupunkilaisten piikkiin?

Äänestäjät äänestävät kaupunginvaltuuston, joten päätökset ovat varmaankin kaupunkilaisten mieleen - no, ainakin enemistön.

Keskustalaisuus on siis tosi asia kun katsotaan kaupungin päätöksen tekoa. Tämä ei ole mikään moite vaan tosiasia.

Suonenjoki on hyvin velkainen, velkaa on onnistettu tekemään, vaikka menneinä vuosina valtiolta tuli rahaa paljon kunnille. Eräänkin päättäjän mukaan niin paljon, että "ei keksitty mihin sitä laitettaisiin...". Suonenjoella on ollut menojen 5% vuosittainen kasvu, tulot ei ole vaan lisääntynyt samaan malliin eli on eletty valtionosuudella ja velkarahalla.

Valtiokin rakensi kuntiin virastotaloja kelalle, poliisille ja työkkärille. Nyt -monesti hulppeat ja persoonalliset- rakennukset ovat tyhjillään maaseutupaikkakunnilla kun valtio säästää palvelut vain isoille kaupunkeihin.

EN vaan jaksa ymmärtää miksi vasta nyt saatiin aikaiseksi  jätevedenpuhdistamo ja uusi koulu, kun kerran rahaa ja velkaakin on otettu aikaisemmin. Kymmenien miljoonien investoinnit tehtiin velkarahalla.

Monitoimihalliin ei nyt sitten riitä rahat. Kuulemma investoinnit voivatkin nostaa veroprosenttia kun ja jos lainan korkoprosentti nousee. Kun ostetaan purettava rakennus niin se ei vaikuta veroihin, mutta monitoimiurheiluhalli nostaa veroja. 

Tätä asiaa on yritetty selittää miksi ei kannata ostaa jotain turhaa kalliilla. Nyt se kerrotaan meille, miksi ei voida investoida toiseen asiaan.

Kunnan käyttömenot, sisältäen investointien lainanlyhennykset, jonka määrään vaikuttaa siis lainankorko, maksetaan kuntaveroilla. Siis nyt myönnettin asia kun haluttaisiin jotain järkevää, mutta asia ei ollut noin kun ostettiin purettava tehdasrakennus?

Suonenjoella kilpailutus on yksi epäonnistuneinpia asioita. Esimerkiski koulukyyditys on joltain reiteiltä Suomen kalleinpia. Nyt oikeudesta tuli päätös kun kilpailutuksen lopputuloksena rikottu edellistä voimassa olevaa sopimusta. Pohjoissavolainen kuntien kilpailutusyhtymä toimii huonosti. Onko pakko olla kumppani moisessa, jonka palveluista tulee toista sadan tuhannen lasku puhelinpalvelusopimuksen rikkomisesta?

Epäonnistunut on myös Savon kuituverkko Oy Suonenjoen kohdalta. Kuntajäsen olemme, mutta vain maksajana. Yhtiö ei saanut edes Pohjois-Savon alueen miljoonan markkinointirahan (valtion verorahojen puolelta maksettu) yhtään metriä piuhaa maahan Suonenjoella vaan kaupunki rakensi ja maksoi itse rakentamisen ja yhtiön olisi pitänyt alkaa hoitamaan ja maksamaan sitä takaisin. Ei sekään mennyt putkeen.

Valokuiturakentaminen tulee olemaan Suonenjoella kallista. Suonenjoen kaupunki on valmis rakentamaan elinkeinon tukemisen takia piuhaa keskustassa olevien yritysten käyttöön. Alue on varattu kaupallisille toimijoille eli pääsemme markkinaoikeuteen. Onko yleensä kunnan toiminnan tarkoitus olla valokuiturakentaja vain joillekin?

Mitä nyt avuksi rahapulaan? Lakkautuslistalla oli Lempyyn koulu ja monen sormet himoitsevat ei-lakisääteistä vanhusten päiväpalvelukeskusta. Voi kuulkaas, ei nämä ratkaise mitään...

Tästä vuodesta tulee vielä tiukempi, mutta ei se vaikuta monenkaan päättäjän ajatusmaailmaan. Sama touhu jatkuu.

Moni kuntapäättäjä ajattelee mitä itse tai lähipiiri tarvitsee "kaikkea kivaa...". Ajatuksella musiikkikonservatorion vuosittainen 70 000€ tukeminen on tärkeää kun oma lapsonen opiskelee tai on opiskellut siellä.

Moni kuntapäättäjä ajattelee myös, että mitä väliä kun ne on kunnan rahoja. Päätöstä on perusteltu sanoilla, että ei ne rahat ole sinulta pois.

Rahat on Sinulta otettuja verorahoja ja velat on Sinun lapsillesi jääviä maksuja. Heillä ei ole enää tätä kaikkea kivaa kun me tuhlaamme heidänkin puolesta. Reilu meiniki?

Suonenjoki on siis tyypillinen keskustalainen - höystettynä demarien ja vasemmiston verokorotuslinjalla - pikku kaupunki. Pidetään omia, sukulaisten ja joidenkin tuttujen puolia tai vastustetaan vaikka oman mökin lähelle suunniteltua turvesuota. Kannattaa aina katsoa ja tutkailla päätöksiä...

....

Keskiviikko 30.12.2015 klo 20.54 - Pia P

Kiitän kuluneestä vuodesta.

Lupaan jatkaa työtä suonenjokelaisten hyväksi.Kiitos lukemisesta, seuraamisesta, kannustavista viesteistä ja yhteydenotoista!

Onnea ja menestystä vuodelle 2016!

ps. uusi ploki taas perjantaina!

...

Keskiviikko 23.12.2015 klo 12.49 - Pia P

Rauhallista Joulua kaikille

tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti!

Suonenjoen kokouksen tapahtumia

Lauantai 19.12.2015 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuustossa 14.12.2015 oli taas mielenkiintoinen tapahtuma päätöksen teossa.

Pöytäkirjan pystyy lukemaan Suonenjoen kaupungin nettisivuilta. Pykäläkohta oli 50, jossa poisnukkuneen tilalle nimettiin luottamuspaikkojen uudet edustajat valtuuston päätöksellä. Paikat on kuntavaalituloksen mukaan jyvitetty puolueille ja siten puolueet itse nimeävät edustajat niihin toisten puolueiden hyväksyessä ne olemalla ehdottamatta omia vastaehdokkaita. Se on ns herrasmies- sopimus.

Kuten pöytäkirjasta näkee sosiaalidemokraatit esittivät ehdokkaansa ja valtuusto päätti ne. Jotkut ymmärtävät huomaavat pöytäkirjassa kohdan, että yhden lautakunnan varajäsen nimettiin ilman kaupunginhallituksen esitystä.

Jouko Hänninen SDP esitettiin varsinaiseksi jäseneksi Kuopion rakennus- ja ympäristölautakuntaan. Kokouksen aikana toisesta puolueesta huomautettiin, että Hänninen on varajäsenkin ko lautakunnassa. Sen jälkeen demarit nimesivät Hänniselle varajäsenen- ilman esityslistan esitystä varajäsenen valitsemisesta. Hännisen eroamisesta varajäsenen paikalta ei löydy (ei ole päätetty valtuustossa) pöytäkirjapäätöstä.

Joten meillä on nyt voimassa päätökset, että Hänninen on Kuopion rakennus- ja ympäristölautakunnan varsinainen jäsen. Varajäsenenä on valtuuston päätöksellä Hänninen ja Matilainen. Pelkkä nyt pöytäkirjasta löytyvä toteamus, että Hännisen tilalle varajäseneksi tulee Matilainen ei ole päätös. Puuttui siis ensin Hännisen ero ko varajäsenyydestä.

Yritin tähän puuttua valtuuston kokouksessa, niin Hänninen sanoi, että tuo on sitä perussuomalaisten tapaa sotkea päätöksiä. Sivukommenttina oli, että se on ryhmän sisäinen asia. Niin onkin, että ketä sinne valitaan, mutta valtuusto antaa eron ja nimeää lautakuntien jäsenet ja varajäsenet.

Jos yritys pysyä kuntalaissa ja pyrkimys valtuustopäätöksien oikeellisuusteen on perussuomalaisten sotkemista, niin olen ylpeä sotkija.

Olen monta kertaa kuullut, että moni on vuosikymmeniä valtuustossa. Olisihan siinä ollut aikaa oppia alkeellisempia tapoja henkilöiden valintoihin valtuustokokouksessa? Ja vähän muutakin... 

Tälläisiä pikkutapahtumia - mutta en vaan jaksa aina ymmärtää enkä hyväksyä.

Miten tämä oikaistaa? Ennen seuraavaa kokousta Hänninen pyytää kirjallista eroa ko lautakunnan varajäsenyydestä. Seuraavassa valtuuston kokouksessa Hänniselle myönnetään ero ko lautakunnan varajäsenyydestä ja samassa valitaan uusi varajäsen - vaikka ihan yllättäen Matilainen. Näin helposti.

Mutta tuskinpa ketään muuta kiinnostaa, että päätökset tehtäisiin oikein.

------

Paikkalehdessä oli tämä kokouskohta selostettu niin, että varajäsen nousi varsinaiseksi jäseneksi. Luottamuspaikoissa on nousujärjestys vain valtuuston varsinaisten ja varavaltuutettujen ja joidenkin lautakuntien kohdalla, missä kaikki puolueet tulevat järjestyksessä eikä ole henkilökohtaisia varoja. Niissäkin henkilövaihdokset todetaan kokouksessa esityslistan mukaan kuntavaalituloksen perusteella.

Tämäkin tapahtuma on tapahtunut julkisessa kokouksessa ja pöytäkirjat ovat avoimia.  Keskustelua ei kirjata pöytäkirjaa, siksi kannattaa tulla kuuntelemaan kokouksia.

Valtuustopuhe 14.12.2015

Keskiviikko 16.12.2015 klo 20.56 - Pia P

Perussuomalaiset kiittävät kaikkia taas tämän ison ponnistelun valmisteluun osallistuneitä ja tekijöitä – meillä on käsissä vuoden 2016 talousarvio ja suunnitelma.

Ensi vuotta voisi voi luonnehtia arvaamattomaksi ja vaikeasti ennakoitavaksi.

Meillä on paljon ehkä asioita ja ehkä tulevia asioita. On tulossa kunnon savolainen vuosi- voipi olla ja voipi olla ettei...

Voipi olla, että meillä on loppukesästä vaikka 100 uutta asukasta- tarvitaan asuntoja, sosiaalipalveluita ja päivähoitoa. Kenties maahanmuuttajaneuvoja, koordinaattoria ja päällikköä. Jos Rautalammilla on 20 pakolaiselle 2 palkattua, niin mitä me tarvitsemme 100? Monta työntekijää ja työryhmän, jossa on luottamushenkilöitä mukana

Päätöksiä turvapaikoista on tulossa kesällä ja oleskeluluvan saaneet voivat muuttaa haluamaansa kuntaan tai ainakin sinne mistä saa asunnon.

Kukapa olisi vuosi sitten arvanut tätä turvapaikkahakija tilannteen Suonenjoella, varsinkaan kun ei kaupungilta kyselty mitään isosta vastaanottokeskuksesta.

No vuoden aikana viisastumme tästäkin ja teemme ilmeisesti lisäbudjettia.

Meidän pitää muisttaa kaupunkilaisten yhdenvertaisuus talousasioissakin, ei pidä toisella kädellä leikata, säästää ja lopettaa jos kaikki hyöty menee toisen käden epämääräiseen piikkiin, johon emme voi edes itse vaikuttaa. Talouden tasapainottaminen tulee olemaan haastellista.

Tosin kuka voi vakavissaan perustella säästöjen tarpeellisuutta kaupungissa, jolla on varaa laittaa tenniskenttään 80 000 euroa.

Tai tekee kaupallisille toimijoille varatulla alueella omaa laajakaistaa – ei ihan kunnan rahan käytön tärkeintä ydinaluetta eikä osaamisaluetta. Avasiko Iisveden verkko pandoran lippaan, nyt muutkin haluavat oman piuhan kaupungin tarjoamana?

On itsepetosta ajatella, että valtio maksaa turvapaikkahakijoista, maahanmuuttajista ja pakolaisista kaikki kustannukset. On arvioitu, että kuntaa saa noin 70 % kustannuksista. Pakolaisia ottanut kunta on yleensä käynyt arvokeskustelun, että haluavatko ja kykenevätkö ottamaan heitä. Meiltä jäi tämä vaihe kokonaan käymättä, tosin kriiseytyvän kunnan taloudelliinen tilanne ei ehkä olisi mahdollistuttanut tälläistä lopputulosta.

Olisin kaivanut myös arvokeskustelua valtion kunnille suomista helpotuksista talouteen. Onko meidän kunta valmis tarjoamaa kokopäivähoitoa kaikille päivähoitoikäisille 1.8. jälkeen? Olemmeko me kasvattamassa ryhmäkokoja päivähoidossa vai onko se kunnan tarjoama lisäpanostus päivähoitoon? Kysynkin onko tämä otettu jo jotenkin huomioon varhaiskasvatuksen talousarviossa? (Vastaus oli että ei) Tuodaanko tämä valtuuston päätettäväksi?(vastaus oli että ei tietoa)

Toivoisin valtuuston keskustelua myös siitä, että alammeko aktiivisesti tarjoamaan turvapaikkahakijoista oleskeluluvan saaneille asuntoa vai pidämmekö asuntokriteerit voimassa eli painotamme esim työpaikkaa Suonenjoella? Talousarviossa luki, että asukasvalinnoissa määräävin tekijä on hakijoiden asunnon tarve. Ainakin tyhjäkäytön oli suunniteltu tippuvan roimasti. Oleskeluluvan saaneella ei ole asuntoa edes Suonenjoella eli hän tarvitsee asunnon. Jos tarjoamme asuntoja, niin meidän pitäisi alkaa jo suunnittelemaan toteutusta ja rahoitusta asioihin mistä jo puhuin. Tämäkin on arvovalinta valtuutetuilta.

Samoin puuttuu keskustelu ja ohjauskin Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ja osaltaan Suonenjoen sosiaalilautakuntaan suuntaan, että nostammeko sosiaali- ja terveyspalvelumaksuja kun valtio antaa siihen mahdollisuuden vai tarjoammeko tämänkin?

Vai jätämmekö nämä kaikki lautakuntien suoriltaan päätettäväksi? Valtio tarjoaa vain mahdollisuuden korotuksiin ja lisäyksiin, kunta itse päättää käyttääkö ja miten paljon. Tämä on sitä kunnan itsemääräämisoikeutta.

Sosiaalilautakunta esimerkiksi ei noudata kaikessa tiukinta hoitajamitoitusta,

Tässä nyt päätetään ensi vuoden tärkeimpiä ja ohjaavimpia päätöksiä ja teemme niitä vuoden viimeisessä kokouksessa ja viimeisessä kohdassa ja kello on jo monen nukkumaan menoajassa.

Nyt päätetään ensi ja tulevien vuosien rahankäyttöä ja velanottoa, sekä mihin ja miten paljon sitä käytetään.

Se vaikuttaa kuntalaisten elämään ja olemiseen Suonenjoella. Ja siihen saammeko pidettyä entiset tai jopa houkuteltua uusia veronmaksajia ja yrityksiä tänne

Toivoisin, että jatkossa suhtauduttaisiin tähän asianmukaisella tarmolla ja panostuksella. Siksi jätän ponnen kokoukselle.

Esitän kokouksen hyväksyttäväksi ponnen, että

1. Vuoden 2017 talousarvion, toiminta- ja taloussuunnitelman teon yhteydessä tai tekemisen loppuvaiheessa järjestetään valtuutetuille valtuustoseminaari kyselymahdollisuudella syksyllä 2016.

2. Valtuustokokous, jossa käsitellään seuraavan vuoden talousarvion- ja toiminta- ja talousuunnitelma alkaisi viimeistään klo 15.

Kiitos

OIKAISU PUHEESEEN Suonenjoen vuokra-asuntojen käyttöaste valtuutettu Minna Ropposen vas mukaan nousee kun myydään nyt tyhjllään olevat rivitalovuokra-asunnot

Uusi laki turvapaikkahakijalasten koulukustannuksiin

Lauantai 5.12.2015 - Pia P

Turvapaikkahakijalasten koulukustannuksiin on suunniteltu uutta lakia, joka pitäisi tulla voimaan 1.1.2016. Soitin pari viikkoa sitten opetusvirastoon ja sieltä sanottiin, että voimassa olevaa lakia aina noudatetaan eli toivotaan, että lakia muutetaan. Voimassa olevan lain mukaan vain 20.9 laskennoissa olevista lapsista saa korvausta valtiolta.

Uuden lain mukaan valtio maksaa koululaisen kuntaosuuden 2,5 kertaisena, jos turvapaikkahakijalapselle on järjestetty opetusta yli 8 kuukautta. Puolet summasta saa, jos opetusta on järjestetty yli 4 kuukautta.

Jihuu, rahhoo on tulossa valtiolta kunnille. Kuntapäättäjät kiittävät. Maksajahan on silti sama, suomalainen veron- ja velanmaksaja.

Kun olen tälläinen peruspessimisti ja änkyrä yms, niin tarkastellaan maksutapaa tarkemmin.

Esimerkiksi Suonenjoella 50 turvapaikkahakijalasta aloitti koulun 1.12.2015. Jotta heistä saadaan ehkä tulevan lain mukaan rahaa siis kattamaan kustannuksia opiskelun kuluihin, niin heidän oltava Suonenjoella koulussa yli 8 kuukautta eli ollaan lokakuun alussa 2016. Mikäli koulun lomakuukaudet -milloin ei järjestetä opetusta - lasketaan mukaan ollaan elokuun alussa 2016.

Summasta saa puolet, jos opetusta järjestetään yli 4 kuukautta.

Jos oppilas ei ole silloin "laskentapäivänä" Suonenjoen koulussa, niin hänestä ei saa valtiolta takautuvasti rahaa. Miksi hän ei olisi koulussa?

- Esimerkiksi turvapaikkapäätös on voinut tulla, se on hyvin todennäköistä Mikäli perhe saa kielteisen päätöksen, he lähtevät pois Suomesta. Mikäli se on myönteinen, he muuttavat johonkin kuntaan. Maahanmuuttovirasto on luvanut, että ensi kesään mennessä on kaikki tänä vuonna jätetyt turvapaikkahakemukset käsitelty.

- SPR tai maahanmuuttovirasto voi siirtää milloin vaan oppilaan perheineen toisen kunnan vastaanottokeskukseen, koska on jo huomattu, ettei kaikki uskontosuuntaukset tai erimaalaiset tule toimeen keskenään.

- Voi olla, että oppilas ei halua tulla kouluun, heitähän ei voi pakottaa sinne. Oppioikeus takaa oikeuden tulla kouluun, mutta heidän ei tarvitse tulla sinne. Kunta on lain mukaan velvollinen järjestää opetuksen.

- Turvapaikkahakijaperhe on vapaa liikkumaan, joten he itse voivat muuttaa esimerkiksi sukulaistensa luokse toiseen kuntaan.

Onhan samoin mahdollista, että lapsi on yli 8 kuukautta samassa koulussa ja kunta saa korvaukset. Se olisi olisi hyvä myös lapselle.

Suonenjoella valtion korvauksesta puolet saa huhtikuun puolella koulussa olevista joulukuun alussa aloittaneista tulijalapsista.

VOS(valtion osuusjärjestelmä) mukaan maksettava Suonenjoella korvaus 7000 € (oppilaasta saatu korvaus) x 2,5 kertaisena eli 17 500 € kertaa 50 oppilasta on 875 000 €. Huhtikuun puolella  oppilaat ollut puolet vaaditusta ajasta eli 437 500€ on tulossa. Tämä summan pitäisi kattaa kustannukset myös sinne 8 kuukauden loppuun, joilloin tulisi täysi tuki eli se 875 000€. Jos he enää ovat laskennoissa mukana. Jokainen oppilas joka tippuu yli 8 kuukauden laskennoista pois tiputtaa loppusummaa. 

Kuten tästä laskemisesta näkyy, valtio ei maksa turvapaikkahakijalasten todellisia koulukustannuksia- vaikka lakia muutettaisiin. Kustannuksia ei makseta laskua vastaan. Uudessa laissa on "heikkouksia", mutta sillä saadaan asiaan perehtymättömät päättäjät ja viranhaltijat tyytyväiseksi ja hiljaiseksi, kun sanotaan, että edellisen lain 20.9. jälkeen tulleista tulijalapsista saa rahaa.

Tällä summalla pitää saada siis katettua turvapaikkahakijalasten opettajat, avustajat, tulkit, ruuat, tilat, kirjat, opettajien sijaiset sairastapauksissa yms. 

Suonenjoen turvapaikkahakijalapsista eskari -ikäistet aloittaa tammikuun alussa 2016. Oppioikeus koskee heitäkin. Kopolan päiväkodissa aloittaa 10 eskaria lisää. Samat laskelmat myös heistä. Ja samat laskelmat jokaisesta uudesta tulijalapsesta.

Suonenjoen kaupungin pitää varata "omaa rahaa" tähän. Ja jos joku viisas tietäisi, että paljonko. Eikä sillä tietysti ole väliä kun lapset pitää saada olla koulussa.

Suuri haaste on myös se, että vastaanottokeskuksen väki vaihtuu eri syiden takia ja sinne tulenee uusiakin kouluikäisiä lapsia.

Vuoden 2016 tilinpäätös näyttää kaikki - koulukustannuksetkin, jos on eritelty-, totuuden. Sitä tutkaillaan keväällä 2017.