Vastoin valtuuston päätökstä.... Osa II koulutuslautakunnan päätös päätös

Torstai 4.2.2016 - Pia P

Vain neljä kuukautta kesti, että tuli jatko-osa Vanhamäki- asiaan. Neljä kuukautta sitten Suonenjoen kaupungin valtuusto päätti myönteisen kannan maahanmuuttoviraston ja Vanhamäki -säätiön väliseen sopimukseen.

Päätöskeskustelun aikana keskustalainen Pekka Kauppinen piti etukäteen kirjoitetun kannatuspuheen, jossa kehui miten hyvä sopimus on: "Kaupungille ei tule mitään kustannuksia ja kaupunki saa verotuloja". Kauppisen puhetta ei ole kirjattu pöytäkirjaan, koska se oli esityksen mukainen.  Olin ainoa, joka esitti ettei oteta kantaa ja perustelut löytyvät https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20151646-6.HTM

Suurin osa teki päätöksen "myönteisen vaikutuksen ja kustannuksia tuottamattoman" - esittelyn pohjalta. Joidenkin ajatuksia on vaikea arvailla.

Päätöksen pohjana oleva esittely vaihtui monta kertaa asian valmistelun aikana ja valmistelussa jäi epäselväksi kirjauksia, mutta päätöksen pohja oli, ettei kaupungin tarvitse tehdä Vanhamäki -vastaanottokeskuksessa asiassa mitään eikä se maksa kaupungille mitään.

Ja nyt neljän kuukauden jälkeen Suonenjoen koulutuslautakunta tekee sopimuksen, jota ei näköjään julkisteta sähköisesti kaiken kansan luettaksi Suonenjoen kaupungin nettisivuille pöytäkirjan liitteenä. https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20161677-10.HTM

Koulutuslautakunta sai sopimuksen tutustuttavaksi ja päätöksen teon pohjaksi vasta kokouksessa. Miksi sopimusta, joka on vain pöytäkirjan liitteenä. ei julkaista netissä ao kohdassa?

Sopimuksen allekirjoittajana on kaupungin puolelta keskustalainen koulutuslautakunnan puheenjohtaja Markku Tiihonen ja koulutoimen johtaja ja Vanhamäki säätiön puolelta hallituksen puheenjohtaja keskustalainen Esko Airaksinen ja säätiön johtaja.

Itse päätöskohta §10 oli kirjoitettu epäselvästi ja jopa erheyttävästi, eikä sitä oltu korjattu kokouksessakaan tai pöytäkirjaan kirjattavaksi oikein. Kuulemma liitteessä oleva teksti on oikein.

Yli oppioikeusikäisille turvapaikanhakijoille saa ja voi järjestää valmistavaa opetusta, mutta sitä ei korvata uuden lain mukaan yli 16 -vuotiaille  eikä edes lakia koskevien ikäisten kustannuksia kuukausittain. Syksyllä 2016 ilmoitetaan kuukausittain oppioikeusikäisten 6-16- vuotiaiden turvapaikkahakijoiden läsnäolo ja yli neljä kuukautta olleista ja alle 8 kuukautta olleista kaupunki saa puolet korvausta. Ei siis kuukausittain. Ja vain 6-16 v ikäisistä tulee korvausta valtiolta määräaikaisen lain perusteella.

Lautakunnat koostuvat maallikkojäsenistä.Heiltä ei voida vaatia asiaan paneutumista lakia selvittämällä tai kaikkia taustoja tutkimalla  Lautakuntatyöskentely kävisi raskaaksi jos joka pykälä pitäisi selvittää itse  juurta jaksaen. Olisi suotavaa, että viranhaltijan esitykset ovat, viimeistään kokouksessa ja pöytäkirjaan tallennettuna, oikein ja selvästi ymmärrettävissä.

En usko, että tässä on viranhaltija tarkoituksella erheytetty lautakuntaa vaan esitys on ollut epäselvä.

Valtuusto päätti kantansa, että ajatuksella, että kustanuksia ei tule. Vastoin valtuuston kantaa tehty sopimus sisältää, että Vanhamäki -säätiö maksaa laskua vastaa

- 2-4 henkilön (opettajat ja avustajat) palkat sivukuluineen. Laskutuksen ulkopuolelle jää: henkilöt pitää etsiä, palkata, tehdä ja sopia työsopimus ja mahdolliset poissaolojen sijaiset löytää yms eli tämä on kaupungin henkilöstöhallinnon kuluja

- Koulukirjat ja tarvikkeet. Laskutuksen ulkopuolelle jää kirjojen ja tarvikkeiden valinta, tilaus, laskujen käsittely, maksaminen ja edelleen laskutus ja laskun valvonta. Tämä on kaupungin reskontran ja laskutuspalvelun kuluja

- Sopimuksessa ei oltu huomioitu laskutuksen kustannuksia ja työkustannuksia. Laskutus vaatii monen eri kaupungin työntekijöiden työtä. Palkkahallinnon, laskutuksen, viranhaltijoiden, käsittelijöiden yms.

- Sopimuksessa ei oltu huomioitu miten paljon koulutoimen palveluita ja työtunteja aiheutuu täsät sopimuksesta kaupungille. Vastoin valtuuston päätöstä.

Olen käsittänyt, että "konttoriväki" Suonenjoen kaupungilla on vedetty viimeiseen asti tiukille ja työtehtäviä on tarpeeksi. On jotenkn outoa, että yksi lautakunta voi lisätä omalla päätöksellään kaupungille tehtäviä ja kustannuksia. Vastoin valtuuston päätöstä.

Jos on tekemisen puutetta tai muuten väljää työajan käytössä, niin henkilöstömitoitusta ja työtehtäviä voinee harkita Suonenjoen kaupungin henkilöstössä. (Tämä oli tämän jutun ainoa vitsi...)

Vanhamäki voi jatkaa kaupunginvaltuustollekin esiteltyä tapaa, että palkkaa itse suoraan tarvitsemansa henkilökunnan sekä ostaa/hankkii itse suoraan mitä tarvitseekaan.

Näin hyvin perusteltuna jää vain yksi vaihtoehto. Teen oikaisupyynnön koulutuslautakunnalle.

____

Esitän oikaisuvaatimuksen 19.1.2016 olleeseen koulutuslautakunnan kokouksen pykäkä 10 kohtaan

Oikaisupyynnön tekijä on kunnan jäsen.

Suonenjoen kaupungin valtuuston päätöksessä 28.9.2015 pykälä 35 päätettiin myönteinen kanta maahanmuuttoviraston ja Vanhamäki -säätiön väliselle sopimuksekseen.. Päätöksen esittelykohdassa todettiin, että

"pakolaisnuoret ovat ohittaneet peruskouluiän ja eivät tarvitse kaupungin koulupalveluita."

Valtuusto teki tämän ja valtuustokäsittelyn aikana kerrotun, että kaupungille ei tule mitään kuluja tai toimia tästä sopimuksesta, myönteinen kanta -päätöksen.

Koulutuslautakunnan 19.1.2016 kokouksen pöytäkirjassa pykälä 10 todetaan, että ”kunta voi järjestää valmistavaa opetusta turvapaikkahakijoille”. Lain mukaan kunta on velvollinen järjestämään opetusta vain 6-16 - vuotilaille turvapaikkahakijoille,

Pöytäkirjan päätöksessä kerrottu uuden lain mukainen kulujen korvaavuus ei koske yli 16 -vuotiaiden opetusta.

Jos kunta haluaa järjestää ei-subjektiivista palvelua, esim valmistavaa opetusta ei - oppioikeusikäisille turvapaikanhakijoille, on syytä kertoa päätöksen pohjaksi myös oikea kustannusten korvattavuus sekä lainmukaisuus oikein ja selvästi..

Liitteessä oleva sopimus on tehty vastoin Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä.

Liitteessä oleva sopimus on kaupungin sopimukseksi epätarkka. Sopimustekstiin on kirjoitettu, että kuluja laskutetaan sanalla mm eli muun muuassa. Epätarkka kirjaus ei anna tarpeeksi selvää kuvaa mitä sopimus koskee.

Liitteenä olevassa sopimuksessa on jätetty Suonenjoen kaupungin maksettavaksi asiaan liittyvä henkilöstöhallinnan, hankintapalveluiden, kaupungin osto- ja myyntireskontran ja laskutuspalvelun kustannukset. Lisäksi viranhaltijoille on jo nyt tullut lisää työtä ja siten kaupungille kustannuksia työajan käytöstä vastoin valtuuston päätöstä.

Vaadin oikaisuvaatimuksena koulutuslautakunnan päätöksen § 10 19.1.2016 kumoamista ja sopimuksen purkamista valtuustopäätöksen § 35 28.9.2015 sisällön ja  hengen vastaisena.

Kunnioittavasti

Pia Pentikäinen

Maahanmuuttajia kuntaan...

Lauantai 30.1.2016 klo 18.13 - Pia P

Pohjois-Savon ELY on lähestynyt kuntia, jotta alueella tuleville myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille löydettäisiin kuntapaikkoja. ELY neuvottelee nyt 285 henkilön kuntapaikasta, joka on 35% tällä hetkellä alueella olevien turvapaikanhakijoiden määrästä. Suonenjoen neuvottelut on 21.3.2016, siihen osallistuu ELYn väkeä, kunnan johtoa ja luottamushenkilöitä.

Kuntapaikkojen neuvotteluissa myönteisten päätösten määrä on alakanttiin arvioitu, kenties on helpompi lisätä paikkoja kuntiin kun on ensimmäinen ryhmä saatu hyväksyttyä. Kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen on hidasta, vaikeaa ja jopa mahdotonta. Suomeen jää paljon ihmisiä, joilla ei ole kuntapaikkaa. Lisäksi Suomeen on tulossa tänäkin vuonna paljon uusia turvapaikanhakijoita, joten vastaanottokeskuksia tarvitaan edelleen.

Suonenjoki on hoitanut  turvapaikkahakijalasten opiskelun lain perusteella. Kustannuksia tulee joka kuukausi lisää ja ne ovat selvillä, mutta korvauksen määrä selviää vasta syksyllä 2016. Silloin vasta ilmoitetaan opiskelussa olleet 6-16 vuotiaat turvapaikkahakijalapset. Vain aikarajojen, yli 4 kk ylittäneistä saadaan puolet vuosikovauksta ja yli 8 kk läsnä olleista koko vuoden korvaus. Jos oppilas on vaikka 3,5 kk, niin kunta ei saa yhtään rahaa valtiolta. Loppusyksystä 2016 maksetaan korvauksia tästä koulukustannuksesta. Samalla tavalla turvapaikkahakijoiden terveydenhuoltokustannuksien korvaus on "pitkässä viiveessä".

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen on sanonut, että valtion pakolaisista maksama korvaus kattaa arviolta vain 60 % todellisista kustannuksista" (Lapin aluekehitytspäivät Rovaniemi syyskuu 2015). Moni kunta on joutunut rahapulassa perumaan tai pienentämään kiintiötä eli kannattaisi uskoa kokemusta mielummin kuin luuloa, että valtion raha riittää kustannuksiin.

Suonenjoella on siis jo tällä hetkellä iso velvoite ja kustannus järjestää opiskelua kaupungissa oleville turvapaikkahakijalapsille. Lisäksi kielteisen päätöksen saaneille ja paperittomille kouluikäisille kuuluu oppioikeus, jonka kunta, esim. Suonenjoki,on lain mukaan hoidettava, mutta siitä ei saa korvausta uudenkaan lain perusteella. Harvassa kunnassa on 4,2, % kunnan väkiluvusta vastaanottopaikkoja (7500 asukasta ja VOK paikkoja 320)  ja nyt pitäisi ottaa vielä erikseen lisää maahanmuutajia kuntalaiseksi. Eikö Suonenjoen taakan kanto ole jo täytetty tässä kriisissä?

Suonenjoen valtuustossa päätettiin kanta vastanottokeskuksesta syyskuussa 2015. Olin valtuutetuista ainoa, joka ei kannattanut sitä. Joulukuun 2015 valtuustossa esitin, että meidän on keskusteltava julkisesti ja avoimesti tarjoammeko kuntapaikkaa maahanmuuttajille ja miten me varaudumme siihen. Oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat voivat muuttaa tai jäädä myös omatoimisesti kuntaa, jos kunta tai yksityinen tarjoaa asuntoa. Kotouttamiseen on panostettava, oli tulotapa mikä tahansa.

Me kaikki tiedämme miksi pitäisi ottaa maahanmuuttajia kuntaa, kukaan ei kiistä sitä. Me tiedämme, että turvaa on tarjottava, mutta osa silti laittaa oman kunnan asukkaat etusijalle.
Kuntapaikan tarjoamishaluiset voisivat avoimesti kertoa myös millä rahalla ja miten katamme kustannukset? Valtion korvaukset eivät kata tutkitusti kaikkia kustannuksia ja niitäkin maksetaan vain kolme vuotta. Lisäksi perheen yhdistäminen tuo mukana monta uutta kuntalaista maahanmuuttajan mukana.

Suonenjokelaisille on tärkeää itsenäisen kaupungin säilyttäminen. Onko oikein, että kriisiytyvä kunta säästöpakotteessa vielä lisää vapaaehtoisesti -vaikka hyvää tarkottaen- menoja ottamalla sopimuksella maahanmuuttajija ja leikkaa, supistaa ja pientää kantasuonenjokelaisilta? Vai nostetaanko kuntaveroa?

Maahanmuutajasopimuksen teko on vielä vapaaehtoista kunnalla, se on kunnan oma päätösvallan alainen asia. Suonenjoella ei ole varattu tähän rahaa  ja maahanmuutajien vastaanoton aloittaminen on niin merkittävä asia, ettei kaupunginhallitus voi tehdä sopimusta tästä vaan kaupunginvaltuustoon pitää päättää tämä. Avoimen kansalaiskeskustelun jälkeen.

Valmisteleva perusopetus

Keskiviikko 25.11.2015 klo 15.50 - Pia P

Illan mietteitä

Maanantai 23.11.2015 - Pia P

Suonenjoen vanha lukiorakennus

Suonenjoella vanha lukiorakennus oli niin huonokuntoinen, että lukio piti siirtää ja rakentaa/korjata entisen ammattikoulun tiloja. 

Sen päätöksen -todennäköisesti - tukena oli lukiorakennuksen kuntoarvio. Nyt vanha lukiorakennus on muutaman vuoden tyhjillään olon ja muutaman vuoden muun vajaakäytön tervehtynyt/parantunut/korjaantunut. Kuin taiasta.

Nyt jo siis kerran tyhjennetty/hylätty ja purkutuomion saanut rakennus kelpaa reilun 70 oppilaan alakoululaisten väistötilaksi. Rakennuksen ihmekorjaantumisen aiheutti todennäköisesti tieto siitä miten kalliita kouluparakkirakennusten vuokra on.

väistötilasuunnitelman teki koulunkorjaustyöryhmä ja kaupunginhallitus on käsitellyt sen.

Suonenjoen päätöksen tekoa

Suonenjoen hätämajoituskeskus muuttuu joulukuun alussa vastaanottokeskukseksi eli VOKiksi. Lehdestä olemme lukeneet, että Suonenjoen kaupunki on suunnitellut kouluratkaisut.

Laki turvapaikkahakijalasten opiskeluoikeudesta määrää esi- ja peruskouluopetuksen järjestämisestä. Suonenjoella virkamiehet ovat lain velvoittaneina suunnitelleet ko lasten koulupaikat. Asiaa ei ole päättäneet koululautakunta, kaupunginhallitus eikä valtuusto. Mikä merkitys luottamushenkilöillä on? Se, että he saavat todeta kokouksissa miten menot ovat alkaneet kasvaa. Opettajia ja avustajia tarvitaan monta henkilöä. Ensi vuodeksi tehdään lisäbudjetti.

Valtion pitäisi korvata kustannuksia siis kustannuksia ei kustannukset. Ja milloin? Ja minkä verran? Ja minkä aikaan?

Mitä turvapaikanhakijoille tapahtuu ensi vuonna

turvapaikkahakemuksia käsitellään asianmukaisesti. Hakijoita on jo tänä vuonna tullut noin 30 000 ja koko ajan tulee lisää hakijoita. Lähtömaita luokitellaan uudelleen turvallisuustilanteiden muuttuessa ja palautussopimuksia neuvotellaan. Tällä hetkellä palautusprosenttiarvio on 60-70%. Yksinäiset miehet tietyiltä Irakin alueelta saavat todennäköisesti kielteisen päätöksn. Alaikäiset lapset ja lapsiperheet saavat todennäköisemmin turvapaikan.

Mitä sen jälkeen? Kielteisen päätöksen saaneet yritetään saada maasta pois. Jos palautusopimusta ei ole, niin ihmistä ei saada pois Suomesta, jos hän ei lähde vapaaehtoisesti. Meille jää paljon ihmisiä, jotka pitää elättää, asuttaa ja kouluikäisillä on opiskeluoikeus niin kauan kun ovat täällä- vaikka siis saivat kielteisen päätöksen.

Myönteisen päätöksen saaneet ovat kunnan asukkaita ja kaikki kunnan palvelut ovat heidän käytössä. Lapset päiväkotiin (turvapaikanhakijoilla ei ole tätä oikeutta), asunnot pitää olla ja perustoimeentulo. Sosiaalitoimi voi myöntää harkinnan varaista toimeentulotukea asunnon huonekaluihin yms peruskotitarvikkeisiin. Opiskeluoikeus alkaa koskemaan toisen asteen opintoja eli lukio ja ammattikoulut saavat lisää opiskelijoita.

Kunnan terveyspalvelut ovat uusien kuntalaisten käytössä. Samoin kotouttamispalvelut ja kieliopinnot järjestää kunta.

Tämän kaiken tarjoaa suomalainen veronmaksaja, joko kunnan tai valtion kautta. Maksaja on sama. 

Moni sanoo, että maahanmuuttajat muuttavat pois esim Suonenjoelta - isonpiin kaupunkeihin.siis mihin?Joka paikka on täynnä. Kaikissa isoissa kaupungeissa on jo nyt pitkät vuokra-asuntojonot. 

Terroristijahti aiheuttaa turvattomuutta?

Ei. Terroristit aiheuttaa turvattomuutta. Terroristiteot aihauttaa turvattomuutta - kuolemia, loukkaatumisia ja ainetuhoja. Mitä hyvää toi vapaa liikkuvuus ja avoimet rajat?

Me suomalaiset tarvitsemme suojaa ja turvaa. Sen saa valvonnalla ja rajoittamalla.

SPR toimivalta ja asema sekä asenne

SPR johtaja ilmoitti, että suomalaisten on nyt vain sopeuduttava tähän maahanmuuttomäärään. SPR on maahanmuuttoviraston yhteistyökumppanina avanut moniin kuntiin vastaanottokeskuksia. Kunta, kuntalaiset, päättäjät, poliisi yms saa lukea lehdistä, että on avattu vok tai hätämajoituskeskus. SPR ei tarvitse kertoa mitään kenellekään mitään. Toimintapa menee ohi kunnallisen itsemääräämisoikeuden.

SPR johtaja oli mm Ruotsissa diplomaattina. Yllättäen hyvät välit Ruotsiin helpotti (aiheutti) ennennäkemättömän turvapaikkavyöryn Suomeen, jossa yllättäen ? SPR sai hyvän bisneksen turvapaikkahakijoista. Mikään muu järjestö ei olisi saanut tälläistä määrää ilmaisia työntekijöitä töihin. Liekö tämä tarina totta?

Naiset kokevat turvattomuutta

Pariisin terroristiteot ja sen jälkeiset tapahtumat ovat haastattelujen mukaan aiheuttaneet pelkoja ja turvattomuutta suomalaisissa naisissa. Hmm, toivottavasti ei samoissa, jotka ovat tanssineet yms vastaanottokeskuksissa. Tuleehan siitä varmaan aika epävarma olo, jos markkinointiin syyrialaisten lapsiperheiden auttamisen tarvetta ja totuus olikin satojen irakilaisten miesten jäljeltä vessojen siivoamista.

Lunta

Kiva kun on lunta. Olkaa silti varovaisia kun on liukastakin!

Suonenjoen kohtalo

lakisääteinen kuntajakoselvitys ei tuonnut Kuopio- Siilinjärvi- Suonenjoki kuntaliitosta eli uutta Kuopiota. Yllättäen ? Siilinjärvellä ja Suonenjoella on nyt Pohjois-Savon eniten kunnalta kyselemättä tulleita turvapaikanhakijoita. Molemmilla on kohta omat VOK.

Jos ei neuvotteluilla, niin rahalla. Tässä tapauksessa rahan puutteella. 

Suonenjoki ei selviä uusista velvotteista. Ei säästämällä, leiikkamalla, supistamalla, lopettamalla  ja kuntalaiset äänestävät jaloilla (muuttavat pois)  jos veroprosenttia nostetaan. 

Onko oikein, että toisella kädellä karsitaan toisilta  ja toisella kädellä annetaan toisille?

Toisilta voidaan ottaa pois, lisätä ja leikata ja toisille vain annetaan, koska heillä ei ole mitään leikatavaa tai verotettavaa. Kuntalaiset nousevat vielä kapinaan! 

Teemme mitä ja miten paljon tahansa, niin mikään ei tule riitämään. Tulemme anomaan, että joku meidät ottaa.

Kannattaisko miettiä ratkaisuja tämän ajatuksen pohjalta? Laittaa kaikki kuntoon. Rakennuksia ei voida viedä pois täältä, esim urheiluhallia.

SoTe tuo helptuksen Suonenjoen sosiaali- ja terveysmenoihin aikanaan. Koulupuoli jää vielä kunnan maksettavaksi.

valtio ei kykene mitenkään hoitamaan tätä velvoitetta ilman, että sitä maksutaakkaa sysätään kunnilla. On itsepetosta ajatella, että valtio maksaa kaiken jatkossa.

Muistutan vielä, että syyllisiä tms tähän ei ole turvapaikanhakijat tai majoitustilan yrittäjät. Heitä ei pidä syyllistää, toisilla on lain mukaan oikeus hakea turvapaikkaa ja toiset ovat lain mukaisia yrittäjiä.

Syyllinen on tässä hetkessä huonosti sopiva turvapaikkahakusysteemi-sopimus ja varsinkin kykenemättömyys muuttaa sopimuksia. Sopimuksia voidaan muuttaa tai perua - ajatella!

Syyllisiä eivät ole myöskään perussuomalaiset. Olemme yrittäneet varoitella tästä vuosia, mutta kukaan ei uskonut. Kun paperittomille yritettiin saada ilmaista terveydenhuoltoa niin peruste oli, että kuka nyt tänne Pohjolan perukoille tulisi...

Kyläkoulun lakkauttaminen

Torstai 19.11.2015 klo 22.46 - Pia P

Suonenjoen Lempyyn kyläkoulun lakkauttamista kaupungin säästöjen takia on paljon puhutta ja se on silti hyvin vaiettu asia. Moni kuntalainen puhuu koulun kohtalosta, mutta päättäjät eivät. 

Olen itse koululautakunnan varajäsenenä kokouksessa esittänyt, että koulun lakkauttamista selvitetään. Ehdotustani kannatettiin ja siitä myös jätettiin eriävä mielipide. Tätä ei ole kirjattu pöytäkirjaa, koska se oli esityslistan mukainen. Koulun lakkauttaminen on siis virallisesti esillä, kuten paikkalehdestäkin on voinut lukea.

Suonenjoen valtuuston päättäessä ettemme liity Kuopio- Siilinjärvi liitokseen tiesi päätös kovia ratkaisuja -säästöjen, leikkauksien ja korotusten piirissä. Minusta päätöksen seurausta ei oikein ymmärretty kun asialle taputettiin valtuustossa. Suonenjoen kaupungilla on menneiltä hyviltä vuosilta velkaa ja kattamatonta alijäämää huomattava summa. Tämä alijäämä pitäisi saada pois, ettemme ole kriisikuntamenettelyn takia taas selvityksessä, että ottaako joku kunta meidät - kun itse emme osaa hoitaa kaupungin taloutta.

Suonenjoella on ollut hyvät ajat ja silti velkaisuus on huipussa ja tuloverotuskin tapissa ja mittavat investoinnit on tehty vasta viime vuosina. Kysyn vaan miten onnistuttu hupuloimaa rahat ja tehty silti velkaa? 

Olen ajatellut, ettei mikään ole pyhää ettei siitä saa keskustella tai ehdotella - kaikki kivet ja kannot pitää kääntää säästöjen takia ja koko ajatus- ja toimintamalli pitää muuttaa kuntataloudessa, koska huonot ajat jatkuvat. Tästä syystä esitin Lempyyn koulun jatkon miettimistäkin, kaikesta pitää saada ja uskaltaa puhua. Lisäksi esim koulun lakkauttamisen todelliset säästöt pitää laskea oikein ja kertoa avoimesti. Ei ole enää tuhlattavaa rahaa kunnan käytössä. Enää ei ole rahaa ostaa purettavia rakennuksia. 

Suonenjoen kaupunki tarjoaa tällä hetkellä paljon ei lakisääteisiä palveluita ja etuuksia kaupunkilaisille. Ja tulee jatkossakin tarjoamaan. Mitäpä virkaa on kunnalla, joka on vain pakollisten eli lakisääteisten asioiden hoitaja - tyyliin minimiopetus koulussa ja jonkinlainen terveydenhuolto. Kadut olisi kinttupolkuja, ei hiihtolatuja, ei puistoja, ei kulttuuripalveluja, ei uimarantoja jne. Niissäkin liikkuvat suuret rahat. Osa avustuksista hyödyttää avoimesti kaikkia ja osa vain suppeaa ryhmää. Avustuksista ja ei lakisääteisistä palveluista löytyisi vielä huomattava summa säästettävää tai paremmin kohdennettavaa. Moni asia on vain imagollisesti tai ilmeisesti päättäjille henk.koht niin tärkeä, ettei haluta lopettaa jonkun tukemista.

Iisveden koulu on menossa remonttiin, joten koululaiset tarvitsevat väistötilan. Vaikka nämä turvapaikanhakijat lähtisivät ennen koulupaikkaansa, niin vaikka viikon päästä voi olla missä vaan minkä kokoinen hätämajoituskeskus ja siellä lapsia, joille on järjestettävä opiskelutilat. Turvapaikanhakijalapset on otettava huomioon koulutilamietinnöissä. Asiasta puhumattomuus ei ratkaise tai hävitä tosiasiaa, vaikka osa Suonenjoen päättäjistä luulee niin.

Valtionosuuksissa kunta saa koululaisista tukea per oppilas rahaa, jolla opetus pitää järjestää - koululaiset eivät siis ole pelkästään "kunnan kukkarolla". 

Mistä saadaan samanlaiset siis samanarvoiset säästöt kuin koulun lakkauttaminen? Esimerkiksi huonosti hoidetun  kilpailutuksen takia koulukyydistys maksaa nyt 150 000 € enemmän kuin aikaisemmin. Samoin sosiaalipuolen lakisääteiset kuljetukset kistannukset ovat nousussa. Panostetaan lakisääteisten kuljetusten kilpailutuksiin, järkeistämiseen ja hoitamiseen. Se vaatii osaamista. Tätä taustaa nähden Lempyyn koululaisten kyydityskustannusarviota toiseen kouluun voi miettiä onko se realistinen arvio.

Suonenjoen työttömistä maksettavasta "sakkomaksusta" saadaan myös säästöä kun asia hoidetaan . Myöntämällä, ettei kaikille ole töitä ja kaikki ei pysty töihin. Kuntouttavaa työtoimintaa pitää lisätä ja sillä saadaan valtiolle meneviä rahoja takaisin omaan käyttöön.

Suonenjoen Perussuomalaiset ovat miettineet kantaansa Lempyyn koulun jatkosta. Vaakakupissa on kaupungin säästöpaineet, koulun huono kunto ja toisessa vaakakupissa on Lempyyn kyläläisten tahto ja innostus ja ylpeys omasta kyläkoulusta ja Suonenjoen muutostilasssa oleva koulutilakysymys.

Olemme avoimia ja kerromme reilusti kantamme Lempyyn koulun lakkauttamiseen.

Suonenjoen Perussuomalaiset ja valtuustoryhmä eivät ole lakkauttaneet yhtään kyläkoulua ja emme halua lakkauttaa nytkään. Vastustamme Lempyyn koulun lakkauttamista.

"Suonenjoki -lisä" lasten kotihoitoon

Perjantai 2.10.2015 - Pia P

Kela maksaa kotihoidon tukea 9 kk -3 v lapsesta, joka hoidetaan kotona. Lapsen mahdolliset sisarukset voivat olla hoidossa subjektiivisen päivähoidon turvin samaan aikaan kunnan tarjoamaasa päivähoidossa.

Kelan hotihoidon tuki ei ole kaikille perheille realistinen vaihtoehto tuen pienuuden takia vaan lapset viedään hoitoon ja vanhemmat menevät töihin, opiskeluun tms.

Kelan sivuilta löytyy tieto :

Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitoraha on

• yhdestä alle 3-vuotiaasta 342,53 e/kk

• muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista kustakin 102,55 e/kk

• yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 65,89 e/kk kustakin.

On taloudellisesti kannattavampaa olla työtön ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden ansiosta viedä lapset päivähoitoon.

Moni kunta ja kaupunki maksaa kelan maksaman kotihoidon lisäksi ns. kuntalisää tekemään kotihoidon tuesta houkuttelevammaksivaihtoehdoksi päivähoidolle.

Ehdotan, että Suonenjoen kaupunki selvittää mahdollisemman nopeasti kuntalisän vaikutukset, hyödyt ja kustannukset sekä sen tuomat säästöt.

”Suonenjoki -lisä” toisi perheiden kaipaaman vaihtoehdon lapsen päivähoitotarjontaan.

Esitän, että asia valmistellaan pikaisesti kaupungin vuoden 2016 budjettiin.. Summa voi olla esim. 200 euroa kuukaudessa per perhe, kun perheen kaikki alle esikouluikäiset lapset hoidetaan kotona kotihoidontukea saavan lapsen lisäksi.

”Suonenjoki -lisä ” voisi olla määräaikainen tai voimassa kunnes uusi päivähoitolaki tulee voimaan. Määrärahakin voisi olla vuosittain sidottu, niin ”Suonenjoki -lisä” ei tee määrärahaylityksiä.

Tiedän, että tällä ”Suonenjoki- lisällä” saadaan kustannuksia laskettua päivähoidon puolella ja purettua päivähoidon jonoa.

Päiväkotipaikka maksaa keskimäärin tuhat euroa kuussa per lapsi ja vanhemmat maksavat siitä tulojen mukaan 0 – 283 euroa kuukaudessa.

Monessa kunnassa onnistuu kuntalisän maksaminen, joten uskon sen onnistuvan Suonenjoellakin. ”Suonenjoki -lisä” olisi kaupungillekin imagollisesti hyvä asia tänä säästämisen ja leikkaamisen aikana.

Suonenjoki valtuustossa vastaesitys

Maanantai 28.9.2015 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuuston 28.9.2015  esityslistasta leike:

"35 Suonenjoen kaupungin kannanotto Maahanmuuttoviraston tiedusteluun alaikäisten (16- 17-vuotiaiden) nuorten tukiasumisyksikön perustamisesta Suonenjoen Vanhamäelle

Ehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle päätettäväksi,

että Suonenjoen kaupunki suhtautuu myönteisesti alaikäisten (16 -17-vuotiaden) nuorten tukiasumisyksikön perustamiseen Vanhamäelle, jota ylläpitäisi Vanhamäki-säätiö."

----------

Arvoisa puheenjohtaja,

Teen vastaehdotuksen;

Suonenjoen kaupunki päättää, ettei kannata nuorten tukiasumisyksikön perustamiseen Vanhalle mäelle, jota ylläpitää Vanhamäki – säätiö.

Perusteluina on että, koska se ei ole esittelynkään mukaan Suonenjoen kaupungin asia ja Suonenjoen kaupungin kannalla ei ole esittelyn mukaan väliä, niin mitä väliä on kaupungin kannalla. Maahanmuuttovirasto tekee esittelynkin mukaan itsenäiset päätökset kunnan kannasta huolimatta – suuntaan tai toiseen. Kuntademokratiaa halveksitaan tällä hetkellä.

Toinen perustelu on, että näin muuttuvasti ja epäselvästi pohjustettu asia on päätöksen tekemisen kannalta huono asia. Esittelyssä oli paljon lienee, ehkä ja konditionaalimuotoja. Eli päätöksen pohjan asian voivat muuttua nopeastikin.

Kolmas perustelu on, että Suonenjoen kaupunki ei tiedä mihin myönteinen kanta vaikuttaa. Moni täällä ajattelee, että jos nyt suostumme tähän, niin se on siinä. Taitaa olla niin päin, kun suostumme tähän, niin se tarkoittaa jatkossa kyllä.

Neljäs perustelu on, että Suonenjoen kaupingin taloudellinen tilanne on niin huono, että meillä ei ole varaa lisätä mihinkään sektorille tulevia kuluja. Turvapaikkahakijoiden jatkopäätökset ja jatkotoimenpiteet ovat täysin avonaisia.

Toivoisin, että termistö olisi kaikilla hallussa. Tänne on tulossa turvapaikanhakijoita, ei pakolaisia.

______

Suonenjoen valtuustoosa kukaan ei kannattanut esitystäni, joten asia ei mennyt edes äänestykseen. Jätin eriävän mielipiteen ja kirjallisen vastalauseen pöytäkirjaan liitettäväksi.

Valitetaan

Keskiviikko 16.9.2015 klo 10.18 - Pia P

Lehti kertoi, että muutama yksityishenkilö on valittanut Suonenjoen uuden jätevedenpuhdistamon purkuputken sijoituspaikasta Iisveteen.

Vaasan vesioikeuden jutturuuhkan (Talvivaaran vesiongelmet) tai yleensä käsittelyprosessin vievän ajan takia ko. valitukset käsitellään tammikuussa 2016. Tämä asia on ollut tiedossa pitkään Suonenjoella.

Lehtijutussa kerrottiin, että puhdistamo on kohta valmis, mutta käyttölupaa ei saada valituksen takia. Vanhan puhdistamon käyttölupa loppuu tämän vuoden lopussa.

En tunne tai tiedä valittajia, mutta kunnallisen päätöksen teon elämään kuuluu oikeus ottaa kantaa ja tarvittaessa tehdä valitus itseään koskevassa asiassa. Se on siis lakiin perustuva oikeus.

Miten ollaan tässä tilanteessa? Suonenjoella päätöksen teossa on monesti ajatus, että valitukset on turhia. Kokouksissa vastaus on, että mitä mennä puuttumaan asiaan, joka on aina ollut näin, valittaminen on turhaa, niistä ei tarvitse välittää, mehän näytetään miten tämä asia hoidetaan täällä. Pöytäkirjassa lukee, että valitus ei anna aihetta asian muuttamiseen.

Kokouksessa, jossa oli käsitelty jätevedenpuhdistamon asianomistajien lausumia, viranhaltija oli heilutellut papereita ja sanonut, että tässä näitä valituksia on ja näistä ei tarvitse välittää. Nyt tällä hetkellä nähdään, että olisi kannattanut välittää... 

Miten ollaan tälläisessä tilanteessa? Suonenjoen kaupungin päätöksen teko on ollut kykenemätöntä ja poukkoilevaa. Jokainen kaupunkilainen on tiennyt ainakin 15 vuotta, että uusi jätevedenpuhdistamo tarvitaan. Suunnitelmia on esitelty ja eri yhteistyökuvioista on haaveiltu.  Vanhaa puhdistamoa on elvytetty suurilla toimilla ja suurilla rahoilla. Vanhan puhdistamon ympäristölupahakemuksista voi lukea, että Karsikonmäki on ollut tiedossa pitkään uuden puhdistamon sijoituspaikaksi.

Uuden puhdistamon sijoituspaikan ensimmäinen kauppa meni puihin, kun kaupunkilaiset nousivat vastarintaan kauppahinnasta  Ostopaperin tehneet viranhaltija ja päättäjät eivät pystyneet (uskaltaneet) runnomaan läpi sitä kauppaa, vaikka kyseessä oli jo sovittu etukäteen suunniteltu kauppa. Läheltä löytyi vähän halvempi rakennuspaikka, hehtaarihinta oli silti huima.

Ensin ilmoitetaan (sovitaan jossain) paikka ja sitten neuvotellaan kaupasta - valttikortit on maanomistajalla?

Rakennuspaikan kaava hyväksyttiin valtuustossa. Esittelyssä oli esim. jäteveden siirtoputkesta maininta, että ei oteta kantaa kaavassa sijoituspaikasta, mutta voi kulkea Karsikonmäen tien vieressä.

Siirtoputken paikka oli esitelty vaihtoehtoina kaupunginhallituksen kokouksessa (ei ole pöytäkirjaan tai liitteeksi tallennettua päätöksen sisältöä) ja lopullisen päätöksen paikasta oli tehnyt rakennustoimikunta (nimetty kaupungin viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja teollisuuden edustajia - ei tietoa, ketkä läsnä kokouksessa), jonka kokouksista ei julkisteta pöytäkirjaa eikä saa valituskelpoista päätöstä eikä siis valitusoikeutta. Siksi Iisveteen upotetusta jäteveden siirtoputkesta ei ole tehty tai edes ole voitu tehdä valitusta -jos joku olisi halunut valittaa.

Jäteveispuhdistamo on hyvä esimerkki Suonenjoella tarpeellisen asian tekemisen päättämisen vaikeudesta, suorastaan kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä ennen viimeistä pakkoa ja sen jälkeen normaaliin kunnalliselämään kuuluvat valitukset uhkaavat lopettaa jäteveden käsittelyn kaupungissa.. Päätöksen teossa ja aikataulussa pitää huomioida normaalit valitusajat ja prosessit eikä joutua tilanteeseen, että valitutus lopettaa toiminnan. 

Nyt on siis kyse puhdistetun jäteveden purkuputken sijainnin valituksesta. Asiaa ei paranna valittajien "leimaaminen" lehdessä turhaan valittajaksi. 

Toiveissa olisi, että Suonenjoen kaupungin päätöksen teko muuttuisi avoimemmaksi ja tiedottavammaksi- vielä on kai turha haaveilla taloudellisemmaksi...

jk. minun valtuustoaikana on saatu kaava hyväksyttyä ja jätevedenpuhdistamon rakentaminen alkamaan Ja rakennus valmistunee kohta.  Päätöksen teon vaikeus on ollut edellisillä valtuustoilla, tosin samoja päättäjiä on vieläkin valtuustossa...

Sijoituspaikka on edelleen huono - mäen päällä ja taas Iisveteä kuritetaan, mutta ymmärrän, että uusi puhdistamo tarvitaan ja en ole hidastanut prosessia mitenkään.

Suonenjoen kokouspäätösten sisällön tallentamisesta on minun tekemä valitus käsittelyssä eduskunnan oikeusasiamiehellä.

Alkoholi pois kunnan menoeristä

Tiistai 16.6.2015 klo 14.53 - Pia P

Suonenjoen Perussuomalaisten valtuustoyhmä

Suonenjoen Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

Suonenjoen kaupunginvaltuustolle

Valtuustoaloite 15.6.2015

Suonenjoen kaupunginvaltuuston Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraatien valtuustoryhmät esittävät, että Suonenjoen kaupunki ja sen kokonaan omistuksessa tai osa-omistuksessaa olevat kuntayhtiöt sekä kuntaosakeyhtiöt tai sen virkahenkilöt eivät tarjoile tai osta missään tilaisuudessa alkoholia Suonenjoen kaupungin tai sen virkahenkilöiden luottokorteilla tai muilla maksuvälineillä tai -tavoilla.

Lisäksi pyydämme, että yhdistykset, jotka saavat Suonenjoen kaupungilta avustusta. eivät ostasi tai tarjoilisi tilaisuuksissaan alkoholia.

Suomessa on monta kuntaa ja kaupunkia, jossa alkoholia ei tarjoilla julkisilla varoilla.

Suonenjoen kaupunki voi näyttää esimerkkiä toiminnallaan kun haluamme vähentääa alkoholin kulutusta ja sen aiheuttamia ongelmia. Suonenjoen kaupungin taloudellisen tilanteen takia alkoholin tarjoilu- ja ostamiskielto on tarpeen.

Aloitteen syyt:

Suonenjoen kaupungin taloudellinen tilanne vaatii jokaisen kiven käännön säästöjen takia. On helpompi ja parempi esimerkin avulla tehdä säästöjä itselle kohdistuvasta asiasta eli hallituksen ja valtuuston jäsenten "eduista".

Alkoholi on turhin meno erä, vaikka olisi hyvätkin ajat.

Suonenjoen kaupunki on tarjoillut hyvin niukasti tällä hetkellä alkoholia tapahtumissa. Toista se on kuulemma ollut entisaikaan...

Kaupunkilaisten on helpompi kun ei tarvitse miettiä, minkälaisia juominkeja sitä järjestetään kaupungin rahoilla, kun he tietävät, ettei minkäänlaisia.

Selvyyden vuoksi, aloite ei koske esim. Karnevaalien oluen myyntiä (ei ole kaupungin hoitama) - jotkut olivat jo  siitä huolissaan ja ei koske OMALLA rahalla ostettavia juomia kaupungin tapahtumissa.

Normaalit ruokajuomat ovat monissa kunnissa mehua tai kotikaljaa, hienotkin illalliset onnistuvat ko juomilla.

Erityisiä liitoksia

Torstai 16.4.2015 - Pia P

Kolme pointtia Siilinjärvi - Kuopio - Suonenjoki "Erityisestä kuntajakoselvityksestä"

1. Lähtökohta

Valtio velvoitti erityisiin kuntajakoselvityksiin erinäisiä isojen kaupunkien ympärillä olevia kaupunkeja. Kätilönä tässä ajatuksessa oli jyväskyläläinen ministeri ja apurina kuopiolainen pätkätyöläinen (sivuhuomautuksella, hän nyt on kunta-asiantuntijana taas eduskuntavaaliehdokaana).

Samoin huonolla olevasta kuntataloudesta pääsi mukaan selvityskierrokselle.

Isot keskuskaupungit haluavat ympärillä olevat veroeurot mukaan omaan päätöksen tekoon.

Kahden selvitysmiehen palkkiot maksoi valtio. Selvityskunnat ja - kaupungit maksoivat omat luottamushenkilöiden kokouspalkkiot ja matkakorvaukset. Kokouksia oli hyvin monta eri kokoonpanoilla, joten aikaa ja rahaa kului.

2, Lopputulos

Erityisen kuntajakoselvityksen selvitysmiehet saivat lopputuloksen, että kannattaa tehdä liitos. Missään tai kukaan selvittäjä ei ole tullut vielä muuhun lopputulokseen, joten loppulauselma ei aiheuttanut suurtakaan yllätystä.

Samalla kerrottiin, että toimeksiantoon kuului valmiin sopimuksen teko, joten sekin on nyt julkaistu. Seuraavaksi sopimus kerrotaan kuntalaisia. Tämä kierros oli ensin vain "muodollisena", jossa kuntalaisten vastauksien lukemiseen oli varattu muutama päivä ja kenties sopimuksen muutosneuvotteluihin 10 min?

Selvityksessä otettiin kantaa hyvinkin tarkkoihin yksityiskohtiin, esim. terveyskeskuksiin, hammaslääkärivastaanoton päiviin ja lukioverkkoon. Se oli hyvin outoa kesken SOTE ja koulu-uudistuksein aikana. Molemmat kaatuivat. Jos auki olevat asiat eli ne asiat joiden päätösvalta ei ole nykyisten tai tulevien kuntien vallassa jätettäisiin pois, olisi selvitys hyvin ohkainen paperipino.

Selvityksen pohjalta selvitysmiehet tekivät liitossopimus -esityksen. Ensin valtuutetuille sanottiin, että se on se. Piste. Äänestä voi vain kyllä tai ei sopimukselle. Nyt ohjausryhmän kokouksessa sanottiin, että aina voi neuvotella. Silti lopputulos taitaa olla sama. Sopimus on hyvin Kuopion mieleen eli heillä ei ole tarvetta neuvotella siitä.

Itse sopimus on hyvin avoin pohja. Siinä ei oteta kantaa mihinkään vaan yhdistyshallitus tekee lopulliset päätökset. Yhdistyshallitus tehtäisiin heti valtuustojen hyväksyessä sopimuksen ja olisi olemassa kuntavaaleihin 2017 asti. Yhdistyshallitukseen olisi tulossa 7 kuopiolaista, 5 siilinjärveläistä ja 3 suonenjokelaista. Demokraattiset päätökset tehdään enemmistöllä. Kova paikka mehdollisilla suonenjokelaisilla liitoshallituslaisilla neuvotella edes jotakin Suonenjoelle.

3, Erityisen erityistä

- Virallisen kapulakielen esimerkiksi käy "erityinen kuntajakoselvitys" , joka tarkoitaa oikeasti kuntaliitosselvitystä lopputulos tietäen. Jakaminen onkin yhdistämishalua.

- Yhdistyshallitus käyttää ylintä valtaa, joka menee yli valtuustojen. Mielenkiintoinen perustuslaillinen kohta, mutta jos itse valtuustot antavat vallan pois, niin se on mahdollista. Eli jos sopimus hyväksytään valtuustossa, valtuutetut antavat oman valtansa pois. Suonenjoen päätösvaltaa käyttää sen jälkeen 3 suonenjokelaista ja 12 toispaikkakuntalaista.

- Liitoshallitus voi aloittaa liittyvien kuntien YT- neuvottelut. Eli Suonenjoen ja Siilinjärven kuntatyöntekijät voidan vaikka irtisanoa. Viiden vuoden suoja-aika alkaisi kuntatyöntekijöillä vasta 1.1.2017. Yhdistyshallituksella olisi yli vuosi aikaa "säätää" liittyvien kuntien henkilöstömäärää. Kuopiossa on tarpeeksi työntekijöitä monen kunnan alueelle aikaisempien liitoksien takia ja heillä on suoja-aikaa 2023 asti.

- Suonenjoen pitää säästää vuoteen 2017 SOTE puolelta 5 miljoonaa euroa. Se tarkottaisi koko SOTE -puolen alasajamista lakivelvotteista huolimatta. Herää kysymys, että halutaanko Suonenjokea edes tähän kolmen kimppaan -on tehty niin korkea kynnys, ettemme sen yli pääse vaikka haluaisimme?

-  Kuntavaaleissa keväällä 2017 valittaisiin uuden Kuopion valtuusto. Suonenjokelaiset saisivaat äänet keskittämällä ehkä pari valtuutettua läpi silloin. Isot saappat jollekin tiedossa.

- Moni valtuutettu ilmoitti tämän kauden alussa, että nyt oli viimeinen kausi, Eli onko ihan sama mitä tapahtuu?

- Suonenjoen kuntataloutta tulee ajamaan alijäämäiseksi mittavat purkutalkoot. Ostamme jopa purettavia kiinteistöjä, Taseessa näkyy kunnan omistamat rakennukset omaisuutena, vastapainona velalle. Nyt kun puramme rakennuksia pois, Suonenjoen velkaisuus lisääntyy. Ja taas näyttää huonommalle.

Ja siitäpä pääsemme loppuajatukseen...

Mitä jos Suonenjoen valtuusto äänestää ei syksyllä liitossopimukseen? Siitä ei seuraa mitään. Mutta meidän taloudenhoitokyvystä seuraa. Jos emme pysty parantamaan kunnan taloutta, olemme seuraavaksi valtion pakkoliitos -menettelyssä taloudellisten syiden takia. Joku joutuu ottamaan meidät  Neuvotteluita silloin ei käydä, mutta ei niitä nytkään käydä.

Vaihtoehtoja on siis kaksi: liitos nyt vapaaehtoisesti tai myöhemmin pakolla- joku muu tekee ikävät ratkaisut meidän puolesta-  tai saada itse kuntatalous kuntoon. Lopputulos on sama. Molemmat hyvin rankkoja kuntalaisille ja kuntapalveluille.

Nyt pitäisi käydä arvokeskusteluja ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kaikkea ei voi enää saada.

Ja minun mielipide...

Minusta pitäisi odottaa tulollaan oleva SOTE -ratkaisu, Se voi ratkaista monta asiaa jos päätösvalta viedään kunnilta siinä pois. 

Pöytäkirjan pitoa

Sunnuntai 29.3.2015 klo 9.40 - Pia P

Suonenjoen kaupungihallituksen esityslistalla maanantaina 30.3.2015 on tekemäni valitus.

Suonenjoen kaupunginhallitus pitää vastata eduskunnan oikeusasiamiehelle, miksi kokouksen pöytäkirjassa ei kerrota asian sisältöä, eikä päätöstä ole kirjoitettu pöytäkirjaan eikä sitä liitetty liitteeksi.

Mistä tässä asiassa on kyse? Suonenjoen uuden jäteveden puhdistamon siirtoviemärin rakennusurakasta.

Kerroin jo aikaisemmin selvitystyöstäni, missä yritin selvittää, miksi Iisveden järven pohjaan - uimarannan  ja venesataman eteen- oli ruoppaamalla upotettu siirtoviemäri eli paskapaska -putki .En löytänyt mistään tallennettua kokouspäätöstä, missä viemäri oli päätetty upottaa veteen.

Ainoa viittaus kaupungin pöytäkirjoissa oli ko. kokouskohta. Tein valituksen kirjaamistavasta.. Kokouksessa on viranhaltijan mukaan esitelty siirtoviemäri loppupään vaihtoehtolinjaukset. Yhtenä vaihtoehtona oli ollut kokouksessa esitellyissä papereissa - mitä ei liitettytty pöytäkirjaan- Iisveden pohja. Osa kokouksessa olleissta muistaa vain alkuperäisen ja muuallakin puhutun linajauksen eli Karsikonmäentien vieressä siis kuivalla maalla.

Kunnalliseen päätöksen tekoon kuuluu avoimuus. Jälkikäteen pitää pystyä todentamaan kuka, missä ja mitä päätti. Päätökset pitää olla hyvin valmisteluita. Päättäjien pitää pystyä etukäteen tutustua käsiteltävään asiaan.

Nyt päätösasiakirjat on merkkaamattomana papereina, jota voi lukea pyynnöstä kaupungin tiloissa. Pöytäkirjantarkastajat ei kuittaa liitteitä eikä edes lue niitä, jos niitä ei ole pöytäkirjan mukana.

Saas nähdä mikä on aikanaan eduskunnan oikeusasiamiehen päätös Suonenjoen kaupunginhallituksen pöytäkirjan pitotavasta.

_______

Kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina 23.3.2015 § 16  200 000 euroa lisämäärähakemusta kirjaston kellarin remonttiin eli arkiston siirtoon, vessan tekoon ja valojakin piti saada enempi. Tiukan säätökuurin aikana menee 500 000  euroa kaupungin rahoja johonkin, jonka esittelytapa ja laajuus voi tarkistaa pöytäkirjasta.

Se on kuulkaas suonenjokelaiset melkein saman verran kuin yhden veroprosentin tuotto vuodessa kaupungille. Meille perustellaan, että ne on eri rahoja, mutta samasta pussista ne tulee - Sinulta.

Sinulta otetuista veroista tai kaupungin ottamana lainana, jonka Sinä ja lapsesi maksavat. Nyt jo lapsenlapsenlapsetkin alkaa olla maksumiehenä.

Lisämäärärahan ansiosta meidän ei tarvitse käydä kerrosta ylempänä vessassa kun käymme taidenäyttelyssä kirjaston kellarissa. Maksakoon lapsemme tämäkin meille. Vaihtoehtona 200 000 € olisi saanut neljä hoitajaa vuodeksi esim. Vanhuksille.  Arvovalintoja! 

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kuntapäätöksen tekoon

Tiistai 6.1.2015 klo 20.55 - Pia Pentikäinen

Loppukesästä ihmeteltiin Iisveden Pavin rannan edessä olevia mittavia ruoppaus- ja kaivaustöitä Vesi oli kuraista ja sameaa. Järven pohjaa myllerrettiin.

Uuden jäteveden puhdistamon puhdistetun veden purkuputki oli tulossa Iisveden järven pohjaan pitkittän, mutta tämä kaivanto kulki lahden pohjan poikki

Kyläläiset alkoivat kysellä, että mikäs tämä on?

Aloin ottamaan selvää. Sain selville, että se on jätevedenpuhdistamon siirtoputki eli siinä menee loppumatka paskapaska- putkesta järven pohjassa. No hetkonen, miten en minä kuntapäättäjänä tai kyläläiset tiennyt tätä? Senhän piti mennä Karsikontien vierusta ylös mäelle puhdistamolle

Tässä Teille päätöksen tekoa Suonenjoen malliin..

Suonenjoen kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden jätevedenpuhdistamon Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 10.06.2013 Pykälä 70 kaavan.. Kaavassa esiteltiin, että ei esitetä siirtoputken paikkaa. Päätöksessä on kaava liitteenä luettavissa netissä.

Hyväksytyn kaavan tekstissä löytyi siirtoputkesta, että ”Viemärin loppu-

osa on mahdollista tuoda puhdistamolle maitse Karsikonmäentien ja Iisvedenran-

nantien vartta pitkin tai järvenpohjaan upotettuna. Kun siirtoviemärin paikka on

selvillä, tekee kaupunki johtoalueiden käyttöoikeussopimukset ko. maanomistajien

kanssa. Siirtoviemärilinjoja ei ole tarpeen esittää tämän asemakaavan yhteydessä.

Siirtoviemäreiden osalta kaupunki selvittää eri vaihtoehtoja johtolinjojen rakentamiseksi. Tässä vaiheessa johtojen tarkat paikat eivät ole selvillä”

Tekninen lautakunta § 82 27.11.2013 kokouksessa valitsi rakennuttajakonsultin uuden jätevedenpuhdistamon ja siihen liittyvien

siirtoviemäri- ja purkuputkihankkeisiin

Ramboll Finland Oy:n Tarjous vertailuhinnallaan 106 300 €..

Tässä pöytäkirjassa oli mukana liite, jonka pystyi myös kaupungin ”pöytäkirjapankin” kautta lukemaan.

Seuraavaksi löytyi itse päätös siirtoputken rakentamissuunnitelmista ja niiden hyväksymisestä toteututusurakoiden pohjaksi

Kaupunginhallitus § 22    10.02.2014

Esityslistassa oli maininta, että suunnitelma esitetään kokouksessa Pöytäkirjan mukaan päätös on esitelty ja hyväksytty kokouksessa. Mutta hetkinen, mitä päätettiin?

Selvitin asiaa ja kuntaliiton lakipalvelun mukaan pöytäkirjassa pitää lukea mitä päätettiin ja jos se on liian laaja kirjattavaksi pöytäkirjaan, pitää päätös selvitä liitteistä, jotka liitetään päätökseen Pöytäkirjassa ei ole mainintaa liitteestä eikä sitä ole liitetty ollenkaan pöytäkirjaan. Pyysin pöytäkirjaotetta liitteineen kaupungilta 26.92014 , vastaus oli  "ei ole liitettä. Putsari asiat löytyvät kaupungin tekniseltä puolelta”.

Pia Perussuomalainen tietysti miettii, että onko sieltä tuleva ”kaupunginhallitukselle esitelty” suunnitelma oikeasti esitelty siellä kun dokumentointi puuttuu.

Tämä asia on tämän tarinan huonoin kohta: Kaupunginhallitus päättää asiasta ilman mahdollisuutta etukäteen tutustumiseen ja edes pöytäkirjaan tai sen liitteeksi ei jää päätöstä. Jotain on siis päätetty ja hinta tuli selville teknisen lautakunnan pöytäkirjaasta::

Tekninen lautakunta § 10 1    9.02.2014

Uuden jätevedenpuhdistamon siirtoviemäri- ja purkuputkiurakan urakoitsijan valintavalintaperuste on halvin hinta.

Ehdotus:

Tekninen johtaja ehdottaa, että uuden jätevedenpuhdistamon siir-

to vie mä ri- ja purkuputkiurakan urakoitsijaksi valitaan Varpaisjärven

Maan siirto ja Vesitekniikka Oy hintaan 2 593 000,00 € (alv 0 %). Lo-

pul li nen tilaajaa sitova sopimus syntyy kuitenkin vasta, kun tilaaja ja

ura koit si ja ovat sopimuskatselmuksessa yhdessä tarkastaneet tar-

jouk sen ja sopimus on allekirjoitettu.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

Päätöksestä on päätös ja liite netissäkin.

Siis Suonenjoen kaupunginhallitus tekee 2,6 miljoonan päätöksiä ilman etukäteen mahdollisuutta tutustua asiaan ja mihinkään päätöksen sisältöä tallentamatta.

Takaisin itse kysymykseen, kuka tai mikä instanssi päätti paskapaska -putken upottamisen Iisveteen?

Minulle on perusteltu, että AVI antoi luvan putken upottamiseen. Soitin AVIin ja lupa perustuu hakemukseen. Hakemukseen ei liitetä kaupungin päätöstä tai perustella sitämillään päätöksellä. Eli AVIlta saatu lupa ei kerro, onko putken paikkapäätös tehty tai onko se oikein tehty. Tai kuka sen on tehnyt.

AVIn lupahakemukset ja - päätökset löytyvät netistä. Suonenjoen kaupungin hakemus on ollut nähtävillä juhannuksen aikaan 2014 Mikkelissä ja Suonenjoen ilmoitustaululla, joka on tyhjillään olevan kaupungintalon seinällä. Tosin hakemuksessa  paikkaakin on jouduttu vaihtamaan kun huomattiin, että on helpompi rakentaa senaattikiinteistön eli valtion maalle. Yksityiset maanomistajat eivät varmaan innostuneet paskaputken vetoon omalle maalle. Olisi pitänyt käydä juhannuksena vaikka Mikkelissä lukemassa ilmoituksia, että pysyisi Iisveden asioissa perillä.

Rakennuskonsultti on kuulemma tehnyt vertauksia eri linjauksista, mutta oliko hänellä päätösvalta? Konsulttitarjouspyynnössä ei lukenut mitään kaupungin päätöksien tekemisestä ohi kunnallisen päätöksen teon.

Rakennustoimikunta on kuulemma tehnyt päätöksiä lisäurakoista ja paikkojen siirrosta. Rakennustoimikunta koostuu kaupungin työntekijöistä, teollisuuden edustajista ja muutamasta kaupunginhallituksen valitsemasta päättäjästä.

Rakennustoimikunnan nimeäminen löytyy Kaupunginhallitus § 340   02.12.2013

Maksaja on selvillä. Suonenjoen kaupunkilaiset. Mutta päättäjä jäi tässä tapauksessa selvittämättä.

Saas nähdä, onko reilun 100 000 euron arvoinen konsultti palkkansa ansainnut vai tuleeko kaupunkilaisille lisämaksua.

Mikä on tarinan sisältö?

Ihmetyttää miksi, esim. tarkastuslautakunta ei puutu puutteellisiin pöytäkirjoihin tai liitteiden puuttumiseen edes näin mittavissa urakoissa. Toinen ajatus on, että miten voidaan rakentaa jonnekin jotain ja siitä päätöstä ei löydy mistään.

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kuntapäätöksien tekoon.

____

Tein tästä tapauksesta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta.

JK. Miksi siirtoputki on erotettu uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisesta? Vesilaitoksen osakeyhtiöittämisinnossa  ei hoksattu, että EU- tukea ei voi saada kuin kaupungin tekemään rakennusprojekttiin. Eli siirtoputken maksaa Eu- tuki ja suonenjokelaiset, mahdolliset lisämaksut tulee vain kaupunkilaisille

Ps sanoi taas ei Suonenjoella....

Lauantai 15.11.2014 klo 9.36 - pia P

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä esitti maanantaina 10.11. olleessa kaupunginvaltuuston kokouksessa seutuyhtymä -osakeyhtiön perustamisen hylkäämistä.

Suonenjoen Perussuomalaiset ovat yrittäjien ja yritysten puolelella- Suonenjoki tarvitsee nykyisiä ja tulevia yrityksiä. Lama voitetaan vain yrittäjyydellä ja ahkeruudella. Miksi vastustimme perustettavaa osakeyhtiötä?

Meillä on jo olemassa oleva ja toimiva elinkeino -seutyhtymä. Eli mitään uutta ei ole tulossa. Samat asiat ja palvelut löytyvät jo nyt Suonenjoelta. Maksamme niistä nyt ja jatkossa noin 250 000 euroa. Joka vuosi.

Suonenjoki laittaa 240 000 euroa osakepääomaan. Siis rahamäärä otetaan velkaa ja annetaan se osakepääomaan. Suonenjoki ei saa näitä rahoja koskaan takaisin, koska osakepääoma ei ole talletustili, jossa rahat pysyvät tallessa. Osakepääoman huvetessa pumpataan lisää (kunnallista) rahaa tai mennään konkurssiin. Hyvin harva osakeyhtiö loppun niin, että saa sijoitetun pääoman takaisin. Jonkun rippeen voi saada erotessa. Myydessä voi saada takaisin moninkymmenkertaisesti, mutta kuka ostaa kuntaosuuden käytetystä kehitysyhtiöstä?

Toinen syy oli miksi vastustimme, oli kunnallisen elinkeino- osaston päätöksen teon avoimuuden ja läpinäkyvyyden häviäminen. Osakeyhtiötä ohjaa eri lait kuin kuntayhtymiä. Päätöksen tekijät allekirjoittavat salassapitosopimukset ja tiedottaminen on vain yhtiön käsissä.

Osakeyhtiön hallitus valitaan nyt kuntien johdosta. Ei minkään äänestystuloksen tai muun demokraattisen mallin mukaan. Jatkossa hallitus täydentää itse itseään. Eli tulevat vaalit tms. ei muuta yhtiön hallituksen koostumusta. Varsinaista kuntademokratiaa.

Hallitusta muodostaessa pitäisi huomioida myös tasa-arvolaki.

Kolmas seikka on, että meillä on lakisääteinen kuntaliitosselvitys Kuopion ja Sillinjärven kanssa menossa. Nyt olemme tekemässä kesken selvitystä hallintohimmeliä toiseen suuntaan. Nilakan kunnat eivät ole Kuopion suuntaan menossa. Suonenjoen valtuusto päätti yksimielisesti  Suonenjoen neuvottelusuunnan.

Neljäs seikka palaa takaisin rahaan. Samassa kokouksessa päätettiin nostaa kuntaveroprosenttia ennätyskorkeaksi 22%, koska ei keksitty mitään rahan käyttöä vähentävää asiaa. Mutta neljännesmiljoonan käytön lisäys oli hyvin helppoa.

Tänä vuonna menee seutuyhtymän käyttömenoihin 250 000 e ja osakeyhtiön perustamiseen 240 000 e. Sinun verorahojasi- no, oikeasti lainarahaa ne on. Siis Sinun lapsiesi ja lapsenlapsiesi maksettavaksi nämäkin jäävät. 

Suonenjokea taas....

Lauantai 18.10.2014 klo 19.32 - Pia P

Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto ja Tervo muodostavat yhdessä Sisä-Savon elinkeinoseutuyhtymän. Seutuyhtymä hoitaa alueen elinkeinon, markkinoinnin ja erilaisia hankkeita yms. kuten alaan kuuluukin.

Yhtymä tarjoaa Rautalammille oman ja Tervo ja Vesannolle yhteisen elineinoasiamiehen. Suonenjoella ei ole erikseen palkattua tai nimettyä. Suonenjoen elinkeinoasiamiehen työt hoitaa seutuyhtymän toimitusjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja ja Suonenjoen kaupungin valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat yhdessä. Vain muutama heistä  on edes joskus ollut yrittäjä. Maatalous-, metsä- . puualan ei kuulu tämän seudun  elinkeinoalaan. Kasvinviljelyä tuetaan muutamilla hankkeilla, joka onkin kohtuullista marjapitäjissä. Matkailu sai uuden hankkeen markkinointiin. Taas. Taas ollaan samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten.

EU -tukihankkeisiin kunnat joutuvat lisäämään puolet omia rahoja.Seutyhtymän hankkeisiin valitaan yllättäen samat vetäjät vaikka aihe vaihtuukin

Suonenjoella työnhinnasta maksaa siis osan elinkeinoseutuyhtymä ja osan kaupunki. Suonenjoen kaupunki maksaa vuosittain noin 250 000 euroa yhtymälle, että saa osa-aikaisen avun omaan elinkeinon työtehtävään. Tämän "kimppakivan" ( tällä hetkellä 7 miestä ja yksi nainen) työnsarka on iso. Kaupunki tukee toimivia yrityksiä. Kovin homma taitaa olla saada kuntalaiset uskomaan mitä hyötyä on,esim. pistää 100 00 euroa pörssiyhtiön pihan asvaltointiin.

No, onneksi meillä Suonenjoella kaikesta huolimatta yritykset investoi tästä "osaamiskeskittymästä"  huolimatta- osan päättäjistä hieman närkästyttäen -ihan itse oman tarpeen mukaan.

Sisä-Savon elinkeinoseutuyhtymän hallitus, valtuusto ja tarkastulautakunta muodostuu kuntavaalien tuloksen perusteella. Keskusta isoimpana saa puheenjohtajan ja monta paikkaa hallitukseen. Yhtymän kuntien ja kaupunkien johtajilla on hallituksessa läsnäolo-oikeus. Samoin maakuntahallituksen ja MYR:n jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Paikat jaetaan siis kuntavaalien perusteella "yhteisesti sopien". Jonkinlaista huumoria oli antaa Tervon perussuomalaisille naispaikka tarkastuslautakuntaa - Tervossa on neljä perussuomalaista miestä valtuustossa - ainoat ehdolla olleet. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, lähinnä hyväksymään talousarvion ja tuloksen.

Pielavesi ja Keitele halutaan mukaan tähän elinkeinoseutuyhtymään.

Elinkeinoseutyhtymä halutaan nyt osakeyhtiöittää, muutos on jo pitkällä. Ja mitä tämä yhtiöittäminen tarkoittaa? Hallitukseen tulee varmaan kiintiöpaikat joka kuntaan. Jos ne nyt nimetään, tulee joka kunnasta suurimman puolueen eli keskustan edustaja. Jos ne nimetään vasta kuntavaalien jälkeen, muutama hallituslainen voi olla muista puolueista.

Jatkossa yhtiön hallitus täydentää itse itseään eli kuntavaalien tulos ei jatkossa vaikuta hallituksen kokoonpanoon.

Kuntaliitoksen painavat päälle, onko tässä vain tarkoitus tehdä suojapaikka Kuopion uhalle. Kuopiolla on oma elinkeinomalli, miksi se ei kelpaa? Jos kaiken muun alojen yhteistyö jo onnistuu, niin miksei elinkeino?

Kuntaliitoksen suojatyöpaikka-aika, viisi vuotta, ei koska yhtymän työntekijöitä. Osakeyhtiö on hitaampi purkaa kuin yhtymät.

Millä tämä markkinoidaan meille kuntapäättäjille? Uusi yhtiö tuo säästöä kun emme maksa kuin käytetyistä palveluista. Puolet maksuista on kiinteää "palvelumaksua" ja puolet käytön mukaan.  Mitä vähemmän käyttää, niin sen halvempi. Miksi me olemme sitten mukana siinä, jos säästämme vain jos emme käytä sitä?

Säästöjen nimissä teemme osakeyhtiön ja ulkoistamme samalla yhtiön päätöksen teon vain muutamalle henkilölle. Kunnallinen ohjaus loppuu, demokratiallinen päätöksenteko loppuu ja kuntavaalien tuloksen vaikutus loppuu, koska hallitus täydentää jatkossa itse itseään. Kaupungille jää vain maksajan osa.

Edelleen 250 000 eurolla saisi Suonenjoki jo pätevän oman elinkeinoasiamiehen ja jäisi rahaa vielä niihin hankkeisiinkin.

En siis arvostele tässä kenenkään ammattitaitoa tai asiaanomistautumista vaan tätä kallista ja epäselvää päätöksentekomallia ja - himmeliä.

Suonenjoen päätöksiä

Perjantai 10.10.2014 klo 21.58 - Pia P

Suonenjoen suunnitelmiin kuuluu myös juna-aseman seudun parantaminen. Aseman seutu onkin karu näky romahtamispisteessä olevien rakennusten takia.

Suomessa pikku paikkakuntien juna-asemien tilanne on surkea. Jotkut asemarakennukset on saatu myytyä ja niille on koittanut uusi elämä erillaisissa käyttötarkotuksissa. Loput ränsistyy tyhjillään.

VR on lopettanut lippujen myynnin ja muun palvelut suurimmalla osalla asemia, jopa risteyspaikkalla Pieksämäellä ei myydä lippuja. Liput ostetaan automaatista, verkkokaupasta, ärrältä puhelinmyynnin kautta tai sitten junasta.

Junia odotellan ulkona tai avokatoksessa. Auki oleva sisätila on nykyään harvinaista. Junat ovat tosin nykyäänkin tuntikausia myöhässä, joten kylmä kerkiää tulla, nimimerk. kokemusta on...

Nyt liikennevirasto ja Suonenjoen kaupunki pistää isolleen. Asemapiha laitetaan kuntoon yhteissopimuksella, jonka loppuhinta on 9 miljoonaa euroa. Suonenjoen kaupunki haluaa tämän lisäksi rakentaa asemarakennuksen kokonaan uuteen paikkaan. Se vaatii pysäköintialueen ja tierakennelmat.

Suonenjoen kaupunginhallitus päätti hyväksyä sopimuksen tietämättä paljon kaupunki joutuu tuosta 9 miljoonasta eurosta maksamaan. Ihan oikeasti. Summa on vielä epäselvä ja silti sopimus hyväksyttiin.

Kaupungin rahatilanne on surkea. Säästöt, leikkaukset ja lisävelvoitteet huonontavat sitä ennestään.

Loppusummaltaan x euroa kaupungin urakka on 30- 40 vuotta myöhässä. On outoa kun silloin kun oli matkustajia ja lipunmyynti Suonenjoella ei saatu tälläisiä tehtyä. Joskus oli jopa rahaakin käytettävissä kaupungilla.

Loppusumma x on noin jotain ratapihan korjauksesta , asemarakennus ja tiet (1 miljoonaa euroa) ja bonuksena aseman seudun kameravalvonnan maksaminen. VR on yritys ja Suonenjoki maksaa yrityksen turvallisuuden/ilkivallan valvonnasta? Ilmeisesti tällä tuetaan suonenjokelaista alan yritystä

Entäpä jos liikennevirasto haluaakin vain parantaa turvallisuutta ja nostaa nopeutta kun Suonenjoki ohitetaan vauhdilla? Mikään tästä suunnitelmasta ei oikeasti sido sitä, että Suonenjoki säilyy pysäkkipaikkana. Ei edes virkamiehen patsaan pystytys auta- kuulenna joku virkamies on tehtyn niin suuren työn, että ihan patsas halutaan pystyttää. Luulin, että virkamiesten kuuluu tehdä työtä.

Sopimuksessa Suonenjoen kaupunki maksaa hissit yms ja ylläpitää ne. Tämä vahvistaa sen , että liikennevirasto ei halua mitään turhia ja tyhjilleen jääviä rakennelmia maksaa. Niitä kiinnostaa parantaa junarata Suonenjoen kaupungin kohdalla.

Nykyään moni savonradan  pendolino pyyhkäsee Suonenjoen ohi pysähtymättä vaikka  ex-kaupunginjohtaja kävi Italiassa tutustumassa junien rakentamiseen.

Itse tykkään matkustaa junalla, mutta en pysty matkustamaan kuin työmatkoja sillä. On liian kallis matkamuoto omalla rahapussille... Ja ratapiharemontti on liian kallis Suonenjoen veronmaksajille.

ps. Vanhan aseman puolen rakennukset olisi voinut kaupunki velvoittaa niiden omistajat kunnostamaan.

Saako valittaa? No, ei Suonenjoella

Perjantai 12.9.2014 klo 17.18 - Pia P

Alla suora lainaus Suonenjoen kaupungin vastauksesta uuden kuntalain luonnokseen. Vastaus löytyy Suonenjoen kaupungin nettisivujen alta kohta päätökset -> kaupunginhalliitus 25.8.2014 §158

"16 luku Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus

Po. säännökset eivät ole uudessa laissa muuttumassa.

Suonenjoen kaupunki esittää tässä yhteydessä harkittavaksi, voidaanko muutoksenhakua rajoittaa esimerkiksi maankäyttöön tai vastaavaan kunnan elinvoimaisuutta tukevaan toimintaan tai investointiin liittyvissä asioissa. Aiheettomat muutoksen haut aiheuttavat kohtuuttomasti viivästymisiäesimerkiksi kaavoitusprosesseissa ja samalla aiheutuu myös ylimääräisiä kustannuksia kunnalle sekä mahdollisesti hankkeiden kokonaan hautautumisia."

Suomennettuna vanha kuntalaki ja uusi kuntalaki- luonnos mahdollistuttaa valittamisen kuntapäätöksissä. Valitusoikeus kuuluu demokratiaan.

Suonenjoella kaupunki - virkamiehen esityksestä enemistö kaupunginhallituksssta- halusi ostaa ylihintaisen puolisuojellun purkukuntoisen rakennuksen yksityiseltä yritykseltä.  Tontille olisi tarkoitus rakentaa kerrostalo - ehkä, jos löytyy rakentaja-, mikäli puolisuojelumerkintä saadaan purettua ja kaava muutettua. Jos merkintää ei saada vaihdettua, niin kaupungilla on hyvin kallis entisöintiprojekti tiedossa.

Tästä kaupasta tehtiin valitus hallinto- oikeuteen. Se oli ainoa keino puuttua täysin konkurssikypsän kaupungin tuhlaavaan rahanjakopolitiikkaan. Keskusta -vetoiset pikkukaupungit tykkäävät ostella kaikkea kivaa tuolta ja tältä.

Kiinteistön kauppasumma  olisi melkein  500 000 e kun kaupan mukana annettava metsämaan arvo otetaan huomioon ja siihen vielä purku- ja kaavamuutoskustannukset. Kaupunki on näköjään maksanut oman maun mukaiset maaperätutkimukset vuosi sitten (lähde savon sanomat) kaupan tueksi. Yleensä maaperätutklmukset maksaa maanomistaja.

Nyt Suonenjoki haluaa siis rajoittaa koko Suomen kansalaisten valitusoikeutta kunnallisessa päätöksen teossa. Tai sitten Suonenjoen kaupunki haluaa valitusoikeuden muille, mutta tehdäänkö Suonenjoen pyynnöstä kuntalakiin lisäpykälä, että valitusoikeus ei koske Suonenjokea?

Alkaa olla oman navan ympärillä pyörimistä? 

Suonenjoki

Sunnuntai 24.8.2014 klo 10.51 - Pia P

Ajoin eilen taas 500 km reissun, oli aikaa miettiä. Reissussa kuulee paljon eri kuntien tilanteita ja maailman menoa.

Yleinen mielipide on, että Suomen kuntatalous tulee romahtamaan. Kunta ei pysty tuottamaan jatkossa edes lakisääteisiä palveluja. Saimme viikolla kuulla uutisissa miten maalta ja pikkukaupungeista asukaspako kiihtyy. Vain jotkut suuremmat kaupungit vetävät ihmisiä.

Kaupunkeihin keskittävä asumispolitiikka taitaa olla hallituksen onnistunut tavoite. Suomen valtiolle ei ole varaa pitää ihmisiä maaseudulla. Kaikki toimet ohjaavat siihen suuntaan ja nyt ollaan hirveen hämmästyneitä kun ihmiset joutuvat muuttamaan pois maaseudulta?

No, onneksi jotkut jäävät ja joitakin jopa muuttaa korpeenkin.

Suonenjoen viime vuoden 2014 tilinpäätöstä on oikein kehuttu, vaikka se oli karmeaa katsottavaa. Kaupunki tilinpäätöksen mukaan  ylivelkainen, vahvasti verottava ja suurien rakennusprojektien alla.

Suonenjoella monta suurta investointia odottaa toteutusta. Esimerkiksi valokuitua halutaan rakentaa kahden vuoden aikana 700 000 eurolla, mutta tilaajia ei löydy tarpeeksi. Harvalla on varaa siihen, vaikka osa päätttäjistä ei ymmärrä miten 1800 euron liittymismaksu on muka iso raha.

Suonenjoella toinen vastatuulta kokenut hanke on ns. kutvosen huonekalutehtaan osto. Purkukuntoinen, mutta puolisuojelumerkinnällä ei purkulupainen rakennus halutaan ostaa kaupungin "tulevaisuuden turvaamiseksi". Mahdollisen purkukustannusta (jos sellainen lupa siis edes tulee)  ei osata arvioida, siihen pitää ilmeisesti saada vielä noin 100 000 euron konsulttityö? Kaupungin strategia on sovittu, että Suonenjoki turvaa asuntorakennuksen keskustassa, mutta siinä ei lue, että uusilla tonteilla. Meillä on tälläkin hetkellä paljon valmiiksi kaavoitettua rakentamiseen kelpaavaa maata ihan keskustassa. Tämänkin hankkeen kokonaiskustanus on varmaankin kaikkien mutkein kautta 700 000 euroa.

Tällä hetkellä on päästy rakentamaan uutta koulua ja jätevedenpuhdistamoa, jonka kustannukset on eri viivan alla. Ei näy suoraan kaupungin velkatasossa. Velkaa oli viime vuonna paljon ja nyt siis vielä roimasti lisääntyy

Suonenjoen veroprosentti on vuonna 2014  21.5% - onhan se hienoa olla jossakin maan kärkeä...

Valtioosuusleikkaukset ja muut leikkaukset vievät Suonenjoen tuloista ensi vuonna kahden veroprosentin verran - jos ei pysytä leikkaamaan menoja saman verran. Yhden veroposentin tuotto on Suonenjoella miljoona euroa, puhdistettuna 700 000 euroa. Eli siitä voi kaupunkilainen miettiä mitä vähennetään, leikataan tai ei tehdä jos ei haluta veroja nostaa? Jatkossa valtion puolelta rahat kuntiin vähenee ja velvoitteet lisääntyvät. Tahti kiristyy ja pidot huononee.

Suomen valtio on ylivelkainen. Suomen kunnat ovat ylivelkaisia. Meidän verotulot ja tuottava työ ei riitä menoihin ja lainan lyhennyksiin eikä ulkomaan tuonnin maksamiseen.

Suonenjoki on ollut hyvä kaupunki. Turvalllinen. Hyvä paikka lapsille ja vanhuksille. Meillä on ollut erinomaiset palvelut julkisella ja yksityisellä puolella. Silti jotkut valittavat - hekin tulevat lämmöllä muistelemaan entisiä hyviä aikoja.

Missä on Suomen rahat? Ylipaisunneessa virkamieskunnassa, esim. tänä vuonna valtion taloushallintoon on lisätty 2000! työntekijää, konsulttipalkkioissa, ostopalveluissa, tehoton tietotekniikan käyttössä ja sillä rahastaminen, maailman pelastamisessa, mukana ytimessä olossa, rahan mättäminen muille maille, kehitysapussa yms. Kunnat ovat velkaantuneet pakollisten menojen lisäksi yltiöpäisillä hankinnoilla ja mielihalulujen toteuttamisella. Matkan varrella on unohtunut mikä on kunnan perustehtävä.

Mitenkä olisi, jos keskitettyisiin Suomeen ja suomalaisiin näinkin huonoina aikoina?

Haluatko jatkaa tätä kaiken heikentämistä ja monen asian lopettamista? Ketä ja mitä puoluetta äänestät?

Edustuskelvoton

Perjantai 1.8.2014 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuusto valitsi 30.6.2014 olleessa kokouksessa kuntamarkkinoille lähtijät. Sisä-Savon seutuyhtymä järjestää reissun ja tänä vuonna lähtee seutuyhtymän puolelta muutama (toimistusjohtaja ja yksi keskustalainen ) ja  jopa pelkällä  hallituksen kokouksen läsnäolo-oikeudella oleva henkilö (kokoomuslainen). Suonenjoen kaupunkia lähtee mukaan reissuun edustamaan neljä keskustalaista, yksi vasemmistolainen, yksi demari ja neljä viranhaltijaa.

Mukaan lähtee tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Pielaveden ja Keiteleen edustujia.

Pelkkää katkeruutta vai kateteutta tai mitä lie voidaan tuumia, että tässäpä se Suonenjoen edustajat ovat -ydinjoukko- niin hyvässä ja kuin pahassa. Ensi viikon kirjoituksessa kerron tarkemmin Suonenjoen tämän hetken tilanteen ja tulevaisuuden. Voipi olla, että lehteenkin kirjoitan.

Miksi minä en ole reissussa? Koska en ole kaupunginhallituksen jäsen.

Ja kenties siksi, että en ole ryypännyt edellisillä reissuilla kaupungin tarjoamia  tai omia viinoja, viinejä tai salapulloviinoja. En ole edes juonut pikkurilli pystyssä skumppaa kertakäyttökuohuviinilaseista. Minua ei ole kiinnostanut tanssiminen yökaudet eikä muukaan ajanvietto ravintoloissa - olen tylsästi nukkunut yöt yksin. Ja siksi olen aamusin selvinnyt itse matkan tarkoitukseen - koko päiväksi, ilman korjaussarjoja.

Miksi minä en kelpaa reissuun? Ehkäpä siksi, että en kuvittele, että olisin jotenkin korvaamaton tai välttämätön Suonenjoen politiikassa. En ole yksin saanut aikaan mitään hyvää tai huonoakaan. En ole pystynyt  reissussa kehuamaan itseäni kovin ylivoimaiseksi. Näin ensimäisen kauden valtuutettuna en suinkaan luule olevani politiikan kaikkitietävä ja  -osaava, kuten jotkut luulevat olevan heti alusta lähtien.

Miksi olen huonoa reissuseuraa? En kerro rasistisia tai muuten huonoja vitsejä. En kerro humalapäissäni salaisuuksia.

Kuntamarkkinat ovat syyskuussa Helsingissä. Menen sinne omilla rahoilla, maksan itse matkat, syömiset ja yöpymisen. Alkoholia en tarvitse. Näin menee saamani kokouspalkkiot hyötykäyttöön. Saan ajankohtaista tietoa kuntatalolla ja onneksi jään ilman "ajankohtaista tietoa" Suonenjoen  kaupunginedustajana, esim. missä Pataässä - karaokeravintola on nykyisin ja montako nitroa kukakin on yöllä tarvinnut.

Suonenjoen politiikkaa...

Lauantai 18.1.2014 klo 12.59 - Pia p

Suonenjoen politiikassa on viime aikoina kuohuttanut kaksi asiaa ja on  kaksi muuta  asiaa mitä me Perussuomalaiset vastustamme ja muut päättäjät eivät ymmärrä - moni kaupunkilainen kyllä ymmärtää...

Puhutuin asia numero1.

Suonenjoen pakolaiset.

Kaupungin valtuusto päätti joulukuussa 2013 tiukassa äänestyksessä hyväksyä vanhamäki-säätiön ja Suonenjoen kaupungin välisen sopimuksen, jossa Suonenjoelle otetaan pakolaisia. Keskustalaiset vastustajat hävisivät jopa omassa ryhmässä äänestyksessä, joten en oikein ymmärrä näitä "hyvän miehen kahveja" - jos ei saa edes omia puolilleen. Helppoahan se on vastustaa, kun tietää häviävänsä jo omilleen.Valtuuston äänestykseen keskustalainen ei ottanut edes varaa, koska vara olisi äänestänyt erilailla kuin esijäävännyt.

Ymmärrän hyvin pakolaislasten puolustajia, mutta kyllä tosiasiat pitäisi olla hallussa. Moni tekee päätöksiä tunteella ja mielikuvilla. Oli meillä päätöksen teon tukena kaupunginjohtajan virkavastuulla tekemä laskelma miten paljon ne lapset tuottavat Suonenjoelle - yli 100 000 e. Pidän  huolen, että tämä laskelman todennäköisyys tarkastetaan ajan kuluessa ja voipi olla, että virkavastuutakin kysellään...

Runnomistaktiikalla pakolaisasiaa ajanut on nyt vanhamäkisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Ymmärrän hänen inhimillisen hädän ja huolen pakolaislapsista, jos hän ilmoittaa, ettei ota mitään palkkiota hallituksen puheenjohtajuudesta ja sitoutuu muutaman lapsen omaohjaajaksi. Kyseinen henkilö kun leimasi  ei -äänestäjät rasisteiksi.

Missään vaiheessa ei ole vielä selvennyt maksajaa. Puhutaan, että ELY maksaa, mutta yhtään paperia en ole siitä nähnyt. Tällä sopimuksella Suonenjoen kaupunki ostaa Suonenjoen asukkaiden, jotka ovat pakolaislapsia, asumisen ja hoidon kalliilla hinnalla vanhamäkisäätiöltä. Piste.

Puhutuin asia numero 2

Huonekalutehdas

Pakkosaada- kauppa. Erilaisia näkökulmia on heitelty ilmaan- on kuulemma ruma, estää näköalan junasta, kaupungin pitää saada purkaa rakennus ja siivota saastunut maaperä, on vaarallinen ja me nyt se vaan ostetaan ja pakko saada lisää asuinrakennusmaata.

Ja mikä on todellisuutta: Rakennus on puolisuojeltu eli sitä ei noin vain pureta, Rakennus on teollisuustontti eli ei siihen noin vain rakenneta asuintaloa. Suonenjoella on tyhjiä valmiiksi kaavoitettuja tontteja valmiina rakentamiseen. Rakennuksen voisi korjata ja puhdistaa maaperän ihan nykyinen omistaja. Ja tosiasia numero yksi: meillä ei ole varaa tälläiseen. Pelkkä käyttökelvoton kiinteistä maksaa yli 400 000 e, siihen päälle auki oleva piikki kaikille muille kustannuksille.

Kaipa tässä on jonkun jotenkin hyödyttävä eikä pelkästään myyjän vai miltä kuulostaa?

3 ja 4 Perussuomalaisten "valitukset"

Luottamuspalkkioiden nostaminen ja laajakaista kaupungin omilla varoilla. Nostetaan omia palkkioita ja laitetaan ensimmäiseen erään laajakaistan rakentamiseen velkarahaa 700 000e ja samalla kerrotaan, että kaupunki alkaa irtisanomaan työntekijöitä... Ja me olemme valittajia kun emme hyväksy tälläistä?

JK. Budejttivaltuustossa joulukuussa 2013 Suonenjoen kaupunginjohtaja sanoi, että kaupungin työntekijöiden pitää arvostaa sitä, ettei ketää irtisanota tai lomauteta. Tammikuussa 2014  kaupunginhallituksen puheenjohtaja kertoo maakunnallisessa lehdessä, että kaupungin työntekijöistä on irtisanottava 25 henkilöä.

Pieni ristiriita?

Hyvää Joulua!

Maanantai 23.12.2013 - Pia P

Toivotan oikein hyvää ja rauhallista Joulua!

Pidetään joulu politiikkavapaana.

Lämmin ajatus rasittuneille, yksinäisille, vähävaraisille, sairaille...

Jospa ensi vuosi toisi muutoksen parempaan.

Lämmin ajatus myös heille, jotka ovat jouluna töissä. Onneksi heitäkin on!

Lämmin ajatus kaikille tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti.