Tottelematon virkahenkilö

Tiistai 1.11.2016 klo 22.46 - Pia P

Suonenjoen kaupungin koulutuslautakunta päätti kansalaisopiston toimintasuunnitelman yhteydessä, että Sisä-Savon kansalaisopisto järjestää rehtorin vetovastuulla kuntavaalipaneelit keväällä 2017. Samassa päätettiin, että paneeliin osallistuminen olisi maksanut 100 € per puolue. Vaalipaneelit järjestettäisiin Sisä-Savon alueella eli Tervo, Vesanto, Rautalampi ja Suonenjoki.

Savon Sanomat teki jutun historiallisesta ratkaisusta, että vaalipaneeli olisi maksullinen ja taustotti juttua esim kannanotoilla miten opetussuunnitelma tehdään tai miten määräytyy opettaja - oppilas-suhde tälläisessä kansalaisopiston opetustarjonnassa.

Suonenjoella moni luottamushenkilö heräsi tähän maksullisuuteen ja tapaan ilmoittaa siitä. Kirjoitin paikkalehteen jutun aiheesta. Kansalaisopiston rehtori ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja vastasi lehdessä kertoen miten kallis ja isotöinen projekti vaalipaneelien järjestäminen on. Vastauksessa oli hinnoiteltu ja kellotettu mm kynien ostot paneleihin. Kokonaiskustannus oli 10 000 euroa, pelkkää rehtorin palkkaa menee parissa viikossa viisi tonnia.

Sitten kansalaisopiston rehtori ilmoitti yllättäen lehdessä, ettei hän järjestä niitä paneeleita. On kuulemma muuta tekemistä, esim opiston juhlat.

Herääkin kysymys, että jos koulutuslautakunta on päättänyt, että kuntavaalipaneelit järjestetään ja sen tekee rehtori, niin miten rehtori voi ilmoittaa ettei hän niitä järjestä? Onko tämä puolivallatonta toimintaa tai peräti lautakunnan päätöksen noudattamatta jättämistä? Miten rehtori voi edes ilmoittaa, ettei hän järjestä niitä? Eikö tuollainen päätös pitäisi ensin tehdä koulutuslautakunnassa?

Miten koulutusjohtaja esimiehenä  ja koulutuslautakunta suhtautuu viranhaltijaan, joka ei noudata lautakunnan päätöksiä?

Vastaava mesu

Torstai 9.6.2016 klo 21.36 - Pia P

Kunnan ja kaupungin päättäjät valitsevat halvimman tarjouksen perusteella erinäisiä rakennusliikkeitä remonttiurakoihin.

Seuraavaksi MOLin (työvoimatoimisto) sivuilla haetaan vuokratyövoimafirmaan palkkattavaksi vastaavaa mestaria..

Eli voittajafirma ostaa vastaavan mestarin työpanoksen vuokratyöfirman kautta. Tietääköhän päättäjät näin hetkellisestä sitouttamisesta. Yksi urakka ja heippa?

Tämä on täysin laillista ja nykypäivää. Pätkätyöt. Pätkätyöläisille vuokratyöfirmassa.

Jospa rakennusurakoissa otettaisiin yhtenä kilpailutuksen ehtona, että vastaava mestari pitäisi nimetä ja hänen ammattitaitonsa- osaaminen kerrottaisiin tarjouksessa? Hän on kuitenkin keskeinen henkilö urakan kannalta

Miten voidaan varmistaa työntekijöiden ammattitaito jos heitä ei ole edes olemassa kun tarjous jätetään - puolin ja toisin? 

Kokonaisedullinen tarkoittaa, että pelkän halvimman tarjouksen sijaan kilpailutuksessa huomioidaan laatu, paikallisuus (verorahat paikkakunnalle) ja tunnettavuus - tiedetään edes kuka urakassa on vastaava mestari.

Jospa rakentamisen laatu näin parantuisi. Jotain tarttis tehdä kun rakentamisen laatu ja lopputuloksen onnistuminen heikkenee koko ajan.

Tuhmat kunnat

Tiistai 10.5.2016 klo 17.10 - Pia P

Kuntaministeri (kesk) on antanut noottia kunnille, koska kunnat eivät ota turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita pakolaisia vastaanottokeskuksista tarpeeksi nopeasti ja tarpeeksi paljon. Osa kunnista on kieltäytynyt ottmasta sopimuksella pakolaisia. Kiintiöpakolaisten vastaanottokin on jo ollut vaikeaa.Kuntaanhan voi pakolainenkin muuttaa myös omatoimisesti jos ja kun saa asunnon sieltä.

Vastaanottokeskuksissa on paljon väkeä- lähinnä nuoria irakilaisia miehiä odottamassa kuntapaikkaa. Moni pakolainen toivoisi sen olevan Helsinki tai edes suuri kaupunki. Todellisuus voi olla jotain muuta eli muutaman tuhannen asukkaan pikkukunta "kaakana kaekasta" (suom kaukana kaikesta).

Kuntia on vakuteltu, että valtio maksaa kaiken. Tosin jo eduskunta ja kuntaliitto tietoää kertoa, että korvaukset eivät todellakaan riitä. Lisänä on tulossa kuntia velvoittavana alle 25- vuotiaiden  opetusvelvollisuus, korvauspuoli on taas epävarma.

Miksi kunnat eivät ota pakolaisia? Moni kunta on talousvaikauksissa. Kunnissa on päivähoitojono, koulu- ja päivähoitotilat ovat täpötäynnä, vuokra-asunto jonot ovat pitkiä, työttömyydestä on isot menot yms. Lastensuojelutilanne on vähintääkin haastava useimmassa kunnassa. Kunnat ovat velkaisia ja kunnallisverokin on työssäkäyvien mielestä korkealla. Kaikissa kunnissa ei ole ollut ennen pakolaisia, joten ei ole kokemusta, eikä olemassa olevia palvelupolkuja, henkilöstöä tai henkilöstön osaamista ja tähän lisänä liian pieni valtion tuki.

Moni kuntapäättäjä miettii myös sitä, että onko oikein, että kuntapalveluja leikataan ja maksuja lisätään ja samaan aikaan lisätään menoja vain yhdelle ryhmälle? Onko oikein, että päivähoidon aikarajaus koskee lähtökohtaisesti vain suomalaislapsia? Onko oikein, että opetustunteja vähennetään ja kouluja lopetaan ja samaan aikaan lisätään perusopetuksen palveluja vain yhdelle ryhmälle? Samaan suuhun ei oikein mahdu kuntien säästöjen vastustaminen ja pakolaisten vastaanottamispuheet, paitsi utopiapuoleiden edustajilla.

Kunnat saavat nyt siis moitteita jos ei ota pakolaisia, vaikka valtio maksaa? Mistäs valtion raha tulee? Vero- ja velkarahoista. Joka ikinen suomessa palkkaa, eläkettä, tukea saava tai jotakin tavaraa ostava tai palvelua käyttävä (alv) ja meidän lapsenlapset monessa alenevassa polvessa maksavat nämä kunnille tarjottavat pakolaisten vastaanottomenot. Vaikka oma asuinkuntasi ei ota pakolaisia, niin verorahoilla tuet naapurikuntaisi pakolaisten vastaanottoa. 

Jos koet, että olet vastuunkantaja ja tuet pakolaisten vastaanottoa, on paras keino siihen tehdä paljon töitä ja kuluttaa rutkasti. Vain palkkaverojesi määrällä on todellista merkitystä pakolaiskriisissä. On niin helppo olla hyväntekijä toisten rahoilla.

Jos olet huolissasi kotouttamisen heikkoudesta, ole Sinä se tekijä. On niin helppo vaatia muita tekemään ja maksamaan.

Rautalankaa päätökseen

Perjantai 15.4.2016 - Pia P

Moni kuntapäättäjä on tuskaillut ELYn pakolaisten kuntapaikkatarjouksen kanssa. Mitä kaikkea pitäisi huomioida päätöstä tehdessä?

Tässäpä muutama kohta joihin kannattaa (Olisi kannattanut...) huomioida päätöstä tehdessä omassa kunnassa. Ja jos ei tiedä, niin kannattaa kysyä esim viranhaltijalta vaikka koulun opetustiloista lisätarpeesta tai vuokra-asuntojen jonotustilanteesta. Tämä on pintapuolinen raapaisu, eikä varmaan edes tärkeimmät mukana. En siis anna mitään ohjeita suuntaan tai toiseen päätöksen teossa.

Kuntien itsemääräämisoikeus

Kunnat päättävät itse, ottavatko pakolaisia. Valtio tai ELY ei voi (vielä) pakottaa ottamaan pakolaisia. 

Kuntaan voi muuttaa itsenäisesti turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita pakolaisia jos saavat asunnon tai muuttavat vaikka sukulaisen luokse tai voivathan he muuttaa omaan ostettuun asuntoon.

Monessa kunnassa kunnan vuokra-asunnon saamisen edelletys on asunnon tarve. Lisänä voi olla vaatimus työ- tai opiskelupaikka kunnassa.

Demokratia

Kunnalliseen päätöksen tekoon kuuluu oikeus olla eri mieltä. Myös pakolaisten vastaanottamisessa. Jos kuntanne rahkeet tai kyky ei riitä omaan kyllä- äänestykseen, olkaa eri mieltä vaikka kuinka painostetaan. Jos kuntanne on hyvävarainen ja vapaita asunto löytyy sekä työntekijäpula vaivaa, äänestäkää kyllä. 

Pakolaisten opetus 

-  Kunta on velvollinen järjestämään opetuksen 6-16 vuotialle pakolaislapsille. Pakolaislapset siirtyvät oppioikeudesta oppivelvollisuuteen myönteisen päätöksen myötä. Tästä voi tulla esim lastensuojelutoimenpiteitä, jos lapsi ei mene tai häntä ei päästetä kouluun.

- Opetus järjestään aluksi valmistelevana opetuksena (ei pakkoa, mutta on vjisasta), koska moni pakolaislapsi ei saa osaa kirjoitaa, lukea tai länsimaisia kirjaimia. On vaikea olla normiopetuksessa mukana ilman suomen kielen taitoa.

- Opetusryhmän kooksi suositellaan 8-10 oppilasta. Yhdenkin oppilaan ryhmän voi perustaa.. Ryhmä tarvitsee opettajan ja avustajan/avustajia. Kouluista pitää löytyä fyysiset opetustilat luokille.

- kunta saa pakolaislapsien syys- ja kevät lukukauden opetuksen korvausta, jos oppilas on läsnä (koulussa kirjoilla) laskentapäivänä  (oppilasmäärät ilmoitetaan valtiolle juuri silloin) 20.9. Eli jos kuntapaikan myötä tai kuntaan oma toimisesti muuttava oppilas aloittaa vaikka 1.10.2016  tai vaikka 7.1.2017, niin hänestä kunta ei saa koko vuotena korvausta.seuraava laskenta päivä on 20.9.2017, joilloin ilmoitetaan vain silloin läsnä olevat. Ei taannehtivasti. Poikkeuslaki lyhemmistä ajoista on voimassa vain tämän vuoden. Korvaus on kaksinkertainen Verrattuna kantalapseen.

- Opetusministeri valmistelee uutta lakia, että  kaikki alle 25- vuotiaat pakolaiset tulee kunnan valmistelevan opetuksen piiriin. Uusi laki astuisi voimaan 2018 alusta, mutta kuntien pitäisi aloittaa jo vuoden 2016 syksyllä opetus. Kannattaa miettiä mihinkä tiloihin, mistä opettajat ja puuttuva rahoitus tähän? Lakia valmistellaan kuntia velvoittavaksi eli pakolliseksi asiaksi ja kustannusten korvauksesta ei mitään informaatiota. Jos tämä laki tulee voimaan, on kunnilla todella iso urakka edessä - taloudellisesti.

Pakolaislasten päivähoito

- Kuntien tekemä subjektiivisen päivähoidon rajaus ei koske pakolaislapsia, koska päivähoito katsotaan kotouttamista edistäväksi toimeksi.

- Kunnissa pitää olla resusseja eli rahaa uusiin paikkoihin ja henkilökuntaan sekä tiloja uusille ryhmille.  Kuntien pitäisi löytää kielitaitoisia hoitajia päiväkoteihin. 

Lastensuojelu

-Kunnissa pitää löytyä resusseja traumaperäisten oireilun perhetyöskentelyyn, lastensuojelutoimiin vaikka kulttuuriperusteisen lastenkasvatustapojen suomalaistamiseen ja lain noudattamiseen, kulttuurierojen riitojen ratkaisuihin vanhempien ja lasten välillä ja alaikäisten avioliittojen, lasten uskonnollisten silpomisen estäminen. Monessa kunnassa aivan uusia asioita eli lastensuojelun työntekijät tarvitsevat lisäkoulutusta.

Sosiaalipalvelut

- Pakolaiset ja maahnmuuttajat ovat kunnan sosiaalitoimiston palveluiden piirissä. Kotouttaminen tarvitsee suunnitelmia, rahaa, osaamista ja työntekijöitä. Kunnan harkinnanvarainen toimeentulotuki ei siirry kelaan.

Terveydenhuolto

- Vastaanottavan kunnan terveydenhuollossa pitää löytyä resusseja mahdollisten sairauksien hoitamiseen (yhden vaativan tubin hoito maksaa 160 000€ ), lääkäreiltä diagnostiikkakykyä, hammashoito on syytä olla kunnossa. Pakolaisilla on jo todettu tubia, HIViä, loisia, bakteeriperäisiä tauteja sekä vaikenpana hoidettavana mielenterveydelliset ongelmat, esim traumaperäiset oireilu. 

Asunto

Kuntapaikan saanut pakolainen tarvitsee asunnon. Mikä on kunnan vuokra-asuntojen tarjonta?

Perhe

- Pakolaisen myötä tulee perheenyhdistäminen, perhe voi olla isokin?

Syyrilaiset lapsiperheet

- Joka kunnassa esitellään päätöksen teossa, että syyrilaiset lapsiperheet tarvitsevat kuntapaikan. En tiedä miten heitä riittää joka kuntaan. Turvapaikanhakijoista suurin osa irakilaisia, iranilaisia, afgaanilaisia ja somalilaisia nuoria miehiä. Jos ELYn ja kunnan sopimuksessa ei lue VAIN syyrilaisia lapsiperheitä vaan enimmäkseen tms, niin ei ole heitä tulossa. Olisi reilumpi kertoa, että kuntapaikka- sopimuksen perusteella tulijat ovat nuoria lähi-idän tai somalimiehiä. 

Määrä

ELY tarjoaa kunnille pakolaismääriä, joiden pohjalla on 30% myönteisiä turvapaikkapäätöksiä. Toteutuneet ovat 80 -- 98 % eri maittain. Vaikka Suomesta poistuu koko ajan  turvapaikanhakijoita, niin tämä jakokierros ei riitä. Lukekaa se sopimus paljonko se antaa määräksi vuosittan, onko sanat noin tai vähintään. Ja kyllä sieltä on tulossa lisää...

Raha

- Moni perustelee, että valtio maksaa kaiken.

No miksi kuntaliitto vaatii pakolaisten vastaanottamiseen kuntiin lisää rahaa? Miksi hallitus suunnittelee, että kuntarahoitusta pitää lisätä, että kunnat ottaisi pakolaisia? Miksi esim Helsinki varaa 10 miljoonaa kotouttamistoimiin, jos valtio maksaa kaiken? Mitä 3 - 4 vuoden jälkeen kun "valtio maksaa kaiken" loppuu?

Kokemus

Pakolaisten kotouttaminen on haasteellista. Moni maakin on epäonnistunut. Suomessakin on jo asuinalueiden maahanmuuttajakeskittymää, maahanmuuttajien iso työttömyys, iso rikollisten osuus ja nyt uutena terrorismi- ura uhka. Vastaanottavan kunnan pitäisi kyetä paremmin kotouttaa ja saada pakolainen yhteiskunnan jäseneksi, tasavertaiseksi kuntalaiseksi. Erityispalveluiden luominen tai eritysikohtelu ei sopeuta vaan eriyttää. Työtä ja normiarkea on paras kotoutus.

Sosiaalitoimi kotouttajana voi kotouttaa pakolaiset vain sosiaalitoimen asiakkaiksi. Voisihan kysyä miten tämä ehkäistään?

Vastuu pakolaisista

Kenties meillä on vastuu pakolaisista, mutta sillä vastuunkannolla ei majoiteta, ruokita, kotouteta ketään. Pitää olla suunnitelmia ja rahaa. Pelkällä hyvällä tahdolla ei pääse mihinkään, hyvä alku se on.

Vapaaehtoiset

Kunnan vapaaehtoisjärjestöt ovat ainakin aluksi innoissaan ja järjestävät vaikka mitä. Pitää silti muistaa, että vastuu pakolaisista on kunnalla. Kotouttaminen on pitkä prosessi ja jotkut vapaaehtoiset väsyvät tai muuten ei enää osallistu kotouttamiseen. Ketään ei voi pakottaa alkamaan ja jatkamaan vapaaehtoisharrastusta.

Rasismi

Moni pelkää rasismin estävän kotoutumisen. Kotoutuminen on loppujen lopuksi jokaisen tulijan omalla vastuulla. Suomi ei ole helppo maa asua, on kylmä, pimeä/valoisa, osa ihmisistä juroja ja kieli on vaikea sekä täällä on autiota (vähän ihmisiä ja hekin omissa kodeissaan) ja täällä on kallista asua.  Samoin käyttätyminen ja lain noudattaminen on jokaisen omalla vastuulle. Tasa-arvoinen kohtelu kaikkia kohtaan, avoin tiedottaminen ja avoin päätöksenteko ehkäisevät ongelmia. Kuntapäättäjillä  ja viranhaltijoilla on vastuu tästä. Eriarvoinen kohtelu herättää närää monessakin.

Hyvät puolet

Äänekäs joukko on tuonut hyvät puolet yms esille, siksi minun ei tarvitse niitä Teille kertoa. Jokainen arvottaa itse, tuleeko omasta paikkakunnasta vaikka perusteena esityn "paikkakunta paremmaksi paikaksi" pakolaisten vastaanottamisen myötä.

Paperittomat

Osa kielteisen päätöksen saaneista jää Suomeen. Kunnilla on vastuu toimeentulotuesta ja kouluikäisten oppioikeudesta ja lasten ja odottavien äitien terveydenhuollosta vaikka he ovat paperittomana kunnassa. Maasta poistaminen kestää aikansa. Ja voihan sitä lähteä aina uudelle paikkakunnalle. Ensiapumainen terveydenhoito kuuluu kunnan vastattavaksi kaikille paperittomille.

Miten meni noin omasta mielestä?

Lauantai 5.3.2016 - Pia P

Suonenjoen koulutuslautakunnan kokouksessa 23.2. käsiteltiin tekemääni oikaisupyyntöä päätöksestä, jossa hyväksyttiin yhteistyössopimus Suonenjoen kaupungin ja Vanhamäki- säätiön kanssa. Oikaisupyyntöni peruste oli, että sopimus rikkoo Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä, jonka mukaan Vanhamäen turvapaikkahakijoista ei tule kaupungille kuuluvia toimia.

Vastoin valtuuston päätökstä.... Osa II koulutuslautakunnan päätös päätös

Torstai 4.2.2016 - Pia P

Vain neljä kuukautta kesti, että tuli jatko-osa Vanhamäki- asiaan. Neljä kuukautta sitten Suonenjoen kaupungin valtuusto päätti myönteisen kannan maahanmuuttoviraston ja Vanhamäki -säätiön väliseen sopimukseen.

Päätöskeskustelun aikana keskustalainen Pekka Kauppinen piti etukäteen kirjoitetun kannatuspuheen, jossa kehui miten hyvä sopimus on: "Kaupungille ei tule mitään kustannuksia ja kaupunki saa verotuloja". Kauppisen puhetta ei ole kirjattu pöytäkirjaan, koska se oli esityksen mukainen.  Olin ainoa, joka esitti ettei oteta kantaa ja perustelut löytyvät https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20151646-6.HTM

Suurin osa teki päätöksen "myönteisen vaikutuksen ja kustannuksia tuottamattoman" - esittelyn pohjalta. Joidenkin ajatuksia on vaikea arvailla.

Päätöksen pohjana oleva esittely vaihtui monta kertaa asian valmistelun aikana ja valmistelussa jäi epäselväksi kirjauksia, mutta päätöksen pohja oli, ettei kaupungin tarvitse tehdä Vanhamäki -vastaanottokeskuksessa asiassa mitään eikä se maksa kaupungille mitään.

Ja nyt neljän kuukauden jälkeen Suonenjoen koulutuslautakunta tekee sopimuksen, jota ei näköjään julkisteta sähköisesti kaiken kansan luettaksi Suonenjoen kaupungin nettisivuille pöytäkirjan liitteenä. https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20161677-10.HTM

Koulutuslautakunta sai sopimuksen tutustuttavaksi ja päätöksen teon pohjaksi vasta kokouksessa. Miksi sopimusta, joka on vain pöytäkirjan liitteenä. ei julkaista netissä ao kohdassa?

Sopimuksen allekirjoittajana on kaupungin puolelta keskustalainen koulutuslautakunnan puheenjohtaja Markku Tiihonen ja koulutoimen johtaja ja Vanhamäki säätiön puolelta hallituksen puheenjohtaja keskustalainen Esko Airaksinen ja säätiön johtaja.

Itse päätöskohta §10 oli kirjoitettu epäselvästi ja jopa erheyttävästi, eikä sitä oltu korjattu kokouksessakaan tai pöytäkirjaan kirjattavaksi oikein. Kuulemma liitteessä oleva teksti on oikein.

Yli oppioikeusikäisille turvapaikanhakijoille saa ja voi järjestää valmistavaa opetusta, mutta sitä ei korvata uuden lain mukaan yli 16 -vuotiaille  eikä edes lakia koskevien ikäisten kustannuksia kuukausittain. Syksyllä 2016 ilmoitetaan kuukausittain oppioikeusikäisten 6-16- vuotiaiden turvapaikkahakijoiden läsnäolo ja yli neljä kuukautta olleista ja alle 8 kuukautta olleista kaupunki saa puolet korvausta. Ei siis kuukausittain. Ja vain 6-16 v ikäisistä tulee korvausta valtiolta määräaikaisen lain perusteella.

Lautakunnat koostuvat maallikkojäsenistä.Heiltä ei voida vaatia asiaan paneutumista lakia selvittämällä tai kaikkia taustoja tutkimalla  Lautakuntatyöskentely kävisi raskaaksi jos joka pykälä pitäisi selvittää itse  juurta jaksaen. Olisi suotavaa, että viranhaltijan esitykset ovat, viimeistään kokouksessa ja pöytäkirjaan tallennettuna, oikein ja selvästi ymmärrettävissä.

En usko, että tässä on viranhaltija tarkoituksella erheytetty lautakuntaa vaan esitys on ollut epäselvä.

Valtuusto päätti kantansa, että ajatuksella, että kustanuksia ei tule. Vastoin valtuuston kantaa tehty sopimus sisältää, että Vanhamäki -säätiö maksaa laskua vastaa

- 2-4 henkilön (opettajat ja avustajat) palkat sivukuluineen. Laskutuksen ulkopuolelle jää: henkilöt pitää etsiä, palkata, tehdä ja sopia työsopimus ja mahdolliset poissaolojen sijaiset löytää yms eli tämä on kaupungin henkilöstöhallinnon kuluja

- Koulukirjat ja tarvikkeet. Laskutuksen ulkopuolelle jää kirjojen ja tarvikkeiden valinta, tilaus, laskujen käsittely, maksaminen ja edelleen laskutus ja laskun valvonta. Tämä on kaupungin reskontran ja laskutuspalvelun kuluja

- Sopimuksessa ei oltu huomioitu laskutuksen kustannuksia ja työkustannuksia. Laskutus vaatii monen eri kaupungin työntekijöiden työtä. Palkkahallinnon, laskutuksen, viranhaltijoiden, käsittelijöiden yms.

- Sopimuksessa ei oltu huomioitu miten paljon koulutoimen palveluita ja työtunteja aiheutuu täsät sopimuksesta kaupungille. Vastoin valtuuston päätöstä.

Olen käsittänyt, että "konttoriväki" Suonenjoen kaupungilla on vedetty viimeiseen asti tiukille ja työtehtäviä on tarpeeksi. On jotenkn outoa, että yksi lautakunta voi lisätä omalla päätöksellään kaupungille tehtäviä ja kustannuksia. Vastoin valtuuston päätöstä.

Jos on tekemisen puutetta tai muuten väljää työajan käytössä, niin henkilöstömitoitusta ja työtehtäviä voinee harkita Suonenjoen kaupungin henkilöstössä. (Tämä oli tämän jutun ainoa vitsi...)

Vanhamäki voi jatkaa kaupunginvaltuustollekin esiteltyä tapaa, että palkkaa itse suoraan tarvitsemansa henkilökunnan sekä ostaa/hankkii itse suoraan mitä tarvitseekaan.

Näin hyvin perusteltuna jää vain yksi vaihtoehto. Teen oikaisupyynnön koulutuslautakunnalle.

____

Esitän oikaisuvaatimuksen 19.1.2016 olleeseen koulutuslautakunnan kokouksen pykäkä 10 kohtaan

Oikaisupyynnön tekijä on kunnan jäsen.

Suonenjoen kaupungin valtuuston päätöksessä 28.9.2015 pykälä 35 päätettiin myönteinen kanta maahanmuuttoviraston ja Vanhamäki -säätiön väliselle sopimuksekseen.. Päätöksen esittelykohdassa todettiin, että

"pakolaisnuoret ovat ohittaneet peruskouluiän ja eivät tarvitse kaupungin koulupalveluita."

Valtuusto teki tämän ja valtuustokäsittelyn aikana kerrotun, että kaupungille ei tule mitään kuluja tai toimia tästä sopimuksesta, myönteinen kanta -päätöksen.

Koulutuslautakunnan 19.1.2016 kokouksen pöytäkirjassa pykälä 10 todetaan, että ”kunta voi järjestää valmistavaa opetusta turvapaikkahakijoille”. Lain mukaan kunta on velvollinen järjestämään opetusta vain 6-16 - vuotilaille turvapaikkahakijoille,

Pöytäkirjan päätöksessä kerrottu uuden lain mukainen kulujen korvaavuus ei koske yli 16 -vuotiaiden opetusta.

Jos kunta haluaa järjestää ei-subjektiivista palvelua, esim valmistavaa opetusta ei - oppioikeusikäisille turvapaikanhakijoille, on syytä kertoa päätöksen pohjaksi myös oikea kustannusten korvattavuus sekä lainmukaisuus oikein ja selvästi..

Liitteessä oleva sopimus on tehty vastoin Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätöstä.

Liitteessä oleva sopimus on kaupungin sopimukseksi epätarkka. Sopimustekstiin on kirjoitettu, että kuluja laskutetaan sanalla mm eli muun muuassa. Epätarkka kirjaus ei anna tarpeeksi selvää kuvaa mitä sopimus koskee.

Liitteenä olevassa sopimuksessa on jätetty Suonenjoen kaupungin maksettavaksi asiaan liittyvä henkilöstöhallinnan, hankintapalveluiden, kaupungin osto- ja myyntireskontran ja laskutuspalvelun kustannukset. Lisäksi viranhaltijoille on jo nyt tullut lisää työtä ja siten kaupungille kustannuksia työajan käytöstä vastoin valtuuston päätöstä.

Vaadin oikaisuvaatimuksena koulutuslautakunnan päätöksen § 10 19.1.2016 kumoamista ja sopimuksen purkamista valtuustopäätöksen § 35 28.9.2015 sisällön ja  hengen vastaisena.

Kunnioittavasti

Pia Pentikäinen

Maahanmuuttajia kuntaan...

Lauantai 30.1.2016 klo 18.13 - Pia P

Pohjois-Savon ELY on lähestynyt kuntia, jotta alueella tuleville myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille löydettäisiin kuntapaikkoja. ELY neuvottelee nyt 285 henkilön kuntapaikasta, joka on 35% tällä hetkellä alueella olevien turvapaikanhakijoiden määrästä. Suonenjoen neuvottelut on 21.3.2016, siihen osallistuu ELYn väkeä, kunnan johtoa ja luottamushenkilöitä.

Kuntapaikkojen neuvotteluissa myönteisten päätösten määrä on alakanttiin arvioitu, kenties on helpompi lisätä paikkoja kuntiin kun on ensimmäinen ryhmä saatu hyväksyttyä. Kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen on hidasta, vaikeaa ja jopa mahdotonta. Suomeen jää paljon ihmisiä, joilla ei ole kuntapaikkaa. Lisäksi Suomeen on tulossa tänäkin vuonna paljon uusia turvapaikanhakijoita, joten vastaanottokeskuksia tarvitaan edelleen.

Suonenjoki on hoitanut  turvapaikkahakijalasten opiskelun lain perusteella. Kustannuksia tulee joka kuukausi lisää ja ne ovat selvillä, mutta korvauksen määrä selviää vasta syksyllä 2016. Silloin vasta ilmoitetaan opiskelussa olleet 6-16 vuotiaat turvapaikkahakijalapset. Vain aikarajojen, yli 4 kk ylittäneistä saadaan puolet vuosikovauksta ja yli 8 kk läsnä olleista koko vuoden korvaus. Jos oppilas on vaikka 3,5 kk, niin kunta ei saa yhtään rahaa valtiolta. Loppusyksystä 2016 maksetaan korvauksia tästä koulukustannuksesta. Samalla tavalla turvapaikkahakijoiden terveydenhuoltokustannuksien korvaus on "pitkässä viiveessä".

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen on sanonut, että valtion pakolaisista maksama korvaus kattaa arviolta vain 60 % todellisista kustannuksista" (Lapin aluekehitytspäivät Rovaniemi syyskuu 2015). Moni kunta on joutunut rahapulassa perumaan tai pienentämään kiintiötä eli kannattaisi uskoa kokemusta mielummin kuin luuloa, että valtion raha riittää kustannuksiin.

Suonenjoella on siis jo tällä hetkellä iso velvoite ja kustannus järjestää opiskelua kaupungissa oleville turvapaikkahakijalapsille. Lisäksi kielteisen päätöksen saaneille ja paperittomille kouluikäisille kuuluu oppioikeus, jonka kunta, esim. Suonenjoki,on lain mukaan hoidettava, mutta siitä ei saa korvausta uudenkaan lain perusteella. Harvassa kunnassa on 4,2, % kunnan väkiluvusta vastaanottopaikkoja (7500 asukasta ja VOK paikkoja 320)  ja nyt pitäisi ottaa vielä erikseen lisää maahanmuutajia kuntalaiseksi. Eikö Suonenjoen taakan kanto ole jo täytetty tässä kriisissä?

Suonenjoen valtuustossa päätettiin kanta vastanottokeskuksesta syyskuussa 2015. Olin valtuutetuista ainoa, joka ei kannattanut sitä. Joulukuun 2015 valtuustossa esitin, että meidän on keskusteltava julkisesti ja avoimesti tarjoammeko kuntapaikkaa maahanmuuttajille ja miten me varaudumme siihen. Oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat voivat muuttaa tai jäädä myös omatoimisesti kuntaa, jos kunta tai yksityinen tarjoaa asuntoa. Kotouttamiseen on panostettava, oli tulotapa mikä tahansa.

Me kaikki tiedämme miksi pitäisi ottaa maahanmuuttajia kuntaa, kukaan ei kiistä sitä. Me tiedämme, että turvaa on tarjottava, mutta osa silti laittaa oman kunnan asukkaat etusijalle.
Kuntapaikan tarjoamishaluiset voisivat avoimesti kertoa myös millä rahalla ja miten katamme kustannukset? Valtion korvaukset eivät kata tutkitusti kaikkia kustannuksia ja niitäkin maksetaan vain kolme vuotta. Lisäksi perheen yhdistäminen tuo mukana monta uutta kuntalaista maahanmuuttajan mukana.

Suonenjokelaisille on tärkeää itsenäisen kaupungin säilyttäminen. Onko oikein, että kriisiytyvä kunta säästöpakotteessa vielä lisää vapaaehtoisesti -vaikka hyvää tarkottaen- menoja ottamalla sopimuksella maahanmuuttajija ja leikkaa, supistaa ja pientää kantasuonenjokelaisilta? Vai nostetaanko kuntaveroa?

Maahanmuutajasopimuksen teko on vielä vapaaehtoista kunnalla, se on kunnan oma päätösvallan alainen asia. Suonenjoella ei ole varattu tähän rahaa  ja maahanmuutajien vastaanoton aloittaminen on niin merkittävä asia, ettei kaupunginhallitus voi tehdä sopimusta tästä vaan kaupunginvaltuustoon pitää päättää tämä. Avoimen kansalaiskeskustelun jälkeen.

"Suonenjoki -lisä" lasten kotihoitoon

Perjantai 2.10.2015 - Pia P

Kela maksaa kotihoidon tukea 9 kk -3 v lapsesta, joka hoidetaan kotona. Lapsen mahdolliset sisarukset voivat olla hoidossa subjektiivisen päivähoidon turvin samaan aikaan kunnan tarjoamaasa päivähoidossa.

Kelan hotihoidon tuki ei ole kaikille perheille realistinen vaihtoehto tuen pienuuden takia vaan lapset viedään hoitoon ja vanhemmat menevät töihin, opiskeluun tms.

Kelan sivuilta löytyy tieto :

Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitoraha on

• yhdestä alle 3-vuotiaasta 342,53 e/kk

• muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista kustakin 102,55 e/kk

• yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 65,89 e/kk kustakin.

On taloudellisesti kannattavampaa olla työtön ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden ansiosta viedä lapset päivähoitoon.

Moni kunta ja kaupunki maksaa kelan maksaman kotihoidon lisäksi ns. kuntalisää tekemään kotihoidon tuesta houkuttelevammaksivaihtoehdoksi päivähoidolle.

Ehdotan, että Suonenjoen kaupunki selvittää mahdollisemman nopeasti kuntalisän vaikutukset, hyödyt ja kustannukset sekä sen tuomat säästöt.

”Suonenjoki -lisä” toisi perheiden kaipaaman vaihtoehdon lapsen päivähoitotarjontaan.

Esitän, että asia valmistellaan pikaisesti kaupungin vuoden 2016 budjettiin.. Summa voi olla esim. 200 euroa kuukaudessa per perhe, kun perheen kaikki alle esikouluikäiset lapset hoidetaan kotona kotihoidontukea saavan lapsen lisäksi.

”Suonenjoki -lisä ” voisi olla määräaikainen tai voimassa kunnes uusi päivähoitolaki tulee voimaan. Määrärahakin voisi olla vuosittain sidottu, niin ”Suonenjoki -lisä” ei tee määrärahaylityksiä.

Tiedän, että tällä ”Suonenjoki- lisällä” saadaan kustannuksia laskettua päivähoidon puolella ja purettua päivähoidon jonoa.

Päiväkotipaikka maksaa keskimäärin tuhat euroa kuussa per lapsi ja vanhemmat maksavat siitä tulojen mukaan 0 – 283 euroa kuukaudessa.

Monessa kunnassa onnistuu kuntalisän maksaminen, joten uskon sen onnistuvan Suonenjoellakin. ”Suonenjoki -lisä” olisi kaupungillekin imagollisesti hyvä asia tänä säästämisen ja leikkaamisen aikana.

Suonenjoki valtuustossa vastaesitys

Maanantai 28.9.2015 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuuston 28.9.2015  esityslistasta leike:

"35 Suonenjoen kaupungin kannanotto Maahanmuuttoviraston tiedusteluun alaikäisten (16- 17-vuotiaiden) nuorten tukiasumisyksikön perustamisesta Suonenjoen Vanhamäelle

Ehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle päätettäväksi,

että Suonenjoen kaupunki suhtautuu myönteisesti alaikäisten (16 -17-vuotiaden) nuorten tukiasumisyksikön perustamiseen Vanhamäelle, jota ylläpitäisi Vanhamäki-säätiö."

----------

Arvoisa puheenjohtaja,

Teen vastaehdotuksen;

Suonenjoen kaupunki päättää, ettei kannata nuorten tukiasumisyksikön perustamiseen Vanhalle mäelle, jota ylläpitää Vanhamäki – säätiö.

Perusteluina on että, koska se ei ole esittelynkään mukaan Suonenjoen kaupungin asia ja Suonenjoen kaupungin kannalla ei ole esittelyn mukaan väliä, niin mitä väliä on kaupungin kannalla. Maahanmuuttovirasto tekee esittelynkin mukaan itsenäiset päätökset kunnan kannasta huolimatta – suuntaan tai toiseen. Kuntademokratiaa halveksitaan tällä hetkellä.

Toinen perustelu on, että näin muuttuvasti ja epäselvästi pohjustettu asia on päätöksen tekemisen kannalta huono asia. Esittelyssä oli paljon lienee, ehkä ja konditionaalimuotoja. Eli päätöksen pohjan asian voivat muuttua nopeastikin.

Kolmas perustelu on, että Suonenjoen kaupunki ei tiedä mihin myönteinen kanta vaikuttaa. Moni täällä ajattelee, että jos nyt suostumme tähän, niin se on siinä. Taitaa olla niin päin, kun suostumme tähän, niin se tarkoittaa jatkossa kyllä.

Neljäs perustelu on, että Suonenjoen kaupingin taloudellinen tilanne on niin huono, että meillä ei ole varaa lisätä mihinkään sektorille tulevia kuluja. Turvapaikkahakijoiden jatkopäätökset ja jatkotoimenpiteet ovat täysin avonaisia.

Toivoisin, että termistö olisi kaikilla hallussa. Tänne on tulossa turvapaikanhakijoita, ei pakolaisia.

______

Suonenjoen valtuustoosa kukaan ei kannattanut esitystäni, joten asia ei mennyt edes äänestykseen. Jätin eriävän mielipiteen ja kirjallisen vastalauseen pöytäkirjaan liitettäväksi.

Rahalla saa, muttei pääse

Tiistai 28.4.2015 - Pia P

Eduskuntavaaleissa paloi rahaa ja paljon. Puolueet, puolueen piirit ja yhdistykset, ammattiliitot yms sekä -ja varsinkin - ehdokkailla paloi rahaa.

Moni ehdokas laittoi paljon rahaa, osa jopa omaa rahaakin. Joilakin oli oma rahoitus 100€ ja muualta tullut rahoitus kymmeniä tuhansia. Jotkut ehdokkaat ottivat lainaakin vaalityöhön.

Mutta  pääsikö rahalla läpi? Ei aina. Onko vika ehdokkaassa, puolueessa vai runsaassa samantyyppisten ehdokkaiden tarjonnasta, ettei esim. 60 000 eurolla päässyt läpi Savo- Karjalassa?

Miten on mahdollista, että jotkut pääsee läpi eduskuntaan alle kymppitonnilla ja toinen ei lähes sadalla tuhannella?

Siihen ei varmasti löydy kattavaa vastausta. Sopiva puolue, asiapitoinen kamppanja ja uskottava polittiinen työ auttaa läpimenoa pienelläkin rahalla.  Siihen ei auttanut rahan lisäksi söpö puolueenjohtaja eikä stailattu kampanja. Monestakin paistoi läpi teennäisyys kun oli mietitty kohderyhmää yms. puhetapaa myöten -jopa vaatetuskin taisi olla stylistin maun mukaan.

Haluaisin nostaa vaalirahoituksesta pari seikkaa ylös....

Miksi ay-liitot antavat vaalirahoitusta siis tukea ehdokkaille? Ammattiliitot keräävät rahaa jäsenmaksuilla. Olisi hyvin reilua, että jäsen voisi raksia kyllä/ei haluan, että ehdokkaita tuetaan ja vieläpä kysymys "kyllä" jälkeen, mitä puoluetta.

Tiedän,että vaalitukiasiatkin päätetään jossain ammattiliitton instanssissa valituilla edustajilla. Kun on näin päätetty aina ennenkin... Tai joskus on näin päätetty, niin jatkossakin.

En hyväksy minkään liiton tms vaalitukia. 

Toinen asia mikä tuli mieleen vaalirahoista, että miettiiköhän kuntalaiset miten jollakin paikkakunnilla on varaa vaalikahviloihin ja yleensä mittaviin kampanjoihin? Kunnallisista luottamustehtävistä maksetaan luottamuspalkkioita ja siitä maksetaan ns. puoluevero eli joku prosenttimäärä (10-20%) kaikista palkkioista menee kunnallisen puolueyhdistyksen tilille. Eli kuntalaisten verorahoja siellä vaaliteltoilla, kahviloissa nautitaan. Jos on paljon valtuutettuja, on paljon luottamuspaikkoja ja siitä seuraa paljon luottamuspalkkioita. Ja siitä taas paljon vaalirahaa -vaikka reippaasti tarjotta isompaa ääneen reilusti kahvia kaikille.

Kolmantena kehoitan kaikkia käymään tutkimassa vaalirahoitus sivua. Ja miettimään onko hyvä asia, että joku voi laittaa kymmeniä tuhansia rahaa.

ja joku vaikka erityisen hyvä kansanedustaja -ehdokas ei saa tukea mistään, ei saa naamansa esille (tunnettavuus) eikä saa asiaansa esille, kun ei ole rahaa. Ja ei pääse läpi.

Mietinnän paikka on, että esim. Savo-Karjalan vaalipiirissä keskusta ja sen ehdokkaat laittoivat savon sanomien mainoksiin arvioiden 200 000 €. Perussuomalaisten piiri laittoi 400 €, PS puolue 800 €,  PS ehdokkaat noin 15 000 €. Ei ole kauhian vaikea arvata kummasta edelleen kirjoitetaan postiivisempia, kattavampia ja näkyvämpiä juttuja ao. lehdessä?

Erityisiä liitoksia

Torstai 16.4.2015 - Pia P

Kolme pointtia Siilinjärvi - Kuopio - Suonenjoki "Erityisestä kuntajakoselvityksestä"

1. Lähtökohta

Valtio velvoitti erityisiin kuntajakoselvityksiin erinäisiä isojen kaupunkien ympärillä olevia kaupunkeja. Kätilönä tässä ajatuksessa oli jyväskyläläinen ministeri ja apurina kuopiolainen pätkätyöläinen (sivuhuomautuksella, hän nyt on kunta-asiantuntijana taas eduskuntavaaliehdokaana).

Samoin huonolla olevasta kuntataloudesta pääsi mukaan selvityskierrokselle.

Isot keskuskaupungit haluavat ympärillä olevat veroeurot mukaan omaan päätöksen tekoon.

Kahden selvitysmiehen palkkiot maksoi valtio. Selvityskunnat ja - kaupungit maksoivat omat luottamushenkilöiden kokouspalkkiot ja matkakorvaukset. Kokouksia oli hyvin monta eri kokoonpanoilla, joten aikaa ja rahaa kului.

2, Lopputulos

Erityisen kuntajakoselvityksen selvitysmiehet saivat lopputuloksen, että kannattaa tehdä liitos. Missään tai kukaan selvittäjä ei ole tullut vielä muuhun lopputulokseen, joten loppulauselma ei aiheuttanut suurtakaan yllätystä.

Samalla kerrottiin, että toimeksiantoon kuului valmiin sopimuksen teko, joten sekin on nyt julkaistu. Seuraavaksi sopimus kerrotaan kuntalaisia. Tämä kierros oli ensin vain "muodollisena", jossa kuntalaisten vastauksien lukemiseen oli varattu muutama päivä ja kenties sopimuksen muutosneuvotteluihin 10 min?

Selvityksessä otettiin kantaa hyvinkin tarkkoihin yksityiskohtiin, esim. terveyskeskuksiin, hammaslääkärivastaanoton päiviin ja lukioverkkoon. Se oli hyvin outoa kesken SOTE ja koulu-uudistuksein aikana. Molemmat kaatuivat. Jos auki olevat asiat eli ne asiat joiden päätösvalta ei ole nykyisten tai tulevien kuntien vallassa jätettäisiin pois, olisi selvitys hyvin ohkainen paperipino.

Selvityksen pohjalta selvitysmiehet tekivät liitossopimus -esityksen. Ensin valtuutetuille sanottiin, että se on se. Piste. Äänestä voi vain kyllä tai ei sopimukselle. Nyt ohjausryhmän kokouksessa sanottiin, että aina voi neuvotella. Silti lopputulos taitaa olla sama. Sopimus on hyvin Kuopion mieleen eli heillä ei ole tarvetta neuvotella siitä.

Itse sopimus on hyvin avoin pohja. Siinä ei oteta kantaa mihinkään vaan yhdistyshallitus tekee lopulliset päätökset. Yhdistyshallitus tehtäisiin heti valtuustojen hyväksyessä sopimuksen ja olisi olemassa kuntavaaleihin 2017 asti. Yhdistyshallitukseen olisi tulossa 7 kuopiolaista, 5 siilinjärveläistä ja 3 suonenjokelaista. Demokraattiset päätökset tehdään enemmistöllä. Kova paikka mehdollisilla suonenjokelaisilla liitoshallituslaisilla neuvotella edes jotakin Suonenjoelle.

3, Erityisen erityistä

- Virallisen kapulakielen esimerkiksi käy "erityinen kuntajakoselvitys" , joka tarkoitaa oikeasti kuntaliitosselvitystä lopputulos tietäen. Jakaminen onkin yhdistämishalua.

- Yhdistyshallitus käyttää ylintä valtaa, joka menee yli valtuustojen. Mielenkiintoinen perustuslaillinen kohta, mutta jos itse valtuustot antavat vallan pois, niin se on mahdollista. Eli jos sopimus hyväksytään valtuustossa, valtuutetut antavat oman valtansa pois. Suonenjoen päätösvaltaa käyttää sen jälkeen 3 suonenjokelaista ja 12 toispaikkakuntalaista.

- Liitoshallitus voi aloittaa liittyvien kuntien YT- neuvottelut. Eli Suonenjoen ja Siilinjärven kuntatyöntekijät voidan vaikka irtisanoa. Viiden vuoden suoja-aika alkaisi kuntatyöntekijöillä vasta 1.1.2017. Yhdistyshallituksella olisi yli vuosi aikaa "säätää" liittyvien kuntien henkilöstömäärää. Kuopiossa on tarpeeksi työntekijöitä monen kunnan alueelle aikaisempien liitoksien takia ja heillä on suoja-aikaa 2023 asti.

- Suonenjoen pitää säästää vuoteen 2017 SOTE puolelta 5 miljoonaa euroa. Se tarkottaisi koko SOTE -puolen alasajamista lakivelvotteista huolimatta. Herää kysymys, että halutaanko Suonenjokea edes tähän kolmen kimppaan -on tehty niin korkea kynnys, ettemme sen yli pääse vaikka haluaisimme?

-  Kuntavaaleissa keväällä 2017 valittaisiin uuden Kuopion valtuusto. Suonenjokelaiset saisivaat äänet keskittämällä ehkä pari valtuutettua läpi silloin. Isot saappat jollekin tiedossa.

- Moni valtuutettu ilmoitti tämän kauden alussa, että nyt oli viimeinen kausi, Eli onko ihan sama mitä tapahtuu?

- Suonenjoen kuntataloutta tulee ajamaan alijäämäiseksi mittavat purkutalkoot. Ostamme jopa purettavia kiinteistöjä, Taseessa näkyy kunnan omistamat rakennukset omaisuutena, vastapainona velalle. Nyt kun puramme rakennuksia pois, Suonenjoen velkaisuus lisääntyy. Ja taas näyttää huonommalle.

Ja siitäpä pääsemme loppuajatukseen...

Mitä jos Suonenjoen valtuusto äänestää ei syksyllä liitossopimukseen? Siitä ei seuraa mitään. Mutta meidän taloudenhoitokyvystä seuraa. Jos emme pysty parantamaan kunnan taloutta, olemme seuraavaksi valtion pakkoliitos -menettelyssä taloudellisten syiden takia. Joku joutuu ottamaan meidät  Neuvotteluita silloin ei käydä, mutta ei niitä nytkään käydä.

Vaihtoehtoja on siis kaksi: liitos nyt vapaaehtoisesti tai myöhemmin pakolla- joku muu tekee ikävät ratkaisut meidän puolesta-  tai saada itse kuntatalous kuntoon. Lopputulos on sama. Molemmat hyvin rankkoja kuntalaisille ja kuntapalveluille.

Nyt pitäisi käydä arvokeskusteluja ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kaikkea ei voi enää saada.

Ja minun mielipide...

Minusta pitäisi odottaa tulollaan oleva SOTE -ratkaisu, Se voi ratkaista monta asiaa jos päätösvalta viedään kunnilta siinä pois. 

Saako valittaa? No, ei Suonenjoella

Perjantai 12.9.2014 klo 17.18 - Pia P

Alla suora lainaus Suonenjoen kaupungin vastauksesta uuden kuntalain luonnokseen. Vastaus löytyy Suonenjoen kaupungin nettisivujen alta kohta päätökset -> kaupunginhalliitus 25.8.2014 §158

"16 luku Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus

Po. säännökset eivät ole uudessa laissa muuttumassa.

Suonenjoen kaupunki esittää tässä yhteydessä harkittavaksi, voidaanko muutoksenhakua rajoittaa esimerkiksi maankäyttöön tai vastaavaan kunnan elinvoimaisuutta tukevaan toimintaan tai investointiin liittyvissä asioissa. Aiheettomat muutoksen haut aiheuttavat kohtuuttomasti viivästymisiäesimerkiksi kaavoitusprosesseissa ja samalla aiheutuu myös ylimääräisiä kustannuksia kunnalle sekä mahdollisesti hankkeiden kokonaan hautautumisia."

Suomennettuna vanha kuntalaki ja uusi kuntalaki- luonnos mahdollistuttaa valittamisen kuntapäätöksissä. Valitusoikeus kuuluu demokratiaan.

Suonenjoella kaupunki - virkamiehen esityksestä enemistö kaupunginhallituksssta- halusi ostaa ylihintaisen puolisuojellun purkukuntoisen rakennuksen yksityiseltä yritykseltä.  Tontille olisi tarkoitus rakentaa kerrostalo - ehkä, jos löytyy rakentaja-, mikäli puolisuojelumerkintä saadaan purettua ja kaava muutettua. Jos merkintää ei saada vaihdettua, niin kaupungilla on hyvin kallis entisöintiprojekti tiedossa.

Tästä kaupasta tehtiin valitus hallinto- oikeuteen. Se oli ainoa keino puuttua täysin konkurssikypsän kaupungin tuhlaavaan rahanjakopolitiikkaan. Keskusta -vetoiset pikkukaupungit tykkäävät ostella kaikkea kivaa tuolta ja tältä.

Kiinteistön kauppasumma  olisi melkein  500 000 e kun kaupan mukana annettava metsämaan arvo otetaan huomioon ja siihen vielä purku- ja kaavamuutoskustannukset. Kaupunki on näköjään maksanut oman maun mukaiset maaperätutkimukset vuosi sitten (lähde savon sanomat) kaupan tueksi. Yleensä maaperätutklmukset maksaa maanomistaja.

Nyt Suonenjoki haluaa siis rajoittaa koko Suomen kansalaisten valitusoikeutta kunnallisessa päätöksen teossa. Tai sitten Suonenjoen kaupunki haluaa valitusoikeuden muille, mutta tehdäänkö Suonenjoen pyynnöstä kuntalakiin lisäpykälä, että valitusoikeus ei koske Suonenjokea?

Alkaa olla oman navan ympärillä pyörimistä? 

Edustuskelvoton

Perjantai 1.8.2014 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuusto valitsi 30.6.2014 olleessa kokouksessa kuntamarkkinoille lähtijät. Sisä-Savon seutuyhtymä järjestää reissun ja tänä vuonna lähtee seutuyhtymän puolelta muutama (toimistusjohtaja ja yksi keskustalainen ) ja  jopa pelkällä  hallituksen kokouksen läsnäolo-oikeudella oleva henkilö (kokoomuslainen). Suonenjoen kaupunkia lähtee mukaan reissuun edustamaan neljä keskustalaista, yksi vasemmistolainen, yksi demari ja neljä viranhaltijaa.

Mukaan lähtee tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Pielaveden ja Keiteleen edustujia.

Pelkkää katkeruutta vai kateteutta tai mitä lie voidaan tuumia, että tässäpä se Suonenjoen edustajat ovat -ydinjoukko- niin hyvässä ja kuin pahassa. Ensi viikon kirjoituksessa kerron tarkemmin Suonenjoen tämän hetken tilanteen ja tulevaisuuden. Voipi olla, että lehteenkin kirjoitan.

Miksi minä en ole reissussa? Koska en ole kaupunginhallituksen jäsen.

Ja kenties siksi, että en ole ryypännyt edellisillä reissuilla kaupungin tarjoamia  tai omia viinoja, viinejä tai salapulloviinoja. En ole edes juonut pikkurilli pystyssä skumppaa kertakäyttökuohuviinilaseista. Minua ei ole kiinnostanut tanssiminen yökaudet eikä muukaan ajanvietto ravintoloissa - olen tylsästi nukkunut yöt yksin. Ja siksi olen aamusin selvinnyt itse matkan tarkoitukseen - koko päiväksi, ilman korjaussarjoja.

Miksi minä en kelpaa reissuun? Ehkäpä siksi, että en kuvittele, että olisin jotenkin korvaamaton tai välttämätön Suonenjoen politiikassa. En ole yksin saanut aikaan mitään hyvää tai huonoakaan. En ole pystynyt  reissussa kehuamaan itseäni kovin ylivoimaiseksi. Näin ensimäisen kauden valtuutettuna en suinkaan luule olevani politiikan kaikkitietävä ja  -osaava, kuten jotkut luulevat olevan heti alusta lähtien.

Miksi olen huonoa reissuseuraa? En kerro rasistisia tai muuten huonoja vitsejä. En kerro humalapäissäni salaisuuksia.

Kuntamarkkinat ovat syyskuussa Helsingissä. Menen sinne omilla rahoilla, maksan itse matkat, syömiset ja yöpymisen. Alkoholia en tarvitse. Näin menee saamani kokouspalkkiot hyötykäyttöön. Saan ajankohtaista tietoa kuntatalolla ja onneksi jään ilman "ajankohtaista tietoa" Suonenjoen  kaupunginedustajana, esim. missä Pataässä - karaokeravintola on nykyisin ja montako nitroa kukakin on yöllä tarvinnut.

Perussuomalaisten jäsenvaalit

Maanantai 9.6.2014 - Pia P

Perussuomalaisten paikallisyhdistysten hallitukset valitsivat oman alueensa eduskuntavaaliehdokas-ehdokkaat

Nämä ehdokas-ehdokkaat menevät jäsenäänestykseen, joissa valitaan osa ehdokkaista. Osa valitaan ylimääräisessä yleisessä kokouksessa. Istuvat kansanedustajat saavat paikan vaaliehdokkaaksi suoraan, mikäli haluavat.

Jokainen perussuomalaisen  puolueen jäsen voi äänestää ehdokkaista kenet haluaa eduskuntavaaliehdokkaaksi. Puoluehallituksessa on osaan valintoihin vielä "viimeisen sanan mahdollisuus."

Näin demokraattinen puolue toimii. Puoluekokouksessa jokaisella jäsenellä on mahdollisuus äänestää suoraan puoluesihteeristä puolueen varapuheenjohtajista  ja puheenjohtajaksi asti.

Olen mukana kisassa: eduskuntavaaliehdokas-ehdokkaana Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirin alueella. Vaalipiiri on Savo -Karjala ensimmäistä kertaa.

Isäni puolelta olen Savosta ja äitini puolelta Karjalasta, se antaa minulle jo hyvän alun yhteiseen vaalipiiriin. Olen asunut Helsinki -Rovaniemi akselilla, joten olen nähnyt muutakin kuin tutut pihapiirit. Muualla asumisen perusteella voin sanoa, että maaseutua ja pikkupaikkakuntia kannattaa puolustaa. Isoissa kaupungeissa on omat ongelmansa ja ilonsa. Toivoisin, että jokainen voisi asua ja tehdä töitä siellä missä "oma paras elämä" on. Tähän voi vaikuttaa politiikalla ja polittiisilla päätöksillä.

Politikkona olen tylsä: en ole julkku, olen hetero, on lapsia ja käyn töissä. En ole ajanut kännissä eikä minulla ole tuomioita mistään muustakaan.  Lapset (5) ovat 4-24v ikäisiä eli kaikkea on koettu ja kaikkea vielä  koetaan -elämän riemuja ja suruja. Olen aikoinaan lomittajana seissy paskassa, mutta olen myös  kätellyt iltapuku päällä "herroja".

Perussuomalaiset puolue on minun valintani, en ole ollut muissa puolueissa, en edes sitoutumattomana ja tämä on minun ainoa puolue. Liityin puolueeseen syksyllä 2008.

Luottamustoimiani ovat esim, kaupunginvaltuutettu, Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen ja kuntatalousryhmän jäsen, sosiaalilautakunnan jäsen, terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen jäsen ja Perussuomalaiset Naiset ry:n hallituksen jäsen.

Hyvä Perussuomalainen puolueen jäsen -käytä äänioikeuttasi!

Nyt ne sit erosi....

Sunnuntai 6.4.2014 klo 12.02 - Pia P

Pääministeri ilmoitti sitten mitä on odotettukin. Hän on saanut paremman paikan jostain muualta. Eikun hän ilmoitti, että on valmis vastaamaan puhelimeen "vapaana miehenä" kun soitto tulee. Saksan täti tiukka oli varmaankin nyökännyt. Olin ensin ihan varma, että pestikutsu kolahti. Mutta sitten tuli mieleen, että ytimen kutsuja on ennenkin tulkittu reippaalla kädellä. Eli on tehty tarvittavat teot ja odotettu, että kutsu käy. Esimerkiksi Herra Pöö vei Suomen Euroon tiukalla tahdilla ja kädellä, kun hänelle oli luvattu Eu:n pressan virka. Mitä jäi käteen... Vuosien jälkeen homma pelotella telkussa ihmisiä. Pöön myötä demarit sai historian huonoinman vaalituloksensa. Ei mennyt homma ihan putkeen. Pohjatietona, että Suomi oli jo luvannut liittyä yhteisvaluuttaan heti Suomen äänestettyä EU -liittymisestä. Tätä ei muistettu tosin kertoa Suomen kansalle silloin. EU: sta äänestettiin Suomessa kesken neuvotteluiden, niinhän se on nykyisin eduskuntavaaleissa. Luvataan höttöä ja tulloo mitä tulloo. Vaalilupauksia ovat höttöä ...

Onneksi Perussuomalaiset pitivät ja pitävät sanasa. Me olemme oikeita vastuunkantajia, luvattiin, että emme hyväksy muiden maiden pankkien tukemista ja se on pitänyt. Sen voi sanoa suoraan, eikä viestitellä sukan väreillä.

Toisen kokoomusherran "onnen kyyneleet" taisivat olla ihan jotain muuta... Hän tajusi, että taitaa mennä komissaarin paikka nenun edestä. No, kyllä verkosto pitää omistaan huolen. Monta hyvää ja tosihyväpalkkaista pestiä tulee auki Eu:ssa tai Suomessa. Suomessa voidaan jopa keksiäkin sopiva virka tai homma, jos meinaa tippua taviksen tasolle leipäjonoon. Esimerkiksi eräs vihreä ex- ministeri antoi ministerinä rahaa kirkon ulkomaan avulle projektiin ja nyt hän voi laskuttaa niitä projektirahoja hyvän eläketukensa lisäksi. Meinasi kiireessä unohtua firman perustaminenkin, vaikka sopimukset oli jo tehty.

Nyt tulee tiukka ennustusosuus: Syksyllä meillä on eduskuntavaalit. Demarit ja Kokoomus uusien puheenjohtajien johdolla on taas kisassa mukana. Kukaan ei muista kahta vastuunkantajia- he ovat jossain mukavissa viroissa- ei tosin niissä mihin luulivat pääsevänsä, mutta jossain kuitenkin "maistamassa uutta elämää". Vasemmisto yrittää imuun vastuunkannolla, mutta työläisväestö (se mitään jäljellä tällä alasajolla...)ei  innostu edelleenkään hipsterimieheen. Kun taas vasemmiston johtohenkilöt haluavat mielummin edustaa henkilöitä, jolla on tonnien kello ranteessa eikä mitään lökäpöksy- rasvanahkaduunaria.

Keskustakin on taas eduskuntavaaleissa tiukasti mukana. Heidän puheenjohtaja myi SOTE -ratkaisussa maakunta- kotikuntamallin mahdollisesta hallituspaikasta. Herra itse osti taas puolueenpuheenjohtajan paikan rahalla -hän hoiti keskustan velat pois. Mutta tuo maakuntamallista luopuminen ei käy keskustalaisille. Maakunnallisessa hallinnossa on niin monta kepupaikkaa, ettei välilypsysasemasta haluta luopua. Joka portaassa, missä on luottamushallintoa voidaan lypsää 1. kotiinpäin omaksi tai läheisten eduksi 2. itselle kokouspalkkioita ja lisää luottamuspaikkoja. Tästä lypsyasemaverkosta hyötyy muutkin puolueet, muttei samassa mittakaavassa. Joka julkisen puolen hommassa on polittinen luottamushallinto. Osa sinne valituista edustajista ei ymmärrä siitä hallinnon alasta tai päätettävästä asiasta mitään eikä näköjään ei tiedä tai muista mitä on päätetty. Kaipa ne on sopivia joojoo- henkilöitä. Äänestävät niinkuin sanotaan. Mitä itua on istua kokouksissa vuosia sanomatta muuta kuin "paikalla" ? Sillä taikasanalla saa kokouspalkkion... Voipi olla, että keskustakin saa uuden puheenjohtajan, nykyinen käy paremmin muille kuin keskustalaisille.

Mutta se miksi tämä kaikki Ero- touhu? Ettei vaan heti eduskuntavaalien jälkeen tulisi EU:n ja rahoitussektorin suunnalta emäsytky? Suomen kansan se pistäisi polvilleen. Mallioppilaasta tuleekin oikeasti maksaja ja joka laitetaan ruotuun. Loputkin Suomen kansasta huomaa, että ne vakuudet olikin höttöä (kaikki ei myönnä sittenkään...)  Nyt on jo kerrottu, että Suomi saa todellakin rahaa lainoista, mutta harva muistaa kertoa, että ne tuottorahat annetaan Kreikalle ei Suomen kansalle...

Toivottavasti olen väärässä tässä laskun lankeemisessa. Mutta velat maksetaan, joko lainaaja (ei tässä tapauksessa) tai takaaja. Jos ovat eri rahoitussektorien luottotappioita, niin senkin maksaa osaltaan suomalaiset... "Täti tiukan" vakuuttelut ovat yleensä tarkoittaneet muuta eli viime aikojen puheet ovat hyvin huolestuttavia kun hän  vakuuttaa, ettei anneta lainoja  anteeksi ja Suomi ei maksa toisten velkoja. Ennen syksyä?

Mielenkiintoiset ajat...

Keskiviikko 19.2.2014 klo 6.47 - Pia P

Toissa viikolla valtionvarainmininisteri (sdp) sanoi, että 3 miljardin euron sopeuttaminen on jaksotettava tulevan hallituksen kaudelle asti. Hetken kakisteltuaan pääministeri (kok) oli samaa mieltä - mitäpä me sopeutetaan, seuraavat tehköön nämäkin teot. Tosiasiallinen sopeutustarvehan huitelee jo tällä hetkellä 9 miljardissa eurossa.

Pääministeri (kok) aikoi esittää kutsun oppositiolle ja oli loukkaantunut kun oppositio ei vastanut kyllä hänen ideaan. Siis ennen kuin kutsu lähti... Julisti, että oppositio ei ole kiinnostunut Suomen tulevaisuudesta.

Keskusta ilmoitti viime viikolla, että hoitakoon hallitus homman kun se on sen homma. Nyt eilen keskusta ilmoitti silmät sädehtien, että kyllä haluamme mukaan seuraavan hallituksen säästötalkoisiin nyt sovitulla tavalla. Demarit taas ilmoitti, että he eivät suostu omaan ehdotukseensa.

Mitä tapahtui?

Ollaanko nyt lähellä hallituksen hajoittamista? Onko uusi hallitus tulossa kokoomus -keskusta ja pikkupuolueet. Perussuomalaisten kantaa odotetaan eli jos nyt luvataan, ettei Ps tarvitse hyväksyä kaikille muille käyvää kreikka... ööh olkoon vitospakettia, niin Ps kelpaa hallitukseen?

Jos Ps ei hyväksy nytkään lisäaputukirahan mättämistä Saksan pankeille, niin ne jäävät nytkin hallituksen ulkopuolelle? Siis Suomen hallituksen, ei Kreikan tai muun valtion... Eikös olekin kummallisia kynnysasioita edellisissä Suomen hallitusneuvotteluissa? Luulisi, että Suomen  hallitus olisi kiinnostunut alusta pitäen Suomen asioista ja Suomen pelastamisesta, mutta eu oli ja on tärkeämpi ja me tavikset elämme tämän politiikan ratkaisuja kurjistuvassa Suomessa.

Politiikka on arvovalintoja, Haluammeko, että Euroopalla ja varsinkin Saksalla menee hyvin vai haluammeko, että Suomella ja suomalaisilla menee hyvin? Talous kasvaa muualla, muttei Suomessa. Olemme itse kohta tukipaketteja vailla - kunhan vielä eläkevarantomme on imuroitu takuu- vakuuksiin. Mutta pääasia, että euro pelastuu? Sekin tosian tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteen, mutta toivottavasti hetken huuma - ajatus koko Euroopan pelastamisesta- täyttää köyhempien ja keskituloisten ruokapussit ja lämmitää talot tai kojut... Rikkaat ovat suojaneet elämänsä myös eläkkeellä.

Tai sitten menee pupu pöksyyn ja ei tapahdu mitään julkisuudessa. Demarit ja kokoomus nokittelevat toisia, kaiken syy on oppositiossa -varsinkin perussuomalaisissa.

Kokoomuksella ja demareilla on omissa puolueissa ankara kisa seuraavasta puheenjohtajasta. Eihän siinä kerkiä miettiä Suomen tulevaisuutta kun on oma palli heiluu.

Edellisetkin kehysriihen kuntatason 3,4 milj euron leikkaukset on toteuttamista vaille valmiit. Tosin puuttuu edelleen tieto tai ajatus, mistä voi kunnilta leikata. Siis lakisääteisistä asioista.

On niin helppoa heitellä lukuja ilmaan, mutta on niin vaikea toteuttaa sitä. Kaikki tietää mitä pitää tehdä, mutta harva tietää miten se tehdään. Ja heitä ei kuunnella...

Selvyyden vuoksi, minulla ei ole mitään sisäpiirin tietoa hallitusneuvotteluista. Ihan veikkaamalla mennään : )

Kyllä EU:lle

Tiistai 11.2.2014 klo 15.08 - Pia P

Äänestin kyllä EU: lle vuonna 1994. Suomalaisille luvattiin ennen kaikkea ruuan hinnan aleneminen, viinan hinnan ja saatavuuden eurooppalaistuminen, autojen verotuksen lasku eurooppalaiselle tasolle ja luvattiin jopa, että markka säilyy tai siitä järjestetään uusi kansanäänestys.

Onko nämä toteutunut? Ei!

Entäs vapaa liikkuvuus? Vuonna 1989 esitin passin kun menin kanarialle ja niin tein viime vuonnakin. Viron matkallekin pitää olla ainakin kuvallinen henkilötodistus. Rahaa ei tarvitse vaihtaa, mutta harva käyttää omassa kotimaassakaan käteistä -ainakin siihen suuntaan halutaan koko ajan. Vapaa liikkuvuus ei tunnu suomalaisen elämässä, mutta negatiiviset lieveilmiöt näkyy Suomessa.

Mitä saimme EU:n myötä? Kaikki tiukennukset ja maksut mitä ikinä siellä on keksitty - lankeaa suomalaisille. Eu:ssa ei taida kukaan muu maa pitää omalle maalle huonoja asioita yhtä tiukasti kiinni kuin Suomi. Itse EU ei pidä omia sopimuksia kiinni eikä noudata perustamiskirjaa.

EU:n maksut olivat aluksi Suomelle plussan puolella. Opimme, että sieltä tulee rahaa mitä älyttömimpiin asioihin - kunhan oli byrokratia hakemista varten kunnossa. Nyt meillä on isoksi kasvunut virkakoneisto tukirahahakemuksille, mutta Eu:lta ei tipu rahaa kuin  murusia entiseen verrattuna.

Maksamme tällä hetkellä enempi kuin saamme takaisin, maksamme jopa toisten maiden puolesta jäsenmaksuja.

Meille oli jäsenäänestyksen myötä luvattu paljoan asioita, jotka nyt jälkeenpäin on selvennyt, että niistä ei oltu edes neuvoteltu. Äänestimme siis tietämättä mitä tai mistä äänestimme. Varsinaista mielikuvamarkkinointia - vai kusetusta?

Suomen maatalous sai ja saa EU -rahaa. Sen avulla tapettiin pikkutilat 1990 - luvun loppuun mennessä ja sen avulla pidetään rahasampona maita, joita ei viljellä. Sen avulla isotilalliset saavat mukavasti "taskurahaa" harrastuksesta, joka on joillekin elinkeino. Eu - rahalla ei lasketa elintarvikkeiden hintaa.

Suomen kuntauudistuskin on sovittu vuonna 1995. Se on Eu:n kertoma hallinnoimishimmeli Suomeen. Eikö olekin outoa, että jo vuonna 1995 osattiin sanoa, mitä ministeri ehdottaa vuonna 2013? Seutukuntakäsitekin on käytössä- ihan Eu:n mallin mukaan.

Miksi meillä ei voida puhua näistä suoraan?

Onko pelko, että suomalaiset alkavat miettiä mitä hyötyä tästä on ja ennen kaikkea onko nykypäivän EU mitä meille luvattiin?

Nyt avasimme sosiaaliturvamme koko EU:n käyttöön. Jos on joku Suomessa töissä (isä raksalla), niin perhe saa kaiken sosiaaliedut, esim. lapsilisän, kotihoitotuen ja työttömyysturvan vaikka esim. Viroon tai Puolaan. Työpaikka ilmoituksissa on jopa mainittu tämä - palkka huono, mutta muut edut hyvät. Eläköön vapaa työvoiman liikkuvuus! Suomalaiset työnantajat tykkäävät tästä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee purkautumaan siksi, että meillä ei ole rahaa. Ei suinkaan siksi, että meillä ei ole rahaa omille kansalaisille vaan meillä ei ole rahaa maksaa kaikille sitä haluaville- jopa eri maassa asuville.

Äänestinkö kyllä EU:lle, että lopetaan tai pienetään Eurooppalaisella tasolle sosiaaliturvan- Euroopan kalleimmassa  -verotuksellisesti ja hinnallisesti - maassa?

Minua on huijattu!

En äänestäisi enää kyllä.

ps. Sveitsi äänesti. Se oli kansan mielipide. Se ei ole kaikille Suomalaisille hyvä asia. Pelottaa joidenkin puolueiden kanta demokratiaan...

kaupungin tehtävät

Torstai 11.7.2013 klo 21.18 - Pia P

Kuntien rahatilanne on yksi suurinpia syitä millä kuntaremonttia perustellaan. Kunnat ja kaupungit ovat velkaantuneet. Valtionosuuksien leikkauksia ei voida kattaa menojen pienennyksillä ja/tai verotuloja nostamalla. Kuntien ja kaupunkien rahat ei riitä nykymenoon.

Nyt on alettukin miettiä, mitkä ovat kuntien ydintoimintoja- onko ne vain mitä laki ja asetukset velvoittaa? Vai pidetäänkö ne ennallaan eli kaiken lisäksi kunta harjoittaa verotulojen toivossa elinkeinopolitiikkaa, tukee erilaisilla ratkaisulla yrityksiä. Antaapa kunta yhdistysten ja järjestöjen toimintaan rahaa, ajatuksella kuntalaisten hyvinvointi ja kenties pienenmmät terveysmenot.

Uusi kuntalaki yhdentymisvelvoitteineen on lakimyllyssä eduskunnassa  ja kenties tulla tupsahtaa yleisestä vastustamisesta huolimatta voimaan. Suurin osa kunnista pyyhkäistään kartalta pois. Kuntatasolla laki merkitsee, että keskuskunnat päättävät laajoilla aloilla maakunnan asioista. Ja edelleen koko ajan pienenmillä rahoilla.

Kysymys kuuluukin, että mikä olisi nyt tärkeää tehdä? Mitä pitäisi juuri nyt tehdä, esim. Suonenjoella ennenkuin meidän asioista päätetään 60 km päästä. Luuletteko, että silloin korjataan sivupisteen eli kauimmaista terveyskeskusta? Laitetaanko silloin meidän alueen kouluihin, päiväkoteihin, vanhustenpalvelutaloihin tms. rahaa? Onko uimahallimme laatoituksen kunto ensimmäisellä tehtävien töiden listalla? Monitoimihallin suunnitelmat pölyyttyvät jonkun joskus asiaan uskovan pöytälaatikossa tulevaisuudessa.

Kysymys kuului siis mikä on nyt tärkeintä- mikä on kunnan ydintehtävät ja toiminnat?

Laitetaan ne kuntoon. Satsataan hoitoon ja hoivaan.

En ihmettele enää mihin rahat häviävät, syynä ei ole kalliit mummot ja sossumenot, vaan "aktiivinen elinkeinopolitiikka", jonka varjolla kuntien rahoja laitetaan jakoon satoja tuhansia kerralla. Suonenjoki maksaa valokuidusta yhteensä 2 miljoonaa euroa ja suunnitelma -siis suunnitelma- on yksi tiesuunta, jossa pari on ilmoittanut ottavansa sen!

ps. Vastustan suojellun rakennuksen ostamista kaupungille tonttimaaksi. Kauppa olisi pitänyt olla edes rakennuslupaehdollinen. Taas kerran myyjä sai määritellä hinnan. Satoja tuhansia!

Rakennuksen omistajaa olisi voinut vuosien varrella kehoittaa rakennuksen korjaamiseen. Siihen on jopa uhkasakkokeinotkin olemassa.

Perussuomalaiset

Perjantai 28.6.2013 - pia p

Tämäkin on vain minun kirjoitus, ei edusta mitään tai ole virallinen kannanotto mihinkään, niih!

Tänä vuonna on ollut jo monta puoluekokousta, jossa on puhuttu Perussuomalaisista. Monissa uutislähetyksissä puhutaan Perussuomalaisista - muut puolueet puhuvat meistä. Nettimaailma on on täynnä juttuja minkälaisia Perussuomalaiset ovat. Ehkä tai jonkun mielestä.

Tänä viikonloppuna on Perussuomalaisten puoluekokous Joensuussa. Siellä puhuvat Perussuomalaiset ja perussuomalaisuus. Meillä on suora demokratia puolue eli jokainen jäsenmaksun maksunut puolueen jäsen on oikeutettu osallistumaan puoluekokoukseen.Jäsenellä on oikeus puhua, äänestää  ja jokaisella jäsenellä on oma yksi ääni. Muissa näin isoissa puolueissa on edustuksellinen demokratia eli piiriyhdistykset valitsevat kuka puoluekokouksessa voi puhua ja äänestää.Ja määräävät vielä mistä saa edes puhua.

Suora edustus on puhtainta puoluedemokratiaa. Perussuomalaisella on oma ääni, jolla voi vaikuttaa suoraan puolueen johtoon asti.

Perussuomalaiset ovat mediakiinostavin puolue Suomessa tällä hetkellä- ulkomaita myöten.

Saanen pitää puoluekokouksessa puheen. Kannatan oikeaa ihmistä puheenjohtajistoon. Kannatuspuhe tulee julki täällä sunnuntaina.

Jos olisimme muiden puolueiden kaltaisia, voisimme puoluekokouspuheissa kertoa esim...

Tiedättekös mitä, ei oikeasti kiinnosta mitä muut tekee tai on tekemättä. Mutta ne vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Hallituspuolueiden teot vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Kiinnosti politiikka tai ei.

Joensuun kokouksessa puhuu Perussuomalaiset. Siellä valitaan puheenjotaja, puheenjohtajisto, puoluesihteeri ja puoluevaltuusto. Ja tavataan kavereita, tuttavia ja saadaan uusia kavereita.

Hieno kokous tulossa : )

ps. toiselta sivulta voit lukea ajatuksia muiden puolueiden toiminnasta, jos kiinnostaa...

Lue lisää »

Sote- sopu

Perjantai 10.5.2013 - pia p

Jihuu, SOTE -sopu on valmis -no, melkein ainakin. No, taisi olla ihan samanlainen kun ennenkin.

Kukaan ei oikein tiedä mikä tuli, mutta hieno se on - ainakin hallituspuolueiden puolesta. No, melkein kaikiken, monta soraääntäkin on kuulunut hallituspuolueidenkin sisältä.

Puhutaan palveluiden turvaamisesta. Joka kunnasta löytyy jatkossakin terveysasema. Isäntäkunta vahvoilla hartioilla järjestää palvelut meille pikkukunnille. Kuulostaa tosi reilulta ja hyvälle.

Totuus on eri: esim. Suonenjoen kaupungilla on x summa rahaa, jolla pitää terveyspalvelut järjestää. Suonenjoki maksaa x + jotain lisää, että Kuopio järjestää palvelut. Missään ei sanota missä ne palvelut pitää olla - lakiluonnoksessa puhutaan lähipalveluista, muttei määritellä kilometrejä, aikaa tai julkisia yhteyksiä terveyspalveluihin.

Suomi on kerran päässyt luokkayhteiskunnassa ja nyt palataan takaisin siihen. Puhutaan isäntä -torpparimallista. Keskuskunnassa on palvelut ja köyhytetyiltä kunnilta säästetään ja leikataan ensimmäisenä palvelut pois.

Syrjäkuntien asukkaat maksavat enemmän kulkemisesta lääkääriin. Kelan matkakorvauksia leikataan koko ajan. Aikaa mene koko ajan enemmän. Kimppakyytien kuljetussotkuja tulee koko ajan enemmän.

Huonokuntoisemmat ja heikommat ihmmiset tippuvat pelistä äkkiä pois -se on kai tarkoituskin?

Tätä SOTE -uudistusta on tehnyt ihmiset, jotka eivät käy ikinä yleisissä terveyskeskuksissa eikä jonota lääkäriin. Heillä on työterveyslääkäripalvelut, vakuutukset ja rahaa ostaa hyvää ja nopeaa palvelua. Ja he ovat julkisen terveysalan asiantuntijoita?

Mutta miksi tämä tehdään? Kun on saatu tumpattua kaikki ihmiset keskuskaupunkien terveyskeskusjonoon tai edes puhelinjonoon, niin yksityiset terveysasemat voivat rauhassa vallata maan.  Raha tulee jatkossa määrittelään ihmisen saaman hoidon määrän ja tason entistä enemmän.

Julkisen puolen terveysmenoihin tämä ei vaikuta-  ne tulevat joka vuosi kasvamaan.