Kaupungin työntekijät

Perjantai 24.3.2017 - Pia P

Kun haet Suonenjoelle töihin, niin ole valmis olemaan täällä hamaan eläkeikään asti. Mikään syy ei ole riittävä syy lähteä pois vaan se on osoitus kiusaamisesta ja vakavasta johtamisongelmasta.

Se, että saat parempi palkkaisen työn jostain muualta, ei ole hyvä syy lähteä. Urakehityksen hakeminen on myös huono asia. Syyksi ei riitä sekään, että perheesi asuu toisessa paikassa ja saat uuden työpaikan perheesi paikkakunnalta ja tunnin työmatka suuntaansa jää pois. Ei kuule riitä. Se, että rakastut ja uusi kumppani asuu toisella paikkakunnalla ei riitä syyksi lähteä pois Suonenjoen työntekijäkaartista. Pitää kieltääkin  parin ja perheen muodostaminen, joku voi lähteä pois. Eläkkeelle jäämisen takia pitää pyytää eroa työpaikasta,  ei muuten sitten myönnetä jatkossa, ettei tule lautakunnan pöytäkirjaa ikäviä eroamispyyntöjä. Täällä suhtaudutaan hyvin negatiivisesti kaikkiin eroihin.Piste.

Muuten valtuutetut alkavat laulaa jopa lehtien palstalla... On se Suonenjoki kurja työpaikka. sillä ei ole väliä vaikka samlla tuhotaan työnantajan maine.

Suonenjoen kaupungilla on n 500 työntekijää - kaupunginjohtajasta siivoajiin. Töissä on opettajia, uimavalvojia, avustajia, lähihoitajia, rakennusmiestä, traktorikuskia jne. 

Kaupungin työpaikka on yleensä tavoiteltu. Palkanmaksaja on varma ja työehdot on hyvin sovittuja. Moni kunta on tosin joutunut irtisanomaan, mutta ei Suonenjoki. Moni kaupunki on joutunut lomauttaa, muttei Suonenjoki. Suonenjoella on työntekijöiden määrä noussut koko ajan vuosittain, esim paljon säästökohteena omien mukaan olleen koulutuslautakunta on lisänyt viidessä vuodessa 19 työntekijää - ei kuullosta kovinkaan kovalle leikkaamiselle.

Suonenjoella on kuulemma ilkeästi muutettu työnkuvia ja samalla työtapoja.

Seuraavat asiat ovat ihan yleistyksiä, ei liity kenenkään eikä mihinkään eikä varsinkaan tähän paikkakuntaan...Kyllä, on kurjaa kun tietokoneaika muutti monta asiaa. Puhelimetkin on nykyisin taskussa, eikä tarvita keskuksenhoitajaa. Moni esimies osaa jopa itse kirjoittaa, mitä ei muutama vuosikymmen osattu edes ajatella- ettei joka johtajalla ole omaa sihteeriä.

Samoin lattianhoitokoneella pesee isomman alan kun lattialuutulla kontaten. Kopioita ei tarvita monistaa ja  jakaa kaikille kokouksissa kun asiat löytyy pilvestä salasanan takaa (ei onnistu Suonenjoella...).

Moni asia muuttuu, osa hitaammin ja osa nopeasti, mutta harva ammattikuva pysyy samana, vaikka työpaikka olisi kaupunki.

Kukas kaupungin työntekijöiden työnantaja on? Suonenjoella asukkaat ja palkan maksaa veronmaksajat. Tälläinen Suonenjoen mainee pilaaminen toreilla, kaduilla ja lehtien palstoilla sekä kokouksien jälkeen valittamalla pitää lopettaa. Meiltä alkaa kohta oikeasti lähtee porukkaa- ei onnellisten perhetapahtumien vaan jatkuvan valituskierteen takia. Töitäkin pitäisi tehdä.

Suonenjoki on hyvä paikka elää, asua ja olla työssä. Kehitetään mielummin parempaa suuntaa kuin niin , että etsitään  toisista virheitä.  Kannattaa kokeilla joskus kehua, sillä saa parempaa aikaan kuin haukkumalla toisia.

Ihan oikeasti, onkohan ammattiliiton ja parin puolueen vahva sidos hyvä asia? Ammattiliittoa käytetää puolueen etujen ajamiseen, näin kuntavaalien alla liiton jäsen - kuntavaaliehdokkaiden tukemiseen. Onko oikein, että Sinun liiton jäsenmaksuja käytetään vain joidenkin ehdokkaiden tukemiseen? Onko oikein, että liiton tukea käytetään kun huononnetaan työnantajansa mainetta valittamalla?

http://www.suonenjoki.net/d5web/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=20171756

Arvostan todella paljon kaupungintyöntekijöitä, Te olette kaupungin sydän!

Vaalipaneelit

Keskiviikko 22.3.2017 - Pia P

Ennen vaaleja on paljon erilaisia vaalipaneeleita ja vaalikoneita. Aiheet ovat yhdistysten, lehtien, järjestöjen  yms mukaan maan ja taivaan väliltä - eläinsuojelusta kehitysapuun...

Moni järjestö kokee, että vaalien alla voi lisätä omaa julkisuutta, tiedon levitystä, vaikuttamista, etujen ajamista eli lobbaamista. Suomessa kuntatasolla ei liiku raha järjestön ja ehdokkaan välillä. Ehdokkaat hyötyvät vaalien aikaan näkyvyyden saamisena. 

Äänestäjät hyötyvät varsinkin vaalikoneista kun voi kotona tutkailla ehdokkaiden eroja - paitsi, että kaikki eivät vastaa netin kautta vaalikoneisiin. Ehdokkaat eivät osaa, kerkiä, viitsi, ei saa tietoa (esim salasanoja) tai muista vastata ko vaalikoneeseen. 

Vaalipaneelien yleisö tahtoo olla vain muita ehdokkaita, puolueen jäseniä ja 99% tietää mitä tai ketä äänestää seuraavissa vaaleissa. Yleisöön mahtuu aina yksi aktiivinen kuntalainen, jolla on paljon asiaa ja vähän asiaan liittyviä kysymyksiä.

Suonenjoella oli 15.3.2017 OAJ (opettajien ammattijärjestön) ja koulun vanhenpainyhdistyksen järjestämä vaalipaneeli. Vaihtelua tavalliseen paneeliin oli, että vastaajat vaihtuivat kysymysten välillä. 

Paneelista oli lähetetty etukäteiskysymykset, johon paras ja suosituin vastaus oli aina "kyllä, kaikkea lisää."

OAJ on nimensä mukaan opettajien etujen ajava järjestö. Tarkoituksenahan on lisätä opettajien määrää, vakituisia työpaikkoja, palkkaa, etuja sekä vähentää työmäärää. Aivan samalla tavalla kuin muutkin liitot. Yksikään liitto ei toimi toistepäin tai sitten sillä ei olisi kauaa jäseniä.

OAJ on voimakas järjestö. Esim opettajia ei saa lomauttaa silloin kun oppilaan eivät ole koulussa, esim kesäkuussa. Kikyä ei lisännyt työaikaa siten, että oppillaat olisi saanut enenmän opetusta vaan se lisättiin opettajien saamaan koulutukseen. Opettajilla on opetusvelvollisuus, esim teknisten opettaja on vain 24h/ vk oppilaita opettamassa, muu aika on sitä valmistelevaa ja korjaavaa aikaa. Opettajilla on kesäkuu ja  puolet elokuusta sitä valmistelvaa ja korjaavaa aikaa ja jonka voi olla myös kotona. Kesäloma on vain heinäkuu ja sen päälle joululoma ja talviloma. Opettajien palkkakehitys on ollut huima kun vertaa vaikka 20 vuoden takaista.

OAJ on onnistunut hyvin edunajamisessa. Suonenjoellakin koulutuslautakunnan alainen  henkilömäärä on lisääntynyt 15 viidessä vuodessa ja silti koko ajan sanotaan, että on leikattu ja supistettu. Niin vain lapsilta koulukirjoista, tarvikkeitsa ja opetustunneista. Vuonna 2016 varattiin talousarvioon 30 000€ koulujen, päivähoidon ja oppilaiden tarvitsemiin tietokoneisiin ja sillä rahalla ostettiin opettajille omat tietokoneet!

Suonenjoella haluttiin lisää kaikkea ja paljon. Harva mietti miten se kaikki rahoitetaan - yhdessäkään kysymyksessä ei pohdittu, miten mielihalut rahoitetaan - syömävelalla, muilta sektoreita pienetämällä tai nostetaan veroprosenttia? Paneelissa ei pohdittu, että miksi vuodesta toiseen koultuslautakunnan menot kasvaa ja budjettissa ei pysytä Harva miettii voisiko koulua ajatella lasten ja nuorten kannalta eikä vain opettajien? Harva miettii koulussa olevia muita  ammattiryhmiä- siistijöitä, kouluravintolan henkilökuntaa tai huoltomiehiä? Palkka on vaalipaneelin vetäjän palkkaan verrattuna huomattavasti (hyvin huomattavasti) pienempi ja läsnäolo on 100% työpaikalla. Töitä ei valmistella kotona kesäkuussa vaan silloin vahataan lattioita koululla.

OAJ:n Suonenjoen paikallinen puheenjohtaja asuu Kuopiossa. Suonenjoen koulumenot maksaa suonenjokelaiset veronmaksajat kuntaverossa, joka edelleen Suomen korkeinpia. Onko oikein, että muualla asuva haluaa nostaa Suonenjoen menoja ajaessaan oman ammattiryhmänsä etuja? Hän ei ole täällä maksaja.

Toinen harmaa kysymys on, että vaalipaneelin vetäjä on itse kuntavaaleissa ehdolla Kuopiossa. Puoluesidonnaisuus tulee välillä esille voimakkaasti. Ja se ei ole Perussuomalainen!

Pöytäkirjan tulkintaa...

Tiistai 7.3.2017 - Pia P

Suonenjoen sosiaalilautakunnan pöytäkirja 23.2.2017 pykälä 25  kertoo paljon Suonenjoen tavasta hoitaa asioita.

Suomennan Teille sitä...

Pöytäkirjan alussa kerrotaan, että 5.12.2013 sosiaalilautakunta hyväksyi vuodeksi 2014 Suonenjoen seudun vanhustenkotiyhdistys ry -sopimuksen, jolla ostetaan kaksi lyhytaikaista hoivapaikkaa sieltä koko vuodeksi.

Sama sopimus on uusittu vuosina 2015 ja 2016. Vanhusten saa hoivasta 98€/vrk ja asiakas maksaa eri summia - riippuen minkä syyn takia saa hoivapaikan.

Vanhustenkin hoiva- ja asumispalvelupaikkoja ostetaan joko kiinteällä sopimuksella ja puitesopimuksella, jolla ostetaan vain tarpeeseen kun ei mahdu muualle. Puitesopimus ei siis takaa hoivapaikkaan kiinteitä tuloja. Vanhustenkotiyhdistys on puitesopimuspaikka eli sieltä ostetaan vain tarvittaessa paikkoja. 

Puitesopimuspaikat on juuri kilpailutettu (löytyy edellisistä sos ltk pöytäkirjoista)  ja tämä lyhytaikainen hoivapaikkatarve ei jostain syystä ollut mukana kilpailutuksessa. 

Suonenjoella (edelleen pöytäkirjan kertomaa) on lyhytaikaiseen hoivaan, esim omaishoitajien vapaapäiviin- kaupungin omassa Joen helmessä 3-4 paikkaa ja kaupungin mukana , ns in house, olevassa Iisveden palvelukodissa kaksi paikkaa. Eli kaupunki tarjoaa lyhytaikaiseen hoivaan paikkoja omasta tai kaupungin mukana olevasta paikoista 5- 6  ja sitten tällä sopimuksella vain yhdestä ulkopuolisesta paikasta kaksi paikkaa.

Miksi sitten lautakunta hyväksyi tälläisen "ei kilpailutetun", vain yhdelle toimijalle tehdyn sopimuksen ja arvoltaa 70 560€ vuosittain? Tärkeintä on saada Suonenjoen vanhukset hoidettua. Silti tämä päätöksen tekomalli vuodesta toiseen ei ole hyvää päätöksen tekoa

Laki takaa omaishoitajalle 2 vapaapäivää kuukaudessa. Ko sopimuksessa lukee, että enintään kuukuadeksi kerralla. Mites Suonenjoella saa enempi vapaapäiviä ja kukas tämän ylimääräisen tuen päättää? Henkilölle löytyy kaksi eri titteliä kaupungin nettisivuilla - vanhuspalvelupäällikkö ja hoivapalvelupäällikkö. Kahdesta tittelistä huolimatta vain yksi henkilö päättää kuka saa Suonenjoella enenmän palvelua kuin kuin laki määrää. Laki antaa 2 vapaa päivää ja meillä jotkut saa jopa kuukauden - kaikillehan tarvitsijoille tätä lisäpalvelua ei riitä jaettavaksi.

Kun vuonna 2016 Suonenjoen seudun vanhustekodin yhdistyksen johtaja paikallislehden mielipidesivulla kertoi, että ilmoittaa AVIin miten huonosti Suonenjoella kohdellaan vanhuksia ja kun yhdistyi kirjelmöi kaupungille rahavaikeuksistaan kirje (löytyy kh pöytäkirjan liitteistä), niin yllättäen ei missään tullut julki näin loistava ylimääräinen Suonenjoen palvelu, jota ostetaan vain ko yhdistyksestä. Savon Sanomat kertoi yhdistyksen rahavaikeukista 15.3.2016.  Jutussa kerrottiin puitepaikoista, muttei tästä voimassa olevasta sopimuksetsa.

Tämän omasopimus- ostopalvelun hinnalla saataisiin koko vuodeksi kaksi hoitajaa kaupungin palkkalistoille vanhustyöhön - vaikka kotipalveluun. Toisella kädellä ei palkata kaupungille hoivahenkilöstöä kun ei ole rahaa ja toisella kädellä ostetaan hoivapalveluita yksityiseltä hoivayritykseltä? Tukisiko omat työntekijät paremmin kotona asumista kuin vain joillekin annettava ylimääräinen hoivapaikka?

Lasketaanko nämä hoivapaikat vanhusten hoivapaikkamitoitukseen? Laki pakottaa purkamaan laitoshoitoa eli kotona asumista pitäisi tukea. Tiputetaanko siis muualta ostopaikkoja? Puretaanko omaa hoivapalvelua? 

Pääasia on, että (jotkut) saavat edes kuukaudeksi hoivapaikan (on oikeasti hyvä asia), mutta mitä sanoo muut hoivayritykset ja mitä sanoo ne vanhukset ja omaishoitajat, jotka eivät saa enemmän kuin laki takaa?

Miksi hyväksytty sopimus taas puuttuu nettipöytäkirjan liitteistä?

Valitetaan - Suonenjoki

Perjantai 24.2.2017 klo 15.26 - Pia P

Pienryhmäopetusta Suonenjoella

Keskiviikko 22.2.2017 klo 23.48 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuusto äänesti joulukuussa budjettikokouksessa kolmannen pienryhmän opettajan ja avustajan palkkaamisesta syksystä 2017 alkaen. Kolmen pienryhmän rahoitus on varattu 2017 kevätlukukauden loppuun.

Suonenjoen demarit teki ko lisäpanostusehdotuksen syksyyn. Esitys ei mennyt läpi, koska suurin osa valtuutetuissa oli sitä vastaan - ihan rahan puutteen takia sekä painotusta on siirretty ennaltaehkäisyyn.. Suonenjoella on muutenkin pienet luokkakoot.

Suonenjoen koulutuslautakunta teki samasta asiasta 21.2. olleessa kokouksessa myönteisen päätöksen, perusteena on, että olosuhteet ovat muuttuneet. Samassa pykäläkohdassa lautakunta päätti hakea lisärahoitusta tällä vuodelle kun ylittävät talousarviossa päätetyt rahamäärät.

Ajatelkaa, jo helmikuussa ensimmäinen ylitys eli lisärahan pyyntö!

Mikäs Suonenjoella on muuttunut? Kuulemma tänne tulleet pakolaiset tarvitsevat pienryhmäopetusta. Siis mitkä?

Kaupungin ja Vanhamäen välinen sopimus päättyi 31.12.2916 ja sen sopimuksen ansiosta voi jo täällä olevat pakolaiset olla alaikäisten yksikössä kunnes täyttävät 18- v ja siirtyvät kaupungin hoivaan. Sopimusta ei ole uusittu tai pidennetty eli sen mukaan ei voi tulla uusia pakolaisnuoria tänne. Sopimus sitäpaitsi koski yli oppivelvollisuusikäisiä eli yli 16- vuotiaita. He eivät kuulu peruskouluun vaan sopimuksen mukaan Vanhamäki vastaa opetuksesta tai he ovat muiden kotouttamispalveluiden piirissä.

Migri kertoi, että Vanhamäen alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikkö loppui syksyllä 2016 eli he eivät voi olla sitkään kautta. Yli 16- vuotiaat turvapaikanhakijatkaan eivät kuulu peruskouluun.

Peruskouluikäisten asumisen peruste pitää olla siis joku muu kuin julkisopimus- tai päätöspohjainen. Moniko heistä on alle 17- vuotias eli yleensä on oppivelvollinen peruskoulussa.

Suonenjoella on tehtynä kotouttamissuunnitelma, joka on oltava, että saa kuntakorvauksia kunnan alueelle otattavista pakolaisista. Suonenjoella ei ole sopimusta otettavista pakolaisista eli meillä ei ole ns. kuntapaikkoja. Suonenjoelle toki saa muuttaa kuka tahansa laillisesti maassa oleva, mutta me emme ole päättäneet valtuustossa esim 30 pakolaisen ottamisesta - vuosittain. Eli tämäkään ei ole syy miksi tarviimme lisää pienryhmiä  syksyllä.

Koululaiset ilmoitetaan vuosittain 20.9 valtiolle ja sen perusteella kunta saa VOS eli valtionosuutta esim koululaisista. Pakolaisista saa 2,5 kertaisen rahoituksen, koska pienryhmä ja erityinen tuki sekä opetuksen järjestäminen on monesti haastavaa. Tähän moni vetoaakin, että valtiolta tulee riittävästi rahaa pakolaisten opetukseen. Mitäs jos ei ole juuri silloin 20.9 kirjoissa ja kansioissa? No ei tipu mitään - ei edes perusrahoitusta. Kaikki opetus ja kaikki erityistarpeet rahoitetaan koulun kirjoissa olevien  rahoituksesta eli rahasummaa on isompi joukko jakamassa. Ja tästä pitäisi repiä se kolmas pienryhmä... 

Mitäs säästetään? Tarvikkeet (kynät, kumit) on vähissä, kotitaloutta on vaikea opettaa kun ei voi ostaa raaka-ainetta - jatkossa katsotaan miten potut keitetään netin kautta, Lopetetaan Lempyyn koulu? Isonnetaan luokkakokoja ja ei palkata sijaisia opettajien poissaoloihin? Käsityötunneilla pyöritellään peukkuja kun ei ole varaa ostaa tarvikkeita, 

Tai sitten pyydetään lisärahoitusta niin kuin nyt tällä kertaa? Eli kaikki pääsee mukaan säästötalkoisiin. Vain, että Suonenjoella joku yksityinen säätiö haluaa saada toimintaansa leveämpää tulorahoituspohjaa (tämä peruste löytyy esityksen pohjatiedoista kun valtuustossa päätettiin aikoinaan sopimusta..)

Kolme kysymystä

- Millä perusteella nyt on tullut ja tulee Suonenjoella alaikäisiä pakolaisia ja ovatko he peruskouluopetuksen piirissä eli alle 16- vuotiaita? Onko heidät otettu huostaa turvapaikkapäätöksen jälkeen ja nyt sijoitetaan Vanhamäelle Lastensuojeluyksikköön valtion maksulla? En oikein muuta syytä / keinoa keksi ilman kunnan päätöstä....

- Miksi koulutuslautakunta ei pysy talousarviossa? Miksi pitää hakea jo helmikuussa lisärahaa? 

- Millä me maksetaan nämä erityistarpeet eli esim kolmas pienryhmä jos sitä tarvitaan varsinkin Vanhamäen tarpeisiin?

Suonenjoen kaupunki- lähinnä kantalapset-  toimii siis maksajana, kukaan ei saa kyseenalaistaa säätiön toimintatapaa eikä kysellä päätöksien perään eikä sitä onko nuoret yleensä peruskouluikäisiä!

Toki säätiön hallitus on kansoitettu keskustalaisissa, joten Suonenjoen kaupunki on helppo yhteistyökumppani. Varsinkin kun opettajapuoli on osin demareita. Yhteinen sävel on helpposoittoinen.

Selvyyden vuoksi, pakolaisnuoret ovat syyttömiä rahahommiin tai epäselvyyksiin. Heille ei saa sanoa näistä rahahuolista yms mitään. Nämä ovat aikuisten ja päättäjien asioita. 

Suonenjoen kaupunginhallituksen 27.2.2017 kokouksen esityslistassa opettajan virka perustetaan, mutta esitys ei sisällä määrärahan varaamista. Eli maksajana on Suonenjoen koululaiset, kun kumit on nyt puolitettu, niin jatkossa ne voi laittaa neljään osaan?

Suonenjoen demarit

Torstai 2.2.2017 - Pia P

Moni on kysynyt, että mitä ihmettä Suonenjoella tapahtuu ja varsinkin demareiden toiminnasta.

Tässäpä muutama tositapahtuma... 

-  Viime kuntavaaleissa ääniä oli laskemassa samoissa vaaleissa ehdokkaina olleita ihmisiä. Laki muuttui ja nyt se on lain vastaista. Demari, joka itse pääsi läpi, ilmoitti PS äänet kuulemma väärin. PS äänimäärä laski kun entisen opettajan puhe- tai lukukyky petti.

-  Entinen demari, joka tuli sitoutumattomana PS kylkeen, meni ensimmäistä kertaa läpi kuntavaaleissa Perussuomalaisten ehdokkaana. Hän kertoi puoluesidoksenn vaihdon syyksi, että demarit eivät arvosta naisia ja eivät keskustele asioista hänen kanssaan. Vaalien jälkeen loikkari loikkasi takaisin entisen kumppanin -demareiden- kylkeen, ehkäpä arvostuksella ei ollut väliä kun mieli muuttu?

- Demareihin loikkauksen myötä loikkari menetti kaikki hänen itsensä haluamansa ja tärkeäksi kokemansa luottamuspaikkansa. Nyt hän kulkee eri yhdistyksissä puhumassa miten homma pitäisi mm kaupungin puolelta hoitaa. Kenties hänen valitsema  ja loikkauksen myötä menettämänsä vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtujuus oli liian hyvä paikka, siinä olisi voinut päättääkin jotain puheiden sijaan? 

- Demariin loikkauksen myötä demarit vaativat Perussuomalaisilta hallituspaikkaa pois ja uutta paikkajakoa, koska heillä oli enempi valtuutettuja. Viis siitä mitä kuntavaaleissa suonenjokelaiset oli äänestänyt?

Muut puolueet eivät suostuneet tähän vaan pitivät Perussuomalaisten puolia ja kuntavaalitulos pysyi voimassa, vaikkakin ääniä väärin laskemalla.

-  Kuntavaalien jälkeinen tulos realisoituu eri lautakuntiin ja muihin luottamustehtäviin. Paikkajaossa huomoidaan siis vaaltulos ja tasa-arvo, 40% luottamushenkilöistä pitää olla toista sukupuolta kokoonpanossa. Suonenjoen demarit valitsivat kaikkiin paikkoihinsa samat neljä miestä eri variaatioilla ja vaaleissa ollleet naisehdokkaat saivat muutaman varapaikan jonnekin. Kun muut puolueet pitivät huolen tasa-arvolain noudattamisesta vastaus oli demareilla aina: mies. Onkohan tämä sitä kuuluisaa äijäfeminismiä? Sanoinkin paikkajaon jälkeen, että toivottavasti Teillä (demareilla) on parempi ehdokashankinta ja naisilla parempi vaalimenestys ensi vaaleissa, että voivat valita naisia varsinaisille paikoille.

- Demareilla on ollut väärä henkilö tarkastuslautakunnan kokouksessa. Varahenkilönä demareiden ipaikalle kutsuma henkilö ei ollut valtuuston päättämä henkilö. Eli ulkopuolinen henkilö kokouksessa teki koko kokouksen päätöksistä kuntalain vastaisia. 

- Demarit ovat kaupunginhallituksen kokouksissa vaatineet ja valittaneet, että pitää saada työpaikan hakijoiden tiedot luettavaksi. Lautakuntien pöytäkirjojsta ei löydy tälläisiä kohtia eli silloin voi todeta, että valitukset koskevat vain että tiettyyn tehtävään haluttiin tietty henkilö, ei suinkaan paras tehtävään vaan demareideille sopivin. 

- Hallinto-oikeus on vastannut demareiden valituksiin, että ne ovat aiheettomia. Silti demarit ovat omasta mielestä voittajia?

- Suonenjoen entinen kaupunginjohtaja on vahva ja aktiivinen demari. Hänen työuransa yhtäkkinen loppu oli varmaan joillekin työntekijälle ja luottamushenkilölle järkytys. Uusi johtaja on aina erilainen ja nykyinen on hyvin neutraali poliittisesti, taloudellisesti järkevä ja uudistusmielinen. Monen työtehtävä on muuttunut ja siitä on tullut joillekin paha mieli? Onko työtehtävien muuttuminen kiusaamista?

- Hyvän maun vastainen kaksoisrooli on, että yhdistyksessä, joka on ilmoittanut menevän konkursiin ilman kaupungin tukea, on ollut allekirjoittamassa palveluostopyyntöä kaupungille sama henkilö eli demari, joka on tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, jonka pitäisi taas valvoa kaupungin lain noudattamista ja valvoa taloutta.

- Demarit esitti 0,5 veroprosentin laskua kuntaveroja päättäessä. Se tarkoittaa 500 000€ vähemmän rahaa veroina, mistä se olisi leikattu, nostettu maksuja tai säästetty kun he vastustavat kaikkia muutoksia? Ei vakuuta osaamiselta vaan populistin puheelta.

No mitäs mieltä minä olen Suonenjoen demareista?

Ilmeisesti valituskierre ja puhkuminen muutenkin on gallup- menestyksen tuomaa ja luomaa "oikean demarin" näkymistä.  Kenties asiantuntijajäsenenä valituksissa on pitkän uran tehnyt taustavaikuttaja. Tuo mitä yllä kirjoitin on tapahtunutta, ei mitään moitetta tai haukkumista. Hyväksyn demarit tuollaisena, se on heidän tapa. Toivoisin tietysti kaupunkilaisten miettivän minkälainen ajatusmaailma ja kyky tehdä päätöksiä on ihmisellä, jos se sitoutumattomuuden kohdekin vaihtelee viikottain?

Jokaisella puolueella on omat kotkotuksensa, jokaista voi roimia samalla tavalla, myös meitä.

Paikallislehden mielipidepalstalla on kertonut kantansa tähän demareiden valitusrumpaan Suonenjoen muiden puolueiden valtuustoryhmät, kaupungin toimistopalveluiden työntekijät, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat, kaupunginjohtaja ja henkilöstöjohtaja - kaikki nämä ovat sitä mieltä, että kiusaamista ei ole muuta kuin demareiden valitukset. Kiusaamisen ja kaupungin huonon päätöksen teon kannallla  on ollut demarien ryhmä ja muutama nimimerkkikirjoittaja sekä nyt yksi nimellä kirjoittaja (on hyvä asia kirjoittaa nimellä!). Hallinto-oikeus on todennut valitukset aiheettomaksi.

Minulla on ihan hyvät välit demareiden kanssa. Niin hyvät, että keksin muutaman vaalilauseet heille:

Demarit -  äänestä, niin muutoksen aika on ohi!

Demarit- vain liitonjäseniä kaupungille töihin.

Demari - mies tietää kaapin paikan.

Demarit - äänestä, kaupunki on kaupungin työntekijöitä varten eikä työntekijät kaupunkilaisia varten.

Demari - kuntalainen maksaa aina!

Nyt on SoTe- ja maakuntauudistus yms todella suuria asioita meneillään, jospa keskityttäisiin Suonenjoellakin tärkeinpiin asioihin?

Hyvä valokuitu!

Perjantai 13.1.2017 - Pia P

Suonenjoen kaupungin valtuusto päätti 19.12.2016 taas varata rahaa valokuidun rakentamiseen vuodelle 2017 150 000 €, vuodelle 2018 100 000 €, vuodelle 2019 100 000 € yhteensä 450 000 €. 

Perussuomalaiset vastustivat sitä - taas! Ainoana - taas!

Miksi vastustamme? Perusteluina rahan varaamiseen oli, että Suonenjoen kaupungin keskustan alueelle pitää rakentaa kaupungin oma valokuituverkko. Kaupunginjohtaja kertoi, että työ tehdään yhteistyössä sähköjohtojen maakaapeloinnin ja Savon kuituverkko OY:n kanssa. Sama kuoppa on oikeasti viisasta rakentamissta. Sama kuoppa olikin tämän asian ainoa hyvä asia.

Savon kuituverkolle on varattu rahaa Suonenjoellakin vuosittain satoja tuhansia ja silti se ei ole saannut rakennettua verkkoa minne oli tarkoitus. Kaupungin piti olla tukemassa maaseudun verkon rakentamista, jonne ei kaupallista rakentamista ei tule kannattamattomuuden takia. Suomi oli jaettu tukialuisiin ja ei- tukialuisiin. Ei tukialueet oli piirretty harpilla ympyröitä kaupunkien ja taajamien ympärille ja muutemkin tuen määrässä kaupungit olivat heikommassa asemassa. Maaseutu- kunnat saavat isomman tukipotin valtiolta. Tuella oli tarkoitus saada piuha maaseudulle ja siihen olemme kuullleet hyvät perusteet: yritystoiminta, maanviljely eikä karjatalous ja varsinkaan marjanviljely ei voi jatkua ilman piuhaa ja vanhusväestö voi asua syrjässä pidenpää kun heidän elinvoimaisuutta tarkkaillaan nettikameran kautta. Kuituverkkoa on markkinointu Savoon yli miljoonan hankerahoituksilla. Yli miljoona jo siihen, että kerrotaan, että ottakaa liittymä, jota verkkoa ei nyt sitten rakennettukaan Suonenjoen taajaman ulkopuolelle....

Suonenjoen kaupunki haluaa ihan ikioman verkon keskustan alueelle - syystä että? - Keskustan alueelle ei ole ilmeisesti kaupallisia toimijoita, jolta voisi ostaa tietoverkkopalveluita? 

Miteköhän  kaupalliset toimijat tuumivat siitä, että Suonenjoen kaupunki rakentaa verkon Savon kuituverkko Oy käyttöön? Miksi ei vaikka soneran käyttöön?

Hankintalaki: jos kaupunki ostaa (kiinteää tai palveluita) , rakentaa tms  jotain tietyn euromäärän ylittävällä summalla on se kilpailuttettava. Tai sitten rikotaan hankinta - lakia!

Tavarat ja palvelut 30 000 €  on kansallisesti kilpailutettava ja 125 00€ on kilpailutettava EU-  alueella..

Savon kuituverkko on lehtijutun mukaan painiskellut talousvaikeuksissa jo kolme vuotta ja tälläisen yhtiön kaupunki haluaa yhteistyökumppaniksi? Montako kertaa voi lykätä, muuttaa ja sumplia sopimuksia kuten Iisveden verkon kohdalla on tehty?

Perusteluina on, että syrjemmässä asuvat tarvitsevat valokuitukaapelin kun siellä ei toimi langaton. Nyt ihan oikeasti, miten se netti toimii siellä syrjemmässä paremmin jos se vedetään Suonenjoen keskustan alueelle?

Lyhyesti: valokuitu on loistava asia, mutta konkurssikypsän ja rakentamattoman yrityksen tukeminen kuntalaisten rahoilla ei ole oikein. Olemme olleet tässä johdonmukaisia ja koko ajan oikeassa. Ja yksin valtuustossa. 

Jos valokuituinvestointiin varattu raha muutettaisiin suoraan verotuloihin, niin Suonenjoen kuntaveroprosenttia voitaisiin laskea 0,5 % . Tai käyttää vaikka lasten, nuorten ja vanhuksien hyväksi?  Meillä ei ole kuulemma varaa rakentaa monitoimi - hallia, mutta on silti varaa laittaa piuhaan 0,5 miljoonaa?

Jos Sinä otat omaan kotiisi/työpaikalle liittymän, se maksaa piuhan vieressä  n 1800 € ja kuukaudessa vielä 50-100€.

Miksi sitten konkurssikypsä yritys ei mene konkurssiin? Sopimus takaa jatkuvan "piikki auki" eli yhtiössä olevat kunnat ovat sitoutuneet maksamaan kaiken. Valitettavastii. Nyt ei kysytä maksetaanko vaan paljonko maksetaan. Valitettavasti.

Ryhmäpuheenvuoro19.12.2016 Suonenjoki

Tiistai 20.12.2016 - Pia P

Valtuustopuhe

Perussuomalaiset kiittävät kaikkia taas tämän ison ponnistelun valmisteluun osallistuneitä ja tekijöitä – meillä on käsissä vuoden 2017 talousarvio ja suunnitelma. Kirjasen rakenne selvästi avoimenpi ja kertovampi kuin ennen. Erityinen kiitos eriytetystä 239 työllisyyttä tukeva toiminta – alueesta.

Tämä on tämän valtuusto – kokoonpanon viimeinen budjetti. Moni jää pois joukosta ja seuraavaa budjettia päättää osin eri ihmiset.

Vuosi sitten meillä oli turvapaikkahakija -tilanne päällä Suonenjoellakin, kyselemättä kaupungilta mitään isosta vastaanottokeskuksesta. Vastaanottokeskus lopetettiin ja turvapaikanhakijat siirrettiin muualle. VOKki oli muistutus siitä, ettei kaikkea voi hallita ja ennakoida.

Ensi vuoden isoja haasteita on kuinka pysymme ruodussa taloudessa. Suonenjoki paransi tulosta pienillä panostuksilla. Lähinnä terveydenhuollon pienentyneen menon ansioista. Nyt on ilmassa rahan menoa ja ” kaiken kivan haluamista”. Suonenjoella on loistavat harrastusmahdollisuudet ja palvelut moneen muuhun kuntaan ja kaupunkiin nähden.

Jos talouskurimme ei pidä, olemme isojen leikkauksin edessä. Moni luki Kuopion tiestä. Siellä kaiken hyvänhauskan maksajaksi pääsee sosiaalipuoli, Kuopio leikkaa lapsi-, vanhus- ja vammaispalveluista. Haluammeko me samaa?

Olkoon se motivaatio eli pelote toiminnallemme kun jo kerran valitsimme itsenäisen Suonenjoen.

Vuonna 2017 varaudumme tulevaan Soteen. Monta kokousta ja isoa päätöstä on tiedossa ensi vuonna. Suonenjoella on hyvä edustus maakunnan huipulla. Kaupunginjohtaja Piiroinen on monessa työryhmässä, meillä on maakuntavaltuutetut Kivinen ja Paukkunen ja minä maakuntahallituksessa ja viime viikolla minut nimettiin SoTe strategia työryhmään. Muitakin viranhatijoiltakin mukana valmistelutyössä, esin sosiaalijohtaja. Suonenjoki on siis PoSoTessa ja maakuntauudistuksessa on hyvin edustettuna. Tehkäämme siis omat päätökset ja teot ensi vuonna viisaasti täällä Suonenjoen omassa päätöksen teossa.

Iso kiitos Suomi100- Suonenjoki & vauva- lahjan läpimenosta. Suonenjoki on hyvä paikka syntyä, asua ja elää.

Päätän tämän viime vuoden puheeni loppulainaukseen;

Tässä nyt päätetään ensi vuoden tärkeimpiä ja ohjaavimpia päätöksiä ja teemme niitä vuoden viimeisessä kokouksessa ja viimeisessä kohdassa ja

NYT ennen nukkumaan menon aikaa. Hienoa, että viime vuoden ponteni meni läpi.

Kiitos

Jatkosivulla ovat muutosesitykset. Lue lisää...

Lue lisää »

Suonenjoen demarin esteellisyys

Maanantai 14.11.2016 klo 20.26 - Pia P

Juttua on oikaistu 23.11.2016 kirjoituksessa.

Suomi100- Suonenjoki

Maanantai 14.11.2016 - Pia P

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä

Valtuustoaloite

Ehdotamme, että Suomi100 - vuotisjuhlan kunniaksi Suonenjoen kaupunki muistaa vuonna 2017 aikana syntyneitä suonenjokelaisia 100 euron lahjalla. 

Suonenjoki on hyvin lapsiystävällinen kaupunki hyvien palveluiden ja päivähoidon sekä koulujen ansiosta. Suonenjoella on erinomaiset harrastusmahdollisuudet lapsille ja aikuisille. Olkaamme ylpeitä niistä!

Suomi100 - juhlallisuudet kohdistuvat yleensä aikuisiin ja jo yhden juhlan hinnalla saamme kohdennettua rahat vauvaperheiden huomioimiseen. 

Suomen itsenäisyysjuhla ja lapset ovat Suonenjoella tärkeitä, joten uskomme, että muidenkin puolueiden on helppo kannattaa aloitetamme.

Kustannuvaikutus on1.1.-31.12.2017 aikana yhteensä alle 7000 euroa.

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä

Suonenjoki- joukkoliikenteen edelläkävijöiden joukkoon!

Tiistai 8.11.2016 klo 8.24 - Pia P

Pätkii yhteyksissä - kummallinen kunnallinen päätöksen teko

Maanantai 7.11.2016 klo 18.45 - Pia P

Tottelematon virkahenkilö

Tiistai 1.11.2016 klo 22.46 - Pia P

Suonenjoen kaupungin koulutuslautakunta päätti kansalaisopiston toimintasuunnitelman yhteydessä, että Sisä-Savon kansalaisopisto järjestää rehtorin vetovastuulla kuntavaalipaneelit keväällä 2017. Samassa päätettiin, että paneeliin osallistuminen olisi maksanut 100 € per puolue. Vaalipaneelit järjestettäisiin Sisä-Savon alueella eli Tervo, Vesanto, Rautalampi ja Suonenjoki.

Savon Sanomat teki jutun historiallisesta ratkaisusta, että vaalipaneeli olisi maksullinen ja taustotti juttua esim kannanotoilla miten opetussuunnitelma tehdään tai miten määräytyy opettaja - oppilas-suhde tälläisessä kansalaisopiston opetustarjonnassa.

Suonenjoella moni luottamushenkilö heräsi tähän maksullisuuteen ja tapaan ilmoittaa siitä. Kirjoitin paikkalehteen jutun aiheesta. Kansalaisopiston rehtori ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja vastasi lehdessä kertoen miten kallis ja isotöinen projekti vaalipaneelien järjestäminen on. Vastauksessa oli hinnoiteltu ja kellotettu mm kynien ostot paneleihin. Kokonaiskustannus oli 10 000 euroa, pelkkää rehtorin palkkaa menee parissa viikossa viisi tonnia.

Sitten kansalaisopiston rehtori ilmoitti yllättäen lehdessä, ettei hän järjestä niitä paneeleita. On kuulemma muuta tekemistä, esim opiston juhlat.

Herääkin kysymys, että jos koulutuslautakunta on päättänyt, että kuntavaalipaneelit järjestetään ja sen tekee rehtori, niin miten rehtori voi ilmoittaa ettei hän niitä järjestä? Onko tämä puolivallatonta toimintaa tai peräti lautakunnan päätöksen noudattamatta jättämistä? Miten rehtori voi edes ilmoittaa, ettei hän järjestä niitä? Eikö tuollainen päätös pitäisi ensin tehdä koulutuslautakunnassa?

Miten koulutusjohtaja esimiehenä  ja koulutuslautakunta suhtautuu viranhaltijaan, joka ei noudata lautakunnan päätöksiä?

Palvelusetelillä tukea?

Tiistai 18.10.2016 klo 21.45 - Pia P

Tämä juttu oli menossa lehteen, mutta haluaisin mielummin kirjoittaa joskus jotain positiivistä ja viedä asioita eteenpäin.

Maakuntahalliitus päätti 17.10. PoSoTen askelmerkeistä ja kirjoitan mielummin siitä lehteen.

--------
Kun suonenjokelainen täytää kotihoidon myöntämiskriteeritt ja Suonenjoen kaupungin viranhaltija on tehny asiakaalle kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelma, asiakkaalle esitellään vaihtoehdot, jotka ovat kaupungin kotipalvelu tai palvelusetelillä hankittava palvelu. 

Palveluseteli on tehty lisämäään asiakkaan valinnanvapautta. Mikäli asiakas haluaa palveluseteliyrittäjän hän voi valita sen vapaasti kaupungin hyväksymisistä palveluseteliyrittäjistä.

Suonenjoen sosiaalilautakunnan ensimmäisessä päätösesityksessä oli erikseen mainittuna ehtoja, rajoituksia ja määräyksiä, jotka olisivat koskeneet vain yhden hoivalaitoksen asukkaita, on lain vastaisia. On outoa sekoittaa palveluseteliyrittäjäksi hyväksyminen ja korostaa asiakkaiden ehtoja samaan esitykseen. Lautakunnan päätös 5.10. oli pelkkä palveluseteliyrittäjäksi hyväksyminen, ilman ko yhdistyksen asukkaille olevia rajauksia.

Kotona ja hoivalaitoksen asuvia hoivan kriteerit täyttäviä asiakkaita pitää kohdella sama-arvoisesti ja tasa-arvoisesti sekä asiakkaan omaa päätösvapautta ja valinnan vapautta korostaen.
Sisä-Savon lehden jutun (14.10.) ja sosiaali ltk esityslistassa olleiden rajausten takia voisi luulla, että palveluseteli- järjestelmää yritetään käyttää taloudellisesti hyödyksi yhden yrityksen tukemiseen eikä asiakkaan valinnan vapauden lisäämiseen.

Palvelusetelin runsas käyttö tulee laskemaan kunnan omien kotihoidon työntekijöiden määrää. Joillekin se on ilmeisesti hyvä asia ja joillekin tämä ei ole tullut edes mieleen? 

Lisäys:

Suonenjoella kotihoidon palveluseteliä käyttää kotipalvelun asiakkaista noin 00,01% , tämä vuoden käytön arvo on noin pari tonnia tähän asti. Tuleeko nyt olemaan toistepäin juuri tässä hoivalaitoksessa, yllättäen kaikki hoivan kriteerit valitsevatkin vain hoivalaitoksen oman palvelusetelillä ostettavan hoivan - eikä kuten muut - kunnan hoivapalvelua tai toisen palveluseteliyrittäjän palveluksia? 

------

Selvyyden vuoksi, kannatan ehdottomasti palveluseteli- järjestelmää. Se on tehty asiakkaan valinnan vapautta lisäämään.  Vanhusten asumispalvelutkin pitäisi järjestää kunta ja palvelusetelillä valittavat hoivalaitokset. Miksi viranhaltija kilpailutuksen pohjalta pitäisi päättää missä kenenkin pitää asua? 

Kuitua ei sitten pukanut

Torstai 29.9.2016 klo 8.17 - Pia P

Valtuustopuhe Suonenjoki 13.6.2016

Maanantai 13.6.2016 klo 19.54 - Pia P

Arvoisat puheenjohtajat, valtuutetut, kaupungin henkilöstö, lehdistö ja muut läsnäolijat

Piilotukea vai "hyväveli"- kauppaa?

Sunnuntai 5.6.2016 klo 11.41 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallituksen esityslistassa 6.6.2016 esitetään kaupungin omistaman esiintymislavan myymistä Mansikkakarnevaalit ry:lle.

Liitteenä olevasta kauppakirjaluonnoksesta selviää, että esiintymislava on rekisterissä eli se on ilmeisesti liikennekäyttöön soveltuva hinattava laite,  rekan peräkärrystä tehty liikuteltava lava.

Kauppahinta on 100 euroa.

Jos kaupunki haluaa päästä jostain syystä esiintymislavasta eroon, löytyisi varmaan ostaja suuremmallakin summalla. Tarjoan Savon perinne ry:n (kotipaikka Suonenjoki) puolesta heti 200 euroa. 

Miksi vain yksi yhdistys saa ostaa tarjoamallaan summalla? Miten kaupunkilaisten, yhdisten tms tasavertaisuus näkyy tälläisissä kaupoissa?

Jos kaupunki haluaa myydä esiintymislavan juuri Mansikkakarnevaalit ry:lle 100 eurolla, pitää loppuarvo huomioida kaupungin tuessa.

Esiintymislavojen hinta on vapailla markkinoilla 3000- 8000 euroa. Ko lava on liikennekelpoinen, joka nostaa hintaa.

Kaupungin pitää huomioida markkina-arvon ja kauppasumman (100€) välinen suhde Mansikkakarnevaalien avustuksessa vähentämällä se summa raha- avustuksesta.

Kaupungin lavaa on saanut lainata muutkin tapahtumat ja yhdistykset. Nyt ei kannata olla yllättynyt - kun lava myydään, huomataan, että tarvitsemma uuden, kenties isomman esiintymislavan!

Jota Mansikkakarnevaalit voi taas lainata kokonaisedulliseen hintaan (0 euroa).

Lehtijutussa oli, että Mansikkakarnevaalit tarvitsee uuden ja paremman esiintymislavan. Näin näppärästi se hoituu Suonenjoen kaupungin avulla. Karnevaalit ostaa entisen pilkkahintaan ja kaupunki ostaa uuden lavan, jota se lainaa Karnevaaleille. Homma hoidossa!

Piilotukea vai "hyväveli" - kauppaa? Ei ole, jos lava myydään avoimesti julkisesti- jos lava on kerran tarpeeton. Jos se on tarpeeton, niin uuttakaan ei tarvita. 

Jk. Näinkö kauppoja hoidellaan Suonenjoella... Kaupunki myyjäpuolena, niin ostaja tekee tarvitsemastaan laitteesta, koneesta tms ostotarjouksen ja kaupunki myy sen sillä summalla? Ostotapahtumat tapahtuu sitten toistepäin vastaavalla taktiikalla? Juuri sopiva myyjä ilmoittaa, että nyt kaupunki tarvitsee ehdottomasti esim tämän kiinteistön tai tontin ja ilmoittaa kauppasumman ja kaupunki ostaa sen sillä summalla?

Digi digi - loikkaa vain opettajille!

Torstai 19.5.2016 klo 15.25 - Pia P

Lapset hometiloihin!

Maanantai 16.5.2016 klo 15.18 - Pia P

Iisveden koulu menee peruskorjaukseen lukukaudeksi 2016-17. Koulu ja koulun yhteydessä oleva päiväkoti siirretään väistötiloihin remontin ajaksi.

Päiväkodin pienimmät, alle 4- vuotiaat, sijoitetaan seurakunnan nuorisotaloon. Loput lapset sijoitetaan ns vanhan lukion tiloihin Suonenjoen keskustan alueelle. Kouluikäiset on korkeammassa puolella ja yli 4-vuotiaat esikouluikäisiin sijoitetaan ns tapulin puoleinen siipeen.

Vanha lukiorakennus on ollut tyhjillään neljän vuoden ajan satunnaiskäytöllä kansalaisopiston ryhmien käytössä. Lukiorakennus on 50- luvun kivirakennus.

Lukion siirron yhtenä syynä oli sisäilmaongelmat, henkilökunnan sairastuminen ja home - epäilyt. Ilmanvaihtokoneisto oli tarvinnut jo silloin uusimisen.

Iisveden koulun ja päiväkodin henkilökunta ja lasten vanhemmat oli kutsuttuna 11.5.2016 ensimmäistä kertaa väistötiloihn esittelyyn.  Tutustumisen jälkeen pidettiin infotilaisuus, jossa kerrottiin kutsun mukaan "terveysviranomaisten" tutkimuksesta ja myös muista asioista.

Tilaisuudessa kerrottiin työtehoseuralta ostetun tutkimuksen tulokset. Tutkimuskartoitus oli tehty tammikuussa ja näytteet oli otettu helmikuussa 2016. Tutkimustulokset kertoi homelöydöstä, kosteusvauriosta, riittämättömästä ilmanvaihdosta ja isosta kuitumääristä (katossa yläpuolelta pinnoittamattomat akustiikkalevyt).
Tutkimus oli valmistunut toukokuussa.
Tutkimustuloksen johdosta ilmastohormit oli nuohottu ja jotakin osia pinnoitettu ja ilmastointia säädetty. Kosteusvaurio oli korjattu. 

Tilaisuutta veti rakennustoimikunnan puheenjohtaja Jouko Hänninen. Puheenvuorot käytti myös Suonenjoen viranhaltijoita ja rehtori ja päiväkodin johtaja. Kaikkien mielestä tilat ovat sopivat. Muistutettiin, että remontti kestää vain 10 kk ja toisen koulun oppilaat olivat kärsineet vuosia homeesta. Lapsia voidaan myös siirrellä.

Keskustelun aikana kysyin, että miksi korjauksien jälkeen ei ole tehty  uusia mittauksia, että onnistuiko korjaus, niin vastaus oli, että korjattu on ja jos tulee ongelmia tai lapsi sairastuu, niin sitten reagoidaan. Ja tehdään lisäratkaisuja ilmanvaihtoon.

Päiväkodin tiloiksi suunniteltua ei oltu lattialampömitattu, vaikka lapset tulevat nukkumaan patjoilla ja leikkivät paljon lattialla.

Puheenjohtaja halusi kirjata loppukommentiksi, että kaikki ovat tyytyväisiä tiloihin ja tehtyihin remontteihin.Julkisesti olin ainoa, joka ei hyväksynyt ns tapulin siiven käyttöä päiväkodin väistötilana.

Juankoskella ei alettu edes korjaamaan rakennusta päiväkodiksi kun se oli homerakennus. Savon Sanomat teki monta juttua tästä.  Nyt Suonenjoella siirretään lapset hometiloihin, jonka korjauksena on tehty ilmastointilaitteen nuohous. 
---
Tekninen lautakunta oli päättänyt 4.11.2015 kokouksessa pykälä 3, että Iisveden väistötila on vanha lukio. Rakennustoimikunnan suunnitelma oli, että ilmastointikanavat nuohotaan.

Eli toimenpide (nuohous) oli tiedossa jo lokakuussa ja mittaus tehtiin helmikuussa 2016  ja vanhemmille esiteltiin se toimenpide mittaustulosten johdosta  korjaustoimenpiteenä toukokuussa 2016. 

Painostuksen tilojen hyväksyntää on käytetty, että kaupungilla ei ole rahaa, muutkin lapset ovat olleet hometiloissa, vain lukion xxxxxx sai astman ja vahva lupaus, että ongelmiin tartutaan ja muita tiloja ei ole.

Tosiasia on, että tutkimus tehtiin 2016 helmikuussa ja silloin löytyi ongelmia. Tutkimus kertoi sen päivän tilanteen, se ei kerro onnistuiko remontti ja mikä on tilanne syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Tutkimus ei ennusta Eli se ei kerro tulevaa. 

Miksi ei ole edes esitetty vaihtoehtoisia tiloja?

Kuka päättäjistä kantaa vastuu jos tulee lasten tai työntekijöiden sairastumisia tai jopa elinikäinen sairaus? 

Päivitys:

Poistin vanhan lukion työntekijän ammatin. Kunnioitan henkilön yksityisyyttä.

Tilaisuudessa koulutusjohtaja kertoi vanhan lukion sairastuneen työntekijän tunnistettavasti ammatista ja hänen terveystietoja. Lisäkommentti oli, että hän ei saanut oireitaa vaikka oli viereisessä huoneessa. Miltä työntekijöistä -päiväkodin ja koulun- tuntui kun koulutusjohtaja kertoi salassa pidettäviä asioita ja miten hän vähätteli oirehtelijaa/oireita? Miten suhtaudutaan mahdollisiin uusiin ongelmiin ja valittajiin? 

Suonenjoen vappupuheet - tiivistelmä

Maanantai 2.5.2016 klo 7.21 - Pia P

Suonenjoen torilla oli Vapputapahtuma 1.5.2016. Tässäpä tiivistelmä ja omavaltaiset tulkinnat eri puolueiden Vappupuheista, olkaas hyvä.

Ensimmäisenä puheen piti SAK:n edustaja. Puhujana oli viime vaaleissa tippunut demari ex- kansanedustaja Tuula Väätäinen. Hän kertoi kuinka väärin nykyinen hallitus tekee. Varsinkin perussuomalaiset ovat kaukana Vennamon opeista (Vennamo oli toisen eri puolueen edustaja aikoinaan...), mutta ehkä siinä oli sen ajatus: menneisyydessä on hyvä elää. SoTe- uudistus menee ihan varmasti väärin.  PS työministeri Lindström ei kuulemma noudata pääluottamusmiehen oppeja. (Ei kai, hänellä on vastuu Suomesta...). Puheen sisältö oli, että nyt on aivan kamalaa ja demarien -ja ilmeisesti hänenkin pitää päästä mukaan-hallituspuolueeksi.

Väätäinen asui siilinjärvellä ja vastusti kuntaliitosta Kuopion kanssa. Sitten hän muutti Kuopion puolelle ja ... Olisikohan siinä demaripolitiikan ydin. Vastustetaan omia esityksiä? 

Suurin kysymys jäi ilmaan, miksi SAK puhuu demarien suulla? Eikö ammattiliitot voisi ajaa kaikkien suomalaisten ja Suomen etua eikä haukkua hallitusta missä demarit eivät satu olemaan mukana?

Ammattiliiton opeilla, lakkoillaan kunnes saadaan kaikki entiselleen ei toimi koko Suomen mittakaavassa.

Vasemmiston puheen piti Jani From. Oli kuulemma helppoa keksiä puheen aiheet perskeko- hallituksen touhujen johdosta. Kaikk on väärin. Leikataan ja lopetetaan. Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.. Osa puheesta hukkui torikansan jutustelun alle.

Kun oppositiossa on niin helppoa tietää mitä pitäis tehdä... No, oikeasti, oppostio tietää miten ei pidä tehdä ja mikä on väärin, mutta sieltä ei tule parempia ehdotuksia. Tai miksi nämä kaksi puoluetta ei tehnyt asioita kun olivat hallituksessa vielä reilu vuosi sitten?

Keskustan puheen piti Mikko Suihkonen. Hän kehui miten SoTen mukana saadaan koko maakunta uudistettua - keskustan mallin (mielen) mukaan. Suonenjoen kertaluotoinen hyvä tulos on keskustan ansiota. Monitoimi-hallli sai kannatusta puheessa.

Kokoomuksen puheen piti Reijo Kytölä. Hän kannusti nuoria ja lapsiperheiden vanhempia lähtemään mukaan kuntapäättäjiksi. Puheessa haluttiin myös monitoimi-urheiluhallia. Kokoomuksen periaateohjelma löytyy netistä.

Perussuomalaisten puheen piti Pia Pentikäinen eli minä. Kuulemma puheen paras asia oli sen lyhyys (torikommentti). Puhuja muistutti politiikan ja päätösteon vaikeudesta, vasemmisto lähti kesken kauden ja demarit äänesti omia esityksiä vasteen ollessaan hallituksessa. Suonenjoki on puhujan mukaan hyvä ja turvallinen paikka asua. Pitää uskoa, että huominen on aina parempi. Lopuksi puhuja kiitti Suonenjoen perussuomalaisten saamasta tuesta politiikan teossa. Puhe oli liian pintapuolinen ja yleistä liipalaapaa. (Olipa vaikeaa ulkopuolisesti omaa puhetta arvioida).

Kristillisten puheen piti Tapio Kivinen. Oli muuten ainoa kuka esitteli itsensä.

Lähdimme tässä vaiheessa pois torilta. Lähdimme jätskin ostoon, kun nuorimmainen lapseni oli (taas) jaksanut olla torilla pitkää puheita kuunnellessa.

Keskusta jakoi simaa ja munkkeja (vaikka oli etukäteen sovittu, että torikahvila- yrittäjää kunnioitetaan. Eikö keskusta tue yrittäjyyttä?). SAK- demarit jakoi ilmapalloja. Vasemmisto myi makkaraa.

Aurinko paistoi ja paljon oli porukkaa torilla. Se on kesän odotus avattu!