Suonenjoen koulutappelu

Perjantai 31.3.2017 klo 22.07 - Pia P

Suonenjoen koululla on 31.3. tapahtunut välikohtaus, johonka on tarvinnut poliisia ja ambulanssia. Kaksi oppilasta oli keskenään kahakoinnut. Ei kuulemma mitään hätää yms.

Nyt oikea hetki miettiä Suonenjoen kaupunginvaltuuston päätösten seurauksia. Valtuuston enenmistö kannatti, että Suonenjoki solmii Vanhamäki-säätiön kanssa sopimuksen, jolla vanhamäki ottaa 16-18 vuotiaita pakolaislapsia hoivaansa -  yksintulleiden alaikäisten asumisyksikkö. Sopimus oli voimassa vuoden 2016 loppuun ja jos oli tullut ennen sitä Suonenjoelle, niin hän on Vanhamäen hoivassa kunnes täyttää 18-vuotta. 

Moniko valtuuston kyllä- äänestäjä on kouluikäisen vanhempi? Kuinka moni kyllä - äänestäjä hyötyy tästä jotenkin?

Toinen kysymys on, että mitä ihmettä yli oppivelvollisuusikäiset (yli 16-vuotias sopimuksessa) tekee peruskoulussa lasten joukossa? Miten turvataan muiden oppilaiden turvallisuus? 

Nyt moni sanoo, että lietson hysteriaa kun kirjoitan tästä julkisuuteen.  Verijäljet, ambulanssin ja poliisin tulo ei ole leikinasia.

Sopimuksessa oli, että Vanhamäki vastaa opetuksesta. Miksi nuoret on laitettu peruskouluun lasten joukkoon? 

Nyt ryhtiä asioiden hoitamiseen. Oli tappelija kuka tahansa, on turvallisuus taattava. Ratkaisut tehdään siltä pohjalta . Piste. Ja jokainen valtuuston kyllä - äänestäjä voisi viettää hetken hiljaisuudessa miettiessä onko nyt tyytyväinen. Me aikuiset olemme vastuussa lasten turvallisuudesta.

Olen ehdolla Suonenjoella

Perjantai 31.3.2017 - Pia P

Asun Suonenjoella.

Minulla ei ole yhtään sukulaista täällä. En ole käynnyt koulua enkä ole ollut töissä tällä paikkakunnalla. En  viettänyt lapsuutta enkä nuoruutta täällä.

En kuulu liittoon enkä yrittäjäyhdistykseen ja PS puolueyhdistyskin on melkein oma tekemä. En kuulu uskonnolliseen yhteisöön. En ole ollut hoitaja, opettaja tms joten minulla ei ole entisiä tai nykyisiä hoidettavia tai opetettavia.

En ole ollut ennen 2011 vaaleja ehdolla, joten minulla ei ollut entisiä äänestäjiä.

Olen ollut matkatöissä ja kierrän PerusNaisten hommissa ympäri Suomea. Eli minua ei näe työaikana ja vielä vähenmän viikonloppuisin täällä.

Minulla ei ole siis mitään minkä perusteella joku äänestäisi minua-  ei sukua, ei uskon sisaruksia,  ei koulu- tai työkavereita enkä saa edes järjestöjen vaaliraha-avustusta tai jäsenten tukea.

1.8.2017 tulee kymmenen vuotta siitä kun muutin Suonenjoelle. 

10 vuoden aikana olen ihastellut ja muistanut kehua Suonenjokea ympäri Suomea. Kaupunkimme on kaunis, palvelut loistavia ja tarjonta erinomaista - elokuvateatteri, uimahalli, jäähalli, juna-asema, hierojaa, parturi- kampaajaa yms,  loistavat ladut ja uimapaikat sekä hyvät kaupat, erityisesti palvelevaa kenkäkauppaa olen kehunut. Koulut ja päiväkodit ovat pieniä ja kunnossa olevia.  Suonenjoella pääsee lääkäriin, sekään ei onnistu joka paikassa.

Olen asunut Helsinki Rovaniemi akselilla ja kokemusta on monesta paikkakunnasta -lasten päivähoidosta, kouluista, liikenneyhteyksistä kunnan ulkoilualueisiin.

Olen toista kertaa ehdolla Suonenjoen valtuustoon. Sain vuoden 2011 vaaleissa 104 ääntä. Olen kiitollinen, nöyrä ja onnellinen niistä  äänistä. Ääniä en ole saannut sen takia, että minua pitää jonkun äänestää. Minua on äänestetty siksi että saa äänestää.

Olen toiminut kuten sanoin. Avoimesti, tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti. Taloudellisuus ja vaihtoehtojen etsintä on myös tärkeää. 

Pidetään huoli kaikista Suonenjoella. 

Seison ylpeästi selkä suorana politiikassa, samalla nöyränä äänestäjilleni ja kaikille kuntalaisille. 

Lupaan jatkaa samalla linjalla. Äänestä 76 Suonenjoki tai jotain muuta loistavaa Perussuomalaista ehdokasta!

Kiitos myös plokini lukijoille! 

Suonenjoen päätöksentekoa - ilman luottamushenkilöitä!

Keskiviikko 29.3.2017 - Pia P

Suonenjoen soitto - hanke koettelee totisesti hyvän hallintotavan rajoja.

Ensinmäinen ja suurin ongelma on hankkeen avoimuuden ja julkisuuten puute. Myös kaksi lautakuntaa päätöksen teossa ja niiden jäsenet on ohitettu kokonaan. Viranhaltijat pyörittävät omilla päätöksillä koko hanketta. Eikä niitä edes kerrota julkisuuteen.

Suonenjoen soitto - hanketta ei ole päätetty missään. Siihen osallistumista ei ole päätetty missään. Suonenjoen valtuusto hyväksyi 19.12.2016 kaupungin talousarvion ja siinä oli maininta, että toiminnallisena suunnitelmana osallistutaan hankkeeseen. Ei siis päätetty osallistua vaan suunniteltiin. Kuntaliiton lakimiehet eivät osanneet lukea suoraan pöytäkirjasta, onko se päätös osallistua vai ei. Tulkitsevat, että ei ole. Melkeinpä hävetti kysyä lakimiehiltä, onko päätetty jotain kun minusta tuo ei ole riittävän selvä esitys ja kirjaus.

Vapaa-ajan lautakunta ei päättänyt hyväksyä hanketta ja esim valtuuttaneet kulttuurityönohjaajaa tai kirjastotoimenjohtajaa allekirjoittamaan ja hakemaan rahoitusta Suonenjoen kaupungin nimissä kun se on Suonenjoen kaupungin hanke. Vapaa-ajan lautakunta päätti osallistua hankkeeseen antamalla siihen kulttuurityönohjaajan työpanosta. Tosin ei muistettu velvoittaa tuntikirjanpitoon, kun 300 tuntia pitää riittää kaikille kaupungin työntekijöille, ketkä osallistuu hankkeeseen.

Vapaa-ajan lautakunta ei hakenut lupaa palkata ja valita hankekoordinaattoria. Hakemuksen työpaikkan aukilaittamiseen teki vapaa-ajantoimelle kirjastonjohtaja. Tässä henkilövalinnassa sivutettiin kunnallinen päätöksetekomalli kokonaan. Kaupunginhallituksesssa oli sentään tajuttu laittaa, että paikka tulee avoimeen hakuun. Paikka oli tosin jo jo varattu henkilölle, jonka nimi näkyy ensinmäisissä hakupapereissa. Nimi oli sutattu tussilla yli! Voiko selvenpää mulle-työpaikka- tästä olla? Ilmeisesti kuitenkin toinen henkilö kuitenkin valittiin julkisen haun takia. 

Todennäköisesti Suonenjoen kaupunginjohtosäännöt antavat päätösvallan henkilövalinnoissa viranhaltijalle luvan valita ihan ite työntekijä kun kyseessä on 10 kuukauden määräaikainen pesti. Onko se  yleensä oikein? Ulkopuolinen hanke, hyvin lobattu (työhalukas selvillä alusta lähtien) ja yksi henkilö kaupungin puolelta saa sen päättää? Eikö nämä ole juuri niitä "kaverille kans" paikkoja? Montako EU-hanketuetta projektia Suonenjoella on vuosittain? Niin, ettei asianomainen lautakunta eli luottamushenkilöt  EI SAA valita esim hankekoordinaattoria?

Toivottavasti vapaa-ajan lautakunnalle edes kerrotaan kuka on valittu hankekoordinaattoriksi viranhaltijan päätökset - kohdassa. Lautakunnan pitää hyväksyä viranhaltijan päätökset, vasta sen jälkeen se on valituskelpoinen ja lainvoimainen.

Vapaa-ajan lautakunnan suurin riski on se, että viranhaltijat touhuavat ja rahan puuttuessa käyttävät siihen muuhun tarkoitukseen varattua rahaa. Ja lopuksi lautakunta joutuu säästämän rahat muualta tai hakemaan lisärahoitusta valtuustolta kun talousarvioon ei varattu tähän yhtään rahaan. Hanketta on mainostettu sillä, että kaupungin ainoa panostus on työntekijötiä 300 tuntia. Ei siis yhtään rahaa!

Teknisen lautakunnan puolelta on mielenkiintoista seurata, missä vaiheessa lautakunnalta haetaan lupaa käyttää viranhaltijan ja työntekijöiden työaikaa muuhun kun kaupungin työtehtäviin. Ulkopuolinen hanke ei kuulu normaalityötehtäviin. Teknisen puolen työntekijät ovat suunnitelman mukaan rakentamassa ja pystyttämässä soittimia. Sekä ohikulkiessa täysin ilman rahaa rakentamssa parkkipaikkaa 300 hengen kulkuvälineille ja esteetöntä tietä mihin se soitin -alue onkaan tulossa. 

Mistä viranhaltija ottaa rahat esteettömän tien tekemiseen? Puun kaatamisiin ja metsän raivausurakointiin? Ja alueen maapohjan rakentamiseen? Rahaa hiekkaan, soraa, suodatinkankaisiin? Puistosta on tulossa pysyvä, miten hankkeen aikainen ja sen jälkeinen ylläpito rahoitetaan? 

Kaupungin keskustassa olevia puistoja ja niiden hoitamista on jouduttu rahapulan takia rajoittamaan ja nyt viranhaltijat tekevät jonnekin metsän keskelle ihan uutta hoidettavaa paikkaa? Omilla päätöksillä?

Luulin, että kaupungin työntekijöillä on tiukka aikataulu ja kiire tehdä kaikki omat työt, miten on mahdollista, että työaikaa nyt keretäänkin käyttää ihan muuhun, ei -työtehtäviin? Onko luppoaika yleistä vai onko työntekijöitä liikaa? Vai mitä arkitöitä jätetään tekemättä?

Miten oikeasti on mahdollista, että ilman luottamushenkilöiden päätöksiä on täysi tohina päällä? 

Ja mihin soitin puisto on tulossa? Toimenpidelupa- kuulemisia lähetellään eri paikkojen maanomistajille, kuka näitä uusia paikkoja keksii? Millä päätöksilä?

Kannattaisi jonkun kysellä hankkeen tulorahoituksen perään? Pohjois-Savon liitto ei antanut haettua 9 000 euroa. Yksityisiltä ja yrityksiltä piti tulla 10 000 euroa, onko tavoitesumma saavutettu? Osataanko meno puolta pienentää vastaavasti?

Hanketta mainostettiin sillä, että siihen tulee rahoitus muualta ja kaupungin osuus on vain 300 tuntia työpanosta eli 4400 euroa. Nyt luottamushenkilöstö tarkkana- jos virkahenkilöt tekevät omin päin  päätökset, vastaavat he myös rahoituksesta ja loppusummasta. Ja jopa lain noudattamisesta!

Kaupungin rahaa ei saa käyttää tähän hankkeeseen. Ei edes puistotöihin varattua!

Vapaa-ajan lautakunta esitti säästötoimenpiteenä uimahallin paperisten sauna- pyllynalusten laittamista maksulliseksi (0,50 €). Tämä hanketouhu saa ihan uudet mittasuhteet kun vertaa kykyyn säästää...

Kaupungin työntekijät

Perjantai 24.3.2017 - Pia P

Kun haet Suonenjoelle töihin, niin ole valmis olemaan täällä hamaan eläkeikään asti. Mikään syy ei ole riittävä syy lähteä pois vaan se on osoitus kiusaamisesta ja vakavasta johtamisongelmasta.

Se, että saat parempi palkkaisen työn jostain muualta, ei ole hyvä syy lähteä. Urakehityksen hakeminen on myös huono asia. Syyksi ei riitä sekään, että perheesi asuu toisessa paikassa ja saat uuden työpaikan perheesi paikkakunnalta ja tunnin työmatka suuntaansa jää pois. Ei kuule riitä. Se, että rakastut ja uusi kumppani asuu toisella paikkakunnalla ei riitä syyksi lähteä pois Suonenjoen työntekijäkaartista. Pitää kieltääkin  parin ja perheen muodostaminen, joku voi lähteä pois. Eläkkeelle jäämisen takia pitää pyytää eroa työpaikasta,  ei muuten sitten myönnetä jatkossa, ettei tule lautakunnan pöytäkirjaa ikäviä eroamispyyntöjä. Täällä suhtaudutaan hyvin negatiivisesti kaikkiin eroihin.Piste.

Muuten valtuutetut alkavat laulaa jopa lehtien palstalla... On se Suonenjoki kurja työpaikka. sillä ei ole väliä vaikka samlla tuhotaan työnantajan maine.

Suonenjoen kaupungilla on n 500 työntekijää - kaupunginjohtajasta siivoajiin. Töissä on opettajia, uimavalvojia, avustajia, lähihoitajia, rakennusmiestä, traktorikuskia jne. 

Kaupungin työpaikka on yleensä tavoiteltu. Palkanmaksaja on varma ja työehdot on hyvin sovittuja. Moni kunta on tosin joutunut irtisanomaan, mutta ei Suonenjoki. Moni kaupunki on joutunut lomauttaa, muttei Suonenjoki. Suonenjoella on työntekijöiden määrä noussut koko ajan vuosittain, esim paljon säästökohteena omien mukaan olleen koulutuslautakunta on lisänyt viidessä vuodessa 19 työntekijää - ei kuullosta kovinkaan kovalle leikkaamiselle.

Suonenjoella on kuulemma ilkeästi muutettu työnkuvia ja samalla työtapoja.

Seuraavat asiat ovat ihan yleistyksiä, ei liity kenenkään eikä mihinkään eikä varsinkaan tähän paikkakuntaan...Kyllä, on kurjaa kun tietokoneaika muutti monta asiaa. Puhelimetkin on nykyisin taskussa, eikä tarvita keskuksenhoitajaa. Moni esimies osaa jopa itse kirjoittaa, mitä ei muutama vuosikymmen osattu edes ajatella- ettei joka johtajalla ole omaa sihteeriä.

Samoin lattianhoitokoneella pesee isomman alan kun lattialuutulla kontaten. Kopioita ei tarvita monistaa ja  jakaa kaikille kokouksissa kun asiat löytyy pilvestä salasanan takaa (ei onnistu Suonenjoella...).

Moni asia muuttuu, osa hitaammin ja osa nopeasti, mutta harva ammattikuva pysyy samana, vaikka työpaikka olisi kaupunki.

Kukas kaupungin työntekijöiden työnantaja on? Suonenjoella asukkaat ja palkan maksaa veronmaksajat. Tälläinen Suonenjoen mainee pilaaminen toreilla, kaduilla ja lehtien palstoilla sekä kokouksien jälkeen valittamalla pitää lopettaa. Meiltä alkaa kohta oikeasti lähtee porukkaa- ei onnellisten perhetapahtumien vaan jatkuvan valituskierteen takia. Töitäkin pitäisi tehdä.

Suonenjoki on hyvä paikka elää, asua ja olla työssä. Kehitetään mielummin parempaa suuntaa kuin niin , että etsitään  toisista virheitä.  Kannattaa kokeilla joskus kehua, sillä saa parempaa aikaan kuin haukkumalla toisia.

Ihan oikeasti, onkohan ammattiliiton ja parin puolueen vahva sidos hyvä asia? Ammattiliittoa käytetää puolueen etujen ajamiseen, näin kuntavaalien alla liiton jäsen - kuntavaaliehdokkaiden tukemiseen. Onko oikein, että Sinun liiton jäsenmaksuja käytetään vain joidenkin ehdokkaiden tukemiseen? Onko oikein, että liiton tukea käytetään kun huononnetaan työnantajansa mainetta valittamalla?

http://www.suonenjoki.net/d5web/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=20171756

Arvostan todella paljon kaupungintyöntekijöitä, Te olette kaupungin sydän!

Vaalipaneelit

Keskiviikko 22.3.2017 - Pia P

Ennen vaaleja on paljon erilaisia vaalipaneeleita ja vaalikoneita. Aiheet ovat yhdistysten, lehtien, järjestöjen  yms mukaan maan ja taivaan väliltä - eläinsuojelusta kehitysapuun...

Moni järjestö kokee, että vaalien alla voi lisätä omaa julkisuutta, tiedon levitystä, vaikuttamista, etujen ajamista eli lobbaamista. Suomessa kuntatasolla ei liiku raha järjestön ja ehdokkaan välillä. Ehdokkaat hyötyvät vaalien aikaan näkyvyyden saamisena. 

Äänestäjät hyötyvät varsinkin vaalikoneista kun voi kotona tutkailla ehdokkaiden eroja - paitsi, että kaikki eivät vastaa netin kautta vaalikoneisiin. Ehdokkaat eivät osaa, kerkiä, viitsi, ei saa tietoa (esim salasanoja) tai muista vastata ko vaalikoneeseen. 

Vaalipaneelien yleisö tahtoo olla vain muita ehdokkaita, puolueen jäseniä ja 99% tietää mitä tai ketä äänestää seuraavissa vaaleissa. Yleisöön mahtuu aina yksi aktiivinen kuntalainen, jolla on paljon asiaa ja vähän asiaan liittyviä kysymyksiä.

Suonenjoella oli 15.3.2017 OAJ (opettajien ammattijärjestön) ja koulun vanhenpainyhdistyksen järjestämä vaalipaneeli. Vaihtelua tavalliseen paneeliin oli, että vastaajat vaihtuivat kysymysten välillä. 

Paneelista oli lähetetty etukäteiskysymykset, johon paras ja suosituin vastaus oli aina "kyllä, kaikkea lisää."

OAJ on nimensä mukaan opettajien etujen ajava järjestö. Tarkoituksenahan on lisätä opettajien määrää, vakituisia työpaikkoja, palkkaa, etuja sekä vähentää työmäärää. Aivan samalla tavalla kuin muutkin liitot. Yksikään liitto ei toimi toistepäin tai sitten sillä ei olisi kauaa jäseniä.

OAJ on voimakas järjestö. Esim opettajia ei saa lomauttaa silloin kun oppilaan eivät ole koulussa, esim kesäkuussa. Kikyä ei lisännyt työaikaa siten, että oppillaat olisi saanut enenmän opetusta vaan se lisättiin opettajien saamaan koulutukseen. Opettajilla on opetusvelvollisuus, esim teknisten opettaja on vain 24h/ vk oppilaita opettamassa, muu aika on sitä valmistelevaa ja korjaavaa aikaa. Opettajilla on kesäkuu ja  puolet elokuusta sitä valmistelvaa ja korjaavaa aikaa ja jonka voi olla myös kotona. Kesäloma on vain heinäkuu ja sen päälle joululoma ja talviloma. Opettajien palkkakehitys on ollut huima kun vertaa vaikka 20 vuoden takaista.

OAJ on onnistunut hyvin edunajamisessa. Suonenjoellakin koulutuslautakunnan alainen  henkilömäärä on lisääntynyt 15 viidessä vuodessa ja silti koko ajan sanotaan, että on leikattu ja supistettu. Niin vain lapsilta koulukirjoista, tarvikkeitsa ja opetustunneista. Vuonna 2016 varattiin talousarvioon 30 000€ koulujen, päivähoidon ja oppilaiden tarvitsemiin tietokoneisiin ja sillä rahalla ostettiin opettajille omat tietokoneet!

Suonenjoella haluttiin lisää kaikkea ja paljon. Harva mietti miten se kaikki rahoitetaan - yhdessäkään kysymyksessä ei pohdittu, miten mielihalut rahoitetaan - syömävelalla, muilta sektoreita pienetämällä tai nostetaan veroprosenttia? Paneelissa ei pohdittu, että miksi vuodesta toiseen koultuslautakunnan menot kasvaa ja budjettissa ei pysytä Harva miettii voisiko koulua ajatella lasten ja nuorten kannalta eikä vain opettajien? Harva miettii koulussa olevia muita  ammattiryhmiä- siistijöitä, kouluravintolan henkilökuntaa tai huoltomiehiä? Palkka on vaalipaneelin vetäjän palkkaan verrattuna huomattavasti (hyvin huomattavasti) pienempi ja läsnäolo on 100% työpaikalla. Töitä ei valmistella kotona kesäkuussa vaan silloin vahataan lattioita koululla.

OAJ:n Suonenjoen paikallinen puheenjohtaja asuu Kuopiossa. Suonenjoen koulumenot maksaa suonenjokelaiset veronmaksajat kuntaverossa, joka edelleen Suomen korkeinpia. Onko oikein, että muualla asuva haluaa nostaa Suonenjoen menoja ajaessaan oman ammattiryhmänsä etuja? Hän ei ole täällä maksaja.

Toinen harmaa kysymys on, että vaalipaneelin vetäjä on itse kuntavaaleissa ehdolla Kuopiossa. Puoluesidonnaisuus tulee välillä esille voimakkaasti. Ja se ei ole Perussuomalainen!

Kielteinen päätös ei ole väärä päätös

Keskiviikko 15.3.2017 klo 10.52 - Pia P

Tätä juttua ei julkaistu Savon Sanomien mielipidepalstalla. Tukimielenosoituksista oli kuitenkin sivun mittaiset jutut.

Keskellä ollaan...

Tiistai 14.3.2017 - Pia P

Kerronpa nyt Suomen maaseudun pikkukunnista ja - kaupungeista. Osa kaupungeistakin pääsee tähän juttuun kun kuntaliitokset muuttavat poliittisia suhteita - ainakin aluksi. Keskuskaupungin valtapuolueet, kokoomus, demarit ja jossain vihreät, ovat jääneet alakynteen kun liitosalueen valtapuolue keskusta jyllää kaupunkiin. Aivan, tämä juttu on keskusta-puolueesta. Aihe nousi taas esiin kun kuulin, että henkilö ei voi lähteä toisen puolueen ehdokkaaksi, vaikka haluaisi, kun on helpompi olla keskustan riveissä maalla - vaikkei heitä kannata. Aika surullista.Tai yrittäjä ei voi olla muukuin keskustalainen maaseudulla, muuten ei riitä asiakkaita. Keskustahan on hyvin saannut edustuksen yrittäjäjärjestöönkin.

Tienviitta sen jo joka kunnassa kertoo - keskusta on tuolla ja täällä.

Paikkakunnalta löytyy osuuspankki, osuuskauppa, metsänhoitoyhdistys, metsästysseuroja, marttoja, kirkkovaltuusto, valtuusto, yrittäjäyhdistys, leijonat, paikallislehti ja maakunnan lehti, kalastusosuuskuntia, tiehoitokuntia, kyläyhdistyksiä ja muita erilaisia yhdistyksiä yms.

Vaalimenestyksen myötä valtuuston paikkojen lisäksi keskustalaisia on valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajissa, lautakunnan puheenjohtajat ja lautakunnan jäsenistön enenmistö ja eri luottamuspaikoissa kaupungin edustajana. 

Ja mikä näitä yhdistää? Niissä on kaikissa keskustapuolueen jäsenten enenmistö ja jossain jopa kaikki ainakin kannattavat keskustaa. Verkosto ja verkko on vahva. Moni on ollut tietämättään keskusta-puolueen jäsen, esim puolueen rahankerjuukirje on saattanut paljastaa, että isi on liittänyt lapsensa rippikoulun jälkeen puolueeseen. 

Onhan kunnan asioita helppo järjestellä vaikka hirven metsästyksen ohessa. Missäköhän Suonenjoella keksittiin, että ostetaan vanha tehdaskiinteistö kunnan purettavaksi kun se kuulemma rumentaa näköalaa? Hinta oli niin julma, ettei määrärahat riittänyt vaan piti välillä lisää nuijia rahaa ostosta varten, kaavaakin piti muuttaa ja puolisuonelumerkintäkin poistetatettiin. Myyjäpuoli oli varmaankin tyytyväinen - hänen ostohinta kymmenkertaistu Tulevat sukupolvet voivat ihmetellä päätöstä -ostetaan purettavaksi. Miksi ihmettelevät? No, hehän maksavat näitä meidän ajan investointeja. 

Tämä kirjoitus ei ole mikään haukkuma tai arvostelu vaan tosiasia. Keskustapuolueen  suuruus on tosi asia monella paikkakunnalla.

Mites tämä näkyy päätöksen teossa? Suurin osa istuu hiljaa paikallaan. Sanoo vain  "paikalla" nimenhuudossa ja äänestää kuten on käsketty. Puolueessa on paikkakunnilla muutama kova ääninen toisinajattelija, joka kerää äänet ja hänen mukanaan menee pari muuta keskustalaista valtuustoon. Mutta mitä sillä on väliä jos ei puhu mitään kokouksissa tai häviää omille äänestyksissä?

Demokratiassa enemistö ratkaisee asiat. Kenellä on eniten kavereita, se määrää lelut ja leikit. Onneksi välillä joku voi saada läpi, että tehdään jotain viisaanpaa. Esimerkiksi kuntaveron laskeminen.

Uskallatko Sinä äänestää vaihtoehtoa? Jotain muuta mitä ennen olet äänestänyt? Jotain muuta mitä vanhenpasi on äänestänyt? Miksi et käytä äänioikeuttasi ja muuta äänelläsi kuntaasi?

Vaalipopulismia on vastustaa oman puolueen ajamia asioita, esimerkiksi jos keskustalainen ajaa nyt vaaleja kunnan terveyspalveluiden ulkoistamista. Vaalien jälkeen tässäkin ollaan takaisin puolueen ruodussa- selvitykset eivät yllättäen yksityistämistä kannattanutkaan. 

Ole rohkea!

SoTen ulkoistus

Lauantai 11.3.2017 klo 7.46 - Pia P

Moni kunta, varsinkin pikku kunta, miettii miten turvata oma terveysasema ja sairaanhoito tulevassa SoTe- uudistuksessa. Tähän saumaan onkin moni yksityinen lääkärifirma iskenyt.  

Kunnat tekevät päätöksiä itsenäisesti. Yksikertaisestettuna menetelmä on, että kunnanjohtaja tekee esityksen hallitukselle ja jos se hyvväksytään, niin asia menee valtuustolle. Asian esittelyssä käytetään esim henkilöitä jostain firmasta kertomaan lisää tai konsulttipalveluita tutkimaan asiaan.

Ajatellaas esimerkiksi, että pikkupaikkakunta saa yhteydenoton firmalta, joka maalailee niitä kuuluisia pikku piruja kunnan katoavista lääkäripalveluista SoTe- uudistuksen jälkeen. Kunnanjohtajakin on ikävästi jätetty syrjään ns päättävistä pöydistä eikä ole tullut tarpeeksi monta kutsua maakuntatason pähkäilyporukkaan.

Firma kertoo kuinka hyvin ja ihanasta sekä halvalla lääkärihommat hoidetaan, jos kunta ostaa ne palvelut sieltä. Moni unohtaa tutkailla ne pienellä painetut sopimusehdot. Tai sitten arvonlisäverosta ei puhuta mitään - kuten eräs paikkakunta sai huomata... Konsteja on moneja.

Eduskunnan suurin puolue on keskusta ja pääministeri (keskusta) ajaa SoTe- uudistusta. Moni maakunta on keskustavetoinen eli maakuntatason päättäjistä suurin osa on keskustalaisia. Moni pikkupaikkakunta on keskustavetoinen. On niin ihmeellistä, että miksi pikkupaikkakunnat eivät luota omiinsa? Luota oman puolueen vetämään hankkeeseen vaan alkavat ulkoistamaan juuri ennen lain voimaan tuloa? Voiko voimakkaanpaa epäluottamusta antaa omalle porukalle kun olla hyväksymättä mitä on tulossa? Onko silloin kunnan enemistö eli ketkä sanovat että kyllä ulkoistamiselle väärässä puolueessa?

Jos lopputulos on, että sopimus tehdään ja lääkäripalvelut ulkoistetaan ostamalla ne yksityisestä firmasta, niin mitä siitä seuraa? Olemassa olevat sopimukset puretaan. Olemassa olevat lääkärit, hoitajat, tukipalveluhenkilöstö joko irtisanotaan tai sitten -ehkä osa- siirtyy uudelle toimijalle. Kaikkien työsopimus ei jatku, koska jostakin se säästö pitää syntyä. Säästöosuuteen lasketaan kunnalle tarjottu halvempi hinta ja firman voitto-osuus sekä hallinnonkulut, mitkä on tullut yhteistyöhyödystä kunnan kanssa toiminnasta.  Henkilöstökulut ovat isoimmat eli niistä on helppo säästää.

SoTe- uudistus junnaa eteenpäin ja astuu voimaan vuonna 2019. Mitäs silloin tapahtuu? Kunnilta poistuu järjestämisoikeus SoTe- palveluihin. Järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle. Maakunta takaa eli järjestää maakunnan jokaiselle asukkaalle esim lääkäripalvelut. Se on ihan lakiperusteinen velvoite. 

Uudistuksen myötä verotus ja valtionosuudet muuttuu. Kunnilta lähtee n 60% tuloista pois, koska niiltä poistuu järjestämisvastuu SoTe-palveluihin. 

Pikkupaikkakunta on juuri ulkoistanut lääkäripalvelut ja sopimus takaa palvelut paikkakunnnalla kun pelättiin, että säästötoimien takia loppuu terveysasema. Kuulostaa tosi hyvälle! 

Mutta millä paikkakunta meinaa maksaa sitä sopimusta kun verotulot ja valtionosuudet pienevät huimasti? Lopputuloilla olisi tarkoitus pirää koulut pystyssä, tiet kunnossa jne! Kun kaikki - ihan kaikki- tulot laitetaan sopimukseen, jää vielä vuosittain 20% velkaa....  Kunta olisi nopeasti konkursissa.

Voipi olla, että lakiin tulee sopimuksen purkupakko eli kaikki sopimukset puretaan ja sitten aloitaan puhtaalta pöydältä. Eli iso härdelli ja henkilöstön irtisanominen olisi ollut turhaa. 

Tai kuten nyt annetaan ymmärtää, niin sopimus siirtyy maakunnalle ja lääkäripalvelut ostetaan sopimuksen mukaisesti ko firmalta ja maakunta maksaa hinnan? Siis hetkinen mikäs ero siinä on nykyiseen tilanteeseen? Miksi sama olemassa oleva ei jatkuisi entisellään? Varsinkin kun maakunnassa on jo linjattu, että olemassa olevia hyödyntäen. Harva pikkupaikkakunta on nytkään järjestänyt terveyspalveluita yksin vaan ovat mukana esim kuntayhtymissä. 

Eli ainoa mahdollinen postiivinen juuri nyt ulkoistamisessa asia on myös mahdollinen nykyisessä mallissa? Mitä hyötyä SoTe- uudistuksen takia tehtävässä  ulkoistamisessa olisi? Yksityinen firma saa sopimuksen eli heille töitä ja  rahaa. Mitä haittaa siitä olisi? Eniten murehdittaa olemassa olevan henkilökunnan kohtalo ja vuosien epävarmuus tulevasta. Vaikka sopimusta ei tehtäisi, on se jo monen ihmisen elämään vaikuttanut -epävarmuus tulevasta on suuri huoli. En tiedä onko haitta se, että uskotaan niitä pirujen maalailijoita, ehäpä se on surullista kun luullaan tekevän jotain hyvää.

Pöytäkirjan tulkintaa...

Tiistai 7.3.2017 - Pia P

Suonenjoen sosiaalilautakunnan pöytäkirja 23.2.2017 pykälä 25  kertoo paljon Suonenjoen tavasta hoitaa asioita.

Suomennan Teille sitä...

Pöytäkirjan alussa kerrotaan, että 5.12.2013 sosiaalilautakunta hyväksyi vuodeksi 2014 Suonenjoen seudun vanhustenkotiyhdistys ry -sopimuksen, jolla ostetaan kaksi lyhytaikaista hoivapaikkaa sieltä koko vuodeksi.

Sama sopimus on uusittu vuosina 2015 ja 2016. Vanhusten saa hoivasta 98€/vrk ja asiakas maksaa eri summia - riippuen minkä syyn takia saa hoivapaikan.

Vanhustenkin hoiva- ja asumispalvelupaikkoja ostetaan joko kiinteällä sopimuksella ja puitesopimuksella, jolla ostetaan vain tarpeeseen kun ei mahdu muualle. Puitesopimus ei siis takaa hoivapaikkaan kiinteitä tuloja. Vanhustenkotiyhdistys on puitesopimuspaikka eli sieltä ostetaan vain tarvittaessa paikkoja. 

Puitesopimuspaikat on juuri kilpailutettu (löytyy edellisistä sos ltk pöytäkirjoista)  ja tämä lyhytaikainen hoivapaikkatarve ei jostain syystä ollut mukana kilpailutuksessa. 

Suonenjoella (edelleen pöytäkirjan kertomaa) on lyhytaikaiseen hoivaan, esim omaishoitajien vapaapäiviin- kaupungin omassa Joen helmessä 3-4 paikkaa ja kaupungin mukana , ns in house, olevassa Iisveden palvelukodissa kaksi paikkaa. Eli kaupunki tarjoaa lyhytaikaiseen hoivaan paikkoja omasta tai kaupungin mukana olevasta paikoista 5- 6  ja sitten tällä sopimuksella vain yhdestä ulkopuolisesta paikasta kaksi paikkaa.

Miksi sitten lautakunta hyväksyi tälläisen "ei kilpailutetun", vain yhdelle toimijalle tehdyn sopimuksen ja arvoltaa 70 560€ vuosittain? Tärkeintä on saada Suonenjoen vanhukset hoidettua. Silti tämä päätöksen tekomalli vuodesta toiseen ei ole hyvää päätöksen tekoa

Laki takaa omaishoitajalle 2 vapaapäivää kuukaudessa. Ko sopimuksessa lukee, että enintään kuukuadeksi kerralla. Mites Suonenjoella saa enempi vapaapäiviä ja kukas tämän ylimääräisen tuen päättää? Henkilölle löytyy kaksi eri titteliä kaupungin nettisivuilla - vanhuspalvelupäällikkö ja hoivapalvelupäällikkö. Kahdesta tittelistä huolimatta vain yksi henkilö päättää kuka saa Suonenjoella enenmän palvelua kuin kuin laki määrää. Laki antaa 2 vapaa päivää ja meillä jotkut saa jopa kuukauden - kaikillehan tarvitsijoille tätä lisäpalvelua ei riitä jaettavaksi.

Kun vuonna 2016 Suonenjoen seudun vanhustekodin yhdistyksen johtaja paikallislehden mielipidesivulla kertoi, että ilmoittaa AVIin miten huonosti Suonenjoella kohdellaan vanhuksia ja kun yhdistyi kirjelmöi kaupungille rahavaikeuksistaan kirje (löytyy kh pöytäkirjan liitteistä), niin yllättäen ei missään tullut julki näin loistava ylimääräinen Suonenjoen palvelu, jota ostetaan vain ko yhdistyksestä. Savon Sanomat kertoi yhdistyksen rahavaikeukista 15.3.2016.  Jutussa kerrottiin puitepaikoista, muttei tästä voimassa olevasta sopimuksetsa.

Tämän omasopimus- ostopalvelun hinnalla saataisiin koko vuodeksi kaksi hoitajaa kaupungin palkkalistoille vanhustyöhön - vaikka kotipalveluun. Toisella kädellä ei palkata kaupungille hoivahenkilöstöä kun ei ole rahaa ja toisella kädellä ostetaan hoivapalveluita yksityiseltä hoivayritykseltä? Tukisiko omat työntekijät paremmin kotona asumista kuin vain joillekin annettava ylimääräinen hoivapaikka?

Lasketaanko nämä hoivapaikat vanhusten hoivapaikkamitoitukseen? Laki pakottaa purkamaan laitoshoitoa eli kotona asumista pitäisi tukea. Tiputetaanko siis muualta ostopaikkoja? Puretaanko omaa hoivapalvelua? 

Pääasia on, että (jotkut) saavat edes kuukaudeksi hoivapaikan (on oikeasti hyvä asia), mutta mitä sanoo muut hoivayritykset ja mitä sanoo ne vanhukset ja omaishoitajat, jotka eivät saa enemmän kuin laki takaa?

Miksi hyväksytty sopimus taas puuttuu nettipöytäkirjan liitteistä?

Valitetaan - Suonenjoki

Perjantai 24.2.2017 klo 15.26 - Pia P

Pienryhmäopetusta Suonenjoella

Keskiviikko 22.2.2017 klo 23.48 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuusto äänesti joulukuussa budjettikokouksessa kolmannen pienryhmän opettajan ja avustajan palkkaamisesta syksystä 2017 alkaen. Kolmen pienryhmän rahoitus on varattu 2017 kevätlukukauden loppuun.

Suonenjoen demarit teki ko lisäpanostusehdotuksen syksyyn. Esitys ei mennyt läpi, koska suurin osa valtuutetuissa oli sitä vastaan - ihan rahan puutteen takia sekä painotusta on siirretty ennaltaehkäisyyn.. Suonenjoella on muutenkin pienet luokkakoot.

Suonenjoen koulutuslautakunta teki samasta asiasta 21.2. olleessa kokouksessa myönteisen päätöksen, perusteena on, että olosuhteet ovat muuttuneet. Samassa pykäläkohdassa lautakunta päätti hakea lisärahoitusta tällä vuodelle kun ylittävät talousarviossa päätetyt rahamäärät.

Ajatelkaa, jo helmikuussa ensimmäinen ylitys eli lisärahan pyyntö!

Mikäs Suonenjoella on muuttunut? Kuulemma tänne tulleet pakolaiset tarvitsevat pienryhmäopetusta. Siis mitkä?

Kaupungin ja Vanhamäen välinen sopimus päättyi 31.12.2916 ja sen sopimuksen ansiosta voi jo täällä olevat pakolaiset olla alaikäisten yksikössä kunnes täyttävät 18- v ja siirtyvät kaupungin hoivaan. Sopimusta ei ole uusittu tai pidennetty eli sen mukaan ei voi tulla uusia pakolaisnuoria tänne. Sopimus sitäpaitsi koski yli oppivelvollisuusikäisiä eli yli 16- vuotiaita. He eivät kuulu peruskouluun vaan sopimuksen mukaan Vanhamäki vastaa opetuksesta tai he ovat muiden kotouttamispalveluiden piirissä.

Migri kertoi, että Vanhamäen alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikkö loppui syksyllä 2016 eli he eivät voi olla sitkään kautta. Yli 16- vuotiaat turvapaikanhakijatkaan eivät kuulu peruskouluun.

Peruskouluikäisten asumisen peruste pitää olla siis joku muu kuin julkisopimus- tai päätöspohjainen. Moniko heistä on alle 17- vuotias eli yleensä on oppivelvollinen peruskoulussa.

Suonenjoella on tehtynä kotouttamissuunnitelma, joka on oltava, että saa kuntakorvauksia kunnan alueelle otattavista pakolaisista. Suonenjoella ei ole sopimusta otettavista pakolaisista eli meillä ei ole ns. kuntapaikkoja. Suonenjoelle toki saa muuttaa kuka tahansa laillisesti maassa oleva, mutta me emme ole päättäneet valtuustossa esim 30 pakolaisen ottamisesta - vuosittain. Eli tämäkään ei ole syy miksi tarviimme lisää pienryhmiä  syksyllä.

Koululaiset ilmoitetaan vuosittain 20.9 valtiolle ja sen perusteella kunta saa VOS eli valtionosuutta esim koululaisista. Pakolaisista saa 2,5 kertaisen rahoituksen, koska pienryhmä ja erityinen tuki sekä opetuksen järjestäminen on monesti haastavaa. Tähän moni vetoaakin, että valtiolta tulee riittävästi rahaa pakolaisten opetukseen. Mitäs jos ei ole juuri silloin 20.9 kirjoissa ja kansioissa? No ei tipu mitään - ei edes perusrahoitusta. Kaikki opetus ja kaikki erityistarpeet rahoitetaan koulun kirjoissa olevien  rahoituksesta eli rahasummaa on isompi joukko jakamassa. Ja tästä pitäisi repiä se kolmas pienryhmä... 

Mitäs säästetään? Tarvikkeet (kynät, kumit) on vähissä, kotitaloutta on vaikea opettaa kun ei voi ostaa raaka-ainetta - jatkossa katsotaan miten potut keitetään netin kautta, Lopetetaan Lempyyn koulu? Isonnetaan luokkakokoja ja ei palkata sijaisia opettajien poissaoloihin? Käsityötunneilla pyöritellään peukkuja kun ei ole varaa ostaa tarvikkeita, 

Tai sitten pyydetään lisärahoitusta niin kuin nyt tällä kertaa? Eli kaikki pääsee mukaan säästötalkoisiin. Vain, että Suonenjoella joku yksityinen säätiö haluaa saada toimintaansa leveämpää tulorahoituspohjaa (tämä peruste löytyy esityksen pohjatiedoista kun valtuustossa päätettiin aikoinaan sopimusta..)

Kolme kysymystä

- Millä perusteella nyt on tullut ja tulee Suonenjoella alaikäisiä pakolaisia ja ovatko he peruskouluopetuksen piirissä eli alle 16- vuotiaita? Onko heidät otettu huostaa turvapaikkapäätöksen jälkeen ja nyt sijoitetaan Vanhamäelle Lastensuojeluyksikköön valtion maksulla? En oikein muuta syytä / keinoa keksi ilman kunnan päätöstä....

- Miksi koulutuslautakunta ei pysy talousarviossa? Miksi pitää hakea jo helmikuussa lisärahaa? 

- Millä me maksetaan nämä erityistarpeet eli esim kolmas pienryhmä jos sitä tarvitaan varsinkin Vanhamäen tarpeisiin?

Suonenjoen kaupunki- lähinnä kantalapset-  toimii siis maksajana, kukaan ei saa kyseenalaistaa säätiön toimintatapaa eikä kysellä päätöksien perään eikä sitä onko nuoret yleensä peruskouluikäisiä!

Toki säätiön hallitus on kansoitettu keskustalaisissa, joten Suonenjoen kaupunki on helppo yhteistyökumppani. Varsinkin kun opettajapuoli on osin demareita. Yhteinen sävel on helpposoittoinen.

Selvyyden vuoksi, pakolaisnuoret ovat syyttömiä rahahommiin tai epäselvyyksiin. Heille ei saa sanoa näistä rahahuolista yms mitään. Nämä ovat aikuisten ja päättäjien asioita. 

Suonenjoen kaupunginhallituksen 27.2.2017 kokouksen esityslistassa opettajan virka perustetaan, mutta esitys ei sisällä määrärahan varaamista. Eli maksajana on Suonenjoen koululaiset, kun kumit on nyt puolitettu, niin jatkossa ne voi laittaa neljään osaan?

Veroja kaatuu?

Torstai 16.2.2017 - Pia P

Laki on laki ja vero on vero kun sen eduskunta on hyväksynyt.
Kohuttua vene- ja mp- veroa ei edes käsitelty eduskunnassa eli sellaista mitä ei ole olemassa ei voi kaataa.
Ihmisiltä unohtuu monesti tämä kun jo ollaan myymässä mopoa ja tekisteröimässä jahtiaan toiseen maahan.
Verotuloja pitää saada lisää, moni puolue haluaa nostaa esim ruuan alv, eikö ole siihen verrattuna hyvä miettiä muita verokohteita?

Eihän kukaan keksi huvikseen veroja vaan verorahat tulee tarpeeseen.

Kun mp- verouhan takia poistui kuulemma 100 000 rekisterissä olevaa moottoripyörää, niin olisiko nyt aika laskea mp oston veroa? Tuollainen määrä poistoja loi patoutuneen tarpeen uuden pärrän hankintaan. Verotulot nousuun laskemalla niitä!

Herkkä aihe - asumistuki

Tiistai 14.2.2017 - Pia P

Politiikan teossa on ehdottomasti parasta ihmisten kanssa oleminen. Olen paljon torilla ja tapahtumissa ja moni ihminen on tullut kertomaan mikä mättää Suomessa, hallituksessa ja omassa elämässä.  Vuodesta toiseen ja hallituksesta toiseen on ollut puheenaiheena, että köyhältä viedään kaikki tai ainakin leikataan paljon. Hallitukset on tänä aikana vaihtunut, mutta aina nykyinen on se huonoin.

Suomessa pidetään huolto pienituloisesta tai tulottomista. Jos ei ole töissä, saa työttömyysrahaa - palkkaan sidottua tai perusrahaa.. Jos sairastaa ja ei pääse töihin, saa sairaspäivärahaa. Jossain vaiheessa pääsee eläkkeelle ja silloin saa rahaa eläkeyhtiöstä ja/tai valtiolta (kansaneläke). Valtio antaa rahaa lapsista, asumisista (asumistuki), asuntolainan maksamista, lääkekuluista, lääkärimatkoista ja tarvittaessa vielä paikkaa näidenkin etuuksien jälkeen eli saa rahaa elämiseen (toimeentulotuki).

Nämä avustukset on sidottu hakemuksiin ja tiettyihin raameihin. Eli niitä pitää hakea ja jos ei hae, niin ei saa. Raameja on esimerkiksi asumistuessa. Tuki on sidottu tuloihin ja asumisen kuluihin (vuokra tai yhtiövastike, vesi ja asunnon lämmitys). Jos asunto on liian kallis tukimäärää, joutuu maksamaan itse loppuosan. Toimeentulotuessa otetaan huomioon 3-6kk kalliinpi vuokra ja sinä aikana pitäisi löytää halvempi asunto. Jos ei etsi/muuta, vaikka tarjolla olisi halvempi asunto, niin tukea tulee raamien mukaan, vaikka asunto olisi kalliinpi.

Monen köyhyys johtuu kalliista asunnosta - asumistuki ei riitä kattamaan vuokraa. Perusteena on ollut, että haluaa asua kaupungissa, keskustassa, lemmikit tarvitsee tilaa, itse tarvitsee tilaa, ei tykkää muuttaa tai haluaa asua juuri siinä asunnossa. Asumistuki ei riitä kattamaan vuokraa ja silloin joutuu käyttämään paljon elämiseen varattua rahaa asumiseen. Se on hallituksen vika - myös edellisten ja tulevien. On niin outoa ajatella, että kun asumistuen raamit on tiedossa ja itse ei pysy niissä, niin rahan puute on jonkun muun vika. Eikö voisi ajatella, että kun valitsen tämän asunnon eli haluan asua tässä, niin silloin se tarkoittaa, että minulla on vähän rahaa. Hyvin kärjistetysti kirjoitettu, mutta  niinhän tämä menee. Jos tukea saamaton etsii vuokra-asuntoa, niin hän etsii sellaisen, johon rahat riittävät. Kun joku etsii ostettavaa asuntoa, niin hän tai ainakin pankki tietää, mihin hänellä on varaa (lainamaksukyky kuukausittain). 

On niin outo ajatus, että jos ja kun jonkun ryhmän asumista tuetaan, niin sen tuen pitäisi olla niin määräämättömän iso, että voisi asua missä haluaa, kun itse maksavat asuvat siellä missä on varaa.

Asuin itse lapsena seitsemän ensimmäistä vuotta Helsingissä. Aika oli 1970- luvun alkua. Silloin asuttiin omalla rahalla eli ei ollut asumistukea. Asunto oli kaksio, jossa toisessa huoneessa oli kolme miestä vuokralla ja toisessa huoneessa asui meidän nelihenkinen perhe. Vessa oli yhteinen. Suihku oli saunan yhteydessä kellarissa. Täällä maalla saattoi olla parin huoneen talo ja siellä asui kymmenhenkinen perhe. Isäni opiskeli. Opintukea ei ollut, joten koulun loma-ajat hän oli töissä. Perheemme pärjäsi silloin niukilla, kuten suurin osa siihen aikaan.

Olen saannut asumistukea moneen eri asuntoon, monessa eri elämän tilanteessa ja monena eri aikana. Eninmäisen kerran sain asumstukea kun opiskelin Rovaniemellä 1995-1998 - kolmen lapsen yksinhuoltajana. Sain asumistukea, opintukea ja otin rutkasti lainaa opintoihin. Toimeentulotukea en saannut mihinkään, koska "yksinhuoltajuus ja opiskelu ei ole mikään syy saada..."- sossutäti sanoi näin. 

Olen saannut asumistukea myös kun olin Helsingin kaupungilla töissä (palkka alta kaksi tonnia, vaikka esimiesasema) ja neljä lasta. En olisi voinnut ikinä asua sellaisessa asunnossa ilman asumistukea. Neuvolassa tosin moitittiin, että jokaisella lapsella pitäisi olla oma huone. Asuin silloin 5h+k, 100 neliötä. Silloin mietin, että kauaksi on tullut minun lapsuudesta verrattuna omien lasteni lapsuuteen asumisessa.

Suurin osa Helsingin kaupungin pienipalkkaisista työntekijöistä joutuu (tai haluaa asua...) asumaan kaukana keskustassa, kehäkunnissa. Niillä palkoilla ei pysty työssäkäyvä asumaan Helsingissä.

Tällä hetkellä (kolme lasta jo yli 18-vee)  ja tuolla palkalla en voisi enää asua siinä asunnossa. Se on tosiasia. 

Järjestelmä on hyvin "armoton", kun sain henkilökohtaisen palkanlisän, niin asumistuki laski enemmän kuin palkka nousi. 

Väitän, että jos ja kun hyväksyy asumistuen raamit ja pysyy ITSE niiden sisällä (asumisen hinta) , niin se on ratkaiseva apu pienituloisuudessa. Aina on toki poikkeuksia.

Jos on asumistuen saaja ja haluaa asua liian kalliissa asunnosa, niin se on oma valinta, eikä hallituksen vika jos jää vähän rahaa elämiseen. Moni hyväksyy tämän ja on hyvin tyytyväinen valintaansa. Ihana asunto ja vähänpi rahaa elämiseen.

Moni perustelee, että ei ole halvempia asuntoja tarjolla. Ei varmaan olekaan kaupungin keskustassa kaksiota saunalla yksineläjälle.

Olen tosi kiitollinen asumistuista, jotka olen asumishistoriani aikana saannut. Se on verovaroilla tarjottua tukea. Kiitos!

Onko ihmisoikeus/ perusoikeus/ kansalaisten tasa-arvoa/ yms  asua juuri siinä asunnossa missä haluaa vaikkei ole varaa.? Vai onko erittäin hieno asia, että asumista tuetaan, jos tukea tarvitsee?

Loppuuko hienot aatteet siihen kun on asumistukeen kelpaamaton ja maksaa itse asumisen ja siten asuu siellä missä on varaa?

Asumistukea voi saada vuokra-asuntoon ja omistusasunnon yhtiövastikkeisiin ja lämmitys-vesilaskuun.

Suonenjoen demarit

Torstai 2.2.2017 - Pia P

Moni on kysynyt, että mitä ihmettä Suonenjoella tapahtuu ja varsinkin demareiden toiminnasta.

Tässäpä muutama tositapahtuma... 

-  Viime kuntavaaleissa ääniä oli laskemassa samoissa vaaleissa ehdokkaina olleita ihmisiä. Laki muuttui ja nyt se on lain vastaista. Demari, joka itse pääsi läpi, ilmoitti PS äänet kuulemma väärin. PS äänimäärä laski kun entisen opettajan puhe- tai lukukyky petti.

-  Entinen demari, joka tuli sitoutumattomana PS kylkeen, meni ensimmäistä kertaa läpi kuntavaaleissa Perussuomalaisten ehdokkaana. Hän kertoi puoluesidoksenn vaihdon syyksi, että demarit eivät arvosta naisia ja eivät keskustele asioista hänen kanssaan. Vaalien jälkeen loikkari loikkasi takaisin entisen kumppanin -demareiden- kylkeen, ehkäpä arvostuksella ei ollut väliä kun mieli muuttu?

- Demareihin loikkauksen myötä loikkari menetti kaikki hänen itsensä haluamansa ja tärkeäksi kokemansa luottamuspaikkansa. Nyt hän kulkee eri yhdistyksissä puhumassa miten homma pitäisi mm kaupungin puolelta hoitaa. Kenties hänen valitsema  ja loikkauksen myötä menettämänsä vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtujuus oli liian hyvä paikka, siinä olisi voinut päättääkin jotain puheiden sijaan? 

- Demariin loikkauksen myötä demarit vaativat Perussuomalaisilta hallituspaikkaa pois ja uutta paikkajakoa, koska heillä oli enempi valtuutettuja. Viis siitä mitä kuntavaaleissa suonenjokelaiset oli äänestänyt?

Muut puolueet eivät suostuneet tähän vaan pitivät Perussuomalaisten puolia ja kuntavaalitulos pysyi voimassa, vaikkakin ääniä väärin laskemalla.

-  Kuntavaalien jälkeinen tulos realisoituu eri lautakuntiin ja muihin luottamustehtäviin. Paikkajaossa huomoidaan siis vaaltulos ja tasa-arvo, 40% luottamushenkilöistä pitää olla toista sukupuolta kokoonpanossa. Suonenjoen demarit valitsivat kaikkiin paikkoihinsa samat neljä miestä eri variaatioilla ja vaaleissa ollleet naisehdokkaat saivat muutaman varapaikan jonnekin. Kun muut puolueet pitivät huolen tasa-arvolain noudattamisesta vastaus oli demareilla aina: mies. Onkohan tämä sitä kuuluisaa äijäfeminismiä? Sanoinkin paikkajaon jälkeen, että toivottavasti Teillä (demareilla) on parempi ehdokashankinta ja naisilla parempi vaalimenestys ensi vaaleissa, että voivat valita naisia varsinaisille paikoille.

- Demareilla on ollut väärä henkilö tarkastuslautakunnan kokouksessa. Varahenkilönä demareiden ipaikalle kutsuma henkilö ei ollut valtuuston päättämä henkilö. Eli ulkopuolinen henkilö kokouksessa teki koko kokouksen päätöksistä kuntalain vastaisia. 

- Demarit ovat kaupunginhallituksen kokouksissa vaatineet ja valittaneet, että pitää saada työpaikan hakijoiden tiedot luettavaksi. Lautakuntien pöytäkirjojsta ei löydy tälläisiä kohtia eli silloin voi todeta, että valitukset koskevat vain että tiettyyn tehtävään haluttiin tietty henkilö, ei suinkaan paras tehtävään vaan demareideille sopivin. 

- Hallinto-oikeus on vastannut demareiden valituksiin, että ne ovat aiheettomia. Silti demarit ovat omasta mielestä voittajia?

- Suonenjoen entinen kaupunginjohtaja on vahva ja aktiivinen demari. Hänen työuransa yhtäkkinen loppu oli varmaan joillekin työntekijälle ja luottamushenkilölle järkytys. Uusi johtaja on aina erilainen ja nykyinen on hyvin neutraali poliittisesti, taloudellisesti järkevä ja uudistusmielinen. Monen työtehtävä on muuttunut ja siitä on tullut joillekin paha mieli? Onko työtehtävien muuttuminen kiusaamista?

- Hyvän maun vastainen kaksoisrooli on, että yhdistyksessä, joka on ilmoittanut menevän konkursiin ilman kaupungin tukea, on ollut allekirjoittamassa palveluostopyyntöä kaupungille sama henkilö eli demari, joka on tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, jonka pitäisi taas valvoa kaupungin lain noudattamista ja valvoa taloutta.

- Demarit esitti 0,5 veroprosentin laskua kuntaveroja päättäessä. Se tarkoittaa 500 000€ vähemmän rahaa veroina, mistä se olisi leikattu, nostettu maksuja tai säästetty kun he vastustavat kaikkia muutoksia? Ei vakuuta osaamiselta vaan populistin puheelta.

No mitäs mieltä minä olen Suonenjoen demareista?

Ilmeisesti valituskierre ja puhkuminen muutenkin on gallup- menestyksen tuomaa ja luomaa "oikean demarin" näkymistä.  Kenties asiantuntijajäsenenä valituksissa on pitkän uran tehnyt taustavaikuttaja. Tuo mitä yllä kirjoitin on tapahtunutta, ei mitään moitetta tai haukkumista. Hyväksyn demarit tuollaisena, se on heidän tapa. Toivoisin tietysti kaupunkilaisten miettivän minkälainen ajatusmaailma ja kyky tehdä päätöksiä on ihmisellä, jos se sitoutumattomuuden kohdekin vaihtelee viikottain?

Jokaisella puolueella on omat kotkotuksensa, jokaista voi roimia samalla tavalla, myös meitä.

Paikallislehden mielipidepalstalla on kertonut kantansa tähän demareiden valitusrumpaan Suonenjoen muiden puolueiden valtuustoryhmät, kaupungin toimistopalveluiden työntekijät, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat, kaupunginjohtaja ja henkilöstöjohtaja - kaikki nämä ovat sitä mieltä, että kiusaamista ei ole muuta kuin demareiden valitukset. Kiusaamisen ja kaupungin huonon päätöksen teon kannallla  on ollut demarien ryhmä ja muutama nimimerkkikirjoittaja sekä nyt yksi nimellä kirjoittaja (on hyvä asia kirjoittaa nimellä!). Hallinto-oikeus on todennut valitukset aiheettomaksi.

Minulla on ihan hyvät välit demareiden kanssa. Niin hyvät, että keksin muutaman vaalilauseet heille:

Demarit -  äänestä, niin muutoksen aika on ohi!

Demarit- vain liitonjäseniä kaupungille töihin.

Demari - mies tietää kaapin paikan.

Demarit - äänestä, kaupunki on kaupungin työntekijöitä varten eikä työntekijät kaupunkilaisia varten.

Demari - kuntalainen maksaa aina!

Nyt on SoTe- ja maakuntauudistus yms todella suuria asioita meneillään, jospa keskityttäisiin Suonenjoellakin tärkeinpiin asioihin?

Vallankumousta pukkaa!

Torstai 26.1.2017 - Pia P

Suomen sisällissota alkoi 27.1.1918

Netin syövereissä käydään kiivasta keskustelua, että pitäisi tehdä vallankumous. Osa haluaa kaataa hallituksen, se on vallankumous. Jotkut suosii anarkiaa.

Miksi vallankumouksesta haaveillaan? Kuulemma köyhiltä on viety kaikki. Nykyinen hallitus vie kaiken siis köyhiltä. Tukia, avustuksia ja jopa lapsilisää leikattiin ( 0,86€). 

Tarkastellaan vähän tarkemmin vallankumousta. Mitä vastaan köyhät kävisivät taisteluun - sisällisotaan? No, rikkaita tietenkin- sehän on selvä.

Millä tavalla taisteltaisiin? Jos mentäisiin rikkaan kotiin, niin sieltä ei paljoa nykyisin irtoa. Rahat on pankkitileillä -kenties ulkomaita asti-, taideaarteita on vaikea myydä  sotatilassa - vain toiset rikkaat voisi ostaa niitä omiin jemmoihin rahalla-, ruokaa nykykodissa on vähän - varsinkin jos pitää olla uran takia kuin trimmattu ajokoira - mallissa. Terveysruokia voisi löytyä vähäsen-, käteistä rahaa ei löydy nykykodeista. 

Jos jostain löytyisi maatila, niin eläimet pitäisi teurastaa ja tolskaa itse kirveellä palasiksi. Siellä ei ole vakuumipakattuja valmiita paloja tarjolla...

Ennen oli helpompi ryöstää rikkaita! Hyvävaraisissa taloussa oli lihaa (elävänä ja teurastettuna), viljaa, voita, kankaita, kalaa suolassa ja perintökalleudet arkuissa. Kaikki oli heti hyötykäytössä köyhän hyväksi

Ennen oli paremmin-  jos vallankumouksen syy oli köyhän huono asema yhteiskunnassa, niin nopeasti sai sisällissodan aikaan ja sai konkreettista hyötyä kun jakoi omaisuutta omilla päätöksillä

Nyt jos haluaa vallankumouksen pitäisi tehdä ilmoitukset mielenosoituksesta ja luoda faceen tapahtuma. Kovan luokan artistit ja hyvä sää voisi saada ihmisiä paikalle, mutta suurinta osaa kotisohva olisi houkttelevampi. Kuka kehtais lähteä vallankumousta tekemään? Kuulostaakin niin vaivallolliselta.

No anarkistit auttaisi! Anarkia on mielenosoittamista yhteiskuntaa vastaan. Rehellisesti kysyen minkä muutoksen saa aikaan kun viskaa pyörätelineen ikkunasta läpi? Polttaa roskakatoksen? Töhrii junia? Ainoa arvostus tulee omien keskuudesta, mutta muut eivät ymmärtä tekoja, koska joutuvat ne maksamaan kohonneina vakuutusmaksuina tai ymmärtävät, että kunnan rahoille olisi parempaa käyttöä kuin bussikatoksien jatkuva korjaaminen.

Ketäs muuta voi ryöstää kuin rikkaat? Kaupat! Kaupan voi kerran ryöstää, mutta miksi sinne tulisi täydennystä jos yhteiskunta meinaa romahtaa? Kohta ei saisi kaupasta mitään, vaikka sossurahat tulisi tilille. Olisiko se hyvä lopputulos vallankumouksessa? Tulee tukea, mutta ei ole ostettavaa kaupoissa? 

Toki vallankumouksen myötä yhteiskunta romahtaa - ei tulisi tukirahoja säännöllisesti kuukausittain. Ei saisi melkein ilmaisia terveydenhuoltoa, eikä opiskelukaan toimisi (yhteiskunta tarjoaa ilmaisen opiskelumahdollisuuden ja maksaakin siitä...), 

Mikä vaihtoehtoinen yhteiskunta olisi vallankumouksen jälkeen? Suomi katsottaisiin epävakaaksi maaksi ja lainan korot räjähtäisi tappiin, ulkomaiset yritykset lähtisi Suomesta pois ja kaikista pahinta - nettkin voisi mennä kiinni eli kaatua. Sähkönjakelussa, tietoliikenne-  ja puhelinyhteyksissä olisi ongelmia, bensa-asematkin olisi tyhjiä. Rahaa ei saisi aluksi pankkiautomaatista kuin 50€ päivässä ja kohta niitä ei täytettäisi ollenkaan. Pankin ovet olisi kiinni. Sossu ja Kela olisi kiinni.

Rikkailta ei saisi mitään irti ja kaupat olisi tyhjiä, mihinkä katse siirtyisi seuraavaksi? Toisiin ihmisiin. Ryöstelevät joukot kulkisi talosta taloon etsien ruokaa, polttoainetta tms millä olisi käyttöarvoa - aseita, kirveita yms.

Poliisi olisi voimaton työtaakan alla, armeija ei riitä Suomen alueelle. Ulkorajokin pitäisi valvoa, koska vallankumouksen aikana olisi helppo vallata maa ulkopuolelta.

Vallankumous Suomessa kun köyhiltä viedään kaikki... oikein köyhä saa nykyisin kaiken - rahaa elämiseen ja asumiseen.

Jos on terve, lapset aikuisia ja käy töissä ei saa tukia eli ei voi viedä mitään vaan kiristää verotusta. Ja sitähän on jo tehty koko ajan.

Ketkä kaikki muut  saa tukea.... Työtön saa rahaa siitä kun ei ole töissä. Sairas saa rahaa kun ei mene töihin. Vauvan saanut saa rahaa kun on kotona hoitamassa omaa lastaan. Sairas saa hoitoa todella halvalla kun katsoo mitä oikeasti hoito maksaa yhteiskunnalle. Lapset saa olla ilmaisessa koulussa. Perhe maksaa lapsen hoidosta vähän ja yhteiskunta paljon. Kun on tarpeeksi vanha saa rahaa kun ei ole enää töissä. Ja loppuajan elämästä yhteiskunta maksaa taas paljon hoidosta ja asiakas vähän.

Osa pienituloisista tietää saavansa toimeentulotukea tai vaikka lääkkeisiin maksusopimuksen, jolla saa ilmaiseksi lääkkeet apteekista. Mutta he eivät hae lisärahaa kun eivät jaksa, kykene, huvita tai osaa. Tuntuu niin oudolle, että valitetaan, ettei rahat riitä lääkkeisiin, muttei sitten haeta tukea siihen? Pitäiskö raha tulla käteen hakematta edes? Ja kyllä tiedän miten vaikea suoritus toimeentulotuen hakuprosessi on, siihen toivoisi apuja. Silti tiivistettynä valitan rahapulasta, mutten hae siihen tukea, jonka saisin.

Mitäköhän sisällisodan osallistujat tuumisivat nykyajan köyhistä? Nykyajan ihmisestä jotka haluaisivat tehdä vallankumouksen?

Ja kuka meistä alkaisi tappaa naapureitaan, tuttujaan jos he olisivat eri puolta? Huh, mikä ajatus!

Outoja juttuja...

Sunnuntai 22.1.2017 klo 9.02 - Pia P

Kun Laura Huhtasaari kertoo uskovansa Jumalaan ja luomisteoriaan, on se yleisen pilkan kohde. Hänen jopa sopivuutta opettajaksi epäiltiin.  Pilkan tekee omituiseksi se, että suomalaisista kuuluu tuota uskontoa edustavaan ev.lut kirkkoon 71,3 %. Olivatko pilkkaajat uskovia, "uskovia" vai muuta uskontoa edustavia?

Kun Islamin uskoinen henkilö kertoo televisiossa, että homot pitäisi tappaa, niin vieressä isruvat hihittelevät.

Kun Islamin uskoinen politiikko käyttää lastaan hyväksi ja saa hänet raskaaksi uskon tulkitsijan oppien mukaan oman menestyksen takeeksi, niin se nostaa ko puolueen menestystä. Jos olisin oikein ilkeä, niin kirjoittaisin, näkyy tepsivän kun katsoo ko puolueen kannatuslukuja? Irtisanoutuko ko puolue henkilöstä ja teoista julkisesti ja tuomitsi teot?

Kun Tynkkynen kertoo facebookissa, että koraanissa lukee, että 9-vuotiaan tytön vaimoksi ottaminen on oikein, niin hän saa sakot.

 "Uskonrauhan rikkomiseen Tynkkynen syyllistyi käräjäoikeuden mukaan nimittelemällä muslimien pyhinä pitämiä kohteita tavalla, joka oli omiaan vahvistamaan uskonnollista suvaitsemattomuutta ja ennakkoluuloja. Tynkkynen kirjoitti muun muasssa "pedofiiliprofeetasta” ja luonnehti Allahia hirviöksi."

Kun joku uskoo Jumalaan, niin se on pilkan kohde? Kun joku kertoo uskonnon mukaisesta homojen kohtelusta se on hihittelyn kohde? Kun joku kertoo mitä koraanissa lukee, niin se on sakon paikka?

Minä en pysy mukana tässä logiikassa... Eikö meillä ole uskonnonvapaus? Sananvapaus? Eikö me kunnioiteta toisten uskoa? Eikö me ymmärretä puhetta ja kirjoitusta?

Miksi me emme vaadi Suomessa olevilta kiihko - uskovaisilta irtisanoutumista pahoista teoista? Miksi ei näy vaikka töllössä kannanottoja, että tuomitsemme uskon nimissä tapahtuvan terrorismin, pedofilian, lapsiavioliitot, naisten alistamisen, lasten silpomisen, seksuaalivähimmistöjen kohtelu yms? Osaa näistä tehdään ihan kotouskontojen varjossa...

Outo ilmiö on, että jotkut Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet vaihtavat valitusprosessin aikana uskontoa ja sukupuolisuuntautumista ja siten perustelevat pyyntöä jäädä Suomeen. Homo -kristitty on oikeasti vaarassa islamin uskoisissa maissa. Ja joitakin se hihityttää...?

Ja pakolaisten piti osaltaan ratkaista Suomen alhainen syntyvyys? 

..

Tiistai 17.1.2017 klo 22.58

Ole rohkea!

Valtakunnallisen järjestön - 

Perussuomalaiset Naiset ry:n hallitus järjestäytyi 15.1.2017 Helsingissä ja valitsi

1. varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Kike Elomaan ja 

2. varapuheenjohtajaksi Pia Pentikäisen.

Puheenjohtajaksi valittiin jo syksyllä jatkamaan 19 kerran eteenpäin Marja-Leena Leppänen.

Hyvä valokuitu!

Perjantai 13.1.2017 - Pia P

Suonenjoen kaupungin valtuusto päätti 19.12.2016 taas varata rahaa valokuidun rakentamiseen vuodelle 2017 150 000 €, vuodelle 2018 100 000 €, vuodelle 2019 100 000 € yhteensä 450 000 €. 

Perussuomalaiset vastustivat sitä - taas! Ainoana - taas!

Miksi vastustamme? Perusteluina rahan varaamiseen oli, että Suonenjoen kaupungin keskustan alueelle pitää rakentaa kaupungin oma valokuituverkko. Kaupunginjohtaja kertoi, että työ tehdään yhteistyössä sähköjohtojen maakaapeloinnin ja Savon kuituverkko OY:n kanssa. Sama kuoppa on oikeasti viisasta rakentamissta. Sama kuoppa olikin tämän asian ainoa hyvä asia.

Savon kuituverkolle on varattu rahaa Suonenjoellakin vuosittain satoja tuhansia ja silti se ei ole saannut rakennettua verkkoa minne oli tarkoitus. Kaupungin piti olla tukemassa maaseudun verkon rakentamista, jonne ei kaupallista rakentamista ei tule kannattamattomuuden takia. Suomi oli jaettu tukialuisiin ja ei- tukialuisiin. Ei tukialueet oli piirretty harpilla ympyröitä kaupunkien ja taajamien ympärille ja muutemkin tuen määrässä kaupungit olivat heikommassa asemassa. Maaseutu- kunnat saavat isomman tukipotin valtiolta. Tuella oli tarkoitus saada piuha maaseudulle ja siihen olemme kuullleet hyvät perusteet: yritystoiminta, maanviljely eikä karjatalous ja varsinkaan marjanviljely ei voi jatkua ilman piuhaa ja vanhusväestö voi asua syrjässä pidenpää kun heidän elinvoimaisuutta tarkkaillaan nettikameran kautta. Kuituverkkoa on markkinointu Savoon yli miljoonan hankerahoituksilla. Yli miljoona jo siihen, että kerrotaan, että ottakaa liittymä, jota verkkoa ei nyt sitten rakennettukaan Suonenjoen taajaman ulkopuolelle....

Suonenjoen kaupunki haluaa ihan ikioman verkon keskustan alueelle - syystä että? - Keskustan alueelle ei ole ilmeisesti kaupallisia toimijoita, jolta voisi ostaa tietoverkkopalveluita? 

Miteköhän  kaupalliset toimijat tuumivat siitä, että Suonenjoen kaupunki rakentaa verkon Savon kuituverkko Oy käyttöön? Miksi ei vaikka soneran käyttöön?

Hankintalaki: jos kaupunki ostaa (kiinteää tai palveluita) , rakentaa tms  jotain tietyn euromäärän ylittävällä summalla on se kilpailuttettava. Tai sitten rikotaan hankinta - lakia!

Tavarat ja palvelut 30 000 €  on kansallisesti kilpailutettava ja 125 00€ on kilpailutettava EU-  alueella..

Savon kuituverkko on lehtijutun mukaan painiskellut talousvaikeuksissa jo kolme vuotta ja tälläisen yhtiön kaupunki haluaa yhteistyökumppaniksi? Montako kertaa voi lykätä, muuttaa ja sumplia sopimuksia kuten Iisveden verkon kohdalla on tehty?

Perusteluina on, että syrjemmässä asuvat tarvitsevat valokuitukaapelin kun siellä ei toimi langaton. Nyt ihan oikeasti, miten se netti toimii siellä syrjemmässä paremmin jos se vedetään Suonenjoen keskustan alueelle?

Lyhyesti: valokuitu on loistava asia, mutta konkurssikypsän ja rakentamattoman yrityksen tukeminen kuntalaisten rahoilla ei ole oikein. Olemme olleet tässä johdonmukaisia ja koko ajan oikeassa. Ja yksin valtuustossa. 

Jos valokuituinvestointiin varattu raha muutettaisiin suoraan verotuloihin, niin Suonenjoen kuntaveroprosenttia voitaisiin laskea 0,5 % . Tai käyttää vaikka lasten, nuorten ja vanhuksien hyväksi?  Meillä ei ole kuulemma varaa rakentaa monitoimi - hallia, mutta on silti varaa laittaa piuhaan 0,5 miljoonaa?

Jos Sinä otat omaan kotiisi/työpaikalle liittymän, se maksaa piuhan vieressä  n 1800 € ja kuukaudessa vielä 50-100€.

Miksi sitten konkurssikypsä yritys ei mene konkurssiin? Sopimus takaa jatkuvan "piikki auki" eli yhtiössä olevat kunnat ovat sitoutuneet maksamaan kaiken. Valitettavastii. Nyt ei kysytä maksetaanko vaan paljonko maksetaan. Valitettavasti.

Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiri

Sunnuntai 8.1.2017 klo 11.22 - Pia P

Perussuomalaisissa piirin puheenjohtaja ja hallitus valitaan yleisessä kokouksessa syksyllä. Piirin syyskokoukseen saavat osallistua kaikki ja  äänioikeutettuja ovat yhdistyksissä valitut henkilöt.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa valitaan hallituksen keskuudesta varapuheenjohtajat. Lisäksi valitaan piirisihteeri, taloudenhoitaja ja nimetään työvaliokunta. Myös muita henkilövalintoja voidaan tehdä tarpeen mukaan.

Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiri järjestäytyi 7.1.2017 Juankoskella. Piirin puheenjohtajaksi on valittu syyskokouksessa Jani Kolehmainen (Siilinjärvi).

Piirihallituksessa valittiin 1. varapuheenjohtajaksi tämän plokin pitäjä eli Pia Pentikäinen (Suonenjoki), 2. varapuheenjohtajaksi Marjaana Mikkonen (Kuopio) ja 3. varapuheenjohtajaksi Ari Kaunisaho (Keitele). Piirisihteerinä jatkaa Petri Kaunisto (Kuopio).

Tässäpä otos nykyajan Perussuomalaisista! Työtä tekeviä ja samanaikaa osa opiskelee ja on myös yrittäjiä. Perheellisiä - lapsiakin tällä porukalla yhteensä16 eli arjen tuntua löytyy....  

Tämä porukka ei ole vieraantunut tavallisesta elämästä eikä ole yhden asian edustajia. 

Mikäs se parenpaa, hieno porukka! Nyt tarmolla kohti kuntavaaleja!

..

Lauantai 31.12.2016 - Pia P

Oikein hyvää ja onnellista

Uutta vuotta 2017!

Kiitos kuluneesta vuodesta.