Pikkujoulut

Torstai 3.12.2015 - Pia P

Olin tänään Suonenjoen kehitysvammaisten tuki ry:n päiväseminaarissa ja pikkujouluissa.

Seminaarin aiheet olivat tärkeitä -  ihmisoikeudet kaikille samanarvoisesti ja täysimääräisesti. Tämän pitäisi kaikessa muistaa.

Erilaisissa asumis- ja hoitopaikkojen valinnoissa ratkaisee raha. Tänään sain hyvän muistutuksen siitä, että puhumme ja päätämme esimerkiksi sosiaalilautakunnan kokouksissa ihmisten kodeista. Ei ole kenellekään oikein, että raha eli alin tarjous ratkaisee mistä palvelu ostetaan tai missä ihmiset asuvat. 

Olemassa olevia sopimuksia ei tarvitse kilpailuttaa. Henkilöllä, joka on oikeutettu asumis-, hoito-, hoiva- ja muihin palveluihin, pitää olla mahdollisuus sanoa oma mielipide ja häntä ja hänen omaisiaan pitää kuunnella.

Kamala ajatus, jos mennään siihen, että asumispaikka vaihtuisi vuoden välein ja sanottaisiin, että on sinun paikkasi. Kaikilla on oikeus kotiin tai jos se ei mahdollista, niin kodinomaiseen asumiseen.

Kehitysvammaisilla on oikeus töihin Ja siitä pitää saada palkka. Toivottavasti mahdollisemman moni yritys ottaa töihin erilaisia ihmisiä.

Kehitysvammaisilla on oikeus rakkauteen ja seksiikin. Asumispalveluita pitää olla pariskunnille. Meidän pitää olla kannustavia näissä asioissa ja silti kunnioitettava kehitysvammaisten yksityisyyttä ja koskemattomuutta.

Pikkujouluissani vastapäätäni istui äiti ja poika. Äiti silitteli välillä pojan selkää. Voi kun kaikkia lapsia rakastettaisiin samalla lempeydellä ja hyväksynnällä! 

Lapsistani on jo osa maailmalla, tänään hoksasin (taas) etten muista aina kertoa miten rakkaita he ovat.

Tilaisuudessa palkittiin kaksi yrittäjää, jotka työllistävät kehitysvammaisia. Hienoa ja onneksi olkoon heille.

Aktiivinen yhdistys on hyvä keino tuoda esille askioita ja vaikuttaa päätöksiin.

Kiitos tästä päivästä!

Kouluasiaa yksinkertaistettuna

Maanantai 30.11.2015 - Pia P

Yksinkertaistetaanpa Suonenjoella olevien turvapaikkahakijalasten kouluasioita.

- Laki takaa oppivelvollisuusikäisten eli 6-16 vuotiaiden  urvapaikkahakijalasten oikeuden opiskeluun. Kouluasiat on velvollinen järjestämään kunta, jossa lapset ovat - ei ole väliä ovatko he hätämajoitustiloissa tai vastaanottokeskeksessa. Ei ole myöskään väliä onko kunta itse sopinut vastaanottokeskuksen tai onko keskus tehty ilman kunnan suostumusta.

- Laki on, että opiskeluoikeus on voimassa mahdollisemman pikaisesti. Selvää määräaikaa laissa ei ole, mutta AVI valvoo lain noudattamista. En ole löytänyt yhtään tapausta, missä kunta olisi saanut jotain sanktiota tms hidastelusta tms.

- Kunnan viranhaltijat ja virkahenkilöt ovat velvollisia noudattamaan lakia, heillä on siis virkavelvollisuus. Lain rikkomisesta tai noudattamatta jättämisestä voidaan tuomita viranhaltija. 

- Kunnan velvollisuus on hoitaa alaikäisten terveydenhoito ja terveystarkastukset sekä rokotukset. Tulijalapset yleensä tarkastetaan ja tarvittaessa hoidetaan ennen opiskelujen alkua. Tartuvat taudit - oli levittäjä kuka tahansa- on ikäviä tiloissa, missä on paljon lapsia yhdessä.

- Virkahenkilöt suunnittelevat mihin kouluun ja  luokkatilaan tulijalapset laitetaan. Samoin he suunnittelevat kuka ja ketkä heitä opettavat, montako avustajaa ja miten paljon tulkkipalvwluja ostetaan. Opetussuunnitelma on opetusviraston tekemä ja koulutuslautakunnan hyväksymä.

- Tulijalapselle kuuluu luonnollisesti kirjat, kouluruoka, kouluterveydenhuolto sekä tarvittaessa koulukyyti.

-  Suonenjoella 50- 60 tulijalapsella on 4 opettajaa. Opettajat on löytynyt sisäisillä järjestelyillä. Tehtävään siirtyvien opettajien sijaisten palkkaamiseen riittää viranhaltian "oikeus", koska ne hoidetaan lyhytaikaisilla sijaisuuksilla. Eskariin tulevat vielä omat opettajat ja avustajat.

- Viranhaltijat toimivat siis täysin oikein lain määrääminä. Opettajajärjestelyihinkin heillä riittää valta. Jos ja kun kuntaan tulee uusia oppilaita, niin virkahenkilöt hoitavat heidät kouluun eli ei siihen tarvita luottamushenkilöiden päätöksiä.

- Jäljelle jääkin vain kysymys, että mikä on luottamushenkilöiden asema tässä? Ja vielä suurempi kysymys,  miten tämä maksetaan?

-  Suonenjoella hätämajoitus muuttui vastaanottokeskukseksi joulukuun alussa. Hätämajoitus on hätämajoitusta eli se olisi voinut loppua sopimuksen loppuun 2.12.2015 ja "väki" olisi siirretty muualle. Kun aikaisemmin kyselin marraskuun alussa  tulijalasten koulun perään, niin sain paljon arvosteluja, koska mitään ei aiota tehdä ja se ei kuulu meille. Nyt SPR kehuu, miten joustavasta ja nopeasti kaupunki on jäsrjestänyt kouluasian. Koulu alkaa 1.2.2015. 

- Mikä olis muuttunut, jos koulu olisi alkanut tammikuun alussa 2016? Lopputulos olisi sama, laki velvoittaa sen.

- Joulukuun aikana olisi keretty tehdä tarpeelliset luottamushenkilöiden tekemät päätökset.Tilanne on nyt täysin laillinen, muttei ehkä hyvän tavan mukainen... Asia on valmisteltu ja tehty täysin ohi luottamushenkilöiden virkatyönä.

-  Kunnallinen päätöksenteko menee esim koulupuolella, että koululla huomataan, että tarvitaan oppilaille pienryhmäopetusta. Viranhaltija tekee koulutuslautakunnalle esityksen ja se päätetään kokouksessa ja se kirjataan pöytäkirjaan. Koulutusltk päätös menee kaupunginhallitukseen ja se päättää esityksen petusteella muodostetaanko pienryhmä eli palkataanko opettaja. Budjetti eli varatut rahat esim opettajien palkkoihin on päätetty edellisen vuoden syksyllä. Jos varatut rahat eli budjetti ylittyy, niin tarvitaan lisäbudjetti ja lisämääräraha, jotka päätetään valtuustossa. 

- Nyt koulultk budjetti ei riitä loppuvuodeksi 2015, palkat ja sijaiskulut menee yli. Ilman luottamushenkilöiden päätöstä. Ja he ovat vastuussa 

Ensi vuoden lautakunnan koko vuoden budjetti on hyväksytty lautakunnassa. Budjettiin pitää varata reilusti lisää rahaa 50-60 turvapaikanhakijalapsen koulunkäyntiin. Lisäesityksen tekee todennäköisesti kaupunginhallitus ja esittää sen valtuustolle joulukuun puolessa välissä. Paljon se tulee olemaan? Lonkalta heitettynä 4 opettajaa, avustajia, tulkkeja yms 600 000 (opettajien palkat kaikkineen sivukuluineen 400 000, sijaisten palkat sivukuluineen 100 000 sekä tulkit, ruoka, kirjat, kouluterveys 100 000). Toivottavasti olen väärässä, kamala luku!

- Toisella tavalla laskettu yksi oppilas maksaa Suonenjoella noin 8000 €/ vuodessa. 60 oppilasta maksaa vuodessa 480 000. Valtionosuudet on maahanmuuttajista kaksinkertaiset eli varmaan kulutkin ovat kaksinkertaiset eli vuodessa kustannus todenmukaisemmin on 960 000 euroa. Vielä kauheampi luku!

Tämän  laskentatavan perusteella joulukuun 2015 kustannus on 96 000 € (8000 € vuosikustannus jaettuna 10 koulukuukaudella on 800 ja kerrottuna 60 oppilaalla ja kerrottuna kahdella tuplakulujen takia on 96 000€) Tosin joululoma vähentää koulupäiviä 3/4 eli kustannus on varmaankin 72 000 euroa. Täysin varautumatta ja täysin päättämättä.

- Milläs tämä maksetaan?

Valtio maksaa tämän valtionosuusjärjestelmän VOS  kautta. Kunnan koululaisten ilmoituspäivä oli tänä vuonna 20.9.2015. Sen oppilasmäärän mukaan mennään seuraavaan laskentapäivään tai kun lakia muutetaan. Suonenjoella oli 740 oppilasta ko päivänä.

- Suonenjoella ei ollut yhtään turvapaikanhakijalasta ilmoituspäivänä, joten heistä ei saada VOSin kautta rahaa. Valtio ei myöskään maksa laskua tms vastaan. Rahaa voidaan saada kun lakia muutetaan. Tai seuraavan laskentapäivän jälkeen. Mutta saadaanko takautuvasti? 

- Kustannukset maksaa kunta eli kuntalaiset. Mistäs otetaan, keneltä leikataan? 

- Miksi näin julmasti lasken lasten opiskelun kustannusta? Ihan samalla tavalla lasketaan kantasuomalaisten opiskelujen hinta.

Valmisteleva perusopetus

Keskiviikko 25.11.2015 klo 15.50 - Pia P

Suonenjokelaiset vai Suonenjoki

Keskiviikko 25.11.2015 klo 10.41 - Pia P

Suonenjoen valtuusto oli yksimielinen, ettei liitytä Siilinjärvi- Kuopio- Suonenjoki liitokseen. Osa valtuutetuista taputti päätöksen jälkeen. Kysyin silloin valtuustossa kaupunginjohtajalta, että onhan ns pakkoliitoslaki olemassa. Laki velvoittaa kattamaan alijäämät tietyssä ajassa ja jos siihen ei pystytä, niin kunta joutuu liitosselvitykseen esim Juankoski. Lopputulos on selvillä vaikka asiasta äänestetään. Laki on olemassa ja siksi me valtuutetut yritämme etsiä säästöjä.

Suonenjoki halutaan pitää itsenäisenä ja moni onkin sanonut, että se on tärkeintä. Kaupungin taloutta joudutaan tasapainottamaan siis suomennettuna säästämään, leikkaamaan ja lopettamaan raskaalla kädellä.

Ei. Suonenjoen kaupungin itsenäisyys ei ole tärkeintä. Suonenjokelaiset ovat tärkeintä. Että meillä olisi hyvä ja mahdollista asua täällä (työtä, palveluita, harrastusmahdollisuudet)  nyt ja tulevaisuudessa. Meillä on eri syitä asua tällä seudulla. Oma talo, työpaikka, suku, kaverit, rauhallisuus, metsä, järvet, mansikkapellot... Suonenjoki on oikeasti hyvä elää ja asua.

Mikä itseisarvo on näännyttää itsensä säästöjen takia? Miksi meillä on veroprosentti 22 ja naapurikaupungissa 19%? 

SoTe ratkaisu ilmeisesti säilyttää Suonenjoen terveysaseman. Kuopio olisi voinut sen lopettaa. Osa palveluista on valtion, esim työkkäri, kela, posti, verotoimisto, vr ja niihin emme voi vaikuttaa vaikka olisimme Utsjoen kuntaa tai itsenäinen Suonenjoki.

Kaupunki ei pysty tasapainottamaan talouttaan. Se on tosiasia. Poliittiset voimasuhteet, päättäjien omat mielihalut ja imagokysymykset estävät kunnon ratkaisut. Tällä hetkellä päätetään vain ykköstonnien säästöjä ja menot lisääntyvät sadoissa tuhansissa. Tänä vuonna on menot lisääntyneet palkkamenoissa, päivähoidon lisäämisessä, koulun pienryhmäopetuksen lisäämisessä, kouluavustajien lisääämisessä eli hyvien asioiden takia. Tästä voi päätellä, että säästäminen on vaikeaa, koska lisämenotkin ovat hyvin tarpeellisia.

Nyt kaikentalouden tasapainottamisen eli  säästämisen lisäksi saimme kysymättä koulullisen verran uusia koulaisia. Loppukesästä meillä ehkä noin 100 uutta kaupunkilaista vailla asuntoa, lasten päivähoitoa yms.

Jos talouden tasapainottaminen hidastuu kun päivähoitopaikkoja lisätään kunnan  "omien lasten"  vanhempien työpaikkojen ja opiskelun takia- päivähoidosta kuitenkin maksetaan tulojen mukaista maksua- , niin miten käy "uusien lasten" päivähoitopaikkojen takia? 

On aika alkaa miettimään miten suonenjokelaiset voivat kerätä rusinoita pullasta. Miten hyödymme nyt ja jatkossa - mitä ratkaisuja se vaatii?

Onko itseisarvo itsenäinen kunta vaiko alueella asuvilla hyvä paikka elää ja asua?

Olisiko aika ajaa Suonenjoen sijasta suonenjokelaisten asioita? 

Olen ajatellut, että kun ajaa Suonenjoen asioita, niin suonenjokelaisten on hyvä olla. Mutta näköjään riitä!

Illan mietteitä

Maanantai 23.11.2015 - Pia P

Suonenjoen vanha lukiorakennus

Suonenjoella vanha lukiorakennus oli niin huonokuntoinen, että lukio piti siirtää ja rakentaa/korjata entisen ammattikoulun tiloja. 

Sen päätöksen -todennäköisesti - tukena oli lukiorakennuksen kuntoarvio. Nyt vanha lukiorakennus on muutaman vuoden tyhjillään olon ja muutaman vuoden muun vajaakäytön tervehtynyt/parantunut/korjaantunut. Kuin taiasta.

Nyt jo siis kerran tyhjennetty/hylätty ja purkutuomion saanut rakennus kelpaa reilun 70 oppilaan alakoululaisten väistötilaksi. Rakennuksen ihmekorjaantumisen aiheutti todennäköisesti tieto siitä miten kalliita kouluparakkirakennusten vuokra on.

väistötilasuunnitelman teki koulunkorjaustyöryhmä ja kaupunginhallitus on käsitellyt sen.

Suonenjoen päätöksen tekoa

Suonenjoen hätämajoituskeskus muuttuu joulukuun alussa vastaanottokeskukseksi eli VOKiksi. Lehdestä olemme lukeneet, että Suonenjoen kaupunki on suunnitellut kouluratkaisut.

Laki turvapaikkahakijalasten opiskeluoikeudesta määrää esi- ja peruskouluopetuksen järjestämisestä. Suonenjoella virkamiehet ovat lain velvoittaneina suunnitelleet ko lasten koulupaikat. Asiaa ei ole päättäneet koululautakunta, kaupunginhallitus eikä valtuusto. Mikä merkitys luottamushenkilöillä on? Se, että he saavat todeta kokouksissa miten menot ovat alkaneet kasvaa. Opettajia ja avustajia tarvitaan monta henkilöä. Ensi vuodeksi tehdään lisäbudjetti.

Valtion pitäisi korvata kustannuksia siis kustannuksia ei kustannukset. Ja milloin? Ja minkä verran? Ja minkä aikaan?

Mitä turvapaikanhakijoille tapahtuu ensi vuonna

turvapaikkahakemuksia käsitellään asianmukaisesti. Hakijoita on jo tänä vuonna tullut noin 30 000 ja koko ajan tulee lisää hakijoita. Lähtömaita luokitellaan uudelleen turvallisuustilanteiden muuttuessa ja palautussopimuksia neuvotellaan. Tällä hetkellä palautusprosenttiarvio on 60-70%. Yksinäiset miehet tietyiltä Irakin alueelta saavat todennäköisesti kielteisen päätöksn. Alaikäiset lapset ja lapsiperheet saavat todennäköisemmin turvapaikan.

Mitä sen jälkeen? Kielteisen päätöksen saaneet yritetään saada maasta pois. Jos palautusopimusta ei ole, niin ihmistä ei saada pois Suomesta, jos hän ei lähde vapaaehtoisesti. Meille jää paljon ihmisiä, jotka pitää elättää, asuttaa ja kouluikäisillä on opiskeluoikeus niin kauan kun ovat täällä- vaikka siis saivat kielteisen päätöksen.

Myönteisen päätöksen saaneet ovat kunnan asukkaita ja kaikki kunnan palvelut ovat heidän käytössä. Lapset päiväkotiin (turvapaikanhakijoilla ei ole tätä oikeutta), asunnot pitää olla ja perustoimeentulo. Sosiaalitoimi voi myöntää harkinnan varaista toimeentulotukea asunnon huonekaluihin yms peruskotitarvikkeisiin. Opiskeluoikeus alkaa koskemaan toisen asteen opintoja eli lukio ja ammattikoulut saavat lisää opiskelijoita.

Kunnan terveyspalvelut ovat uusien kuntalaisten käytössä. Samoin kotouttamispalvelut ja kieliopinnot järjestää kunta.

Tämän kaiken tarjoaa suomalainen veronmaksaja, joko kunnan tai valtion kautta. Maksaja on sama. 

Moni sanoo, että maahanmuuttajat muuttavat pois esim Suonenjoelta - isonpiin kaupunkeihin.siis mihin?Joka paikka on täynnä. Kaikissa isoissa kaupungeissa on jo nyt pitkät vuokra-asuntojonot. 

Terroristijahti aiheuttaa turvattomuutta?

Ei. Terroristit aiheuttaa turvattomuutta. Terroristiteot aihauttaa turvattomuutta - kuolemia, loukkaatumisia ja ainetuhoja. Mitä hyvää toi vapaa liikkuvuus ja avoimet rajat?

Me suomalaiset tarvitsemme suojaa ja turvaa. Sen saa valvonnalla ja rajoittamalla.

SPR toimivalta ja asema sekä asenne

SPR johtaja ilmoitti, että suomalaisten on nyt vain sopeuduttava tähän maahanmuuttomäärään. SPR on maahanmuuttoviraston yhteistyökumppanina avanut moniin kuntiin vastaanottokeskuksia. Kunta, kuntalaiset, päättäjät, poliisi yms saa lukea lehdistä, että on avattu vok tai hätämajoituskeskus. SPR ei tarvitse kertoa mitään kenellekään mitään. Toimintapa menee ohi kunnallisen itsemääräämisoikeuden.

SPR johtaja oli mm Ruotsissa diplomaattina. Yllättäen hyvät välit Ruotsiin helpotti (aiheutti) ennennäkemättömän turvapaikkavyöryn Suomeen, jossa yllättäen ? SPR sai hyvän bisneksen turvapaikkahakijoista. Mikään muu järjestö ei olisi saanut tälläistä määrää ilmaisia työntekijöitä töihin. Liekö tämä tarina totta?

Naiset kokevat turvattomuutta

Pariisin terroristiteot ja sen jälkeiset tapahtumat ovat haastattelujen mukaan aiheuttaneet pelkoja ja turvattomuutta suomalaisissa naisissa. Hmm, toivottavasti ei samoissa, jotka ovat tanssineet yms vastaanottokeskuksissa. Tuleehan siitä varmaan aika epävarma olo, jos markkinointiin syyrialaisten lapsiperheiden auttamisen tarvetta ja totuus olikin satojen irakilaisten miesten jäljeltä vessojen siivoamista.

Lunta

Kiva kun on lunta. Olkaa silti varovaisia kun on liukastakin!

Suonenjoen kohtalo

lakisääteinen kuntajakoselvitys ei tuonnut Kuopio- Siilinjärvi- Suonenjoki kuntaliitosta eli uutta Kuopiota. Yllättäen ? Siilinjärvellä ja Suonenjoella on nyt Pohjois-Savon eniten kunnalta kyselemättä tulleita turvapaikanhakijoita. Molemmilla on kohta omat VOK.

Jos ei neuvotteluilla, niin rahalla. Tässä tapauksessa rahan puutteella. 

Suonenjoki ei selviä uusista velvotteista. Ei säästämällä, leiikkamalla, supistamalla, lopettamalla  ja kuntalaiset äänestävät jaloilla (muuttavat pois)  jos veroprosenttia nostetaan. 

Onko oikein, että toisella kädellä karsitaan toisilta  ja toisella kädellä annetaan toisille?

Toisilta voidaan ottaa pois, lisätä ja leikata ja toisille vain annetaan, koska heillä ei ole mitään leikatavaa tai verotettavaa. Kuntalaiset nousevat vielä kapinaan! 

Teemme mitä ja miten paljon tahansa, niin mikään ei tule riitämään. Tulemme anomaan, että joku meidät ottaa.

Kannattaisko miettiä ratkaisuja tämän ajatuksen pohjalta? Laittaa kaikki kuntoon. Rakennuksia ei voida viedä pois täältä, esim urheiluhallia.

SoTe tuo helptuksen Suonenjoen sosiaali- ja terveysmenoihin aikanaan. Koulupuoli jää vielä kunnan maksettavaksi.

valtio ei kykene mitenkään hoitamaan tätä velvoitetta ilman, että sitä maksutaakkaa sysätään kunnilla. On itsepetosta ajatella, että valtio maksaa kaiken jatkossa.

Muistutan vielä, että syyllisiä tms tähän ei ole turvapaikanhakijat tai majoitustilan yrittäjät. Heitä ei pidä syyllistää, toisilla on lain mukaan oikeus hakea turvapaikkaa ja toiset ovat lain mukaisia yrittäjiä.

Syyllinen on tässä hetkessä huonosti sopiva turvapaikkahakusysteemi-sopimus ja varsinkin kykenemättömyys muuttaa sopimuksia. Sopimuksia voidaan muuttaa tai perua - ajatella!

Syyllisiä eivät ole myöskään perussuomalaiset. Olemme yrittäneet varoitella tästä vuosia, mutta kukaan ei uskonut. Kun paperittomille yritettiin saada ilmaista terveydenhuoltoa niin peruste oli, että kuka nyt tänne Pohjolan perukoille tulisi...

Kyläkoulun lakkauttaminen

Torstai 19.11.2015 klo 22.46 - Pia P

Suonenjoen Lempyyn kyläkoulun lakkauttamista kaupungin säästöjen takia on paljon puhutta ja se on silti hyvin vaiettu asia. Moni kuntalainen puhuu koulun kohtalosta, mutta päättäjät eivät. 

Olen itse koululautakunnan varajäsenenä kokouksessa esittänyt, että koulun lakkauttamista selvitetään. Ehdotustani kannatettiin ja siitä myös jätettiin eriävä mielipide. Tätä ei ole kirjattu pöytäkirjaa, koska se oli esityslistan mukainen. Koulun lakkauttaminen on siis virallisesti esillä, kuten paikkalehdestäkin on voinut lukea.

Suonenjoen valtuuston päättäessä ettemme liity Kuopio- Siilinjärvi liitokseen tiesi päätös kovia ratkaisuja -säästöjen, leikkauksien ja korotusten piirissä. Minusta päätöksen seurausta ei oikein ymmärretty kun asialle taputettiin valtuustossa. Suonenjoen kaupungilla on menneiltä hyviltä vuosilta velkaa ja kattamatonta alijäämää huomattava summa. Tämä alijäämä pitäisi saada pois, ettemme ole kriisikuntamenettelyn takia taas selvityksessä, että ottaako joku kunta meidät - kun itse emme osaa hoitaa kaupungin taloutta.

Suonenjoella on ollut hyvät ajat ja silti velkaisuus on huipussa ja tuloverotuskin tapissa ja mittavat investoinnit on tehty vasta viime vuosina. Kysyn vaan miten onnistuttu hupuloimaa rahat ja tehty silti velkaa? 

Olen ajatellut, ettei mikään ole pyhää ettei siitä saa keskustella tai ehdotella - kaikki kivet ja kannot pitää kääntää säästöjen takia ja koko ajatus- ja toimintamalli pitää muuttaa kuntataloudessa, koska huonot ajat jatkuvat. Tästä syystä esitin Lempyyn koulun jatkon miettimistäkin, kaikesta pitää saada ja uskaltaa puhua. Lisäksi esim koulun lakkauttamisen todelliset säästöt pitää laskea oikein ja kertoa avoimesti. Ei ole enää tuhlattavaa rahaa kunnan käytössä. Enää ei ole rahaa ostaa purettavia rakennuksia. 

Suonenjoen kaupunki tarjoaa tällä hetkellä paljon ei lakisääteisiä palveluita ja etuuksia kaupunkilaisille. Ja tulee jatkossakin tarjoamaan. Mitäpä virkaa on kunnalla, joka on vain pakollisten eli lakisääteisten asioiden hoitaja - tyyliin minimiopetus koulussa ja jonkinlainen terveydenhuolto. Kadut olisi kinttupolkuja, ei hiihtolatuja, ei puistoja, ei kulttuuripalveluja, ei uimarantoja jne. Niissäkin liikkuvat suuret rahat. Osa avustuksista hyödyttää avoimesti kaikkia ja osa vain suppeaa ryhmää. Avustuksista ja ei lakisääteisistä palveluista löytyisi vielä huomattava summa säästettävää tai paremmin kohdennettavaa. Moni asia on vain imagollisesti tai ilmeisesti päättäjille henk.koht niin tärkeä, ettei haluta lopettaa jonkun tukemista.

Iisveden koulu on menossa remonttiin, joten koululaiset tarvitsevat väistötilan. Vaikka nämä turvapaikanhakijat lähtisivät ennen koulupaikkaansa, niin vaikka viikon päästä voi olla missä vaan minkä kokoinen hätämajoituskeskus ja siellä lapsia, joille on järjestettävä opiskelutilat. Turvapaikanhakijalapset on otettava huomioon koulutilamietinnöissä. Asiasta puhumattomuus ei ratkaise tai hävitä tosiasiaa, vaikka osa Suonenjoen päättäjistä luulee niin.

Valtionosuuksissa kunta saa koululaisista tukea per oppilas rahaa, jolla opetus pitää järjestää - koululaiset eivät siis ole pelkästään "kunnan kukkarolla". 

Mistä saadaan samanlaiset siis samanarvoiset säästöt kuin koulun lakkauttaminen? Esimerkiksi huonosti hoidetun  kilpailutuksen takia koulukyydistys maksaa nyt 150 000 € enemmän kuin aikaisemmin. Samoin sosiaalipuolen lakisääteiset kuljetukset kistannukset ovat nousussa. Panostetaan lakisääteisten kuljetusten kilpailutuksiin, järkeistämiseen ja hoitamiseen. Se vaatii osaamista. Tätä taustaa nähden Lempyyn koululaisten kyydityskustannusarviota toiseen kouluun voi miettiä onko se realistinen arvio.

Suonenjoen työttömistä maksettavasta "sakkomaksusta" saadaan myös säästöä kun asia hoidetaan . Myöntämällä, ettei kaikille ole töitä ja kaikki ei pysty töihin. Kuntouttavaa työtoimintaa pitää lisätä ja sillä saadaan valtiolle meneviä rahoja takaisin omaan käyttöön.

Suonenjoen Perussuomalaiset ovat miettineet kantaansa Lempyyn koulun jatkosta. Vaakakupissa on kaupungin säästöpaineet, koulun huono kunto ja toisessa vaakakupissa on Lempyyn kyläläisten tahto ja innostus ja ylpeys omasta kyläkoulusta ja Suonenjoen muutostilasssa oleva koulutilakysymys.

Olemme avoimia ja kerromme reilusti kantamme Lempyyn koulun lakkauttamiseen.

Suonenjoen Perussuomalaiset ja valtuustoryhmä eivät ole lakkauttaneet yhtään kyläkoulua ja emme halua lakkauttaa nytkään. Vastustamme Lempyyn koulun lakkauttamista.

Hyve- ajattelu

Tiistai 27.10.2015 klo 14.13 - Pia. P

Talous

Keskiviikko 21.10.2015 klo 14.22 - Pia P

VOK (vastaanottokeskus) ja hätämajoitusyksikkö voidaan avata kunnan alueelle kertomatta, kyselemättä tai vastoin kunnan päätöstä.

Kunnan pitää järjestää keskuksessa olevien lasten eskari, koullu, terveydenhuolto ja odottavien äitien terveydenhuolto.

Kaikki luetellut kustannukset tulevat suoraan kunnalle, valtion takaisinmaksutapa ja- aikataulu ja tieto, tuleeko edes mitään tai minkä verran, puuttuu kokonaan.

Kunnilla on ennestään isot säästäpaineet ja jos tämän - ilman kunnan päätöstä- asian takia nousee veroprosentti ja leikataan lisää palvelutasosta, niin miten suhtautuu ihmiset jatkossa kunnan alueella olevaan VOKiin?

Ja eikös mainostettu, ettei näistä ole kustannuksia kunnalle, siksi ei tarvitse lupia kysellä?

Esimerkiksi Suonenjoella yksityinen yritys teki sopimuksen maahanmuuttoviraston kanssa hätämajoitusyksiköstä ja sitä pitää SPR. Yksikköön on tullut yli 200 turvapaikanhakijaa, joista puolet lapsia.

Lapsille on siis kunta LAIN mukaan velvollinen järjestämään terveydenhuolon, eskarin, peruskoulun ja lastensuojelun ja lisäksi odottovien äitien terveydenhuolto ja ilmeisesti synnytysreissu tulee kunnan piikkiin.

Suonenjoen kaupungin taloudellinen tilanne on huono. Meillä on kattamaton alijäämää, joka pitää LAIN mukaan saada pois. Jos luottamushenkilöt eli lähinnä valtuusto ei kykene itse säästämään, leikkaamaan, sopeuttamaan, lopettamaan, pienentämään jne menoja ja henkilöstöä, joudumme lakisääteiseen selvitysmenettelyyn. Suomennettuna pakkoliitosta ilman ehtoja tai neuvotteluja Kuopioon. Kuopio pystyy sopeuttamaan palvelumme...

Moni luottamushenkilö ei ymmättä tätä ja ei kykene tekemään ikäviäkin ratkaisuja. Ainoa mitä voidaan nostaa on veroprosentti, joka on jo maan huippua eli 22%..

Miten yhdistetään tarvittaviin päätöksiin kykenemätön luottamushenkilöstö ja turvapaikanahakijoista tulevat kustannukset?

Jos taloudentasapainottamisen epäonistuminen nostaa kuntaveron 23% ja turvapaikanhakijakustannukset vielä 24%, niin onko kuntamme onnistunut pitämään huolen tärkeimmästä eli kuntalaisten mahdollisuudesta elää Suonenjoella? Ketkä tänne jää asumaan? Ne, joilla ei ole väliä paljon kuntavero on eli pienituloiset? Kokonaisverotulot laskevat eli sen jälkeen nostamme taas veroa.

Syömävelkaa emme voi ottaa kuluja varten eli käyttömenoihin. Ainoa keino on joko laske muita menoja tai nostaa veroja.

Valtio maksaa turvapaikanhakijakustannuksia, ei kustannukset vaan kustannuksia. On aivan itsensä pettämistä kuvitella, että valtio maksaa rahapulassaan kaikki kustannukset kunnille.

Kun kysellään kantaa turvapaikanhakijoihin, kysymys on, että onko oikein, että kunta, joka ei itse ole päättänyt -otetaanko vai ei oteta- joutuu taloudelliseen kurimukseen asian takia?

Toinen henkilökohtainen kysymys on, että maksanko veroja riittävästi, että voin sanoa mielipiteeni asiasta?Suomen valtiolle yksi turvapaikanhakija maksaa vuodessa noin 16 000 euroa eli jos verotodiistuksessa on sen verran maksettuja veroja voi sanoa mielipiteen, tosin omia verorahoja vielä pitäisi olla enempi eli veroilla katettaviin eli esim. terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon, sosiaalitoimeen, katuihin, poliisiin, palokuntaan tms. Raaka laskutapa, mutta vielä raaempaa on ottaa velkaa lastemme ja lastenlastemme ja heidän jälkeläisten maksettavaksi.

Suonenjoen kohtalo ratkeaa 3.12.2015. Onko meillä kuntamenoja nostava vastaanottokeskus sen jälkeen?

Suomen kohtaloa helpottaa mahdollisemman nopea turvapaikkahakemustenkäsittely ja kielteisen päätöksen saaneiden pikainen palautus.

Keskitytään heihin ja kotoutetaan kunnolla he, jotka ovat oikeasti turvaa vailla.

Jk. jos joku lukee tästä kamaluuksia, niin vastaan jo ennakolta. Kaikki kuntamenot mitataan rahalla. Jotkut ovat tärkeinpiä eli voi maksaa ja silti tarjotaan se. Mutta harva asia toimii pussillisella hyviä ja kauniita ajatuksia. Harva bisnes ainakaan.

Kuopiokin varaa talousarvioehdotuksessa maahanmuutonkustannuksiin ensi vuodelle miljoona euroa.

Koko kylä kotouttaa

Perjantai 16.10.2015 klo 18.41 - Pia P

Suomeen on tullut yli 20 000 turvapaikanhakijaa. Ihmisiä on tullut nopeasti niin paljon, että vastaanottokeskukset pystyvät tarjoamaan kauniista puheista huolimatta vain suojaa ja ruokaa.

Monet vastaanottokeskukset pyörivät vapaaehtoisten turvin ja heiltä ei voida edes odottaa vaativaa kotoutustyötä tehtäväksi. Vapaaehtoistenkin aika menee arjen alkamisen pyrkimiseen.

Poliisilla ei ole voimavaroja ”maan tapojen ja lain kertomiseen.” Asiaa on kuulemma ajateltu. Vastaanottokeskuksissa käy poliisit muissa tarkoituksissa kuin ohjaamassa.

Kotoutustyö kuuluu vastaanottokeskuksille, mutta ihmisten vastuu käytöksestä on ihmisellä itsellään. Miten oppia jos ei kukaan opeta?

Olemme siis tilanteessa, että joillakin paikkakunnilla on iso määrä ihmisiä, joilla ei ole käsitystä miten Suomessa elellään ja ollaan. Meidän on otettava vastaan tarjottu haaste – vaikka ei niin kiinnostaisi. Lapsiemme ja nuortemme vuoksi. Ja naistemme vuoksi. Ja turvapaikanhakijoiden vuoksi.

”Koko kylä kotouttaa” – ajatuksena on, että me aikuiset puutumme rohkeasti, jos näemme sellaista mikä ei ole oikein.

Jos kantasuomalaiset huutelevat, nimittelevät, lähentelevät tms turvapaikanhakijoita, niin sanomme rohkeasti, että lopeta – tutuille ja vieraille.

Jos turvapaikanhakijat hakijat nimittelevät, huutelevat, lähentelevät tms, nin sanomme rohkeasti, että lopeta – tutuille ja vieraille.

Menemme väliin tai seisomme vieressä. Pidämme huolen toisistamme. Kutsumme poliisin tarvittaessa. Sanomme ääneen, jos joku käyttäytyy huonosti. Puututaan tapahtumiin heti. Huonoon käytökseen puuttuminen tai rikoksen estäminen ei ole rasismia.

Meidän pitää saada liikkua ulkona ja missä vaan tietäen, että koko kylä on turvanamme.

Turvapaikkahakijan on saatava liikkua missä vaan, tietäen, että koko kylä on hänen turvanaan.

Kiitetään ja annetaan kehuja kaikille, kun on aihetta. Onhan kurjaa jos turvapaikkahakijalapsi oppii ensimmäiseksi sanan ”ei”.

Erityisesti meidän pidettävä huoli lapsista ja nuorista.

Meidän pitää suojella heitä ja pidetään huoli, että kaikilla on turvallista. Lasten pitää saada olla lapsia.

Koulu hollituvan tapaan

Torstai 8.10.2015 klo 18.39 - Pia P

Maahanmuuttovirasto on avanut SPR:n ja muiden toimijoiden turvin turvapaikkahakijoiden vastaanottokeskuksia ja hätämajoituspaikkoja eri puolille Suomea. Kunnalta ei ole tarvinnut edes kysyä lupaa, jos toiminta on "ei kunnan omistamassa" kiinteistössä tai tiloissa. Aina ei ole edes keretty kertomaan kuntaan, että tälläinen on tulossa. Keskuksia on avattu jopa kunnan vastustuksesta huolimatta.

Osalla turvapaikkahakijoilla on lapsia ja jotkut alaikäiset tulevat yksin.

Oppivelvollisuusikäisille lapsille ja nuorille on järjestettävä opetusta lain mukaan- kuusivuotiaille esikoulussa ja 7-16 vuotiaille peruskoulussa.

Monessa kunnassa on nyt siis tilanne, että on järjestettävä lain mukaan opetusta vastaanottokeskuksien oppivelvollisille lapsille. Ei ole varmaa saako maahanmuuttovirasto antaa edes henkilötietoja eteenpäin koululle tai opetustoimeen, koska osa on vainon takia turvaa hakemassa. Turvapaikkahakijan yksityisyys on hyvin korkea.

Maahanmuuttovirasto siirtelee hakijoita ja osa tulla tupsahtaa keskellä yötäkin kuntaan. Osa voidaan siirtää pois jonnekin muualle tai jotkut voivat lähteä itse pois- muuttaa itse vaikka tuttavan luokse, muuttaa pois maasta tai muuten hävitä yllättäen.

Tilanne on siis, että meillä on kunnissa  x määrä oppivelvollisia eskarissa ja peruskoulussa ja heidän oloaikakin opetuksessa on x. Henkilötkin voivat olla x. Heidän tieto-taidotkin on x, osalle pitää opettaa kynän pitämistä kädessä ja osa osaa jo vaikka mitä, mutta suomen kieli puuttuu lähes kaikilta. Opetuskin tapahtuu kielellä x. Oppilaiden terveydentila ja tarttuvat tauditkin on x. Samoin ruokarajoitteet ja allergiat on x.

Miten kunta järjestää opetuksen näillä tiedoilla? Varataan luokkahuone ja opettaja ja katsotaan tilanne joka aamu? Opetus tapahtuu oppilaiden ehdoilla, mutta tapahtuu kuitenkin. Hollitupa tyyliin - ovet on auki ja tervetuloa kuka oletkin minkä aikaan oletkin täällä!

Voin vaan kuvitella  byrokratian vaatimat kiemurat tälläisessä tilanteessa, Voipi tulla harmaita hiuksiakin. Koulutoimen budjettia tehdään tällä hetkellä ja kustannukset ovat jotain x ja x välillä. Valtio maksaa ajassa x takaisin x määrä.

Muuttuja on selvillä eli se on x. Y:kin on selvillä eli maksaja ja se olet Sinä veromarkoilla ja lainarahalla.

Ennen kuin joku vetää x ja y nenuun, niin en ole missään vaiheessa vastustanut oppivelvollisikäisten turvapaikkahakijoiden oikeutta opetukseen. Tässä jutussa on jopa ratkaisuehdotuskin.

"Suonenjoki -lisä" lasten kotihoitoon

Perjantai 2.10.2015 - Pia P

Kela maksaa kotihoidon tukea 9 kk -3 v lapsesta, joka hoidetaan kotona. Lapsen mahdolliset sisarukset voivat olla hoidossa subjektiivisen päivähoidon turvin samaan aikaan kunnan tarjoamaasa päivähoidossa.

Kelan hotihoidon tuki ei ole kaikille perheille realistinen vaihtoehto tuen pienuuden takia vaan lapset viedään hoitoon ja vanhemmat menevät töihin, opiskeluun tms.

Kelan sivuilta löytyy tieto :

Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitoraha on

• yhdestä alle 3-vuotiaasta 342,53 e/kk

• muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista kustakin 102,55 e/kk

• yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 65,89 e/kk kustakin.

On taloudellisesti kannattavampaa olla työtön ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden ansiosta viedä lapset päivähoitoon.

Moni kunta ja kaupunki maksaa kelan maksaman kotihoidon lisäksi ns. kuntalisää tekemään kotihoidon tuesta houkuttelevammaksivaihtoehdoksi päivähoidolle.

Ehdotan, että Suonenjoen kaupunki selvittää mahdollisemman nopeasti kuntalisän vaikutukset, hyödyt ja kustannukset sekä sen tuomat säästöt.

”Suonenjoki -lisä” toisi perheiden kaipaaman vaihtoehdon lapsen päivähoitotarjontaan.

Esitän, että asia valmistellaan pikaisesti kaupungin vuoden 2016 budjettiin.. Summa voi olla esim. 200 euroa kuukaudessa per perhe, kun perheen kaikki alle esikouluikäiset lapset hoidetaan kotona kotihoidontukea saavan lapsen lisäksi.

”Suonenjoki -lisä ” voisi olla määräaikainen tai voimassa kunnes uusi päivähoitolaki tulee voimaan. Määrärahakin voisi olla vuosittain sidottu, niin ”Suonenjoki -lisä” ei tee määrärahaylityksiä.

Tiedän, että tällä ”Suonenjoki- lisällä” saadaan kustannuksia laskettua päivähoidon puolella ja purettua päivähoidon jonoa.

Päiväkotipaikka maksaa keskimäärin tuhat euroa kuussa per lapsi ja vanhemmat maksavat siitä tulojen mukaan 0 – 283 euroa kuukaudessa.

Monessa kunnassa onnistuu kuntalisän maksaminen, joten uskon sen onnistuvan Suonenjoellakin. ”Suonenjoki -lisä” olisi kaupungillekin imagollisesti hyvä asia tänä säästämisen ja leikkaamisen aikana.

Suonenjoki valtuustossa vastaesitys

Maanantai 28.9.2015 - Pia P

Suonenjoen kaupunginvaltuuston 28.9.2015  esityslistasta leike:

"35 Suonenjoen kaupungin kannanotto Maahanmuuttoviraston tiedusteluun alaikäisten (16- 17-vuotiaiden) nuorten tukiasumisyksikön perustamisesta Suonenjoen Vanhamäelle

Ehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle päätettäväksi,

että Suonenjoen kaupunki suhtautuu myönteisesti alaikäisten (16 -17-vuotiaden) nuorten tukiasumisyksikön perustamiseen Vanhamäelle, jota ylläpitäisi Vanhamäki-säätiö."

----------

Arvoisa puheenjohtaja,

Teen vastaehdotuksen;

Suonenjoen kaupunki päättää, ettei kannata nuorten tukiasumisyksikön perustamiseen Vanhalle mäelle, jota ylläpitää Vanhamäki – säätiö.

Perusteluina on että, koska se ei ole esittelynkään mukaan Suonenjoen kaupungin asia ja Suonenjoen kaupungin kannalla ei ole esittelyn mukaan väliä, niin mitä väliä on kaupungin kannalla. Maahanmuuttovirasto tekee esittelynkin mukaan itsenäiset päätökset kunnan kannasta huolimatta – suuntaan tai toiseen. Kuntademokratiaa halveksitaan tällä hetkellä.

Toinen perustelu on, että näin muuttuvasti ja epäselvästi pohjustettu asia on päätöksen tekemisen kannalta huono asia. Esittelyssä oli paljon lienee, ehkä ja konditionaalimuotoja. Eli päätöksen pohjan asian voivat muuttua nopeastikin.

Kolmas perustelu on, että Suonenjoen kaupunki ei tiedä mihin myönteinen kanta vaikuttaa. Moni täällä ajattelee, että jos nyt suostumme tähän, niin se on siinä. Taitaa olla niin päin, kun suostumme tähän, niin se tarkoittaa jatkossa kyllä.

Neljäs perustelu on, että Suonenjoen kaupingin taloudellinen tilanne on niin huono, että meillä ei ole varaa lisätä mihinkään sektorille tulevia kuluja. Turvapaikkahakijoiden jatkopäätökset ja jatkotoimenpiteet ovat täysin avonaisia.

Toivoisin, että termistö olisi kaikilla hallussa. Tänne on tulossa turvapaikanhakijoita, ei pakolaisia.

______

Suonenjoen valtuustoosa kukaan ei kannattanut esitystäni, joten asia ei mennyt edes äänestykseen. Jätin eriävän mielipiteen ja kirjallisen vastalauseen pöytäkirjaan liitettäväksi.

Esityslista

Sunnuntai 20.9.2015 klo 18.54 - Pia P

Huomenna maanantaina 21.9.2015  on Suonenjoen kaupunginhallituksen kokous. Esityslista on lähetetty jäsenille ja se löytyy netistä kaikille asioista kiinnostuneille luettavaksi..

Itse kokous ei ole julkinen.

Nyt on jo tiedossa, että pakolaiskohta ei ole esityslistan mukainen. Oikea esitys annetaan kuulemma kokouksessa. Näin se demokratia toimii, lähetetään esityslista ja muutetaan esitys kokouksessa?

Saas nähdä onnistuuko asian kirjaaminen pöytäkirjaan?

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Tosin kokouksen päätöksellä ei ole väliä, koska kunnan kannalla ei ole väliä. Pakolaisia, pakolaiskeskuksia, turvapaikanhakijoita ja turvapaikanhakijalapsia voidaan laittaa minne vaan, vaikka kunta vastustaa asiaa.

Pari ajatusta....

Lauantai 19.9.2015 - Pia P

90- luvun lamassa verotuksessa poistui lapsvähennys ja yksihuoltajavähennys - korvauksena lapsilisä nostettiin huimasti. Seuraavaksi lapsilisää laskettiin huimasti.
Sen jälkeen on poistunut yleisvelkojen korkojen vähennysoikeus, jäljelle on jäänyt asuntolainan koron koko ajan pienevä vähennysoikeus. Työmatkakustannuksiin on tullut iso omavastuu verotuksessa.
Tällä hetkellä verotuksessa saa vähentää vain liittojen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut ja puolueille menevät luottamuspalkkioiden "puolueverot", esim. luottamushenkilöiden kokouspalkkioista tilitetään 10-30% puolueille (paikallisyhdistykselle tai piirijärjestöille) ja se vähennetään automaattisesti maksajan ilmoituksen mukaan verotuksessa. Eli puolueet saavat piilotukea vielä verotuksen kautta, kun luottamushenkilö ei joudu "omasta pussista" maksamaan puolueveroa.

---

Olin aikoinaan kotiavustaja ja töihini kuului kodeissa tapahtuva arkityöt, esim. siivous, lapsen hoito.

Ihmettelin kerran toimistolla, että miksi selvästi terve kätinen ja touhuun pystyvä mies istuu sängyllä ja katsoo kun naiset siivoavat hänen kotinsa. Kysyin, että eikä henkilöä voisi ottaa mukaan siivoukseen kun ei näytä olevan fyysistä vikaa? Vaikka mattoja ulos kantamaan. Arvaatte varmaan mitä mies teki kun kerroin hänen olevan terve kätinen... Vastaus oli, että heidän ei tarvitse siivota, se on meidän tehdäVä. 

Toiminta on nyt muuttunut kuntouttavksi eli asiakas itse osallistuu oman kodin siivoukseen ja maksaakin siitä.

Nyt meillä on taas ihmisryhmä, jonka ei tarvitse tehdä mitään. Auttajat ja vapaaehtoiset petaavat sängyt, siivoavat ja antavat ruuankin valmiiksi nenän eteen. Ajatus on, että ovat rajalla tuhansien kilometrien matkan jälkeen muuttuneet hoidettavksi ja huollettavksi. Kaikki näkevät, että he ovat hyvin terveen oloisia.

Kirjoitan siis turvapaikanhakijoista. Mikä ihme meitä suomalaisia vaivaa?

Me haluamme hoitaa jotakin, mutta emme sellaisia, jotka tarvitsevat hoitoa ja hoivaa. Tällä hetkellä on menossa massiivinen suomalaisten muuttoaalto - laitospaikat puretaan lakisääteisesti ja joko se olemassa oleva asumispaikka muutetaan kevyemmäksi hoivan paikaksi tai asukas sitten palautetaan kotiin. Tällä hetkellä i ei edes oteta asumaan hoivan pariin huonokuntoisia vanhuksia tai muita apuja tarvitsevia - vammaisia, päihdeongelmallisia, mielenterveydellisiesti ja fyysisesti sairastavia.

Kirjoitetaan nyt sivujuonena eläkeläisten asumistuesta. Kun laitospaikka muutetaan tuetuksi asumiseksi, haetaan "asuntoon" valtion asumistukea asunnon vuokrapapetin perusteella. Siis tällä tavalla saadaan kuntien menoja siirrettyä valtiolle. Eläkeläisten asumistukimenot räjähti käsiin, ei suinkaan eläkeläisten tulojen vähentymisen takia vaan kuntien - ihan laillisten- kikkailujen takia. Nyt on ollaan lopettamassa koko erillinen eläkeläisten asumistukijärjestelmä ja jää jäljelle vain yleinen asumistuki. Sinällään ihan viisasta yksinkertaistaa byrokratiaa, mutta yleinen at laskee eläkeläisten asumistukea. Tästä nousi ihan syystäkin mekkala ja huoli. Eläkeläisten asumistuen leikkaa kuntien maksukikkailu, ei suinkaan hallituksen ilkeys. Mitäpä tapahtuu sitten tuetuissa asumispaikoissa? Vuokra on edelleen olemassa, asukkaalle jääs vähemmän rahaa ja jos eläke ei riitä kaikkiin menoihin, niin silloin haetaan toimeentulotukea, jonka maksaa vielä tällä hetkellä kunta.  Järjestelmässä kärsii tavallisissa vuokra-asunnoissa asuvat ja ei toimeentulotukea saavat eläkeläiset, koska tuki tulee olemaan joillekin pienempi.

Erillinen asumistuki eläkeläisille tehtiin inhimillisistä seikoista aikoinaan. Monella naisella oli hyvin pieni eläke ja leskeksi jäätyään asumistuen avulla ei tarvinnut heti muutaa kenties isosta ja kalliista asunnosta pois. Asumistuki jäi normaaliksi tulon lisäykseksi ja sen avulla pystytään pitämään asuntoa, johon muuten ei olisi varaa. Jätän ilmaan ajatuksen mietittäväksi, onko tarpeellista, että velkarahalla pyörivä valtio mahdollistuttaa asumisen jossakin mihin omat tulot ei riitä. Miksi meillä on näin kalliit asunnot ja yleensä asumisen hinta, että valtio maksaa siitä osan? Kuka hyötyy?

Takaisin itse juttuun---

Miksi me paapotaan selvästi terveitä nuoria ihmisiä? Sängyt pedattu, leivät voideltu ja ruoka valmiina lautasella. Entä jos ja kun joku saa kansalaisuuden ja muuttaa omaan kotiinsa. Onko siellä palvelija, napatanssija ja pullan tuoja, unohtamatta niitä kuuluisia villasukan kutojia? Eikä ole vähän kornia, että ensin levitetään punainen matto jollekin ryhmlle ja kun vapaaehtoiset väsyvät, niin se on sitten " pärjätkää ihan ite", niin kuin suomalaiset on tottunut.

Rahan loppumisen takia ei tule olemaan kielikursseja, työpaikkoja eikä sosiaaliturvaakaan - ei kantasuomalaisilla eikä edes maahanmuuttajilla.

" Meillä oli unelma, johon meillä ei ollutkaan varaa..."

Nyt sitten joku parahtaa, ettei voi sotkea samaan asiayhteyteen maahanmuuttajia ja vanhuksia. Miksi ei? Onko maksajat eri?

Valitetaan

Keskiviikko 16.9.2015 klo 10.18 - Pia P

Lehti kertoi, että muutama yksityishenkilö on valittanut Suonenjoen uuden jätevedenpuhdistamon purkuputken sijoituspaikasta Iisveteen.

Vaasan vesioikeuden jutturuuhkan (Talvivaaran vesiongelmet) tai yleensä käsittelyprosessin vievän ajan takia ko. valitukset käsitellään tammikuussa 2016. Tämä asia on ollut tiedossa pitkään Suonenjoella.

Lehtijutussa kerrottiin, että puhdistamo on kohta valmis, mutta käyttölupaa ei saada valituksen takia. Vanhan puhdistamon käyttölupa loppuu tämän vuoden lopussa.

En tunne tai tiedä valittajia, mutta kunnallisen päätöksen teon elämään kuuluu oikeus ottaa kantaa ja tarvittaessa tehdä valitus itseään koskevassa asiassa. Se on siis lakiin perustuva oikeus.

Miten ollaan tässä tilanteessa? Suonenjoella päätöksen teossa on monesti ajatus, että valitukset on turhia. Kokouksissa vastaus on, että mitä mennä puuttumaan asiaan, joka on aina ollut näin, valittaminen on turhaa, niistä ei tarvitse välittää, mehän näytetään miten tämä asia hoidetaan täällä. Pöytäkirjassa lukee, että valitus ei anna aihetta asian muuttamiseen.

Kokouksessa, jossa oli käsitelty jätevedenpuhdistamon asianomistajien lausumia, viranhaltija oli heilutellut papereita ja sanonut, että tässä näitä valituksia on ja näistä ei tarvitse välittää. Nyt tällä hetkellä nähdään, että olisi kannattanut välittää... 

Miten ollaan tälläisessä tilanteessa? Suonenjoen kaupungin päätöksen teko on ollut kykenemätöntä ja poukkoilevaa. Jokainen kaupunkilainen on tiennyt ainakin 15 vuotta, että uusi jätevedenpuhdistamo tarvitaan. Suunnitelmia on esitelty ja eri yhteistyökuvioista on haaveiltu.  Vanhaa puhdistamoa on elvytetty suurilla toimilla ja suurilla rahoilla. Vanhan puhdistamon ympäristölupahakemuksista voi lukea, että Karsikonmäki on ollut tiedossa pitkään uuden puhdistamon sijoituspaikaksi.

Uuden puhdistamon sijoituspaikan ensimmäinen kauppa meni puihin, kun kaupunkilaiset nousivat vastarintaan kauppahinnasta  Ostopaperin tehneet viranhaltija ja päättäjät eivät pystyneet (uskaltaneet) runnomaan läpi sitä kauppaa, vaikka kyseessä oli jo sovittu etukäteen suunniteltu kauppa. Läheltä löytyi vähän halvempi rakennuspaikka, hehtaarihinta oli silti huima.

Ensin ilmoitetaan (sovitaan jossain) paikka ja sitten neuvotellaan kaupasta - valttikortit on maanomistajalla?

Rakennuspaikan kaava hyväksyttiin valtuustossa. Esittelyssä oli esim. jäteveden siirtoputkesta maininta, että ei oteta kantaa kaavassa sijoituspaikasta, mutta voi kulkea Karsikonmäen tien vieressä.

Siirtoputken paikka oli esitelty vaihtoehtoina kaupunginhallituksen kokouksessa (ei ole pöytäkirjaan tai liitteeksi tallennettua päätöksen sisältöä) ja lopullisen päätöksen paikasta oli tehnyt rakennustoimikunta (nimetty kaupungin viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja teollisuuden edustajia - ei tietoa, ketkä läsnä kokouksessa), jonka kokouksista ei julkisteta pöytäkirjaa eikä saa valituskelpoista päätöstä eikä siis valitusoikeutta. Siksi Iisveteen upotetusta jäteveden siirtoputkesta ei ole tehty tai edes ole voitu tehdä valitusta -jos joku olisi halunut valittaa.

Jäteveispuhdistamo on hyvä esimerkki Suonenjoella tarpeellisen asian tekemisen päättämisen vaikeudesta, suorastaan kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä ennen viimeistä pakkoa ja sen jälkeen normaaliin kunnalliselämään kuuluvat valitukset uhkaavat lopettaa jäteveden käsittelyn kaupungissa.. Päätöksen teossa ja aikataulussa pitää huomioida normaalit valitusajat ja prosessit eikä joutua tilanteeseen, että valitutus lopettaa toiminnan. 

Nyt on siis kyse puhdistetun jäteveden purkuputken sijainnin valituksesta. Asiaa ei paranna valittajien "leimaaminen" lehdessä turhaan valittajaksi. 

Toiveissa olisi, että Suonenjoen kaupungin päätöksen teko muuttuisi avoimemmaksi ja tiedottavammaksi- vielä on kai turha haaveilla taloudellisemmaksi...

jk. minun valtuustoaikana on saatu kaava hyväksyttyä ja jätevedenpuhdistamon rakentaminen alkamaan Ja rakennus valmistunee kohta.  Päätöksen teon vaikeus on ollut edellisillä valtuustoilla, tosin samoja päättäjiä on vieläkin valtuustossa...

Sijoituspaikka on edelleen huono - mäen päällä ja taas Iisveteä kuritetaan, mutta ymmärrän, että uusi puhdistamo tarvitaan ja en ole hidastanut prosessia mitenkään.

Suonenjoen kokouspäätösten sisällön tallentamisesta on minun tekemä valitus käsittelyssä eduskunnan oikeusasiamiehellä.

Lusikka soppaan...

Perjantai 4.9.2015 - pia P

Somessa on levinyt kuva, jossa hukkunut pikkupoika on rannalla.

Perhe oli ollut kumiveneellä matkalla Turkista Kreikkaan. Kumivene oli kaatunut ja ainoastaan perheen isä säilyi hengissä. Surullinen tarina, joka ei saisi toistua.

Vaikka Suomi ottaisi kaikki tulijat vastaan, niin silti hukkumisia tapahtuu. Emme voi estää niitä, koska tarjoamalla houkuttelevan vaihtoehdon takia lähtijöitä ja siten hukkumisia tulee lisää. Länsimaat ovat korkempaa elintasoa ja se houkuttelee tulijoita, kaikki eivät tule turvapaikan toivossa.

EU:n pitää alkaa noudattamaan omia sopimuksia. Dublin- sopimuksen mukaan turvapaikkahakemukset pitää käsitellä ensimmäisessä maassa. EU voisi tukea nopeutettua käsittelyä rajamaissa. Jos muut EU maat pitäisi sopimuksesta kiinni, niin Suomeen tulisi turvapaikan hakijoita vain venäjän suunnalta. Jos Venäjältä tulisi vaikka miljoona turvapaikan hakijaa ja Suomi laskisi ne läpi Eurooppaan, niin saisiko Suomi kehuja vai vaadittaisiinko Suomea pitämään kiinni sopimuksista ja käsittelemään hakemukset itse ja lisämään rajavalvontaa? 

Tärkeää olisi myös estää rikollisten ylläpitämä turvapaikkahakijoiden salakuljetus. Toiminta on kannattavanpaa kuin mafian perinteiset rikokset. Olisi selvitettävä ketkä kaikki salakuljetuksesta hyötyy. Raha liikkuu hädässä olevilta rikollisille. 

Pakolaisia on liikenteessä Syyrian sodan takia. Kansainvälinen yhteisöt pitäisi ratkoa tilanne ja saada sota loppumaan. Toiset maat käyvät sotkemassa maan hallinnon demokratian nimissä ja hetken ilon jälkeen maa on kaaokessa kun moni ryhmittymä tappelee vallasta - keskenään ja muita vastaan.

Maailmassa on käynnissä noin 40 sotaa ja luonnon katastrofeja on koko ajan. Eurooppa ei pysty kaikkia auttamaan ottamalla kaikki maailman apua tarvitsevat Eurooppaan. Se ei vaan ole mahdollsita- valitettava tosiasia.

Pakolaisasia ei ratkea tai poistu tai häviä ottamalla turvapaikanhakijoita Eurooppaan. Lähtömaiden tilanne pitää saada kuntoon. Apua pitää antaa kriisimaihin.

Olemmeko me vastuullisia ja alamme estämään näitä hukkumiskuolemia ja rikollisten rahoittamista?

Suomi on osasyyllinen näihin.

valtuustoaloitetta pukkaa...

Perjantai 28.8.2015 klo 5.01 - Pia P

Kivalta kuulostavia valtuustoaloitteita on mukava tehdä puolueensa valtuustoryhmän nimissä. Suosikkiaiheet on tietysti lapset, vanhukset tms, mitkä herättävät ajatuksen, että puolue pitää myös ns. "Heikommista" huolen.

Moni puolue muistaa lähettää valtuustoaloitteensa myös paikkalehteen julkaistavaksi- ajatuksella, että "Tietääpähän ihmiset, että täällä ajetaan kaikkien asioita..."

Valtuustoaloite menee ao. lautakunnan tai suoraan hallituksen käsittelyyn. Viranhaltija tekee työtänsä eli selvittää, onko asia mahdollinen ja paljon se maksaa toteutuessaan. Ja sen jälkeen lautakunta tai hallitus päättää jollakin tavalla asian kokouksessa, mistä löytyy pöytäkirja.

Kuntalainen tai muu asiasta kiinnostunut voi lukea päätöksen esim. kunnan nettisivuilta.

Suurin osa valtuustoaloitteista on menoja lisääviä ja aloitteessa ei kerrota, millä haluttu asia aioitaan kustantaa.

Hienolta kuulosta asia tyrmätään yleensä lautakunnassa siihen, ettei ole rahaa tai ei haluta nostaa jonkun toisen esim. käyttäjäkunnan kustannuksia.

Aloitteet käsitellään vielä valtuustossa, jonka jälkeen aloitteen tekijät voivat kertoa, että kaikkemme teemme, mutta kun lautakunnat eivät hyväksy tätä. Ja asia jää siihen. Tosiasia on, että suurin osa aloitteista jää toteutumatta.

"Parhaimmassa" tapauksessa (lue pikkumaaseutukunnat/ kaupungit, yleensä keskusta) aloitteen tekijät ovat lautakunnissakin enemistöedustajia eli itse itsensä tyrmäävät ja sen jälkeen vielä arvostelevat omat tyrmääjät eli lautakunnan julkisuudessa. 

Mutta julkisuus on positiivistä - kaikkensa ne yrittää...

Tässäpä on valtuustoaloite vapaasti käyttöön - mitä esim. Suonenjoen Perussuomalaiset on noudattanut: 

Valtuustoaloite pitää olla lähtökohtaisesti kunnan menoja vähentävät tai toimintaa tehostava. Mikäli aloite lisäisi menoja, siinä pitää olla huomioitu taloudellinen puoli ja ehdotus miten menolisäys katetaan.

Jk. Odotan mielenkiinnolla, miten Suonenjoen keskusta kattaisi "uimahalli ilmaiseksi alle 18- vuotiaille" - aloitteensa menoerän 5200 €/ vuosi vai tyrmätäänkö aloite taksojen tarkastuskäsittelyssä.

Ensimmäisessä käsittelyssä vapaa-ajan lautakunta ei ottanut kantaa itse aloitteeseen. Selvityksen mukaan aloite nostaisi muiden käyttäjien uimahallikäyntiä 4€sta 4.70€on ja eläkeläisten uimahallin käyntimaksun 3€sta 3,90€on .

Paikallisdemokratia

Perjantai 21.8.2015 klo 10.23 - Pia P

Rautalampilainen kunnallispolitiikko ehdotti Savon Sanomissa, että Siilinjärven entiseen sairaalarakennukseen otetaan turvapaikkahakijoita Pohjois-Savon alueelle.

En kommentoi esityksen sisältöä, mutta pari sanaa demokratian kannalta.

Tällä hetkellä uusia turvapaikkakeskuksia avataan valtion, SPR: n tai muutama kunnan toimesta. Suurin osa on valtion puolelta avattavia turvapaikkakeskuksia, joihin ei kysellä kunnan tai varsinkaan kuntalaisten kantaa. 

Kunnat ottavat tai ei ota kiintiöpakolaisia omalla valtuuston päätöksellä. Eli siinä puhuu paikallinen demokratia. Jos valtio avaa turvapaikkakeskuksen kyselemättä sijoituskunnan kantaa, niin siinä puhuu sanelupolitiikka.

Valtio tekee siis omia päätöksiä ja siinä ei kysellä sijoituskunnan mielipidettä eikä toisen kunnan politiikon mielipidettä. Populistipolitiikkaa vai irtopisteiden keräämistä esittää jotain mihin ei ole esitysoikeutta?

Jos turvapaikkahakijoiden sijoituspaikka olisi kunnan päätettävissä samalla tavoin kuin kiintiöpakolaisten vastaanotto, olisi päätös monelle kunnalla helpompi, koska valtio maksaa enemmän kustannuksia kuin kiintiöpakolaisten kohdalla.

Tämäkin päätös olisi kunnan oma asia, eikä sitä ohjailla toisista kunnista. Eli näinkin päin ajateltuna, onko esitys populistpolitiikkaa vai irtopisteiden keräämistä?

Rautalammilla on entinen vanhainkoti, jota kunta ei voi omistaa, koska kuntalaiset luulevat, että pakolaiset sijoitetaan sinne. Rautalammin kiintiöpakolaisia ei sijoiteta "laitosmaiseen" rakennukseen vaan he saavat oman kodin- jokainen perhe tai yksinäinen asukas. He ovat siis kuntalaisia niinkuin muutkin rautalampilaiset- no, suurella apujoukoilla ja tuella varustettuja.

Rautalampilainen kunnallispolitiikko voisi alkaa ajamaan, että Rautalammin entiseen vanhainkotiin otetaan turvapaikanhakijoita. Tai mihin muuhun Rautalammilla olevaan rakennukseen. 

Mutta mistä ihmeestä tulee nämä turvapaikkahakijoiden sijoitusbisneksen rahat? Valtio maksaa, hieno homma! Mutta mistä tulee valtion rahat? Veroina ja velkana lapsille maksettavana, huono homma!

Minusta olisi reilumeininki, että jokainen joka kantaa vastuuta ja haluaa vastuuta, ottaa kotiinsa asumaan turvapaikkahakijan tai kiintiöpakolaisen tai koko perheen ja huolehtii hänen/heidän elämästä. Ihanan populistista kun tiedän, että kovimmat vastustajat löytyvät niistä, jotka haluavat Suomeen lisää ohi sopimuksien kiintiö- ja tuvapaikkahakojoita. Ja he ovat yleensä niitä, jolta ei saa leikata mitään etuutta Tai ei saa korottaa heidän veroja. 

Tiedättekös mitä, Suomessa on sananvapaus! Rautalampilainen politiikko voi esittää jatkossakin mitä vaan ja minä saan kommentoida esitystä vaikka demokratian kannalta, hieno homma! 

Viinatarjoilusta vielä....

Sunnuntai 16.8.2015 - Pia P

Suonenjoen kaupunginhallitus otti kantaa valtuustoaloitteeseen, jossa pyydettiin lopettaa kaupungin maksama alkoholitarjoilu.

Kaupunginhallituksen kanta oli pöytäkirjan mukaan, ettei ole aihetta muutoksiin. Sain viestinä kokouksesta, että on niin vähäistä, ettei ole merkitystä.

No, jotain vaikutusta on ollut. Ilmeisesti johonkin koskee syvälle kun sain kuulla olevani paskamaha - " ei pidä puuttua viinanjuontiin, varsinkin kun on tuollainen paskamaha." En viitsinyt pyytää kirjausta siitä pöytäkirjaan kun ei liittynyt käsiteltävään asiaan.

Nyt kuulin, että kaupunginedustusmenot alkoholista on ollut viime vuonna noin 700 euroa. Summa sisältää yrittäjille ostettavat joululahja -pullot. Äkkiseltään ei kuullosta paljolta, mutta hetkinen -ketäs nämä suonenjokelaiset yrittäjät tai muut henkilöt ovat, jolle kaupunki ostaa viinapulloja joululahjaksi?

Viina lahjana ja varsinkin kaupungin lahjana on hyvin outo asia nykypäivänä. Jospa kaupunki ajattelisi joidenkin yrittäjien tai muiden pullojen saajan terveyttä sekä kenties joulurauhaa perheissä ja antaisi vaikka 10 kerran uimahallin vapaalipun?

Tiedän kokemuksesta, että yrittäjänä ei kaipaa viinapulloja vaan muistutuksen oman kunnon huolehtimisesta.

Maanantaina 17.8.2015 valitaan taas kaupunginhallituksen kokouksessa kuntamarkkinoille lähtijät. Saas nähdä kelpaanko tänäkään vuonna matkaan, kun en ole lähdössä Helsingin karaokebaareihin tutustumaan. Olen ilonpilaaja.

Alkoholi pois kunnan menoeristä

Tiistai 16.6.2015 klo 14.53 - Pia P

Suonenjoen Perussuomalaisten valtuustoyhmä

Suonenjoen Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

Suonenjoen kaupunginvaltuustolle

Valtuustoaloite 15.6.2015

Suonenjoen kaupunginvaltuuston Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraatien valtuustoryhmät esittävät, että Suonenjoen kaupunki ja sen kokonaan omistuksessa tai osa-omistuksessaa olevat kuntayhtiöt sekä kuntaosakeyhtiöt tai sen virkahenkilöt eivät tarjoile tai osta missään tilaisuudessa alkoholia Suonenjoen kaupungin tai sen virkahenkilöiden luottokorteilla tai muilla maksuvälineillä tai -tavoilla.

Lisäksi pyydämme, että yhdistykset, jotka saavat Suonenjoen kaupungilta avustusta. eivät ostasi tai tarjoilisi tilaisuuksissaan alkoholia.

Suomessa on monta kuntaa ja kaupunkia, jossa alkoholia ei tarjoilla julkisilla varoilla.

Suonenjoen kaupunki voi näyttää esimerkkiä toiminnallaan kun haluamme vähentääa alkoholin kulutusta ja sen aiheuttamia ongelmia. Suonenjoen kaupungin taloudellisen tilanteen takia alkoholin tarjoilu- ja ostamiskielto on tarpeen.

Aloitteen syyt:

Suonenjoen kaupungin taloudellinen tilanne vaatii jokaisen kiven käännön säästöjen takia. On helpompi ja parempi esimerkin avulla tehdä säästöjä itselle kohdistuvasta asiasta eli hallituksen ja valtuuston jäsenten "eduista".

Alkoholi on turhin meno erä, vaikka olisi hyvätkin ajat.

Suonenjoen kaupunki on tarjoillut hyvin niukasti tällä hetkellä alkoholia tapahtumissa. Toista se on kuulemma ollut entisaikaan...

Kaupunkilaisten on helpompi kun ei tarvitse miettiä, minkälaisia juominkeja sitä järjestetään kaupungin rahoilla, kun he tietävät, ettei minkäänlaisia.

Selvyyden vuoksi, aloite ei koske esim. Karnevaalien oluen myyntiä (ei ole kaupungin hoitama) - jotkut olivat jo  siitä huolissaan ja ei koske OMALLA rahalla ostettavia juomia kaupungin tapahtumissa.

Normaalit ruokajuomat ovat monissa kunnissa mehua tai kotikaljaa, hienotkin illalliset onnistuvat ko juomilla.